III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille : Kymenlaakso 2016: 1654

Transkriptio

1 III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille : Kymenlaakso 2016: 1654 Kuten Kymenlaakson Liitto on jo aiemmin tuonut julki, OKM:n käyttämä muusta aluekehitystyöstä irrallinen suuraluejako on Kymenlaakson näkökulmasta täysin epäonnistunut, "ylhäältä" vailla paikallistuntemusta saneltu. Näin ollen keskitymme kommentoimaan esitystä ainoastaan maakunnan näkökulmasta. Kymenlaakson uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Kymenlaakson uuden työvoimantarve on kriittisintä ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on jopa henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. OKM ehdottaa Kymenlaaksolle yhteensä 355 kokonaisopiskelijan vähentämistä vaiheittain vuosina , mikä on ristiriidassa koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi asetetun koulutustakuun toteutumisen (osana nuorisotakuuta) kanssa. Nykytilanne järjestämislupien opiskelijamäärissä Kymenlaaksossa on seuraava: Kouvolan kaupunki 2430, Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 2400 ( alkaen), Harjun Oppimiskeskus Oy 225 ja Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö 30. OKM:n suunnitelma ei vastaa Kymenlaakson alueen ammatillisen peruskoulutuksen tarpeisiin tulevien vuosien työvoimatarpeen näkökulmasta. Koulutustarjonnan supistaminen ehdotetussa muodossa ei ole perusteltua. Toivomme päätöksen teossa huomioitavan seuraavia tekijöitä: Kymenlaakso on edelleen keskellä voimakasta rakennemuutosta. Toisen asteen ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli maakunnan uuden elinvoimaisuuden rakentamisessa, ja voimakkaat leikkaukset aloituspaikoissa vaikeuttavat työelämän palvelu ja kehittämistehtävää. Työllisyystilanteen heikentyessä ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli parantaa työttömäksi joutuvien osaamistasoa ja siten työllistymismahdollisuuksia. Lokakuun lopussa 2012 Kymenlaakson työttömyysaste oli 12,5 %, kun se koko maassa oli 9,5%. Nuoria alle 25 vuotiaita oli työttömänä (ml. lomautetut) 1331 henkilöä (17 24 vuotiaista 13 % työttömänä, valtakunnallisesti 5,7 ). Ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut ja vastaavasti lukiokoulutuksen laskenut merkittävästi. Kymenlaaksossa selvästi yli 60 % ikäluokasta hakee ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen väylän

