Kainuun ammattiopisto (Kajaanin kaupunki, koulutusliikelaitos)



Samankaltaiset tiedostot
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL Valkeakoski

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen Rovaniemellä

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

OPPISOPIMUSFOORUMI

HAKEMUS Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille :

Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Kriteeristön esittely

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa Tuula Koivula johtava rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

LARK alkutilannekartoitus

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina ja tavoite vuodelle 2006.

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Opetushenkilöstö Punkaharju

NASTOLA Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

Oppisopimuksella ammattiin

Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

POP perusopetus paremmaksi

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Lapin ammattiopistossa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Henkilöstösuunnitelma 2016

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Transkriptio:

PALKITUT VUONNA 2014 Vuonna 2014 palkittiin kaksi hakijaa laatupalkinnolla. Yhdelle hakijalle myönnettiin kunniamaininta. Alla ovat palkintotoimikunnan perustelut. LAATUPALKINTO Kainuun ammattiopisto (Kajaanin kaupunki, koulutusliikelaitos) Kainuun ammattiopisto on monialainen, useammalla paikkakunnalla toimiva oppilaitos, jonka ylläpitäjä on vuoden 2013 alusta ollut Kajaanin kaupunki. Kajaanin kaupungin ylläpitämä toisen asteen koulutusta järjestävä liikelaitos tarjoaa ammatillista peruskoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja lukiokoulutusta. Kajaanin ammattiopistolla (KAO) on toimipaikat Kajaanissa, Kuusamossa, Suomussalmella, Kuhmossa ja Vantaalla. Toiminta on jaettu neljään osaamisalueeseen: tekniikka ja liikenne; kulttuuri, luonto ja liiketalous; hyvinvointi ja palvelu sekä Kuusamo. Opetussuunnitelmaperusteisessa perustutkintokoulutuksessa oli 2 043 opiskelijaa 20.1.2014 ja näyttötutkintoperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa vastaavana ajankohtana 554 opiskelijaa. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa, työvoimapoliittisissa koulutuksissa ja lyhytkestoisissa koulutuksissa on keskimäärin noin 1 000 opiskelijaa ja oppisopimuskoulutuksessa noin 300 opiskelijaa. Kainuun ammattiopistossa on tehty johdon tukemana laatutyötä systemaattisesti ja tavoitteellisesti jo pitkään. Laadunhallinta on organisaatiossa kiinteä osa johtamisjärjestelmää ja käytännön toimintaa. Kainuun ammattiopiston toimintajärjestelmä kattaa eri toiminnot ja tukee erinomaisella tavalla toiminnan kehittämistä. Verkkopohjainen toimintakäsikirja ohjaa ammattiopiston toimintaa. Toimintakäsikirja toimii arjen toimintaa helpottavana ja ohjaavana työvälineenä, ja sieltä löytyvät toimintaa koskevat käytännön ohjeet. Toimintakäsikirjan osia ovat myös Turvallisuuskansio, Keke käsikirja ja työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Kainuun ammattiopistolla on alueellisesti vahva rooli opiskelijoidensa ja yritysten henkilöstön ammatillisen osaamisen sekä työelämän kehittämisessä. Kainuun ammattiopisto on onnistunut haasteellisessa toimintaympäristössä kehittämään toimintaansa ja saavuttamaan hyviä tuloksia. Opisto kantaa yhteiskuntavastuuta ja on asettanut tavoitteeksi koko ikäluokan saamisen toisen asteen koulutuksen piiriin. Opiskelijoita on otettu yli järjestämisluvassa määritellyn opiskelijamäärän. Kajaanin ammattiopistossa toteutuu erinomaisesti periaate Koulutetaan kaikki ne, jotka tulevat oppilaitokseen. Tämä näyttäytyy muun muassa vahvana panostuksena opiskelijahuollon menetelmien kehittämiseen, vastuunottona ja henkilöstön sitoutumisena opiskelijalähtöiseen toimintaan. Kainuun ammattiopisto on panostanut johtamiseen ja pedagogisen osaamisen vahvistamiseen. Johtamista kehitetään ja prosesseja uudistetaan saadun palautteen ja rakenteellisten muutosten vaatimusten pohjalta. Johto

