LAUKAAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2009 Kunnanvaltuusto 31.05.2010 26
SISÄLLYSLUETTELO 3. TOIMINTAKERTOMUS Sivu 3.2.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 3.2.2. KUNNAN HALLINTO 3 Valtuusto 4 Kunnanhallitus 5 Tarkastuslautakunta 5 3.2.3. TALOUDELLINEN KEHITYS 6 3.4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODUSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 15 3.5. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 17 3.6. KOKONAISTULOT JA MENOT 19 3.7. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistukset muissa yhteisöissä 20 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 21 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 22 Konsernitase ja sen tunnusluvut 23 3.9. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 22 TUNNUSLUVUT 22 4.3. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen 26 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 108 Investointien toteutuminen 110 Rahoitusosan toteutuminen 113
5. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 114 RAHOITUSLASKELMA 115 TASE 116 KONSERNITULOSLASKELMA 118 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 119 KONSERNITASE 120 6. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 122 LASKENNALLISESTI ERIYTETTY LIIKETOIMINTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 131 VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE 132 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA 133
1 3.2.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Merkittävimpinä seudulliseen kehitykseen vaikuttavana hankkeena Jyväskylä, Jyväskylän maalais-kunta ja Korpilahti liittyivät vuoden 2009 alusta uudeksi Jyväskylän kaupungiksi. Uuden Jyväskylän väkiluku lähentelee 130.000 asukasta. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen rakennettiin uutta terveyskeskusratkaisua. Vuoden lopulla Laukaa ja seitsemän muuta kuntaa päättivät perustaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteyteen liikelaitosmalliin perustuvan seututerveyskeskuksen. Jyväskylä keskittyi oman terveyskeskuksensa rakentamiseen ns. isäntäkuntamallin pohjalta, johon ovat mahdollisesti tulossa mukaan Hankasalmi, Uurainen ja Muurame. Ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkinnässä Laukaa, Äänekoski ja Konnevesi rakensivat yhteistä mallia, jossa isäntäkuntana on Laukaa. Päätökseen asiat tulevat vuonna 2010. Jyväskylän seudun kaupunkisuunnitelmaa kehitettiin kuntien yhteisellä päätöksellä ns. rakennemallin pohjalta. Tässäkin asiat tulevat lopulliseen päätökseen vuonna 2010. Ratkaisuaan odottaa vielä keskiasteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saattaminen samaan yhteyteen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän pohjalta. -Jykes-yhteistyötä uudistettiin huomattavasti entistä yrityslähtöisemmäksi. Jykes kuuluu entistä selkeämmin Jyväskylän konserniin, sillä Jyväskylän omistusosuus on jo noin 80 %. Jyväskylän seutu kuuluu edelleen maamme kasvukeskusten joukkoon. Keskimääräinen väestön-kasvu on ollut noin kaksinkertainen koko maahan nähden. Työllisten määrä on selkeästi vähentynyt, sillä seudun merkittävimmät, ennen kaikkea vientiteollisuuteen keskittyneet yritykset ovat vähentäneet työvoimaansa yli tuhannella hengellä. Jyväskylän seudun liike- ja toimitilamarkkinat ovat kuitenkin säilyttäneet vireytensä. Erityisesti vuokrakysyntä on ollut voimakasta. Kuntaliitoksen vaikutukset eivät vielä näy toimitilamarkkinoilla, mutta jatkossa toimintojen tehostaminen tulee vapauttamaan julkisen sektorin käytössä olleita tiloja. Tilojen käytettävyys ja sijainti ovat suuri haaste, mikä tulee nostamaan vajaakäyttöastetta. Vapaata toimitilaa arvioidaan olevan lähes 86 000 neliömetriä, josta Laukaan osuus on noin 4 300 neliömetriä. Seudun liikenneyhteyksien parantuminen ja uudet vireillä olevat suunnitelmat pääteiden sekä kaupunkiseudun kehäteiden suhteen ovat vilkastuttaneet logistiikkaan liittyvien yritysten hakeutumista mm. Innoroad Parkin alueelle Laukaan ja Jyväskylän rajalla. Laukaan väkiluku kasvoi 212 hengellä, mikä on strategiamme mukaista ja viime vuosien keskimääräistä tasoa. Vuoden 2009 kasvu muodostui jälleen pääasiassa muuttoliikkeen vaikutuksesta (60 %), jolloin syntyvyyden enemmyyden vaikutus oli 40 %. Yleensä voimakkain väestökasvu on ajoittunut loppuvuodelle, mutta kuluvana vuonna viimeiset kolme neljä kuukautta olivat vain hieman positiivisia. Lähes lopullinen kasvuluku saavutettiin jo elokuun loppuun mennessä. Kasvaneesta syntyvyydestä (239) ja muuttoliikkeestä johtuen Laukaan väestö on edelleen nuorekkuudessaan maakunnan kärkeä. Laukaaseen muutti 1030 henkilöä, joka on 30 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna ja Laukaasta muutti pois 906 henkeä, joka on noin 90 edellistä vuotta vähemmän. Merkittävin ryhmä Laukaaseen muuttavista muodostuu edelleen nuorista lapsiperheistä, jotka hakeutuvat pääasiassa omakotitaloihin hyvien palveluiden läheisyyteen. Lähtömuuttajat ovat edelleen täällä pohjakoulutuksensa saaneita nuoria, jotka muuttavat opiskelupaikkakunnilleen. Keski-Suomen toiseksi suurimmassa kasvukunnassa rakentaminen on edelleen erittäin voimakasta. Uusia asuntoja valmistui 92 kappaletta, joista omakotitaloja oli 79. Suurinta määrää omakotirakentaminen oli Leppävedellä (n. 15 asuntoa) ja kirkonkylässä sekä Vihtavuoressa kummassakin noin kymmenen omakotitaloa. Lievestuoreelle valmistui kuusi uutta omakotitaloa. Tulevina vuosina hyväksytyt kaksi asemakaavahanketta tulevat vilkastuttamaan Lievestuoreen tonttitarjontaa ja siten myös rakentamista. Haja-asutusalueelle rakentaminen on edelleen Laukaassa voimakasta. Lähes puolet eli 37 uutta omakotitaloa sijoittui haja-asutusalueelle. Merkittävistä kunnallisista rakennushankkeista valmistui Lievestuoreen Laurinkylän koulun liikuntahalli ja sosiaali- ja terveystoimen tulevien vuosien merkittävät rakennushankkeet käynnistyivät Kuuselan peruskorjauksen ja rakentamisen aloittamisella. Liike- ja yritystoiminnassa viime vuosi oli vilkkaampi kuin taloudellisesta taantumasta olisi voinut olettaa. Vuonna 2009 Laukaassa yritysten nettokasvu oli 49, joka on edellisen vuoden tasoa. Yritystonttien kysynnän painopiste on edelleen Tiituspohjan Vihtiälän alueella. Kuljetusliike Taipaleen liikenneterminaali valmistui vuoden 2009 alkupuolella. Myös Oy Scan-Auto Ab:n hanke valmistui vuoden lopussa. Lidl laajensi lentokentän välittömässä läheisyydessä olevaa terminaaliaan noin 11 000 neliömetrillä varautuen myös tuleviin laajennuksiin. Laukaa on edelleen liike-elämän kiinnostuksen kohteena. Taloudellisesta lamasta johtuen myös Laukaan työttömyys -% kasvoi. Se oli 2009 2 %-yksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna ollen nyt 11,1 %. Laukaan työttömyys -% on voimakkaasti sidoksissa Laukaassa asuvien, mutta muualla töissä käyvien työllisyystilanteeseen. Kaikesta huolimatta työttömyysprosenttimme on edelleen maakunnan kolmen alhaisimman joukossa. Edellä mainituista syistä johtuen maassamme käynnistyi laajalti kuntatalouden alamäki. Laukaassa vuosi 2009 kuitenkin oli erittäin hyvä. Positiivista oli, että henkilöstömenot toteutuivat noin puoli miljoonaa euroa alle arvioidun huolimatta Tuporatkaisun paineesta. Käytännössä kohdalleen osuivat myös toimintakate ja verotulojen ennustaminen. Merkittävän poikkeuksen muodosti alkuperäiseen talousarvioon verrattuna edelleen, ehkä jo perinteisesti, erikoissairaanhoito. Tällä kertaa poikkeus oli positiivinen ja Laukaan menot alittuivat tällä lohkolla lähes 0,5 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli kaikkiaan 1,5 miljoonaa ylijäämäinen eli selkeästi taloussuunnitelmaa parempi. Näin ollen edellisten kausien pohjalla oleva kumulatiivinen alijäämä aleni noin 1,7 miljoonaan euroon, joka kuitenkin on Kuntalain mukaan kurottava umpeen tulevina suunnitelmavuosina. Taloussuunnitelman mukaan tähän päästäneenkin. Se edellyttää edelleen erittäin tiukkaa menokuria.
