ETÄTULKKAUKSEN JA MOBIILITULKKAUKSEN VERTAILUA Maria Suvanto Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)
TIIVISTELMÄ Maria Suvanto. Etätulkkauksen ja mobiilitulkkauksen vertailua. Turku, syksy 2005, 40 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielen tulkki (AMK). Opinnäytetyössä käsitellään viittomakielentulkkauksen uusia muotoja, etätulkkausta ja mobiilitulkkausta. Työssä vertaillaan näitä tulkkausmenetelmiä ja pohditaan millaisiin tilanteisiin ne soveltuvat sekä miten ne eroavat toisistaan. Pääpaino on viittomakielisten kuurojen käyttäjien omissa mielipiteissä. Opinnäytetyö antaa viittomakielialalle tietoa uusista menetelmistä ja niiden tuomista mahdollisuuksista viittomakielentulkkien käyttäjille. Opinnäytetyön tutkimusta on tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön koordinoiman Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -hankkeen puitteissa. Tutkimusosassa suoritettiin 14 teemahaastattelua, osa viittomakielellä ja osa suomeksi, vastaajasta riippuen. Viittomakieliset haastattelut käännettiin suomeksi ja kaikki haastattelut kirjoitettiin muistiin. Viittomakieliset kuurot olivat kiinnostuneita uusista palvelumuodoista, vaikka kaikki eivät olleet vielä päässeet käyttämään niitä. Uusien tulkkausmuotojen toivottiin tuovan helpotusta tulkkipulaan ja mahdollistavan entistä monipuolisemman tulkkipalvelun. Mobiilitulkkausta ajateltiin käytettävän erityisesti lyhyt kestoisissa asioimistilanteissa ja sitä pidettiin tärkeänä hätätilanteissa. Liikuteltavuutensa vuoksi mobiilitulkkaus katsottiin spontaaniksi muodoksi, jolla voi hoitaa asioita juuri silloin kun ne tulevat mieleen. Etätulkkaus toi toisenlaisen vaihtoehdon tulkkipalveluun ja mobiiliviestimiä suuremman kuvan. Huonona puolena mainittiin, että se on paikkaan sidottua. Toisaalta omalla laitteistolla kotoa on helppo hoitaa arkisia asioita, eikä aina tarvitse lähteä matkojen päähän, tulkkikeskukseen tai muualle saadakseen ne hoidettua. Tekniset ongelmat mobiilitulkkauksessa ja projektien lyhyet päivystysajat etätulkkauksessa olivat käyttäjien huolena. Mobiilitulkkaus ei ole vielä yleistynyt, eikä Suomessa ole tulkkikeskuksia, jotka tekisivät tulkkauksia mobiileihin päätelaitteisiin. Etätulkkausta tarjotaan muutamassa tulkkikeskuksessa Suomessa: Joensuun, Tampereen ja Hämeenlinnan tulkkikeskuksissa sekä Sign Line Oy:stä. Käyttäjäryhmät ovat vielä varsin pieniä ja tulkkausmuodot vaativat vielä kehittelyä, niin laitteiden kuin käytäntöjenkin osalta. Työtä on tehtävä myös tiedotuksen kanssa, niin käyttäjille, tulkeille kuin päättäjillekin. Asiasanat: tulkkaus, mobiilitulkkaus, etätulkkaus, videopuhelut
ABSTRACT Maria Suvanto. Comparing remote interpreting and mobile interpreting. Turku, Autumn 2005, 40 p., 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter. The present research is about remote interpreting and mobile interpreting. They both are new forms of interpreting in Sign Language. The aim of the present treatise is to offer information about the current state of remote and mobile Sign Language interpreting in Finland. The domain of the research is a mobile project Mobile Interpreting - the Future of Remote Interpreting which started in January 2004 in the Diaconia Polytechnic, Turku Unit. The project deals with interpreting via 3G mobile phones and all the aspects which need to be considered, like the form of the language used on screen, as well as visual considerations like the clothing and background. The research method used in the present thesis is qualitative. The research material was gathered by theme interviewing people who have knowledge and experience as users of mobile interpreting and remote interpreting. They have participated in different mobile projects. They were both Deaf and hearing people. The impact of the study is to clarify the concepts of mobile interpreting and remote interpreting. The research was done to find out which interpreting methods are used in current situations. The main point is to bring forth the experience and thoughts of Sign Language users. The users