2 hyödyntää kehittämistyössä eri tahojen tekemän ennakointityön tuloksia ja eri intressitahoilta saamaansa palautetta. Niiden pohjalta on muutettu koulutustarjontaa. Organisaation sisäistä oppimista on edistetty rakenteellisin ratkaisuin. Kainuun ammattiopisto seuraa ja arvioi tarjoamaansa koulutusta ja sen tuloksellisuutta ja kerää palautetietoa. KAO:lla on käytössään toimiva ja kattava opiskelijapalautejärjestelmä, jonka tuloksia analysoidaan systemaattisesti ja hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. Opiston toimintatapojen, tulosten ja kehittämistyön onnistumista arvioidaan muun muassa johdon katselmusten, itsearviointien sekä opiskelija- ja henkilöstökyselyjen avulla. Kainuun ammattiopisto tekee monipuolista yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa, joista mainittakoon työelämä, muut koulutuksen järjestäjät, Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä kansalliset ja kansainväliset hankekumppanit. Hanketoiminta on aktiivista, ja hankkeiden avulla kehitetään perustoimintaa. Työssäoppimista on kehitetty tavoitteellisesti. Työpaikkaohjaajakoulutusta tarjotaan aktiivisesti. Työssäoppimisrekisteri on ajantasainen ja erittäin laaja. Se tukee hyvin opiskelijoiden työssäoppimista, vuorovaikutusta ja palautteen antoa. Puitesopimuksia työssäoppimisen toteuttamiseksi oli vuoden 2013 lopussa yli 3 100. Yli 1 000 työpaikkaohjaajaa oli suorittanut 2-3 opintoviikon mittaisen työpaikkaohjaajakoulutuksen. Erityisteeman toteutuminen Keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja läpäisyn parantamiseksi Kainuun ammattiopisto on kehittänyt toimintaansa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. KAO on onnistunut luomaan toimintakulttuurin, joka tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Organisaation ja henkilöstön vahva vastuunotto ja välittäminen nuorista välittyvät toiminnassa. Opiskelijoiden oppimistarpeiden pohjalta asetetaan läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoja koskevat tavoitteet. Myös erilaisten opiskelijoiden tarpeet huomioon ottavia oppimispolkuja on luotu ja opiskelijapalveluprosessia on kehitetty. Nivelvaiheen yhteistyö peruskoulujen opinto-ohjaajien ja erilaisten tukiorganisaatioiden kanssa toimii hyvin. Viihtymiseen on panostettu ja asuntolatoimintaa on kehitetty. Varhaiseen puuttumiseen on tarjolla monia toimintamalleja. Esimerkiksi kiusaamiseen puututaan, ja kiusaamistapauksissa tehdään kirjallinen sitoumus sen estämiseksi jatkossa. Työelämäkumppaneiden kanssa tehdään yhteistyötä nuorten pysymiseksi paikkakunnalla. Myös markkinoinnin realistisuuteen on kiinnitetty huomiota, jotta nuoret saisivat mahdollisimman oikean kuvan koulutusvalintojensa tekemiseen.