2 Alkuperäiseen budjettiin nähden verotulot pienenivät 1,5 miljoonaa euroa, mutta kasvoivat korjattuun budjettiin nähden noin 600 000 euroa. Vuosikate oli noin 4,6 miljoonaa euroa. Se on noin miljoona euroa parempi kuin budjetoitu. Asukaslukua kohden laskettu vuosikate oli edellisessä tilinpäätöksessä noin 196 euroa, kasvoi 255 euroon. Tarkistetun budjetin vuosikatteeksi arvioitiin noin 0,4 miljoonaa euroa, mutta se toteutui 1,5 miljoonana eurona. Kunnan lainakanta on noin 23 miljoonaa euroa, mikä on noin 3 milj. euroa budjetoitua pienempi. Lainojen määrä asukasta kohden on 1263 euroa eli 74 euroa enemmän kuin edelliseltä tilikaudelta. Se on onneksemme edelleen selkeästi alle kuntakentän keskiarvojen. Laukaan kunnan vuoden 2009 kehitys mitattuna asukasmäärän kasvulla, vilkkaalla rakentamisella, yritysten määrän erinomaisella nettokasvulla, vaikkakin työllisyys heikkeni, on edelleen merkittävän hyvä pohja ponnistaa tuleville vuosille. Meidän on kuitenkin muistettava, että Laukaan kunta kuten koko Suomikin on voimakkaasti sidoksissa huomattavasti laajempiin sfääreihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Vaikka kulunut vuosi oli talousarvion kannalta erinomainen, on meillä kumulatiivisen alijäämän suhteen vielä riittävästi haasteita. Meidän on noudatettava äärimmäisen tarkkaa talouskuria ja valmistauduttava tekemään kipeitäkin kunnan palvelurakenteeseen ja -verkostoon liittyviä ratkaisuja. Haluan lämpimästi kiittää laukaalaisia yrityksiä ja elinkeinoelämää, yrittäjäjärjestöä ja muita sidos-ryhmiä sekä kuntalaisia rakentavasta ja toiveita antavasta pohjan luomisesta. Laukaa on edelleenkin haluttu kohde niin uusille yrityksille kuin asukkaillekin. Lausun lämpimät kiitokset myös päättäjillemme ja kaikille kuntamme kehittämiseen osallistuville. Kunnan henkilöstö on suhtautunut positiivisesti ja vastuullisesti työhönsä, kouluttautunut ja tehnyt erinomaista tulosta. Olen ylpeä heistä. Laukaa on haluttu työnantaja. Tulevaisuuden hyvällä ja pyyteettömällä yhteistyöllä, niin seudun sisäisellä kuin ulkoisellakin voimme saada aikaan uusia menestystekijöitä kuntamme ja seutumme rakentamisessa. Esko Koliseva Kunnanjohtaja
3 3.2.2 Kunnan hallinto LAUKAAN KUNTA ORGANISAATIOKAAVIO VALTUUSTO 43 jäsentä TARKASTUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä Tilintarkastaja KUNNANHALLITUS 11 jäsentä Kunnanjohtaja KUNNAN KANSLIA SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO MAANKÄYTTÖ- OSASTO KESKUSVAALILTK 5 jäsentä VAALILAUTA- KUNTA 6 kpl, 5 jäsentä/ltk SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTA- KUNTA 9 jäsentä KOULUTUS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 9 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 9 jäsentä - Tiejaosto 3 jäsentä KAAVOITUS- JA RAKENNUS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä Vaalitoimikunta 3 jäsentä
4 Valtuusto 2009 Laukaassa valtuustopaikkoja on 43, jotka jakautuvat valtuustoryhmittäin seuraavasti: Suomen Keskusta 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 10, Suomen Kansallinen Kokoomus 7, Vasemmistoliitto 4, Kristillisdemokraatit 2, Perussuomalaiset 2, Vihreät 2. Valtuuston puheenjohtajisto Pj. Jolanki Jorma Lievestuore KOK 1. vpj Haverinen Veikko Laukaa KESK 2. vpj. Ahonen Pekka Vihtavuori PS Valtuutetut Ahonen Ari Laukaa SDP Autio Markku Vehniä SDP Blomberg Aila Laukaa SDP Ek Terhi Leppävesi VIHR Eskonen Tero Kuusa KESK Honkonen Lauri Lievestuore SDP Hytönen Jari Vihtavuori SDP Häkkinen Jukka Leppävesi KESK Hänninen Juha Laukaa KOK Hänninen Juhani Kuusa KESK Kalmari Leena Leppävesi SDP Karttunen Tatu Laukaa KESK Kirmanen Anne Vihtavuori KESK Koivisto Kari Leppävesi VAS Kumpulainen Viljo Leppävesi VAS Kuniala Anita Laukaa KOK Kytömaa Marko Äijälä KESK Lepistö Jorma Valkola KESK (ero 1.6.2009) Leppäaho Tarja Vihtavuori KD Manninen Marko Lievestuore PS Mäkelä Jukka Laukaa KD Naukkarinen Eila Laukaa KESK Nieminen Tuula Leppävesi VAS Niemistö Eva-Kaisa Vihtavuori KOK Paakkinen Arja Laukaa KOK Parkkonen Pertti Leppävesi KESK Peura Jari Leppävesi KESK Pietiläinen Pentti Laukaa VAS Pietiläinen Tarja Lievestuore KESK Pihlajasaari Helena Lievestuore SDP Porthén Jorma Vihtavuori KESK (1.6.2009 alkaen) Ruotsalainen Harry Kuusa KESK Räisänen Ahti Vihtavuori KOK Savolainen Jyrki Laukkavirta KESK Siekkinen Juhani Kuusa SDP Sillanpää Elina Laukaa VIHR Sinijärvi Kauko Lievestuore KESK Tammenoja Esko Lievestuore SDP Valkonen Tapio Vihtavuori SDP Vuorenpää Pirjo Lievestuore KESK Vähäjylkkä Harri Laukkavirta KOK
5 Kunnanhallitus 2009 Laukaassa kunnanhallituksessa on 11 jäsentä: Puheenjohtajisto Pj. Vuorenpää Pirjo Lievestuore KESK 1. vpj. Kalmari Leena Leppävesi SDP 2. vpj. Hänninen Juha Laukaa KOK Jäsenet Autio Markku Vehniä SDP Kautto Katariina Laukaa VAS Manninen Marko Lievestuore PS Naukkarinen Eila Laukaa KESK Paakkinen Arja Laukaa KOK Peura Jari Leppävesi KESK Ruotsalainen Harry Kuusa KESK Savolainen Jyrki Laukkavirta KESK Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Tarkastuslautakunta Pj. Kuniala Anita Laukaa KOK Vpj. Nieminen Tuula Leppävesi VAS Friman Matti Valkola SDP Pietiläinen Tarja Lievestuore KESK Tammela Arvo Laukaa KESK
