Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8
lannoite typen käyttö kg/ha 1977 1981 1985 1989 1993 1997 21 25 29 213 217 N kg/t Amino-N 35 3 25 2 15 Tehtaan keskimääräinen Amino-N (mg/g juur.) Amino-N-pitoisuus laskenut vuosien aikana. ka. 13,9 mg/g juurikasta. (v) 198 1985 199 1995 2 25 2 215 22 Vuosi Typen käyttö 2 16 1 6 12 8 6 4 2 Pitoisuuden vähenemiseen vaikuttaneet tekijät: Kasvinjalostus typenkäytön vähentäminen -4 kg N/ha N kg/t
Amino-N mg/g juurikasta Sokerisato t/ha 35 3 25 2 15 5 6,6 8,9 Typpitason vaikutus Amino-Npitoisuuteen vuosina 213-218 9,9 11,8,1 12,9,4 13,7,6 14,5,4,5 5 15 2 25 N-taso kg N/ha 15,7 Amino-N ka. Amin-N Sokerisato t/ha 16,8 12 8 6 4 2 Mikäli Amino-N-luku alle, Käy lävitse kasvukauden sääolot ja käyttämäsi N- taso. Mikä on pellon kasvukunto? alle 5 Varaudu lisäämään juurikkaan N-lannoitusta seuraavan kerran samalla lohkolla Hyödynnä typenkerääjää viljelykierrossa Lisää maan orgaanista ainesta
Juurisato t/ha Tämän hetkinen N-lannoitus ja sen vaikutus? 5 t juurikassadon tuottamiseen Tarvitaan noin 25 kg N/ha Maasta vapautuu Suomessa kasvukauden aikana kasville käyttökelpoista typpeä noin 5-14 kg N/ha Riippuu täysin: maaperästä orgaanisen aineen määrästä säästä pellon vesitaloudesta lannoitushistoriasta esikasvista Juurikkaan lannoitustarve 1-16 kg N/ha 66 64 62 6 58 56 54 52 5 Typpitason vaikutus juurisatoon 9 1 14 16 2 22 N-taso kgn/ha Sijoitus kylvössä N-jaettu Täysi kasvusto = 3m 2 lehteä /m 2 Karkeasti tarvitaan 3 kg N/ha tuottamaan 1m 2 lehteä /m 2 Koetuloksia vuosilta 213-218 Typen jakamisella vaikutusta satoon
Amino-N mg/g juurikasta Miten N-lannoituksella voidaan vaikuttaa? 15 13 11 9 7 5 Ruiskutus 4 kertaa Ruiskutus 3 kertaa Ruiskutus 2 kertaa Heinäkuun alku Kesäkuun loppu Kesäkuun puoliväli Jaetun N-käsittelyn vaikutus Amino-N pitoisuuteen Kerralla Jaettu 14,5 13,7 12,9 11,8 12,1 12,1 12,2 9 1 14 16 N taso kg N/ha Amino-N mg/ g juurikasta Jaetussa N-lannoituksessa Amino-N -luvut jäävät alhaisemmiksi. Jaetun lannoituksen ajankohdalla on tärkeä merkitys tee jaettu typpikäsittely viimeistään ennen heinäkuun puoltaväliä Lehtilannoitus ja myöhäisempi fungisidiruiskutus viherryttävät lehtiä, jolloin typpi ei välttämättä siirry juureen. Kylvössä kaikki 12,8 13, 13,2 13,4 13,6 13,8 14, 14,2 14,4 14,6 14,8
1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 217 Typen otto kg/ha K ja Na K (me/g juur) 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 2 215 22 Na(me/g juur),9,8,7,6,5,4,3,2,, 198 1985 199 1995 2 25 2 215 22 3 25 2 15 5 K ja Na käyttö kg/ha juurikkaalla K- ja Na-pitoisuudet laskeneet jonkin verran K ka. 4,8 me/g juurikasta Na ka.,42 me/ g juurikasta Pitoisuuden vähenemiseen vaikuttaneet tekijät: Typpi/Kali-riippuvuus K-lannoituksen väheneminen Kasvinjalostus kg K/ha kg Na/ha 25 2 15 5 N ja K oton suhde juurikkaalla 5 15 Kalin otto kg/ha