were very pleased with the online ways of interpreting Sign Language. There is still a lot to be developed, though. In remote interpreting, which can be used all over Finland, the main problem is the limited accessibility: the on-call duty hours do not cover the whole day. The Deaf clients of online interpreting wished that the service would be available around the clock. The duty time at present is during normal working hours, so that people have very little time to use remote interpreting after work. As to mobile interpreting the service is on the developing stage, so that it cannot be commonly used. There have only been conducted piloting tests in mobile interpreting. The Deaf clients are pleased with using their native language, and to have an interpreter always with them. In mobile interpreting the main problem is that the 3G mobile phones are still expensive and the networks function poorly. These methods will be used in Sign Language interpreting in the future. They don t replace normal interpreting in live situations. But hopefully it will bring help to interpreter situation in Finland. Keywords: Interpreting, mobile interpreting, remote interpreting, video calls
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...6 2 VIITTOMAKIELEN TULKKAUKSEN ESITTELY...9 2.1 Viittomakielen tulkkaus...9 2.2 Viittomakielinen asioimistulkkaus...10 2.3 Viittomakielinen opiskelutulkkaus...10 3 ETÄTULKKAUS KIINTEILLÄ PÄÄTELAITTEILLA...12 3.1 Viittomakielinen etätulkkaus...12 3.2 Kuurojen Liiton Esteetön etätulkkaus Etu projekti...14 3.3 Etätulkkaus Suomessa...15 4 ETÄTULKKAUS LIIKUTELTAVILLA PÄÄTELAITTEILLA...17 4.1 Mobiilitulkkaus Etätulkkauksen tulevaisuus? hanke...17 4.2 Mobiilitulkkaus käytännössä...20 4.3 Mobiilitulkkaus Ruotsissa...20 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN...22 5.1 Tutkimusmenetelmät...23 5.2 Viittomakieliset haastattelut...23 6 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET...24 6.1 Haastateltavien taustatiedot...24 6.2 Mielipiteitä etätulkkauksesta...25 6.3 Mielipiteitä mobiilitulkkauksesta...27 6.4 Tulevaisuuden näkymät...30 7 ETÄTULKKAUKSEN JA MOBIILITULKKAUKSEN VERTAILUA...32 8 POHDINTA...34 9 LÄHTEET...37
LIITTEET LIITE 1: Sanasto...41 LIITE 2: Haastattelukutsu Turkuun...43 LIITE 3: Haastattelurunko...45 LIITE 4: Suomeksi käännetty haastattelu...46
1 JOHDANTO Vuonna 2005 Suomessa on mahdollisuus käyttää ja kokeilla viittomakielen tulkkauksessa uusia muotoja kuten etätulkkausta ja mobiilitulkkausta. Etätulkkauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa tulkki on fyysisesti eri paikassa kuin asiakkaat. Puhuttaessa etätulkkauksesta tarkoitetaan yleensä tulkkausta kiinteillä päätelaitteilla, internetin tai ISDN-verkon kautta. Mobiilitulkkaus on etätulkkauksen alalaji, jossa päätelaitteet ovat mobiileja, liikuteltavia. Mobiilit matkaviestimet käyttävät 3G verkkoa tai WLAN yhteyttä. Uusin teknologia mahdollistaa 3G verkon tai WLAN yhteyden avulla lähes reaaliaikaisen liikkuvan kuvan lähettämisen ja vastaanottamisen, jossa päätelaitteena ovat mobiiliviestimet kuten matkapuhelimet, kämmentietokoneet (PDA) ja kannettavat tietokoneet. Viittomakielisille tulkkauksen uudet muodot mahdollistavat entistä paremmin toimivan tulkkipalvelun. Etätulkkauksen avulla tulkki saadaan nopeasti syrjäisiinkin paikkoihin ja mobiilitulkkauksen avulla tulkkaus saadaan mukaan yllättäviin tilanteisiin. Tulkkaus muodostuu entistä monipuolisemmaksi ja tilanteet spontaanimmiksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa viittomakielisten asiakkaitten kokemuksia etätulkkauksesta ja mobiilitulkkauksesta. Työtä tehtiin yhdessä Taru Salosen kanssa, jonka opinnäytetyö on Mobiilitulkkaus viittomakielellä. Työt linkittyvät yhteen, sillä molemmissa selvitetään, mitä mobiilitulkkaus on. Kuurojen Liitto ry:ssä on tutkittu etätulkkausta Esteetön etätulkkaus Etuprojektissa. Etu-projektissa kehitettiin verkkoyhteyden välityksellä tapahtuvaa viittomakielen etätulkkausta. Projekti toimi Kuurojen Liiton Viittomakielikeskuksessa ja sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys RAY. (Kuurojen Liitto.) Projekti loppui kesäkuussa 2004. Kuurojen Liitto jatkaa palvelun tuottamista. Marraskuun 2005 alusta palvelua on tuottanut Sign Line Oy. (Marika Tainio, henkilökohtainen tiedonanto 9.11.2005.) Tämän projektin myötä kuurojen ja viittomakielialan tietoisuus etätulkkauksesta, mikä on ollut jo vuosia vireillä kokeiluasteella esimerkiksi Honkalampisäätiön toiminnassa (Kuvapuhelimen kautta tuo-