6 3.2.3 Taloudellinen kehitys Yleistä Bruttokansantuote laski 7,8 prosenttia vuonna 2009. Tämä on suurin vuositason pudotus nykyisissä vuodesta 1975 alkavissa aikasarjoissa. 1990-luvun lamassa suurin bruttokansantuotteen supistuminen osui vuodelle 1991, jolloin volyymi pieneni 6,0 prosenttia. Historiallisista aikasarjoistakin vastaavanlaista bruttokansantuotteen romahdusta etsittäessä on palattava aina vuoteen 1918 asti. Bruttokansantuotteen volyymi pysyi loka-joulukuussa edellisen neljänneksen tasolla. Vuoden 2008 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote laski 5,1 prosenttia. Kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteen muutos pysyi +0,3 prosentissa edellisestä neljänneksestä, mutta tarkentui -8,9 prosenttiin vuoden takaisesta (oli -9,1 %). Tuotanto supistui voimakkaimmin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja laski vielä vuoden toisellakin neljänneksellä. Vuoden loppupuoliskolla bruttokansantuotteen lasku pysähtyi, mutta tuotanto ei juurikaan kasvanut alkuvuoteen verrattuna. Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 2,3 prosenttia vuoden takaisesta. Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 11 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2009 alkutuotanto kuitenkin laski 5,5 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys laski 4 prosenttia. Metsätalouden arvonlisäys laski viime vuonna 9,2 prosenttia hakkuiden vähentymisen myötä. Metsien nettokasvua ei ole otettu huomioon neljännesvuositilinpidossa. Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi laski 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuuden arvonlisäys kasvoi 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuustuotannon hienoinen kasvu neljännellä neljänneksellä kertyi piristymisen merkkejä osoittavasta metalliteollisuudesta (ml. elektroniikkateollisuus), jonka tuotanto lisääntyi 3,8 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys pieneni 0,1 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden 1,2 prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi laski loka-joulukuussa 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2009 jalostustoimialojen volyymi supistui 18,5 prosenttia. Teollisuuden arvonlisäys laski 20 prosenttia. Metalliteollisuudelle vuosi 2009 oli ennätyksellisen heikko ja tuotanto laski 26,9 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuudessa meni lähes yhtä huonosti arvonlisäyksen pudotessa 20,7 prosenttia. Muun tehdasteollisuuden tuotanto laski 11,2 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys laski 13,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi laski loka-joulukuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kauppa kasvoi 0,6 prosenttia, kuten myös kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelutkin. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sen sijaan supistuivat 1,4 prosenttia. Koko vuonna 2009 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi laski 3,7 prosenttia. Kaupan arvonlisäys putosi 11,2 prosenttia; moottoriajoneuvojen kauppa supistui eniten, vähittäiskauppa vähiten. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut supistuivat 6,8 prosenttia. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut laskivat 3,3 prosenttia. Muihin toimialoihin sisältyvän rahoitusja vakuutustoiminnan arvonlisäys kasvoi heikosta suhdannetilanteesta huolimatta viime vuonna. Kaikki kansantalouden kysyntäkomponentit kasvoivat hieman neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuonna 2009 vienti, kulutus ja investoinnit kuitenkin laskivat selvästi. Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 7,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 13,8 prosenttia vuoden takaisesta. Tavaroiden vienti kasvoi 5,9 prosenttia ja palveluiden vienti 13,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vientiä kasvatti lokakuulle osunut miljardin euron arvoinen alustoimitus, jonka vaikutus näkyy myös varastojen pienenemisenä. Tuonnin volyymi kasvoi 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 16,5 prosenttia vuoden takaisesta. Tavaroiden tuonti laski 3,5 prosenttia, mutta palvelujen tuonti kasvoi 3,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kolmannen neljänneksen tuonnin muutos (tavarat ja palvelut yhteensä) tarkentui +3,6 prosenttiin edellisestä neljänneksestä ja -23,6 prosenttiin vuoden takaisesta, kun joulukuun tiedoissa vastaavat muutokset olivat +3,3 % ja -24,5 %. Viennin volyymin muutos kolmannella neljänneksellä tarkentui +1,2 prosenttiin edellisestä neljänneksestä ja -26,1 prosenttiin vuoden takaisesta, kun joulukuun tiedoissa vastaavat muutokset olivat +0,6 % ja -26,6 %. Tuonnin ja viennin tiedot saattavat tarkentua huomattavasti.