2 suosioon vaikutta myös se, että kaksoistutkinnon suorittaminen on tehty opiskelijoille mahdollisimman helpoksi. Yhteishaun ensisijaisista hakijoista kolmasosa on 18 v. tai vanhempia. Miten näiden nuorten aikuisten ammatillinen koulutus hoidetaan, jos perusasteen päättävät oppilaat ovat etusijalla ja samalla aloituspaikkoja vähennetään? Kymenlaaksossa on valtakunnallisesti merkittävää ammatillista koulutusta, jota ei järjestetä muualla. Kouvolan Seudun Ammattiopisto KSAO tarjoaa ainoana ilma aluksen huoltohenkilöstön koulutusta ja on Suomen ainoa helikoptereihin suuntautuvan huoltokoulutuksen järjestäjä. KSAO:lla on myös Trafin hyväksyntä rautatiealan liikenneturvallisuuskoulutusta antavaksi oppilaitokseksi. Parhaillaan on valmistelussa VR:n koulutuskeskuksen siirto KSAO:n toiminnaksi. Lisäksi KSAO:ssa toimiva Biosampokoulutuskeskus kehittää bioenergia alan soveltavaan tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Mm. Kymenlaakson Liitto ja Kaakkois Suomen ELY keskus ovat rahoittaneet ko. alan kehittämishankkeita. Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä puolestaan järjestää merenkulkualan koulutusta, jonka opiskelijat tulevat koko maasta, pääasiassa linjan Helsinki Kajaani itäpuolelta. Merenkulkualalla on käynnissä sisäänliputus, laivoja rekisteröidään lisääntyvässä määrin Suomeen, ja alan varustamot tarvitsevat myös ikääntymisen takia työvoimaa. Etelä Kymenlaakson Ammattiopisto EKAMI yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa on muodostanut Kotka Maritime Centre yhteenliittymän, kanssa se yhdessä tarjoaa kansainväliset mittapuut täyttävää satamalogistiikan ja merenkulkualan koulutusta. Raja ja merivartiokoulun sijoituspaikkaan ja rakenneuudistukseen liittyen merivartijakoulutuksen sijoituspaikaksi neuvotellaan Kotkaa. Harjun Oppimiskeskuksen opiskelijoista vain alle 10 % tulee Kymenlaaksosta, joten kyseessä on mitä suuremmassa määrin valtakunnallinen koulutus. Suurin yksittäinen alue, mistä Harjuun hakeudutaan on pääkaupunkiseutu, noin 28 % oppilaitoksen opiskelijoista. Ko. hevosalan oppilaitos vaatii toimiakseen tietyn kapasiteetin, jota ei voida alittaa. Lukiokoulutuksen vetovoiman ja ikäluokan pienenemisen vuoksi lukioverkkoa on jo supistettu Kotkassa ja Kouvolassa sitä valmistellaan. Näin ollen Nuoriso ja koulutustakuun toteuttamisen kannalta paineet ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaan kasvavat. Mikäli ammatillista koulutusta joudutaan nopealla aikataululla karsimaan, uhkana on että nuorisotakuuta ei voi alueella tarjota. Peruskoulun päättävän ikäluokan pieneneminen on jo hidastunut ja kääntyy uudestaan kasvuun muutaman vuoden sisällä. Syntyvyyden lasku on pysähtynyt ja se on jopa kasvussa. Lisäksi Kymenlaakson ikäluokkia arvioitaessa on otettava huomioon naapurimaakunnista hakevat nuoret. Kymenlaakson maahanmuuttajien määrä on kasvanut jo vuosia peräkkäin. Esim. Kouvolassa oli vuoden 2011 lopussa lähes 2100 maahanmuuttajaa. Heistä iso osa on nuoria tai nuoria aikuisia, joiden kotouttamiseksi seudulle tarvitaan sekä kieli että ammatillista koulutusta. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen paikat sisältyvät ehdotettuun aloituspaikkamäärään. Kymenlaaksossa on selkeästi tarve järjestää enemmän ammatillista koulutusta peruskoulun päättäville erityisoppilaille. Heille ammatillinen koulutus on usein ainoa jatko opintoväylä. Peruskoulunsa päättää vuosittain reilut 200 erityisopetuksen oppilasta, joiden oppimistarpeisiin on vaikea löytää Kymenlaaksosta ammatillista koulutusta.