7 tettavat palvelut -projekti 2001 2004), on lisääntynyt merkittävästi (Honkalampisäätiö). Etätulkkauksesta kerrotaan enemmän luvussa 3 Etätulkkaus kiinteillä päätelaitteilla. Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön koordinoima hanke Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? on antanut tutkielmaan liittyvää taustatietoa. Hankkeessa on tutkittu kolmannen sukupolven matkapuhelinten tuomia mahdollisuuksia liikkuvan kuvan lähettämisessä sekä viittomakielen mobiilitulkkauksessa. Projekti on alkanut vuoden 2004 tammikuussa. Testitilanteissa on ollut mukana kuuroista ja tulkeista koostuva testiryhmä. Projektista enemmän voi lukea luvusta 4.1 Mobiilitulkkaus- Etätulkkauksen tulevaisuus hanke. Projektin alussa käytössä olivat multimediaviestit (MMS). Kuuro viittoi viestin, tallensi sen puhelimeen ja lähetti tämän jälkeen viestin tulkille. Tulkki käänsi viestin ja soitti kuuron puhelimeen, johon kuuleva vastasi. Tämän jälkeen tulkki kuunteli kuulevan vastauksen ja viittoi sen viestiin, jonka lähetti kuurolle. Tällainen viestien vaihto todettiin todella hitaaksi ja hankalaksi. Yhden viestin pituus oli 15 20 sekunttia riippuen siitä, olivatko ympäristön äänet mukana viestissä. (Achrén- Rautiainen 2004, 18 19, 31 35.) Mobiilitulkkausta ja sen erityispiirteitä käsitellään luvussa 4 Mobiilitulkkaus liikuteltavilla päätelaitteilla. Tutkielma pyrkii laajentamaan tietoja etätulkkauksesta ja mobiilitulkkauksesta. Kuurojen parissa tehtiin kvalitatiivisia teemahaastatteluita, joiden kohteena ovat erilaisissa mobiiliprojekteissa mukana olleet testikäyttäjät. Haastattelujen avulla päästään käsittelemään viittomakielisten käyttäjien näkökulmaa, mitä kuurot itse ajattelevat näistä tulkkausmuodoista, sekä miten etätulkkaus ja mobiilitulkkaus käytännössä eroavat. Haastatteluiden tuloksissa haluan tuoda esille vastaajan äänen. Olemme Taru Salosen kanssa kääntäneet viittomakieliset haastattelut suomen kielelle. Uudet palvelut vaativat tekniselläkin puolella uudistuksia. Se, millaisia matkapuhelimia ja verkkoja on käytössä, asettaa rajoituksia. Matkapuhelinmallit uudistuvat nopeasti, mutta uusimmat mallit ovat tavallisen kuluttajan kukkarolle yleensä varsin kalliita. Haastatteluissa saadaan selville, kuinka paljon kuurot ovat valmiita sijoittamaan uusimpiin laitteisiin. Mukana on muidenkin laitteitten käyttäjien
8 kokemuksia ja mietteitä niin tulkkausmuodoista kuin laitteista. Vastaajien ajatuksia tulkkausmuodoista ja laitteista on luettavissa luvusta 6 Tulokset ja johtopäätökset. Työni kuuluu Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun yksikön koordinoiman Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -hankkeen koulujen väliseen yhteistyöhön, jossa toisena osapuolena on mukana Turun ammattikorkeakoulu. Projektin tiimoilta kouluistamme valmistuu viisi opinnäytetyötä. Diakoniaammattikorkeakoulusta on valmistumassa kaksi työtä ja Turun ammattikorkeakoulusta kolme työtä. Hankkeessa ovat mukana myös Viittomakielen Osuuskunta Via, Kuurojen Liitto sekä johtavia mobiiliviestintäalan yrityksiä. Etätulkkaus on nykypäivää ja lähitulevaisuutta. Tutkielma välittää tietoa mobiilitulkkauksen alkutaipaleesta myöhempään tulkkikoulutukseen. Opinnäytetyöni kautta olen etuoikeutetusti päässyt seuraamaan, kuinka viittomakielinen yhteisö ottaa vastaan uuden tekniikan keksinnöt, miten kieli mukautuu sujuvan kommunikaation välineeksi sekä miten tulkki pienenee taskuun sopivaksi (Heiskanen 2004). Aiheen ollessa uusi työssäni ilmenee paljon uusia termejä, jotka vaativat määrittelyä. Näitä ovat muun muassa mobiilitulkkaus, 3G, UMTS, videoviesti, 4G ja linkkitorni (Liite 1. Sanasto).