7 Koko vuonna 2009 viennin volyymi laski ennätykselliset 24,3 prosenttia. Tavaroiden vienti supistui 25,7 prosenttia ja palveluiden vienti 19,8 prosenttia. Viennin romahtaminen olikin tärkein yksittäinen syy bruttokansantuotteen suurelle pudotukselle. Aikaisemmin vienti on vuositasolla laskenut enimmillään 7,2 %, mikä tapahtui vuonna 1991. Tuonnin volyymi laski koko viime vuonna 22,3 prosenttia, mikä on myös uusi ennätys nykyisissä aikasarjoissa. Tavaroiden tuonti supistui 23 prosenttia ja palveluiden tuonti 20,1 prosenttia. Toiseksi suurin tuonnin supistuminen osuu myös vuodelle 1991, jolloin tuonti putosi 13,3 %. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2009 yksityinen kulutus väheni 2,1 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot laskivat eniten ensimmäisellä neljänneksellä, mutta alkoivat vuoden loppupuoliskolla jo hieman kasvaa. Kestävien kulutustavaroiden kulutuksen volyymi laski vuoden aikana 12 prosenttia, puolikestävien tavaroiden 4,1 prosenttia, lyhytikäisten tavaroiden 2,2 prosenttia ja palveluiden 0,8 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,7 prosenttia. Investointien volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit supistuivat 2,3 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät 0,6 prosenttia, mutta toimitilarakentamisen investoinnit laskivat 4 prosenttia samoin kuin maa- ja vesirakennusinvestoinnitkin. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 9 prosenttia. Koko vuonna 2009 investoinnit vähenivät 13,4 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit vähenivät 12,4 prosenttia ja toimitilarakentaminen peräti 21 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi supistui 11,5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit laskivat 14,3 prosenttia ja varsinkin kuljetusvälineinvestointeja vähennettiin niin että niiden volyymi pieneni 34,6 prosenttia. Muut investoinnit, jotka muodostuvat pääasiassa ohjelmistoinvestoinneista, kasvoivat 10,5 prosenttia. Varastot ovat pienentyneet poikkeuksellisen paljon viime vuoden aikana. Neljännellä neljänneksellä varastot pienenivät käyvin hinnoin 2,5 miljardia euroa, mistä noin miljardi johtui lokakuun risteilyalustoimituksesta. Koko vuonna 2009 varastot pienenivät yli 4 miljardia euroa käyvin hinnoin. Työllisyys heikkeni edelleen vuoden neljännellä neljänneksellä työllisten määrän vähentyessä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2009 työllisten määrä väheni 3 prosenttia ja työtuntien määrä 5,9 prosenttia. Työllisten määrän hitaampi laskuvauhti viittaa siihen, että yritykset ovat pyrkineet lomautuksilla pienentämään irtisanomisten määrää. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,3 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 6,0 prosenttia. Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 0,6 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksin muutos oli viime vuonna 0,0 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa kasvoi 1,0 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä. Vaihtosuhde parani, koska tuontihinnat laskivat 7,3 prosenttia ja vientihinnat 5,7 prosenttia. Nettokansantulo aleni viime vuonna nimellisesti ja reaalisesti 9 prosenttia ja oli henkeä kohti 26 600 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 171 miljardia euroa, vain hieman vähemmän kuin bruttokansantuote. Kotitalouksien palkkatulot alenivat yhden prosentin ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut kolme prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset vähenivät puolitoista prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 63,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 58,7 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 27 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 22,1 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 27,5 prosenttia. Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto supistui nimellisesti peräti 39 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni 44 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten yrittäjätulo on ollut viimeksi pienempi vuonna 1997.
8 Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 44 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 34 prosenttia vähemmän. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna nimellisesti 21 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien vähentämisen takia. Yritykset myös pienensivät varastojaan tuntuvasti. Investointien ja varastojen pienentämisen takia yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 4,8 miljardia euroa ylijäämäinen, kun rahoitusasema edellisenä vuonna oli suunnilleen tasapainossa. Rahoituslaitosten palkkiotuotot ja korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoivat, mutta yrittäjätulo väheni. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen hieman ja vuoden keskimääräinen korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli kaksi miljardia euroa ylijäämäinen. Valtionhallinnon rahoitusasema kääntyi viime vuonna jyrkästi alijäämäiseksi. Alijäämä oli 8,6 miljardia euroa, suurin vuoden 1995 jälkeen. Valtion verotulot välillisistä veroista alenivat 4,4 prosenttia ja välittömistä veroista peräti 31 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotuotot putosivat alle puoleen, mutta myös kotitalouksien valtiolle maksamat tuloverot alenivat 21 prosenttia verotuksen keventymisen ja pääomatulojen pienentymisen takia. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 5,5 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille, erityisesti Kansaneläkelaitokselle, 23 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,7 prosenttia ja investoinnit 5,6 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 0,7 miljardia euroa, saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuntien verotulot kasvoivat puoli prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia, mutta investointien arvioidaan säilyneen edellisen vuoden tasolla. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä pieneni 5,1 miljardiin euroon, koska maksetut eläkkeet kasvoivat, mutta eläkemaksutulot pysyivät entisellä tasolla ja omaisuustulot alenivat. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous oli tasapainossa. Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. EMU-alijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 3,7 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkinen talous oli alijäämäinen edellisen kerran vuonna 1997. Julkisyhteisöjen ns. EMUvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä ja oli 44,0 prosenttia. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi tuntuvasti 55,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 49,5 prosenttia. Suhde oli korkein vuoden 1997 jälkeen. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 43,0 prosenttiin. Veroaste oli alhaisin vuoden 1989 jälkeen. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti 1,0 prosenttia. Kotitalouksien saamat palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi neljä prosenttia. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 6,6 prosenttia, erityisesti saadut eläkkeet kasvoivat. Kotitalouksien maksamat välittömät verot alenivat runsaat kuusi prosenttia. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo aleni 8 prosenttia. Omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo kaksinkertaistui, mikä oli seurausta korkotason laskusta. Muut yrittäjätulot kasvoivat 7 prosenttia. Osinkotulojen arvioidaan alentuneen 22 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot alenivat tulojen kasvusta huolimatta 1,2 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui positiiviseksi ja oli 2,5 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti 13 prosenttia asuntoinvestointien vähenemisen takia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 1,4 miljardia euroa alijäämäinen. Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen ja oli 113,5 prosenttia. Velkaantumisasteen laskentatapaa on muutettu siten, että se on rahoitustilinpidon mukaisten velkojen suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon. Velkoihin luetaan nyt myös kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista.