Kalium-tilanne juurikaslohkoilla Kivennäismaat Savimaat 2 6 4 3 13 7 2 4 11 46 5 44 61 Huono Huononlainen Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Arveluttavan korkea SjT 218
K (me/g juurikasta) K (me/g juurikasta) Maan K-luku ja laatu 9 8 Savimaat 9 8 Kivennäismaat 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 1 2 3 4 5 6 K (mg/l) 2 1 2 3 4 5 6 K (mg/l) Tietoja SjT:n kokeista vuosilta 1999-217
Juurisato t/ha K-luku ja Sato 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 K (me/g juurikasta) Sato kivennäismaat Sato savimaat
Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Satotiedot yhdistettynä maanperän K-lukuun 9 8 7 6 5 4 3 2 Savimaat 8 7 6 5 4 3 2 Kivennäismaat 2 3 4 5 6 K (mg/l) 5 15 2 25 3 k (mg/l) 9 Savimaat Kivennäismaat 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 2 3 4 5 6 7 8 9 Maan K (kg/ha ) + lannoite K (kg/ha) 5 15 2 25 maan K (kg/ha) + lannoit K (kg/ha)
Juurisato t/ha Savimaa ja Kivennäismaat 7 6 5 4 3 Sokerijuurikkaan kaliumtarve kivennäismailla 45 kg/ha Sokerijuurikkaan kaliumtarve savimailla 6 kg/ha 2 Savimaat Kivennäismaat 2 4 6 8 12 Kokonais Kali (maa + lannoite) kg/ha Maan K mg/l Tarve kg K ha -1 Maan K mg/l Tarve kg K ha -1 Savimaa Kivennäismaat huononlainen 6-3 4-7 3 välttävä -2 18 7-12 22 tyydyttävä 2-3 85 12-2 145 hyvä 3-5 2-35 6 korkea 5-8 - 35-5 5
Sokerisato t/ha K ja Na Sokerisato t/ha K ja Na Vuosi 217 Vuosi 218 12,5 7 12,5 7 12 11,5 11 4,5 4,3 5,1 4,5 4,5 4,6 4,8 6 5 4 3 12 11,5 11 5,4 5,3 6,4 5,3 5,6 5,4 5,8 5,5 6 5 4 3,5 2,5 2 9,5,56,4,32,36,5,57,63 5 2 5/5 /5 15/5 15/ 1 9,5,62,59,67,69,81,64,72,42 5 2 5/5 /5 15/5 15/ 2/5 1 K ja Na lannoitus kg/ha K ja Na lannoitus (kg/ha) Sokerisato (t/ha) K Na Sokeri sato (t/ha) K Na Maan K-luku 157 mg/l, typpilannoitus 12 kg N/ha Maan K-luku 193 mg/l, typpilannoitus 13 kg N/ha
Eli mitä laatutiedoista näkee mitä teen Mikäli kasvukaudessa ei ollut mitään suurta poikkeavaa säätekijää: Amino-N-pitoisuuden ollessa alle, mieti lohkon orgaanisen aineksen lisäämistä. Amino-N-pitoisuuden ollessa alle 5, pohdi lohkon orgaanisen aineksen lisäämistä ja tarkista typpilannoitus Amino-N-pitoisuuksien ollessa yli 25, harkitse typpikäsittelyn jakamista seuraavina vuosina K-lukujen osalta tarkastele enemmän lohkon viljavuuslukuja ja toimi niiden perusteella K-lukujen ollessa todella korkeita ja viljavuusarvojen ollessa silti alhaisia, korvaa osa kalilannoitteesta suolalla Käytä suolaa juurikkaan lannoituksessa kalin lisänä, mikäli Na ei ole osana peruslannoitetta