9 2 VIITTOMAKIELEN TULKKAUKSEN ESITTELY Tilanteessa, joka vaatii tulkkausta, on läsnä vähintään kaksi osapuolta, jotka eivät ymmärrä toistensa kieltä. Tällöin tarvitaan kolmas osapuoli, tulkki, välittämään viesti kieleltä toiselle. Tulkki on puheviestinnän välittäjä-asiantuntija. (Saresvuo & Ojanen, 1988, 7.) Tulkin käyttö edistää tilanteessa molemminpuolista kielellistä tasa-arvoa (Suomen Viittomakielen Tulkit). 2.1 Viittomakielen tulkkaus Puhumalla on helppo kommunikoida, mutta kun kuulo puuttuu tai se on liian heikko kuulemiseen, voidaan käyttää viittomakieltä. Viittomakielellä on Suomen perustuslaissa tunnustettu asema vuodesta 1995 lähtien (Malm & Östman 2000, 12). Viittomakielisen tulkkipalvelun peruste löytyy Suomen laista (380/87), jonka 8 :n mukaan kuntien on järjestettävä kuuroille asukkailleen tulkkipalvelua. Vaikka kuuro asiakas on tulkin tilaaja, hän ei maksa tulkille palkkaa. Tulkki laskuttaa asiakkaan kotikunnalta, tilatun tulkkausajan mukaan (Suomen Viittomakielen Tulkit). Erityistapauksissa tulkin palkan voivat maksaa yksityiset tahot tai oppilaitokset (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 91). Esimerkiksi oikeudessa tapahtuvassa tulkkauksessa oikeuslaitos tilaa tulkit sekä maksaa heidän palkkansa. Kuuron asiakkaan asioimistulkkaustunnit eivät tällöin vähene. (Kopra, Vivolin-Karen, Keinonen & Taipaleenmäki 2000.) Tulkkipalvelua tarjoavat tulkkikeskukset, joita on yhteensä noin 20 sijoittuneina eri puolille Suomea (Suomen Viittomakielen Tulkit). Tulkkikeskuksia ylläpitävät säätiö, kunnat, kuntayhtymät Viittomakielialan Osuuskunta Via ja yksityisten tulkkien perustamat yritykset (Karjalainen, 2003, 12). Kuurojen Liitto ry ja Helsingin kuurojenyhdistys omistavat myös yhden tulkkikeskuksen, Sign Line Oy:n (Sign Line).
10 2.2 Viittomakielinen asioimistulkkaus Asioimistulkkauspäätös oikeuttaa kuuron saamaan tulkkipalvelua vähintään 120 tuntia vuodessa ja kuurosokean 240 tuntia vuodessa. Kuurot tilaavat tulkin tarvittavaan tilanteeseen. Tilanteet voivat vaihdella elämän eri alueilla, ristiäisistä lääkärillä käyntiin ja työpaikkakokouksista harrastuksiin. Pääasiassa tilanteet ovat hyvin arkipäiväisiä. (Leinonen 2001, 294 295.) Kuuro asiakas tilaa tulkin tulkkikeskuksesta, jonka tulkit tekevät töitä virkaaikana. Vaihtoehtoisesti hän voi ottaa yhteyden suoraan freelancertulkkiin, joka määrittelee itse työaikansa. (Hynynen ym. 2003, 130.) Tilauksessa kerrotaan kuka tilaa, mihin tilanteeseen, missä tilanne pidetään ja kuinka kauan se kestää. Tilauksessa voidaan mainita myös keneltä saa lisätietoja, esimerkiksi jos tilanne on luento, ja kuka on puhuja. Näiden tietojen perusteella tulkki valmistautuu tilanteeseen ja saapuu ajoissa paikalle. (Suomen Viittomakielen Tulkit.) Tilanteessa on mukana yleensä vähintään kaksi asiakasta, kuuro ja kuuleva. Toinen asiakkaista voi olla myös televisio, jos tulkataan esimerkiksi jotain ohjelmaa. Tällöin tulkki tulkkaa vain puhutusta kielestä viittomakieleen. (Koski 2002, 5.) Kun paikalla on kaksi asiakasta, tulkkaus tapahtuu kahteen suuntaan, viittomakielestä puhutulle kielelle ja puhutusta kielestä viittomakielelle. Tulkki tulkkaa kaiken tilanteessa tapahtuvan viestinnän, muuttamatta, lisäämättä tai poistamatta mitään (Suomen Viittomakielen Tulkit). 2.1.2 Viittomakielinen opiskelutulkkaus Suomessa viittomakielistä opetusta ei juuri ole peruskoulun jälkeen, joten kuurot hakeutuvat opiskelemaan samoihin paikkoihin kuulevien kanssa opiskelutulkin välityksellä. Kuuro hakee omalta kotikunnaltaan opiskelutulkkauspäätöstä. Opiskelutulkki päätös on erillinen asioimistulkkauspäätöksen kanssa, eikä se vaikuta kuuron saamiin asioimistulkkaus tunteihin. Myönteisen päätöksen jälkeen kuuro ottaa yhteyttä tulkkikeskukseen tai Viittomakielialan Osuuskunta Viaan, joiden avulla etsitään opiskelutulkkia. (Kuurojen Liitto.)