Laukaan kunta 9 Laukaan kunnan vuosikate vuonna 2009 oli 4,6 miljoonaa euroa eli 1,1 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2008. Tilikauden ylijäämäksi tuli 1,5 miljoonaa euroa (2008 0,3 miljoonaa euroa). Kumulatiivinen alijäämä oli 1,7 miljoonaa euroa (2008 3,2 miljoonaa euroa). Lainakanta vuoden lopussa oli 22,7 miljoonaa euroa (2008 21,1 miljoonaa euroa) ja rahavarat 0,2 miljoonaa euroa (2008 0,1 miljoonaa euroa). Toimintamenojen kasvu oli 3,4 % (2008 7,2 %). Talouden tasapainotus Kuntastrategian taloustavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite Toteutuminen Velkaantuminen 2009 1 M 1,6 M Vuosikate 2009 5 M 4,6 M Taseessa oleva alijäämä oli 1,7 miljoonaa euroa (2008 3,2 miljoonaa euroa). Tilinpäätösluvuilla päivitetyn taloussuunnitelman 2010-2013 viimeisenä vuotena kumulatiivinen ylijäämä olisi 1,1 miljoonaa euroa. Riskienhallinta Henkilöriskit Henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Laukaan kunnassa kullekin keskeisessä tehtävässä olevalle on nimetty sijainen tai kaksi, jolloin varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien sujuminen yllättävissäkin tilanteissa. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen on kiinnitetty huomiota. Eläkkeelle lähtöihin on varauduttu ja uuden henkilön perehdyttämiseen ennen eläkkeelle lähtevän poistumista. Henkilöstökoulutukseen ja johtamiskoulutukseen on kiinnitetty huomiota. Hyvin laajalla joukolla esimiehistä on johtamiskoulutusta, esimerkkinä viime vuosina suoritetut Johtamisen erikoisammattitutkinnot. Henkilöstön saatavuutta on tarkkailtu vuosittain mm. esimiehille tehdyillä kyselyillä. Saatavuudessa ei vielä ole ollut merkittäviä ongelmia, mutta riski on tiedostettu. Tietojärjestelmäriskit Varautuminen tietoturvariskeihin ICT-yksikössä Tietoturvariskillä tarkoitetaan negatiivisia seurauksia tapahtumista, joiden seurauksena tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata. Laukaan kunnan tietoturvatyötä ohjaa Laukaan kunnan tietoturvapolitiikka (KH 18.2.2002 52). Laukaan kunnan tietojärjestelmiin kohdistuvat suurimmat riskit ovat pääsääntöisesti tunnistettu ja niihin on varauduttu sekä teknisin että hallinnollisin keinoin. Tietoturvariskit voidaan jakaa esimerkiksi henkilö-, laite-, ohjelmisto- ja tietoliikenneriskeihin. Henkilöriskit Tahattomia henkilöriskejä hallitaan henkilöstön oikealla resursoinnilla ja koulutuksella. Henkilöstöä koulutetaan pääsääntöisesti uusien järjestelmien käyttöönotossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään jatkuvaa sisäistä koulutusta toimisto-ohjelmista, sähköpostin käytöstä ja mm. laitteiden ja Internetin käytöstä. Henkilöstölle on lisäksi tarjolla intranetissä kattava ohjeistus. Tahallisten väärinkäytösten aiheuttamaa riskiä pienennetään antamalla käyttöoikeuksia mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin riittävästi työtehtäviin nähden. Useimmissa järjestelmissä voidaan lokitiedoista jälkeenpäin tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä.
Laiteriskit 10 Laiteriskeihin, eli lähinnä palvelinlaitteiden rikkoontumisiin, on varauduttu mm. vikasietoisilla levyjärjestelmillä ja huolehtimalla varmistusten toimivuudesta. Palvelimissa on pääsääntöisesti NBD (Next Business Day) OnSite - tason takuut tai huoltosopimukset. Sähkökatkoihin on varauduttu palvelinhuoneen kahdennetulla UPS-laitteistolla sekä useimpien verkkolaitteiden UPS-suojauksella. Myös palvelinhuoneen jäähdytys on kahdennettu. Käyttäjiä on ohjeistettu tallettamaan kaikki työssä tarvittava tieto palvelimien verkkolevyille, jossa ne ovat keskitettyjen varmistusten piirissä. Tällöin työaseman rikkoutuessa tiedot eivät katoa ja työaseman vaihdon jälkeen työt voivat jatkua häiriöttä. Ohjelmistoriskit Ohjelmistoriskeistä suurimman riskin aiheuttaa sähköpostin kautta saapuvat haittaohjelmat. Tähän riskiin on varauduttu sähköpostisuodattimella, joka sisältää virus- ja haittaohjelmien tunnistuksen ja poiston sekä roskapostisuodattimen. Muistitikkujen ja muiden siirrettävien medioiden aiheuttamaan virusohjelmistoriskiin on varauduttu asentamalla jokaiseen työasemaan virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelma, joka pysyy automaattisesti ajan tasalla. Muihin ohjelmistoriskeihin varaudutaan hankkimalla ja ottamalla käyttöön jo valmiiksi koeteltuja järjestelmiä, joihin löytyy osaamista omasta organisaatiosta ja yleisesti markkinoilta. Tästä esimerkkinä on siirtyminen Novell Netware järjestelmästä Microsoft AD -järjestelmään. Kasvavana ohjelmistoriskeinä on näköpiirissä älymatkapuhelinten ja muiden kannettavien laitteiden aiheuttamat riskit. Näihin riskeihin varautumista suunnitellaan parhaillaan. Tietoliikenneriskit Dataverkko-operaattori Elisalla on viestintämarkkinalain 9 luvun mukaisesti velvollisuus varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lain 13 luvun mukaisesti viestintäverkot ja viestintäpalvelut on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne toimivat mahdollisimman luotettavasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa. Verkkolaiterikkoihin on varauduttu kahdentamalla tärkeimmät laitteet ja lisäksi hankkimalla valikoiduille laitteille varalaitepalvelut toimittajalta. Lisäksi halvempia verkkolaitteita varastoidaan rikkoutumisien varalle. Kunnan omien valokuitujen katkeamisen varalle on kehitetty toimintaohjeistus, millä vaurio saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Kuituyhteyksiä ei ole kahdennettu. Ulkopuoliset riskit Ulkopuolisilla riskeillä tarkoitetaan tietojärjestelmiin kohdistuvia tietomurtoyrityksiä. Ulkopuolisiin riskeihin on varauduttu hallinnollisilla ja teknisillä keinoilla ja ohjeilla. Verkon tekninen suojaus on järjestetty keskitetyllä palomuurilla, jolla erotellaan sekä Internet että sisäiset verkot toisistaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta Osastolla on henkilökunnan työsuojelun toimintaohjeet ja työturvallisuuskoulutusta on järjestetty, ongelmatilanteet kirjataan ja raportoidaan. Laiteviat kirjataan ja raportoidaan. Riskikartoitukset on tehty. Lääkehoitosuunnitelmat ovat ajan tasalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaan on laadittu oma yksityiskohtainen ohjeistus hankintojen riskien minimoimiseksi. Osastolla, lautakunnassa ja lautakunnan yksilöasioiden jaostossa on käytössä vaitiolositoumus. Yksilöasiat käsittelee sosiaalija terveyslautakunnan yksilöasioiden jaosto ja yksilöasioita koskevat kokousasiakirjat kerätään kokouksen jälkeen pois ja sihteeri vastaa niiden hävittämisestä. Koulutuslautakunta/vapaa-ajan lautakunta Sivistystoimessa tehostettu työsuojelutarkastusten kierros alkoi syksyllä 2008 ja jatkui edelleen vuonna 2009, jolloin tarkastuksen kohteena oli kuusi koulua. Tarkastuksilla arvioitiin mm. työsuojelun toimintaohjelmat, koulujen riskikartoitukset ja työn vaarojen arvioinnit ja niiden perusteella toteutetut toimenpiteet. Pääsääntöisesti tarkastuksen kohteena olevat asiat ovat olleet kunnossa. Kouluissa tapahtuneet vaaratilanteet ja oppilaiden väliset konfliktit kirjataan ylös ja ryhdytään ennalta määriteltyihin toimenpiteisiin.