3 Maakunnan koulutuspaikkoja mahdollisesti vähennettäessä tulisi ottaa huomioon se, miten hyvin koulutuksen järjestäjien koulutustarjonta vastaa maakunnan työelämän todelliseen koulutustarpeeseen. Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä ja Kouvolan kaupunki maakunnan suurina koulutuksen järjestäjinä voivat suunnata koulutusta paremmin nimenomaan alueen työvoiman koulutustarpeen mukaisesti, mikä tulisi olla keskeisin opiskelijapaikkamäärien ohjausperuste. Pienten yksialaisten koulutuksen järjestäjien perustelut liittyvät usein yksipuolisen oman alan koulutustarjonnan varmistamiseen. Myös vähentämisen aikataulua tulisi harkita, koska mm. peruskoulujen opinto ohjauksessa ei ole jäljellä vaihtoehtoja ohjata syrjäytymisuhan alaisia nuoria tai sellaisia, joille koulumuotoinen opiskelu varsinkaan lukiossa ei ole mahdollista. Toisen asteen koulutuspaikkoja tulisi painottaa Kaakkois Suomessa Venäjän keskeisen aseman vuoksi niin logistiikassa, kaupan ja matkailun aloilla. Näiden alojen koulutukseen tulee lähivuosina panostaa, kun tuleva viisumivapaus lisää liikenne ja matkailuvirtoja ensisijaisesti tällä alueella. Tämä tarve on todettu yhteisesti koko Kaakkois Suomen kannalta tärkeäksi. Matkailu ja ravitsemisalan koulutustarjontaa tulee tarkastella myös rajan läheisyyden näkökulmasta. Lisäksi Etelä Kymenlaakson ammattiopiston tämän alan koulutuksessa on myös mahdollista suuntautua merenkulun palvelukseen, mikä edellyttää riittävää pätevyyttä merenkulkualan aluksille. Osio 2. Ehdotus aikuisten näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tarjonnan tavoitteiksi vuosille Kymenlaakso: 2013: : : : 340 Kymenlaaksosta on teollisuuden voimakkaan rakennemuutoksen seurauksena hävinnyt tuhansia työpaikkoja viime vuosien aikana. Lisäksi työvoiman poistuma tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2015 mennessä (erityisesti sosiaali ja terveysalalla). Alueen työttömyys, nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet rakennemuutoksen johdosta kasvussa jo pidemmän aikaa. Kymenlaakso on toistuvan rakennemuutoksen aluetta ja aikuisten koulutusmahdollisuudet työllistymisen edistämiseksi ovat heikentyneet työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen määrärahojen supistumisen seurauksena. Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen suosio on kasvanut ennätyksellisen suureksi, koska työttömäksi jääneillä aikuisilla on tarve kouluttautua uudelleen työllistymisen varmistamiseksi. Aikuisopiskelijoiden sisäänottoa on kuitenkin resurssien puutteessa jouduttu rajoittamaan näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kymenlaakson Liitto pitää aikuisten näyttötutkintoon

4 valmistavan koulutuksen määrän lisäämistä elinkeinoelämän tarpeiden ja alueen aikuisväestön koulutustarpeiden kannalta tarpeellisena ratkaisuna. Osio 3. Ehdotus alueen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien kokonaisopiskelijamääriksi vuosille Kymenlaakso: 4962 Aloituspaikat x 3 vuotta Osio 4. Laskelma nuorten koulutustarjonnan koulutusalakohtaisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 / Ehdotus alueen uusien opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus koulutusaloittain: Kymenlaakso: 1. Humanistinen ja kasvatusala 0 2. Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäristöala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Matkailu, ravitsemis ja talousala 220 YHTEENSÄ 1654 Peruskoulun jälkeisiin opintoihin hakeutuvista n. 60 % hakee ammatilliseen koulutukseen ja n. 40 % lukioon. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkitys alueella korostuu.