11 Opiskelutulkki on kielenvälittäjä luokassa ja koulussa. Samalla lailla kuin asioimistilanteissa tulkki on ennen tuntia yhteydessä puhujaan tai opettajaan ja valmistautuu saamiensa tietojen avulla. Tulkin on hallittava alan sanasto kahdella kielellä, suomeksi ja viittomakielellä. Sopimuksen mukaan tulkki voi tulkata koulussa juoksevia asioita esimerkiksi käyntiä terveydenhoitajan luona. Myös erikseen sovitaan siitä, tulkkaako tulkki välituntisin vai onko tällöin tulkin tauko. (Hynynen ym. 2003, 114 116).
12 3 ETÄTULKKAUS KIINTEILLÄ PÄÄTELAITTEILLA Etätulkkaus on tavallisen puhelimen tai kuvapuhelimen eli videoneuvottelulaitteiston välityksellä tapahtuvaa tulkkausta. Tällöin kaikki tilanteen osapuolet eivät fyysisesti ole samassa paikassa. Etätulkkaus soveltuu erityisesti lyhyt kestoisten asioiden hoitoon. (Lingua Nordica.) Etätulkkaus on joskus ainoa tapa järjestää tulkkipalvelua. Sitä käytetään esimerkiksi harvinaisten kielten, kuten somalin ja kurdin tulkkauksessa. Tulkkeja on Suomessa vähän ja heidän alueellinen sijoittumisensa on hajanaista, jolloin etätulkkaus on mahdollisuus saada tulkkaus paikalle. (Joensuun Yliopisto, Kansainvälisen viestinnän laitos). Etätulkkauksessa tulkkipalvelun saanti ei riipu tulkin ja asiakkaan fyysisestä etäisyydestä mitenkään. Tulkkaus on yhtä lähellä kuin lähin videoneuvottelulaitteisto, kuvapuhelin tai web-kameralla varustettu tietokone, jossa on internetyhteys tai se on kytketty puhelinverkkoon. ( Viivi Viittomakielisen opetuksen portti.) 3.1. Viittomakielinen etätulkkaus Viittomakielisessä etätulkkauksessa kaikki tilanteen osapuolet, tulkki ja asiakkaat, eivät ole samassa paikassa. Erilaisia vaihtoehtoja etätulkkaukseen ovat seuraavat: Kuurolla asiakkaalla on oma laitteisto, jonka kautta hän ottaa yhteyden toimistoon, jossa tulkki ja kuuleva asiakaspalvelija ovat. Kuuro ja tulkki ovat tulkkikeskuksen laitteiden ääressä ja ottavat yhteyden kuulevaan. Kuuro ja kuuleva ovat samassa paikassa ja ottavat yhteyden tulkkiin, joka on tulkkikeskuksessa. Kaikki tilanteen osallistujat, kuuro, kuuleva ja tulkki, ovat eri paikoissa ja kaikki ovat videoyhteydessä keskenään.
13 Osallistujat ovat eri paikoissa, ja kuuron ja tulkin välillä on videoyhteys ja kuuleva on tulkin kanssa puhelinyhteydessä. (Karjalainen 2003, 14 15.) Etätulkkaus voi toimia kuuroille samoin kuin tavallinen puhelin toimii valtaväestölle, kuuleville. Etätulkkauksen avulla voi ottaa yhteyttä sukulaisiin ja kysellä kuulumisia, myös erilainen asioiminen viranomaisten kanssa ja muiden juoksevien asioiden hoitaminen on helppoa. (Heiskanen, Korhonen & Vivolin-Karen 2001, 38; Marjanen & Tainio 2004, 24.) Etätulkkauslaitteiden avulla kuuroilla on entistä paremmat mahdollisuudet ottaa kontaktia ympäristöönsä. Yksinäinen kuuro voi pitää yhteyttä viittomakielisiin ystäviinsä kuvapuhelinlaitteiston tai mobiiliviestimen avulla. Yhteydenpito muiden kanssa ehkäisee syrjäytymistä sekä avaa mahdollisuuksia omien asioiden hoitoon ja osallistumiseen. (Markovitch 2003, 43 45.) Etätulkkauksessa on huomioitava myös ympäristö. Tulkkaustilaa on mietittävä ja sinne on asennettava laitteisto. Pöydän ja tulkin työtuolin kannattaa olla säädettävät, jotta eripituiset tulkit voivat tulkata samoilla laitteilla mahdollisimman ergonomisesti. Taustan tulisi olla yksivärinen, esimerkiksi yksivärinen seinä tai eriväriset verhot, jotka voidaan vetää taustaksi. Käytettyjä taustavärejä ovat harmaa, erilaiset vihreät värit ja sininen. Tulkin vaatetus tulisi olla myös yksivärinen. Tumma, pitkähihainen paita antaa kuvassa selkeämmän vaikutelman kuin esimerkiksi raitainen. (Johnsen 2003, 12.) Kuurojen Liitto ry on aktiivisesti mukana viittomakielisen kentän tapahtumissa. Kuurojen Liiton viittomakielinen multimediaprojekti 1998 2000 yhtenä osaalueena oli etätulkkaus. Pilottiin osallistujilla oli PC pohjainen kuvapuhelin, jossa oli kolmen ISDN-linjan yhteys. Tässä projektissa Joensuun tulkkikeskuksesta tarjottiin tulkkausta projektin osallistujille. Kuvapuhelimen avulla pystyi olemaan muutenkin yhteydessä tulkkikeskukseen ja sopimaan esimerkiksi asioimistulkkauksesta. (Heiskanen ym. 2001, 11 ja 40 41.)