11 Suurimmat riskit liittyvät koulu- ja työmatkoihin. Oppilaat joutuvat siirtymään joissakin tapauksissa kesken koulupäivän toiselle koululle yleisen liikenteen joukossa. Oppilaiden valvonta (mm. välitunnit) on opettajien velvollisuus ja riskeihin varaudutaan koulun järjestyssäännöillä ja muilla ohjeistuksilla. Riskeihin minimoimiseksi vaaditaan mm. retkiltä tarkat etukäteen tehdyt suunnitelmat. Uimaopetukseen liittyvät riskit on myös tiedostettu. Erilaisiin onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin on varauduttu koulujen turvallisuus- ja kriisisuunnitelmilla. Koulujen sisäilmaongelmat ovat riskitekijä ja jos niitä ilmenee, niihin tartutaan mahdollisimman nopeasti. Sivistysosaston henkilöstön saatavuus on varsin hyvä. Käytännössä kaikilla Laukaan kunnan palveluksessa olevilla opettajilla on asetuksen mukainen kelpoisuus. Myös sijaisuuksiin on saatu pätevää henkilökuntaa. Vapaa-aikatoimi on laatinut eri toimintoihin, kuten esimerkiksi leireille ja ulkoilureiteille sekä kiinteistöille erilliset turvaohjeet. Näin myös riskit pyritään minimoimaan ennakkosuunnittelulla. Multamäen leirikeskuksessa on vielä oma yleinen turvallisuussuunnitelma. Vapaa-aikatoimessa riskejä liittyy työpajatoimintaan, jossa tehdään työtä työstökoneilla, joiden käytön työntekijän tulee hallita. Työtekijät perehdytetään työturvallisuuteen ja ohjataan käyttämään oikeita ja turvallisia työmenetelmiä. Salassa pidettäviä asioita käsitellään sivistysosastolla varsin vähän. Yksilöä (esim. oppilaat) koskevia asioita käsitellään harvoin lautakunnassa. Jos näin tehdään, kokousasiakirjat kerätään pois asian käsittelyn jälkeen ja paperit tuhotaan asianmukaisesti. Yksilön terveydentilaan liittyvät asiat säilytetään lukitussa tilassa. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1. Kaavoitus Yleis- ja asemakaavoituksessa käsitellään kuntalaisten omaisuuden huomattavia taloudellisia arvoja. Kaavoitusratkaisuilla voi olla arvaamattomia taloudellisia vaikutuksia ja ne voivat johtaa odottamattomiin korvauksiin tai vaikeuksiin. Esimerkkeinä tästä vaikka asuntoalueen sijoittaminen pehmeikölle tai myrkylliseen maaperään, jota ei ole tutkittu. Riskien hallintaa auttavat osaltaan kaavoituksen julkisuus ja siihen lain nojalla sisältyvä neuvottelupakko. Lehdistön aktiivisuus ja kansalaisvalvonta tuovat riskejä esille, ja osa niistä voidaan välttää. Erimielisyydet ja niihin ehkä sisältyvät riskit menevät hallinto-oikeuden ja viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden testattaviksi. Suurin apu on kuitenkin huolellisuus työssä. Valtion viranomaiset valvovat kuntien kaavojen lain- ja tarkoituksenmukaisuutta vuosittain pidettävässä kaavoituksen kehittämiskeskustelussa. Kun kaavoituksessa käsitellään intressejä, jotkut asiakkaat ajavat asiaansa kanteluilla tai tekemällä asiasta tutkimuspyynnön. Niitä on ollut myös Laukaassa. Tähän mennessä ne on todettu poikkeuksetta aiheettomiksi. Hallinnon riskeistä voi todeta, että pätevistä kaavoittajista on ja tulee olemaan maassa pulaa. Laukaan osalta tulee huolehtia siitä, että myös tulevaisuudessa henkilöresurssit ovat riittävät. Sopimustoiminnan riskejä on jouduttu miettimään maankäyttösopimusten tekemisen yhteydessä. Muun muassa vakuuksia on 1980-lukuvun sopimuksiin verrattuna vahvistettu. Kokemukset vielä puuttuvat siitä, miten sopimusten edunvalvonta toimii mahdollisessa sopimuskumppanin konkurssitilanteessa. 2. Rakennusvalvonta Rakentamiseen kuuluva riski jakautuu rakentajan, suunnittelijan ja viranomaisten kesken. Parhaiten riskien hallinnassa auttaa huolellisuus työssä. Siinä tapauksessa, että johtava rakennustarkastaja antaa rakentajalle nopean aloittamisen aloitusluvan, hän vaatii erityisen vakuuden. Mikäli lupapäätös oikeudessa kumotaan, aloitettu rakennus voidaan viime kädessä vakuuden turvin purkaa ja olot tontilla saattaa entiselleen 3. Maa-ainesten otto Myönnettyyn maa-ainesten ottolupaan voi sisältyä odottamattomia riskejä. Ainakin osa niistä voidaan turvata jo lain nojalla. Ottamistoiminta voidaan tietyissä tapauksissa keskeyttää, lupamääräyksiä voidaan muuttaa tai lupa voidaan peruuttaa, jos ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti asutukseen, ympäristöön tai luonnonolosuhteisiin. Siltä varalta, että maa-ainesten ottaja ei pysty suorittamaan ottoalueen maisemointia lupaehtojen mukaiseen kuntoon, häneltä vaaditaan vakuus, jonka turvin maisemointi voidaan viime kädessä suorittaa kunnan toimesta.