3 LAATUPALKINTO Optima samkommun (Optima samkommun) Optima on seitsemän kunnan omistama monialainen koulutuskuntayhtymä, jonka pääpaikka on Pietarsaaressa. Koulutusta annetaan pääasiassa ruotsin kielellä, mutta Optimalla on lupa järjestää myös suomenkielistä koulutusta. Optiman koulutusyksikön toiminta kattaa kolme aluetta: toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen erityisopetus sekä aikuiskoulutus ja työelämälle tuotettavat palvelut. Optiman erityisopetusyksiköllä on erityisoppilaitoksen asema, ja se vastaa ruotsinkielisestä ammatillisesta erityisopetuksesta koko Suomessa. Sillä on myös erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävä. Erityisopetukseen liittyvää toimintaa Optimalla on Pietarsaaren lisäksi kuudella paikkakunnalla Länsi- ja Etelärannikolla. Aikuiskoulutus on organisoitu siten, että opetushenkilöstö tulee pääasiassa työelämästä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli tammikuun laskentapäivänä 2014 1 034 opiskelijaa, ammatillisessa erityisopetuksessa 127 opiskelijaa ja oppisopimuskoulutuksessa 301 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa oli vuonna 2013 erilaisissa sertifiointikoulutuksissa 2 709 osallistujaa ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa suoritettiin 71 opiskelijatyövuotta. Lisäksi järjestettiin erilaisia lyhytkursseja ja työvoimapoliittista koulutusta. Optiman toimintakulttuurissa heijastuu strategisesti valittujen periaatteiden toteutuminen käytännössä Optiman henki. Näitä ovat muun muassa osallisuus, toinen toistensa kunnioittaminen, yhteisöllisyys ja opiskelijalähtöisyys. Oppilaitoksessa korostetaan jokaisen kasvatusvastuuta, hyvän ilmapiirin merkitystä ja johdon ja henkilöstön esikuvana toimimista. Näihin liittyy jokaisen työntekijän työnkuvaan kirjattu velvoite toimia nuorten ihmisten kasvattajana. Opiskelijoiden ja opettajien välinen keskustelu on avointa ja luontevaa. Opiskelija kohdataan kokonaisena ihmisenä. Optiman toimintajärjestelmä kattaa koko toiminnan, ja sitä parannetaan koko ajan. Vuoden alusta myös sertifiointi kattaa oppilaitoksen koko toiminnan. Prosessikuvaukset ovat selkeitä, ja niitä on laadittu kaikille toiminta-alueille. Prosesseja arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti. Keskeisenä toimintaa ohjaavana periaatteena on toiminnan jatkuva parantaminen. Avoin keskustelukulttuuri, matala organisaatiorakenne ja välittömät henkilösuhteet ovat Optimassa arvioinnin ja parantamisen perusta. Tätä tukee sertifioitu ISO 9001 standardin mukainen toimintajärjestelmä, jossa on kattavasti prosessikuvaukset, toimintaohjeet, johdon katselmukset ja auditoinnit. Mittaristot ja mittaritulosten tulkitseminen tukevat jatkuvan kehittämisen periaatteen toteuttamista. Hyviä toimintatapoja ovat myös muun muassa jatkuvan parantamisen punainen lanka -prosessikuvaus, sisäiset ja ulkoiset auditoinnit ja viikoittain pidettävät parantamispalaverit ja parantamislistat. OPTIMAX- hankkeiden avulla kehitetään toimintamalleja, jotka viedään laajemmin toimintaan. Lean-menetelmän käytöstä toiminnan, esimerkiksi opetuksen, parantamisessa on joillakin aloilta saatu hyviä kokemuksia.

4 Strategiatyö on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja perustuu ennakointiin, valtakunnallisten tavoitteiden sekä alueellisten työelämän tarpeiden huomioon ottamiseen. Strategia on selkeä, ja se on pelkistetysti kuvattu, ymmärrettävä ja tähtää painopisteiden määrittelyn kautta joka tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Vahva arvopohja ja humaani ihmiskäsitys ovat johtamisen perusta. Johtamista on kehitetty suunnitelmallisesti ja joustavasti toimintaympäristön muuttuessa ja organisaatiota uudistettaessa. Johto on hyvin verkostoitunut ja kerää näin muun muassa tietoa ennakointia varten. Alueellinen yhteistyö on vahvaa, ja Optiman asema toiminta-alueella onkin vahva. Oppimisympäristöt ovat moderneja ja kannustavat uusien opettajuutta tukevien menetelmien käyttöön. Henkilöstölle on mahdollistettu osallistuminen koulutuksen kansalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen, ja opiskelijoille on tarjolla kansainvälistymismahdollisuuksia muun muassa opiskelijavaihdon muodossa. Optiman tuloksellisuusrahoituksen tulokset verrattuna muihin koulutuksen järjestäjiin erityisesti vaikuttavuusmittarin osalta ovat olleet aivan omalla tasollaan vuosina 2011-2014. Optiman saavuttamat huipputulokset läpäisyn, keskeyttämisten, työllistymisen ja erityisesti yrittäjänä työllistymisen näkökulmista osoittavat, millainen merkitys yhdessä sovituilla ja hyväksytyillä tavoitteilla ja toimintatavoilla on oppilaitoksen menestymiselle. Tuloksellista toiminta on ollut myös kilpailusektorilla: Optiman opiskelijat ovat menestyneet hyvin Taitaja-kilpailuissa. Erityisteeman toteutuminen Optima on tehnyt pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti työtä keskeyttämisen vähentämiseksi ja läpäisyn tehostamiseksi. Työ on tuottanut erinomaisia tuloksia. Koko yhteisö kasvattaa -periaate toteutuu käytännössä ja vaikuttaa osaltaan vahvasti hyvien tulosten saavuttamiseen. Optimassa mahdollistetaan joustavat siirrot eri koulutusaloille ja koulutusmuotoon, mikäli opiskelijan koulutusvalinta on ollut väärä. Keskeinen toimintaa ohjaava periaate on myös osallisuus, mikä näkyy muun muassa siinä, että työelämän edustajia ja vanhempia on otettu mukaan oppilaitoksen toimintaan. Kodin ja koulun yhteistyöhön on esimerkillisiä toimintamalleja. Poissaoloihin puututaan välittömästi. Optima kantaa yhdessä työelämän kanssa vastuuta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi. Henkilöstön ja opiskelijoiden vuorovaikutus on välitöntä. Avoimuutta korostava kulttuuri, jota tukee keskustelun perinne, innostaa opiskelijoita osallistumaan ja kantamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Jokaisen opiskelijan kanssa lukukausittain käytävä kehityskeskustelu on hyvä esimerkki opiskelijoista huolehtimisesta.