14 3.2 Kuurojen Liiton Esteetön etätulkkaus Etu projekti Etu-projekti toimi vuosina 2002 2004 Kuurojen Liitto ry:n alaisuudessa. Projektin toimintaa rahoitti Raha-automaattiyhdistys, RAY. Projektilla oli kaksi työntekijää, molemmat viittomakielen tulkkeja. He kartoittivat asiakaskunnan toiveita ja tuottivat etätulkkausta projektissa mukana oleville viittomakielisille asiakkaille, joiden kotikunta oli myöntänyt etätulkkauspäätöksen. (Marjanen & Tainio 2004, 9 ja 17.) Valitettavasti Etu-projekti, kuten muutkin tähän astiset projektit ovat voineet tarjota vain rajalliset tulkin päivystysajat. Tulkkauksen saanti on ollut riippuvainen siitä, sattuuko juuri sillä hetkellä olemaan päivystysaika. Tulkkeihin sai yhteyden myös tekstiviestillä, jolloin voi sopia tulkkauksesta päivystysajan ulkopuolella. Tulkkaus hoidettiin, jos tulkit olivat vapaana. Viittomakielisessä multimediaprojektissa tulkit päivystivät Honkalampisäätiön tulkkikeskuksessa Joensuussa kaksi tuntia päivässä. (Heiskanen ym. 2001, 39.) Etu-projektissa ainakin toinen tulkeista oli paikalla neljänä päivänä viikossa yhteensä 12 tuntia (Marjanen & Tainio 2004, 20). Tärkeää kuitenkin on, että tulkit ovat paikalla virastoaikoina, jolloin voidaan ottaa yhteys viranomaisiin. Osa Etu-projektin tulkkauksista oli kuuron ja viranomaistahon välillä. Projektissa oli myös tulkkauksia muiden virkaaikoina työskentelevien tahojen kanssa kuten lääkärin, kampaajan, postin ja autokorjaamon kanssa. Ystäviin ja sukulaisiin toivottiin voitavan ottaa yhteyttä näiden aikojen ulkopuolella, jolloin toivottiin tulkkauspalvelun järjestyvän. (Marjanen & Tainio 2004, 24 ja 27.) Asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä Etu-projektin kautta saamaansa tulkkipalveluun. He vertaavat palvelua tekstipuhelimen käyttöön ja kokevat etätulkkauksen mieluisammaksi ja nopeammaksi vaihtoehdoksi. Tekstipuhelinpalvelussa on myös ulkopuolinen ihminen välillä, joka antaa kuuron kirjoittamalle tekstille äänen ja toisinpäin, välittäjä muuttaa kuulevan puheen tekstiksi. Etätulkkauksen ehdottomasti parhaana puolena pidettiin mahdollisuutta hoitaa asiat omalla äidinkielellä, viittomakielellä. Etätulkkauksen käyttäjät toivoivat, että uutta 3G teknologiaa hyödynnettäisiin tulevaisuudessa tulkkipalvelussa. He toivoivat, että mobiilitulkkaus toimisi, jolloin tulkkia voisi käyttää missä tilanteessa hyvänsä.