4. Ympäristöterveydenhuolto 12 Ympäristöterveydenhuollon tehtävä on yksilöön, väestöön, eläimiin ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Tehtävää toteutetaan tarkastustoiminnalla, neuvonnalla, eläinlääkintähuollon hoitokäynnein sekä ottamalla ennalta suunnitellusti, ja tarpeen mukaan näytteitä tarkastuskohteissa. Toiminta on suurelta osin ennalta suunniteltua, ja perustuu vuosittain tehtäviin valvontasuunnitelmiin. Valvontasuunnitelmiin kuuluu kohteiden riskinarviointi, joka määrittää tarvittavan tarkastus- ja näytteenottotiheyden. Valvontasuunnitelma perustuu valtioneuvoston asetukseen 665/2006. Ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden hallinta hoidetaan yhdessä terveyskeskuksen kanssa hygieniatyöryhmän kautta. Eläintautiepidemioissa toimitaan Valviran ja Eviran kulloisessakin tilanteessa antaman ohjeistuksen mukaan. Ympäristöterveydenhuollon perusajatus on riskien hallinta ja ennaltaehkäisy. 5. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojeluntoiminta kunnassa on valvoa, luvittaa ja neuvoa kuntalaisia, kunnassa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä oman toimialan lakien mukaisissa asioissa. Kunnan ympäristönsuojelu on luvituksen ja ilmoitusten käsittelyn osalta toimijoiden ympäristölle aiheuttamien riskien hallintaa. Etenkin lupien myöntämisen yhteydessä tehdään usein valituksia, joissa myös luvan myöntänyttä viranomaista vaaditaan korvaamaan erilaisia edunmenetyksiä, arvonalennuksia ja oikeudenkäyntikuluja. Nämä vaatimukset eivät ole juurikaan menestyneet oikeuskäsittelyssä. Tästä seuraa lupaviranomaiselle vaatimus lupien erityisen huolellisesta harkinnasta riskin minimoimiseksi jokaisessa lupa- ja ilmoituspäätöksessä. Valvontaviranomaisena kunnan ympäristönsuojelu toimii yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten ja alueellisten viranomaisten kanssa ympäristölle aiheutuvien tai siellä havaittujen riskien ja onnettomuuksien torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä. Myös tässä toiminnassa tehdyistä päätöksistä ja/tai toimenpiteistä valitetaan ajoittain oikeuteen ja vaaditaan viranomaiselta korvauksia. Tähän varaudutaan varmistamalla tehtävien päätösten ja toimenpiteiden kaikinpuolinen lainmukaisuus. Tekninen lautakunta Kunnan vesihuollon järjestämiseen liittyy toiminnallisia riskejä. Riskeihin varaudutaan suunnittelulla joka tähtää käyttökelpoisen raakaveden riittävyyden varmistamiseen sekä valmiussuunnittelulla, jolla varaudutaan vesihuollon järjestämiseen häiriötilanteissa tai pidempiaikaisissa poikkeusoloissa. Jyväskylä seudulla on laadittu vesihuollon yleissuunnitelmat seutukuntakohtaisesti ja kuntakohtaisesti. Näiden suunnitelmien päivitys käynnistyy v. 2010 alkupuoliskolla ja kuntakohtaisia suunnitelmia päivitetään v. 2011. Kunnassa on laadittu v. 2006 vesihuollon valmiussuunnitelma. Suunnitelma perustuu kattavaan riskien arviointiin ja sisältää yksityiskohtaisia toimintaohjeita mahdollisesti toteutuvien riskien varalta. Suunnitelma soveltuu noudatettavaksi myös normaaliolojen häiriötilanteissa. Viime aikoina on sovittu lisättävän yhteistoimintaa seudun kuntien kesken häiriötilanteissa. Kunnan omien kiinteistöjen riskejä arvioidaan suunnitelmallisen ja ohjelmoidun kiinteistöjen kuntokartoitustoiminnan avulla. Laadittavat kuntokartoitukset ovat lähtötietoja kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapito-ohjelmia varten. Tässä yhteydessä on huomioitava, että pelkät ohjelmat eivät ole riittävä toimenpide asiassa. Ohjelmien riittävästä rahoituksesta tulee myös huolehtia toimeenpanon varmistamiseksi. Viime aikoina yleistyneiden sähkökatkosten johdosta ollaan aloittamassa kartoitusta mm. varavoiman tarpeesta sähkökatkojen varalta. Uusien kiinteistöjen suunnitteluvaiheessa arvioidaan hankkeeseen liittyvät riskit ja toteutuksen yhteydessä sopimuksin ja vaadittavin vakuuksin varaudutaan riskien varalta. Teknisellä osastolla on käytössä sopimusten hallintaohjelma. Keski-Suomen Pelastuslaitos on omassa riskikartoituksessaan arvioinut onnettomuus ym. riskejä kunnan alueella. Erityisiä ympäristöriskejä ei ole tiedossa. Jätehuoltotoiminta on annettu Mustankorkea Oy:n hoidettavaksi, joka puolestaan toimii yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa mm. ongelmajätealalla. Kuntakonserniin kuuluva Laukaan vuokrakodit Oy on mukana ARA:n ja Valtiokonttorin ylläpitämässä SART tilinpäätösanalyysi ja raportointisovelluksessa vuokrataloyhtiöille. Yhtiön hallitus seuraa yhtiön asuntojen käyttöasteen muutoksia ja kehittymistä säännöllisesti kokouksissaan. Muutoksia analysoidaan ja tarvittaessa asia saatetaan omistajalle käsiteltäväksi. Vuokrien taso suhteessa muihin toimijoihin kuten myös vuokrakertymät ja luottotappiot ovat jatkuvassa seurannassa. Vuoden 2009 aikana valmisteltiin asuntopoliittinen ohjelma-asiakirja, jota voidaan käyttää toimintapolitiikan arvioimisessa.
Rahoitusriskit 13 Kunnalla ei ole valuuttariskejä. Lainat ovat pääosin kuntatodistuslainoja. Antolainojen määrä on 0,4 miljoonaa euroa. Lainat on myönnetty lähinnä sosiaaliseen asuntotuotantoon. Annettujen takausten määrä on 20,9 miljoonaa euroa. Takauksista 15,3 miljoonaa euroa on myönnetty kunnan täysin omistamalle Laukaan Vuokrakodit Oy:lle. Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten lisäksi kunta on vakuuttanut rakennukset irtaimistoineen ja ajoneuvot. Lisäksi kunnalla on julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kuntien ryhmätapaturmavakuutus (vakuutettuina kunnan kaikki asukkaat kunnan järjestämissä tilaisuuksissa). Vakuutusten omavastuu on rakennusten ja irtaimen omaisuuden osalta pääsääntöisesti 16.818 euroa. Riskialttiimpien kohteiden omavastuu on alempi. Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen omavastuu on 20.000 euroa. Sisäinen valvonta Hallintosäännön 46 :n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Osastopäälliköiden sekä tulosyksiköiden ja tulospiirien esimiesten velvollisuutena on ylläpitää toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja talousarvion noudattamista kuvaavia seurantajärjestelmiä ja raportteja kunnanhallituksen antamien periaatteiden mukaisesti. Tämän sisäisen valvonnan tarkoituksena on pitää ao. toimielin, kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto riittävän tietoisena kunnan ja sen eri toimialojen tilasta, erityisesti talousarviossa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen suhteen. Sisäinen valvonta on rakennettava siten, että se palvelee myös vuositilintarkastusta ja valvontatarkastusta. Talousarvion toteutumista kunnassa seurataan kuukausittain laadittavilla kirjanpitoon perustuvilla talouskatsauksilla. Katsaukset käsitellään kuukausittain johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Valtuustolle talouskatsaus esitetään kolmannesvuosittain. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sisäisen valvonnan osa-alueet: 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen: Ei ole ilmennyt huomautettavaa. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus: Kunnan asukasmäärän jatkuva kasvu, subjektiiviset oikeudet ja hoitotakuu vaikuttavat budjetointitarkkuuteen ja tavoitteiden toteutumiseen. Toteumasta ja tilinpäätösennusteesta on raportoitu hallitukselle määräajoin vuoden aikana. Koulutuslautakunta/vapaa-ajan lautakunta Sivistystoimen sisäinen valvonta koostuu pääsääntöisesti hallinnon ja talouden valvonnasta. Opetustoimen järjestämistä ohjaajat useat säädökset, joiden noudattamista valvotaan mm. seuraamalla koulujen toimintaa ja kouluissa tehtäviä päätöksiä. Kaikissa sivistystoimen yksiköissä on nimetty vastuullinen esimies. Lisäksi koulut laativat lukuvuosittain toimintasuunnitelmat, johon tulee kirjata keskeisimmät koulun järjestämiseen liittyvät asiat. Toimintasuunnitelman toteuttamista arvioidaan toukokesäkuussa sekä koulun omana arviointina, jonka koulutuslautakunta erikseen hyväksyy. Sekä koulutuslautakunnan että vapaa-ajan lautakunnan jäsenet ovat eri sivistystoimen yksiköiden kummeina ja osallistuvat niiden toimintaan olemalla mukana kokouksissa ja muissa tapahtumissa. Kummit tuovat havaintonsa (sekä hyvät että korjaamista kaipaavat) lautakuntien kokouksiin, joten näin voidaan tukea ja samalla valvoa yksiköiden toimintaa. Sisäistä valvontaa ovat myös erilaiset toimintaraportit ja infot mm. lautakuntien kokouksissa.
