Verot ja veronluonteiset maksut 2014
|
|
|
- Ilona Ranta
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9 miljardia euroa. Veroaste kasvoi edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä 44,1 prosenttiin. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta koskevista ennakkotiedoista. Verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut sektoreittain, - 1) Sektori Vuosi Miljoonaa euroa Suhde BKT:hen, % S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet , ,1 S1311 Valtionhallinto , S1313 Paikallishallinto , ,4 S1314 Sosiaaliturvarahastot , ,8 S212 Euroopan unionin toimielimet 167 0, ,1 1) Ennakkotieto Erityisesti kasvoi kotitalouksien tuloveron kertymä. Kotitalouksien maksaman tuloveron määrä nousi 6,2 prosenttia ja oli 27,4 miljardia euroa. Veroon sisältyvät sekä ansio- että pääomatulovero. Kotitalouksien tuloveron kertymää kasvatti muun muassa osinkoverotuksen uudistus, joka tuli voimaan vuonna. Lisäksi vakuutettujen työeläkemaksujen, kiinteistöveron ja varainsiirtoveron kertymät kasvoivat selvästi aiemmasta. Yhteisöveron kertymä puolestaan supistui 17,9 prosenttia 3,8 miljardiin euroon. Myös muun muassa energiaverojen, tupakkaveron sekä perintö- ja lahjaveron kertymät pienenivät. Päästöoikeuksien huutokauppatuloa, joka luetaan valtion verotuloksi, kertyi 59 miljoonaa euroa. Valtion verokertymä oli vuonna yhteensä 42,5 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi 1,1 prosenttia. Kuntien verokertymä oli 21,2 miljardia euroa ja se kasvoi 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Sosiaaliturvarahastojen pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,7 prosenttia ja yhteensä niitä kerättiin 26 miljardia euroa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaistuloista oli noin 80 prosenttia vuonna. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Vuonna nettoveroaste supistui 18,0 prosenttiin edellisvuoden 18,5 prosentista. Nettoveroaste lasketaan vähentämällä veroasteesta julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamien tukipalkkioiden sekä tulon- ja pääomansiirtojen osuus. 2
3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain, Liitetaulukko 2. Nettoveroaste ja julkiset siirrot Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Veroaste 1975 *...6 Liitekuvio 2. Veroaste veronsaajasektoreittain 1975 *...6 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut...7 3
4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain, - 1) Sektori Verolaji Muutos, % S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet Tuloverot Pakolliset sosiaaliturvamaksut Omaisuusverot ,5 2,3 1,7 4, Tavaroista ja palveluista maksetut verot , Muut verot ,0 S1311 Valtionhallinto , Tuloverot , Omaisuusverot , Tavaroista ja palveluista maksetut verot , Muut verot ,8 S1313 Paikallishallinto Tuloverot ,2 1, Pakolliset sosiaaliturvamaksut , Omaisuusverot , Tavaroista ja palveluista maksetut verot ,3 S1314 Sosiaaliturvarahastot Pakolliset sosiaaliturvamaksut ,7 1,7 S212 Euroopan unionin toimielimet Tavaroista ja palveluista maksetut verot ,4-0, Muut verot ,4 1) Ennakkotieto 4
5 Liitetaulukko 2. Nettoveroaste ja julkiset siirrot ) Vuosi Verot ) Ennakkotieto Julkiset tulonsiirrot Julkiset pääomansiirrot Julkiset tukipalkkiot Julkiset siirrot, Yhteensä Julkisten siirtojen BKT-suhde, prosenttia 15,7 16,3 17,4 17,3 16,7 16,1 16,7 17,5 18,2 18,2 18,9 19,3 19,5 19,1 18,3 19,8 24,4 28,5 31,2 30,7 30,0 27,6 24,8 23,2 22,9 21,0 20,6 21,2 21,5 21,4 21,4 19,9 20,3 23,6 23,8 23,6 24,5 25,3 26,1 Nettoverot, Verot - julkiset siirrot Nettoveroaste, suhde BKT:hen 20,6 23,5 22,6 19,2 18,5 19,2 20,6 18,9 17,9 19,4 20,3 19,2 22,8 23,2 23,1 20,0 15,5 12,3 14,8 14,5 18,1 20,2 21,6 21,4 24,8 22,6 22,1 20,4 20,7 21,2 21,6 17,3 16,9 18,4 18,2 18,5 18,0 5
6 Liitekuviot Liitekuvio 1. Veroaste 1975 * * Ennakkotieto Liitekuvio 2. Veroaste veronsaajasektoreittain 1975 * * Ennakkotieto 6
7 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut Tilaston tietosisältö Tilasto sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja veronluonteisista maksuista, mukaan lukien pakolliset sosiaaliturvamaksut. Lisäksi tilastossa on mukana Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan Unionille. Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste, jossa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen vuosikertymä suhteutetaan saman ajanjakson nimelliseen bruttokansantuotteeseen. Veroaste on yksi yleisimpiä julkisen sektorin koon mittareita kansainvälisessä vertailussa. Tämän lisäksi tilasto sisältää tietoa nettoveroasteen kehityksestä sekä verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kehityksestä sektoreittain ja verolajeittain. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytettyihin perusaineistoihin. Verot kirjataan tilastossa Euroopan Tilinpitojärjestelmän ESA 2010:n mukaisesti suoriteperusteisena. Suoriteperusteisessa kirjaamisessa verotulot pyritään kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Käytännössä suoriteperusteiset kertymät määritellään ajoituskorjattujen kassakertymien avulla. Esimerkiksi arvonlisäveron osalta tilityksen viive on yleensä kaksi kuukautta. Ajoituskorjaus tarkoittaa tällöin sitä, että esimerkiksi helmikuussa valtion kassaan maksetut arvonlisäverotulot tilastoidaan edellisen vuoden verokertymiin. Tilaston tiedot ovat ajoituskorjattuna vuodesta 1988 eteenpäin. Tätä aiempia vuosia koskevat tiedot ovat kassaperusteisia, eli kyseisten vuosien tiedot sisältävät näinä vuosina tilitetyt verot. Kansantalouden tilinpidon veroluokituksesta poiketen tilaston luokitus perustuu OECD:n Revenue Statistics -verotilaston verolajiluokitukseen. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot pohjautuvat kansantalouden tilinpidon tietoihin, joten esimerkiksi veroaste muuttuu bruttokansantuotteen muuttuessa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osalta kansantalouden tilinpidon lähdeaineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Ennakkojulkistuksessa (helmikuu) lopullisia tietoja ei ole juurikaan käytettävissä, joten tarkkuustaso on tällöin alempi kuin myöhemmissä julkistuksissa. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan samanaikaisesti kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa kaksi kertaa vuodessa, helmikuun lopussa ja heinäkuussa. Ensimmäinen ennakko julkaistaan kaksi kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen sivuilla. Tiedot julkaistaan myös OECD:n Revenue Statistics -julkaisussa. Veroaste julkaistaan lisäksi kansantalouden tilinpidon liitetietona ja Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. 7
8 Tilastojen vertailukelpoisuus Tilaston aikasarja on menetelmällisesti yhtenevä vuodesta 1988, josta eteenpäin verot on laskettu suoriteperusteisena siten, että julkisyhteisöjen keräämät verotulot on pyritty kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Tätä aiempiin vuosiin aikasarjan vertailukelpoisuus on lievästi alempi. Tilastokeskus julkaisee myös Ympäristöverotilastoa, joka perustuu kansainvälisesti yhtenäiseen tilastointikehikkoon. Ympäristöverotilasto sisältää myös yhtenä eränä ympäristöperusteiset palvelumaksut, joita ei kuitenkaan luokitella veroiksi tai veronluonteisiksi maksuiksi kansantalouden tilinpitoon perustuvissa tilastoissa. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys OECD:n verotilaston käyttämä verolajiluokitus ja sektoriluokituksen sovellus poikkeavat joiltakin osin kansantalouden tilinpidosta. Kokonaistasolla tilaston tiedot ovat kuitenkin yhtenevät kansantalouden tilinpidon verojen ja julkisyhteisöjen keräämien pakollisten sosiaaliturvamaksujen kanssa. 8
9 Julkinen talous 2015 Lisätietoja Kirsi Peltonen Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]
Verot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
Verot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
Verot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli
Verot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2017, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen toisen vuosineljänneksen ylijäämä kasvoi 1,3 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2014 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 0,1 miljardia euroa huhti -kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa tammi-maaliskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2015, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen ylijäämä kasvoi miljardia euroa huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin
Julkinen talous 2018 Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin 2016 Sosiaaliturvan osuus julkisyhteisöjen menoista kasvoi edelleen vuonna 2016 Sosiaaliturvan osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot
Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa
Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden
Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa
Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.
Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden
Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden
Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden
Autokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia
Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras
Koulutuksen talous 2013
Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1
Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014
Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti
Henkilöstörahastot 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo
Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun
Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa
Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön
