Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä dos, el Kristiina Patja Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus
Tupakka, nikotiini ja media
Kenen sanoja valitsemme? Haitallinen - vähemmän haitallinen haitaton? Terveydelle haitallinen - vahingoittaa ihmisen elimistöä/aivoja/maksaa/siittiöitä Terveysriski - Sairausriski Verenkiertoelinsairauden riskitekijä - Vahingoittaa verisuonen seinämää Haittaa elimistön puolustusta Aiheuttaa elimistön hälytystilan Aikuinen valinta Lapsena alkanut kemiallinen riippuvuus Annostelumuodon vaihto haitattomampaan Tupakkatuotteen käytön jatkaminen
Tilasto yksinkertainen ihminen monimutkainen Nikotiinituotteita käytetään rinnakkain tilanteen mukaan Tupakasta vierottuminen on nikotiiniriippuvuudesta eroon pääsemistä ja opitusta käyttäytymisestä ja tupakointikavereista- ja tilanteista luopumista Nikotiinin käytön yleisyyteen ei ole voitu vaikuttaa tupakkatuotteita vaihtamalla vaan niiden määrää, laatua, käyttöä ja saatavuutta rajoittamalla Terveyttä saadaan lopettamalla nikotiinituotteet - ei vaihtamalla niitä toisiin Kuka määrittelee tavoitteet: tupakkateollisuus vai yhteiskunta?
Vuodet 1988/-89 1996/-97 2004/-05 Päivittäin nuuskaavat Ruotsi 19% 23% 27% Päivittäin nuuskaavat ex-savukkeen polttajista Ruotsi 22 % 30 % 38 % Päivittäin nuuskaavista satunnaisesti tupakoivia Ruotsi 22% 30% 23% Satunnaisen nuuskaus ex-savukkeen polttajilla Ruotsi 2 % 2 % 1 % Päivittääin nuuskaavat, ei koskaan savukkeita polttaneet Ruotsi 13 % 16 % 17 % Satunnaiseti nuuskaavat, ei koskaan savukkeita polttaneet Ruotsi - 1 % 1 % Patja K, Hakala S, Boström G, Nordgren P, Haglund M. Trends of tobacco use in Sweden and Finland: Do differences in tobacco policy can relate tobacco use. Scand J Public Health. 2009 Mar;37(2):153-60
Nuuska kansalaiset tupakkateollisuuden väestökokeessa Tupakkatuotteita ei ole tutkittu tai testattu ennen niiden markkinoille tuloa: väestökoe tehdään käyttäjillä Mitään muuta kulutustuotetta, jota annostellaan suoraan elimistöön ja verenkiertoon ei päästetä markkinoille tällä tavalla, varsinkaan myrkylliseksi tiedettyä Kaikki tupakkatuotteet vahingoittavat elimistöä laajasti: verenkierto, puolustusjärjestelmä, keskushermosto, iho, monet elimet
Mitä enemmän nikotiinia, sitä enemmän haittaa BMJ 2014;349:2014.7.0264rep) Tuote Savukkeet Nuuska, purutupakka Nikotiinipitoisuus Nikotiinipurukumi 13-29 mg yhdessä savukkeessa 13 mg/g nuuskassa 10 mg/g purutupakassa Systeeminen annos Tyypillisesti 8-12 imua 5-7 minuutin ajan tilavuudeltaan 40-75 ml, sisään hengitetyn savun määrä 0,5-0,6 litraa: 1-3 mg nikotiinia per poltettu savuke 2,5 g nuuskaa suussa pidettynä 30 minuuttia, elimistössä keskimäärin 3,6 mg nikotiinia 8 g purutupakkaa pureksittuna 30 minuuttia arviolta 4,5 mg nikotiinia elimistössä 2-4 mg 1 mg (2mg purukumi) tai 2 mg (4 mg purukumi) Myrkyllisiä ainesosia Kyllä. Noin 4000 muuta myrkyllistä ainetta, esim. tupakkaspesifit nitrosaminit, häkä ja palamistuotteet Kyllä. Useimmat nuuskat sisältävät ainakin 28 syöpävaarallista ainesosaa, mm. tupakkaspesifisiä nitrosamineja. Haitta-aineiden määrä vaihtelee tuotteittain, ei palamistuotteita. Ei, Lääkelain mukaisesti tutkittu ennen markkinoille tuloa
Erilainen annostelu, erilainen pitoisuus
Nuuskan sisältämiä kemikaaleja Sisältää arviolta noin 2500 erilaista kemikaalia Yli 25 syöpävaarallista ainesosaa (IARC) Nikotiini 1 % massasta terpeenejä, fytosterolia, polyfenoleja, karboksyylihappoa, alkaaneja, aromaattisia hiilivetyjä, nitraatteja, metalliyhdisteitä ja kasvitorjunta-aineita Tupakkamassaan lisätään vettä (40 60 %), suoloja (NaCl, NaCO3) säilöntä- ja makuaineiksi sekä kosteutta säilyttäviä aineita (mm. glyserolia ja propyleeniglykolia
Nikotiini metabolia: nuuska Imeytyy limakalvoilta minuuteissa verenkiertoon Maksassa hajotetaan 90% Kaksi pää metaboliittia: kotiniini ja nikotiini N- oxide Kotiniini muodostuu maksassa, hajotetaan edelleen 17% nikotiinista erittyy sellaisenaan virtsaan
Nikotiini elimistössä: Nikotiini on farmakologinen aine, joka vaikuttaa koko kehossa esim: Vasokonstriktio Veren hyytyminen Syketaso Nikotiini vaikuttaa kaikkialla aivojen alueella, sekä sitoutumispaikoissa (binding site) ja reseptoreissa Nikotiini ja tupakointi vaikuttavat lähes kaikkiin aivojen neuroendokriinisiin tekijöihin sekä keskushermostossa, että muualla.