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 14 Maankäyttöosastolla toimintojen taloudellisuuden ja tuloksellisuuden valvonta on järjestetty siten, että osastolla laaditaan kirjanpitoon perustuva raportti kuukausittain tulosyksiköiden käyttötalouden sekä investointien menoista ja tuloista. Raportit käsitellään maankäyttöosaston johtoryhmässä. Kaavoituskohteiden ja muiden hankkeiden etenemisestä raportoidaan maankäyttöosaston johtoryhmässä kuukausittain. Kaavoitusohjelma laaditaan talousarvion laatimisen yhteydessä. Vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan kuntalaisille vireillä olevista ja vireille tulevista kaavoitusasioista. Keski-Suomen ELY-keskus (ent. ympäristökeskus) valvoo mm. kunnan kaavoitusta ja poikkeamispäätöksiä, maa-ainesottoa, ympäristölupia ja ympäristöterveydenhuoltoa sekä eläinlääkintää. Ympäristökeskus ja kunta järjestävät vuosittain yhteisen kehittämiskeskustelun mm. tiedonvaihdon ja seurannan vuoksi. Tekninen lautakunta Toimintojen taloudellisuuden valvonta on järjestetty siten, että osastolla laaditaan säännöllisesti raportit tulosyksiköiden käyttötalouden menoista. Raportit käsitellään kuukausittain pidettävissä yhdyskuntateknisten palvelujen ja kiinteistöpalvelujen työmaakokouksissa. Vähintään neljännesvuosittain raportit annetaan tekniselle lautakunnalle tiedoksi erillisenä asiana. Investointimenoista tehdään omat raportit, jotka myös esitellään kuten edellä. Samat raportit lähetetään kunnanjohtajalle ja talousjohtajalle. Talonrakennusinvestointihankkeiden toteutuksista annetaan säännöllisesti kirjalliset raportit tekniselle lautakunnalle, tilaajahallintokunnalle sekä kunnanhallitukselle. Yhdyskuntatekniikan investoinneista tehdään kohdekohtaista jälkilaskentaa, jotka käsitellään työmaakokouksissa ja laskelmat saatetaan tekniselle lautakunnalle tiedoksi. Teknisen hallinnon tavoitteiksi on mm. kirjattu hyvän hallintotavan mukaiset hallinto- ja toimistopalvelut sekä oikea ja ajantasainen laskutus sekä tehokas perintä. Edellä mainituille asioille on määritelty tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Tekninen lautakunta on valinnut kaksi luottamushenkilöä teknisen varikon varaston tarkastajiksi. Tarkastajat antavat vuosittain raportin lautakunnalle tarkastuksestaan.
3.4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.4.1.TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 15 2009 2008 Toimintatuotot 11 709 344,72 11 639 467,00 Toimintakulut 84 273 263,65 81 485 157,53 Toimintakate -72 563 918,93-69 845 690,53 Verotulot 49 162 345,24 47 993 235,35 Valtionosuudet 27 869 044,00 25 896 687,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 12 300,38 16 734,02 Muut rahoitustuotot 482 246,08 265 488,79 Korkokulut 336 655,57 847 242,83 Muut rahoituskulut 34 035,50 6 080,22 Vuosikate 4 591 325,70 3 473 131,58 Suunnitelman mukaiset poistot 3 078 997,34 2 993 424,56 Arvonalentumiset 0,00 202 474,48 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 512 328,36 277 232,54 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,90 14,30 Vuosikate/Poistot, % 149,10 108,70 Vuosikate, /asukas 255,43 195,53 Asukasmäärä 17975 17763
3.4.2. TOIMINNAN RAHOITUS 16 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 591 325,70 3 473 131,58 Tulorahoituksen korjauserät -390 711,35-540 764,57 Investointien rahavirta Investointimenot -7 371 130,38-5 320 188,27 Rahoitusosuudet investointeihin 191 267,48 52 522,92 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 721 426,67 1 026 296,45 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 257 821,88-1 309 001,89 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 5 954,65 24 917,18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 940,48-1 017 065,68 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 600 000,00 1 700 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 693 495,62 636 851,56 Rahoituksen rahavirta 2 290 509,79 1 344 703,06 Rahavarojen muutos 32 687,91 35 701,17 Rahavarat 31.12. 220 734,81 188 046,90 Rahavarat 01.01. 188 046,90 152 345,73 32 687,91 35 701,17 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 63,90 65,90 Pääomamenojen tulorahoitus, % 64,10 55,50 Lainanhoitokate 15,04 2,32 Rahavarat 31.12. 220 734,81 188 046,90 Kassan riittävyys, pv 1 1 Asukasmäärä 17975 17763
17 3.5. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2009 2008 PYSYVÄT VASTAAVAT 60 485 637,20 56 721 441,61 Aineettomat hyödykkeet 144 372,83 144 172,64 Tietokoneohjelmistot 144 372,83 144 172,64 Aineelliset hyödykkeet 51 138 505,41 47 362 815,86 Maa- ja vesialueet 7 847 087,27 8 049 626,85 Rakennukset 29 734 955,25 26 414 206,51 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 448 248,21 10 810 939,27 Koneet ja kalusto 919 286,71 1 103 664,73 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 188 927,97 984 378,50 Sijoitukset 9 202 758,96 9 214 453,11 Osakkeet ja osuudet 8 842 352,34 8 848 091,84 Muut lainasaamiset 360 406,62 366 361,27 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 208 672,04 321 931,80 Valtion toimeksiannot 175 557,76 288 347,58 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 33 114,28 33 584,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 950 157,61 4 738 505,66 Vaihto-omaisuus 179 751,36 170 606,46 Aineet tarvikkeet ja tavarat 179 751,36 170 606,46 Saamiset 4 549 671,44 4 379 852,30 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 518 098,07 1 743 835,33 Muut saamiset 2 496 614,02 2 534 617,78 Siirtosaamiset 534 959,35 101 399,19 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 43 610,46 43 610,46 Rahat ja pankkisaamiset 177 124,35 144 436,44 VASTAAVAA YHTEENSÄ 65 644 466,85 61 781 879,07