15 Nyt laitteet olivat kotona, jolloin se asetti rajoituksia tulkinkäytölle. (Etätulkkaus 2004.) 3.3 Etätulkkaus Suomessa Honkalampisäätiön tulkkikeskus on tuottanut viittomakielistä etätulkkauspalvelua pisimpään Suomessa. Se oli mukana Citizen actions networks and services -hankkeessa (CANS) jo vuosina 1996 1997. Tässä hankkeessa kokeiltiin etätulkkipalvelua Honkalampisäätiön tulkkikeskuksen ja erään työpaikan välillä. Tällöin käytössä ollut yhden ISDN-linjan yhteys ei riittänyt viittomakieliseen kommunikaatioon, joten kokeilu jäi lyhyeksi. (Heiskanen ym. 2001, 37.) Vuosina 1999 2000 Kuurojen Liitto osti Honkalampisäätiön tulkkikeskuksesta tulkin työpanosta 60 tuntia kuukaudessa. Työaikana toteutettiin etätulkkausta ja vastaanotettiin kuvapuhelimen välityksellä tulleita tulkkitilauksia. Tämä tapahtui Kuurojen Liiton Viittomakielisen multimediaprojektin alaisuudessa, Kuvapuhelin tulkkipalvelussa -pilotissa. (Heiskanen ym. 2001, 37 39.) Honkalampisäätiö tarjoaa etätulkkausta, vaikka projektit ovat loppuneet (Honkalampisäätiö). Tällä hetkellä tulkkausta on mahdollista saada IP- sekä ISDN yhteyksillä. Palvelun käyttäjiä on tällä hetkellä noin 15. (Seppäläinen Satu, henkilökohtainen tiedonanto 11.11.2005.) Suomen tulkkikeskuksissa etätulkkaustilanne toukokuussa 2005 oli seuraavanlainen. Hämeenlinnassa etätulkkaustoiminta alkoi vuonna 2003 marraskuussa (Marjanen & Tainio 2004, 33). Toukokuussa 2005 he ilmoittivat, että heillä on IP-kuvapuhelin. He järjestävät etätulkkauspäivystystä. (Marika Tainio, henkilökohtainen tiedonanto 9.11.2005.) Tampereella etätulkkaus on alkanut vuonna 2000. Heillä ei ole toiminnassa varsinaista etätulkkipäivystystä (Marika Tainio, henkilökohtainen tiedonanto 9.11.2005). Kuvapuhelimen välityksellä tarjotaan kerran viikossa tunnin mittainen aika Suomen Kuurosokeat ry:n Tampereen toimintakeskukseen. Tällöin asukkaat voivat tilata tulkin lähitulkkaukseen. (Marjanen & Tainio 2004, 33.) Turun tulkkikeskuksessa on SeeYou-kuvapuhelin, jonka välityksellä tehdään etätulkkausta Turun ympäristöön. Se on mukana myös Turku verkon kautta etätulkkauskokeilussa. Rovaniemen tulkkikeskuk-
16 seen on hankittu kuvapuhelinlaitteisto, jonka välityksellä on tarkoitus järjestää lähitulevaisuudessa etätulkkausta sekä etäopetusta. (Marika Tainio, henkilökohtainen tiedonanto 9.11.2005.) Kuurojen Liiton Esteetön Etätulkkaus Etu-projekti loppui 31.6.2004. Projektissa käytössä olleet laitteet siirtyivät Sign Line Oy:lle lokakuussa 2005. Sign Line tarjoaa etätulkkauspalvelua valtakunnallisesti marraskuun alusta 2005 lähtien. Etu-projektissa käytössä olivat ISDN ja IP-yhteys, nyt tulkkipalvelua tarjotaan vain IP-yhteyksien kautta. (Marjanen & Tainio 2004, 9; Marika Tainio, henkilökohtainen tiedonanto 9.11.2005.)
17 4 MOBIILITULKKAUS LIIKUTELTAVILLA PÄÄTELAITTEILLA Etätulkkaus mobiileilla päätelaitteilla eli mobiilitulkkaus on etätulkkauksen muoto. Kuuro ja kuuleva ovat samassa paikassa, he ottavat tulkkiin yhteyden videopuhelimen, kämmentietokoneen (PDA), kannettavan tietokoneen tai muun liikuteltavan, langattoman päätelaitteen avulla. Tulkki tulkkaa käytävän keskustelun fyysisesti eri paikasta. (Veitonen 2005.) Tulkin saanti ei siis tällöin riipu siitä, missä asiakas on tai milloin hän tulkin tarvitsee. Kuuro asiakas voi käyttää tulkkipalvelua entistä vapaammin. Hän voi hoitaa asioita juuri silloin, kun ne tulevat hänelle mieleen. Varsinaista mobiilitulkkausta tulkkipalveluna Suomessa ei vielä ole. Reaaliaikaisissa videopuheluissa tarvittava 3G verkko avautui Suomessa 12. lokakuuta 2004 (Leidenius 2004). Ensimmäinen kaupallisen 3G verkon, joka tukee videopuheluja, avasi Saunalahti. Tämä palvelu toimii Elisan verkossa. (Lehto 2005.) Myös mobiiliviestimet, erityisesti reaaliaikaista videopuheluyhteyttä tukevat matkapuhelimet ovat kalliita (noin 500 700 vuonna 2005). 