5 Alakohtaiset perustelut: Kulttuuriala Haminassa on yli 125 vuoden perinteet tekstiili ja vaatetusalalla ja hakijoiden määrä on kasvussa. Etelä Kymenlaakson ammattiopisto on puuvenealan johtava oppilaitos Suomessa. Puuvenealan näyttötutkintoon tähtäävään ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuu opiskelijoita valtakunnallisesti. Opiskelijat työllistyvät erityisesti huolto, korjaus ja muutostoimintaan alan yrityksiin. Alan koulutuksessa korostuu yrittäjyys, ja tarjonta painottuu jo nyt aikuisten perus ja ammattitutkintoihin. Kotkassa toimii Kymen konservatorio, joka kouluttaa kevyen musiikin (pop jazz) muusikkoja. Kymen Konservatorio on mukana kehittämässä musiikkialan koulutusta myös valtakunnallisella tasolla. Kymen Konservatorion koulutus on vahvasti työelämälähtöistä. Sen lisäksi, että koulutus tuottaa musiikin monialaisia työelämäosaajia, opiskelijat työllistyvät hyvin, sijoittuvat hyvin myös jatko opintoihin alan korkeakouluissa eri puolilla Suomea. Musiikkialan hakijamäärät ovat viimeisen muutaman vuoden aikana olleet voimakkaassa kasvussa. Luonnontieteet Peliklusteri on Suomessa kovassa kasvussa. Tällä hetkellä se ei ole toimialana vielä merkittävä työllistäjä, mutta useiden positiivisten uutisten myötä ala on saanut nostetta Etelä Kymenlaaksossa. Koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus suunnata tieto ja viestintätekniikan opetusta niin, että se antaa hyvän pohjan myös pelialalle suuntautuvalle. Datanomikoulutuksen tarjontaa on supistettu aikaisemmasta. Tekniikka ja liikenne Tekniikan ja liikenteen alan koulutustarpeeseen vaikuttavat mm. merenkulkualan kehittyminen sekä valtakunnallisen tuulivoimaklusterin, E18 moottoritien ja yhdistyneen Hamina Kotka sataman positiiviset vaikutukset alueen elinkeinoelämään. Metalliala valtakunnallisena painopistealana tulee varmistaa myös konepajateollisuuden rakennemuutoksessa Kymenlaaksossa. Luonnonvara ja ympäristöala Harjun Oppimiskeskus tarjoaa valtakunnallista koulutusta. Sosiaali, terveys ja liikunta ala Sosiaali ja terveysalalla työvoiman tarve kasvaa Kymenlaakson alueella niin kuin koko Suomessa. Matkailu, ravitsemis ja talousala Matkailu Venäjältä on kasvussa ja mikäli viisumivapaus toteutuu, se tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Alueen matkailu, ravitsemus ja talousalan aloittajapaikkamäärä tulee säilyttää riittävällä tasolla. Ruoanvalmistustehtävistä siirtyy suuri määrä työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina. Pulaa alueen yrityksillä jo nyt mm. kokin työtehtäviin palkattavan henkilökunnan saamisessa. Puhdistuspalvelualalla on myös tulevaisuudessa nähtävillä työvoimapulaa. Merenkulkualan koulutuksen järjestäjänä koulutuskuntayhtymä järjestää kokkien ja tarjoilijoiden koulutusta myös merenkulkualalle. Muu koulutus Tutkintoon johtamaton koulutus, kuten ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus sekä valmentava ja kuntouttava opetus ovat muodostuneet erittäin tärkeäksi osaksi

6 ammatillista koulutusta. Koulutuksiin osallistuneet sijoittuvat hyvin ammatillisen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen. Osio 5: Laskelma aikuisten näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tarjonnan koulutusalakohtaisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 / ehdotus alueen uusien opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuonna Humanistinen ja kasvatusala 5 2. Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 5 5. Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäristöala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Matkailu, ravitsemis ja talousala 38 YHTEENSÄ 340 Näyttötutkintoina suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin hakeutuu aikuisopiskelijoita erityisesti sosiaali ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Kymenlaaksossa on myös jatkuva tarve palvelualojen ammattiosaajista. Omaehtoisen näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon suosio on kasvanut nopeasti vuoden 2010 alusta, kun omaehtoinen koulutus tuli mahdolliseksi työmarkkinatuettuna tietyin perustein. Jatkovalmistelussa käytettävä muu kuin tilastollinen tietopohja Kymenlaakson maakuntaohjelma. Maakunnan maantieteellinen sijainti Venäjän rajalla sekä elinkeino ja väestörakenteen erityispiirteet tulee ottaa huomioon opiskelijapaikkamääriä jaettaessa. (Esim. Etelä Kymenlaaksossa on useita vuosia jatkunut ja lisääntynyt opiskelijamäärien ylipaikkatilanne)

7