5 Optima toimii ruotsinkielisen koulutuksen erityisoppilaitoksena. Erityisopetuksen vahvaa osaamisen käyttöä ja levittämistä on tuettu oppilaitoksessa rakenteellisin ratkaisuin. Optiman kolme toiminta-aluetta tukevat erinomaisesti toinen toisiaan läpäisyyn ja keskeyttämisen vähentämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Optiman erityisopetusyksikkö on mukana ammatillisten erityisoppilaitosten verkostossa ainoana ruotsinkielisenä toimijana. Optiman koulutustakuu varmistaa, että jokainen erityisopiskelija työllistyy opintojen jälkeen, selviytyy itsenäisestä asumisesta ja omaa merkityksellisen vapaa-ajan. KUNNIAMAININTA Hyria koulutus Oy (Hyria koulutus Oy) Hyria koulutus Oy on perustettu vuonna 2009 yhdistämällä kolmen Hyvinkään - Riihimäen alueen koulutuksen järjestäjän seitsemän oppilaitosta yhdeksi oppilaitoskokonaisuudeksi. Hyrian omistavat Hyvinkään kaupunki, Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Hyvinkään - Riihimäen seudun Ammattikoulutussäätiö. Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 2 810. Kaiken kaikkiaan Hyriassa opiskelee vuosittain 10 000 henkilöä, joista 3 900 on nuoria tai aikuisia perustutkinnon suorittajia. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla. Hyrian selkeäksi vahvuudeksi osoittautui laatupalkintokilpailun tämän vuoden erityisteema, koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen. Koulutuksen järjestäjä on vahvistanut sellaista organisaatiokulttuuria, joka tukee edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista. Operatiivista toimintaa on tuettu tarkoituksenmukaisilla päätöksillä ja resursoinneilla. Johto on sitoutunut asiaan ja toimii tavoitteiden mukaisesti. Läpäisyä ja keskeyttämisen vähentämistä on edistetty mallikkaasti. Opiskelijahuoltosuunnitelma on laadittu moniammatillisessa yhteistyössä, jossa on mukana myös opiskelijoita. Opiskelijoiden osaamistason ja elämäntilanteiden perusteella on pystytty tekemään yksilöllisiä ratkaisuja, jotka ovat edistäneet läpäisyyn ja keskeyttämiseen liittyviä tavoitteita. Vuonna 2012 käynnistettiin ns. Keskeyttämisen keskeyttämisohjelma, jossa on panostettu muun muassa ryhmänohjaajien rooliin ja resursoinnin kehittämiseen opiskelijapalautteiden perusteella. Vuotta myöhemmin perustettiin ns. Novastartti, jonka ensisijainen tarkoitus on ollut tukea ensimmäisen vuoden opiskelijoita osastoilla tapahtuvan ohjauksen ja tukitoiminnan kautta. Hyrian erityisteemaa koskevat toimet ovat olleet vaikuttavia: keskeyttäminen on vähentynyt vuosina 2011-2013 aikana 11,4 prosentista 8,5 prosenttiin. Läpäisykin on metropolialue huomioon ottaen erittäin hyvällä tasolla. Erityisteeman lisäksi Hyrian toiminta on ollut mallikelpoista toisellakin alueella - muutosjohtamisessa. Seitsemän oppilaitoksen fuusioitumisprosessi on erinomaisesti johdettu, ja on pystytty luomaan Hyria, joka näyttäytyy yhtenäisenä sekä henkilöstölle ja sidosryhmille.