4.1 Mobiilitulkkaus Etätulkkauksen tulevaisuus? hanke Tähänastinen mobiilitulkkaus on ollut vain pienen käyttäjäryhmän saatavissa. Se on järjestetty testitilanteina Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -hankkeessa, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikkö. Projektin alkaessa tammikuussa 2004, käytössä olivat multimediaviestit (MMS). Kuuro viittoi viestin, tallensi sen puhelimeen ja lähetti tämän jälkeen viestin tulkille. Tulkki käänsi viestin ja soitti kuuron puhelimeen, johon kuuleva vastasi. Tämän jälkeen tulkki kuunteli kuulevan vastauksen ja viittoi sen viestiin, jonka lähetti kuurolle. Tällainen viestien vaihto todettiin todella hitaaksi ja hankalaksi. Yhden viestin pituus oli 15 20 sekunttia riippuen siitä, olivatko ympäristön äänet mukana viestissä. (Achrén-Rautiainen 2004, 18 19, 31 35.) Projektissa hyödynnettiin 3G-verkon UMTS tekniikkaa, joka on matkapuhelinverkossa toimiva datansiirtomenetelmä. UMTS:n avulla videopuhelun kuva oli mahdollista lähettää aikaisempia tekniikoita nopeammin. (Sanastokeskus.) Tällöin oli mahdollista
18 lähettää liikkuvaa kuvaa mobiiliviestimestä toiseen. Viittomakielen vaatimuksiin, hitaasta kuvanlähetysnopeudesta johtuen, normaalia viittomisvauhtia jouduttiin selvästi hidastamaan. Kuvanlähetysnopeus tulisi olla 15 kuvaa sekunnissa, jotta viittomakielinen viesti olisi ymmärrettävä. (Veitonen 2005.) Hankkeessa hahmoteltiin ihannepuhelin viittomakielisten käyttöön sekä mobiilitulkkauksessa käytettäväksi. Tällainen olisi kyseinen ihannepuhelin: KEVYT SIMPUKKAMALLI SÄÄDETTÄVÄ 1. KAMERA SIRO JA ELEGANTTI KESTÄVÄ AKKU KUVIO 1. Ihannepuhelin kiinni (Veitonen 2005)
19 3G YHTEYS WLAN YHTEYS VIDEOPUHELUMAHDOLLISUUS KAMERASSA ZOOMI, LINSSIN AUKON SÄÄTÖ JA KOHDISTUS ÄÄNI KUULUVA JA SÄÄDETTÄVISSÄ LANGATON NÄPPÄIMISTÖ LANGATON KUULOKE EDULLINEN HINTA: OSTAA JA KÄYTTÄÄ ENNAKOIVA TEKSTIVIESTIN KIRJOITUS SÄHKÖPOSTI VIITTOMAKIELISET UUTISET PIP KUVA VASEMMASSA YLÄLAIDASSA JA SIIRRETTÄVISSÄ 2. KAMERA FRAMENOPEUS 15 KUVAA SEKUNNISSA NAUHOITUS KAKSI VALOA KUVIO 2 & 3. Ihannepuhelin takaa & Ihannepuhelin avattuna (Veitonen 2005) VIDEOPUHELUN AIKANA VOI KATSOA VIDEOTA VOI OSALLISTUA VIDEONEUVOTTELUUN VOI LÄHETTÄÄ VIDEOPUHELUN USEALLE
20 4.2 Mobiilitulkkaus käytännössä Teimme tällaisia huomioita Mobiilitulkkaus- Etätulkkauksen tulevaisuus? hankkeessa. Mobiilitulkkauksessa asiakas voi olla missä vain. Päivystävä tulkki saa tilauksen, joka on hoidettava heti. Tulkilla täytyy olla vahva ammattitaito tulkatakseen mobiiliviestimiin. Tilauksesta ei saa paljoa ennakkotietoa ja siihen ei ehdi valmistautumaan. Myös tilanteen kuluessa voi sattua mitä vaan esimerkiksi yhteys voi katketa. Ennen tilanteen alkua olisi hyvä, jos kuuro asiakas tai tulkki informoisi kuulevaa asiakasta tulkkauksen käytännöistä. Mobiilitulkkauksen käytännöt ovat vielä melko avoimia, sillä varsinaista mobiilitulkkauspalvelua ei ole. Ennen varsinaista tulkkaustilannetta annettu informaatio on hyväksi havaittu Mobiilitulkkaus Etätulkkauksen tulevaisuus? -hankkeen tulkkaustilanteissa. Kuuron ja tulkin on otettava viittomisessaan huomioon, että kolmiulotteinen viittomakieli mukautuu nyt kaksiulotteiseen ympäristöön. Suoraan kameraa kohti tai siitä poispäin liikkuvat viittomat eivät välttämättä näy. Ainakin niiden liike on epäselvä. Asiakokonaisuuden voi ymmärtää, vaikka välistä puuttuisi joku viittoma. Viittomakielessä tärkeät elementit, ilmeet ja huulio, heikkenevät myös videopuheluyhteydessä. Viittomien on pysyttävä ruudussa, joten viittojan on koko ajan tarkkailtava itseään ruudussa näkyvästä pienestä kuvasta (pip kuva). Mobiilitulkkauksen toivotaan toteutuessaan parantavan tulkkipalveluita ja tulkkien saatavuutta. Kuuroille tulkkipalvelu on arkipäiväistä, mutta ongelmana on se, ettei tulkkia aina saa, varsinkaan syrjäseuduilla. Tulkkeja on tulkkipalvelun käyttäjiin nähden liian vähän ja he ovat jakautuneet epätasaisesti ympäri maata. (Topo, Hannikainen-Ingman, Saarikalle & Tiilikainen 2000, 82.) 4.2 Mobiilitulkkaus Ruotsissa Ruotsissa 3G verkko on ollut käytössä 2003 syksystä lähtien. Videopuhelut alkoivat toimia maaliskuussa 2004. Ruotsissa viittomakielisten keskuudessa