Neurodapataatio: akuutit vaikutukset tupakoitaessa Dopamiini Mielihyvä, ruokahakun väheneminen Noradrenaliin i Vireystila, ruokahalun väheneminen Nikotiini Serotoniini Mieliala, ruokahalun vähentyminen Asetylkoliini Vireystila, kognitio, muisti Glutamaatti Oppiminen, muistiparaneminen Endorfiini Ahdistuksen ja jännityksen lieventyminen GABA Ahdistuksen ja jännityksen lieventyminen
Nikotiiniriippuvuuden vierotusoireiden mekanismeja Dopamiini Mielihyvä, ruokahakun väheneminen Makeanhimo Noradrenaliin i Vireystila, ruokahalun väheneminen Keskittymiskyky Nikotiini Serotoniini Mieliala, ruokahalun vähentyminen Masennus Asetylkoliini Vireystila, kognitio Keskittymiskyky laskee Glutamaatti Oppiminen, muistiparaneminen Suoriutuminen Endorfiini Ahdistuksen ja jännityksen lieventyminen Ärtyneisyys GABA Ahdistuksen ja jännityksen lieventyminen Jännittyneisyys
Miksi nikotiini vaurioittaa verenkiertoa Verisuonten supistustila esim. koronaarispamsmit Seerumin hyytymistekijätaso (fibrinogeeni) nousee: tukosriski kasvaa Ns. huono LDL-kolesteroli pitoisuus nousee: valtimokalkkeuma kiihtyy Sydämen kammioperäiset rytmihäiriöt lisääntyvät Adrenaliinin vaikutus verenkierto elimistöön Verenpaineen nousu
Millä mekanismeilla: Tupakka ja syöpä 28 tunnistettua syöpää aiheuttavaa ainetta l. karsinogeenia tunnistettu Edistävät syöpäsolujen syntymistä ja kasvua bentso(a)pyreeni, nitrosoamiinit, hiilivedyt terva nuorten kehittyvät keuhkot erityisen herkät Sukusoluihin karsinogeeneillä haittavaikutuksia NNK (nitrosamine 4-(methylnitrosamino)-1-(3-pyridyl)-1-butanone)
Millä mekanismilla vauriot: iho ja suu Nikotiini vasokonstriktori: pienten suonten virtaus laskee: niukka hapenkuljetus ja ihon nutritio Verihiutaleiden tarttuminen lisääntyy: mikrovaskulaariset tukokset Hiilimonoksidi pahentaa tilannetta: paikallinen iskemia Hydoksisyanidi estää happen kuljetuksessa tarvittavien entsyymien toimintaa Ihon joustavuus vähenee: matrix metalloproteinase-1 toimintaa häiriytyy (Lancet 2001 Mar 24;357(9260):935-6) Luutumisessa vastaavilla mekanismeilla vaikutuksena pidempi luutumisaika: haitta
Nikotiini ja insuliini Nikotiinilla suora ja epäsuora vaikutus insuliinin aineenvaihduntaan: 1. Nikotiini vähentää insuliiniherkkyyttä kudoksissa 2. Nikotiinin aiheuttama verisuonten supistustila hidastaa insuliinin imeytymistä Tupakoijilla: Suuremmat insuliiniannokset Huonompi sokeritasapaino
Nuuskan alkureitit Suomeen: urheilu
Olympiaurheilijat verrattuna ikätovereihin Alaranta A, Alaranta H, Patja K, Palmu P, Prättlä R, Martelin T, Helenius I: Snuff use and smoking in Finnish Olympic Athletes. Int J Sports Med. 2006 Jul;27(7):581-6. All Athletes (n=446) Athlete women (n=185) Athlete men n=261) All controls (n=1 504) Control women (n=738) Control men (n=766) Daily smoker 3.8 (17) 7 (3.8) 10 (3.8) 28.3 (425) 166 (22.5) 259 (33.8) Occasional smoker 9.0 (40) 18 (9.7) 22 (8.4) 10.9 (164) 81 (11.0) 83 (10.8) Not at all 87.2 (389) 160 (86.5) 229 (87.7) 60.8 (915) 491 (66.5) 424 (55.4) Daily snuff user 9.6 (43) 2.2(4) 14.9 (39) 1.8 (27) 0 3.5 (27) Occasional snuff user 15.0 (67) 10.3 (19) 18.4 (48) 1.9 (29) 0.3 (2) 3.5 (27) Not at all 75.3 (336) 87.6 (162) 66.7 (174) 96.3 (1448) 99.7 (738) 93.0 (712) Athletes risk ratio for current snuff use 8.32 (CI 5.77-12.01)
Nuuska ja urheilu Urheilija eivät tiedosta varsinkaan sitä, että keskivertonuuskaaja saa päivittäin saman määrän nikotiinia kuin henkilö, joka polttaa tupakkaaskin päivässä. Urheilijat myös väittävät, että nuuska auttaa heitä keskittymään ja parantaa siksi suoritusta. Jos näin olisi, nuuska olisi kiellettyjen aineiden listalla ja luokiteltaisiin dopingiksi. Kukaan ei kiellä kilpaurheilijoita käyttämästä nuuskaa - suorituskykyä saa heikentää mielensä mukaan. Nuuskan nikotiini vähentää sydämen lyöntikapasiteettia. Tällöin fyysinen suorituskyky heikkenee, koska hapen ja ravintoaineiden pääsy kudoksiin ja soluihin huononee. Nikotiini aiheuttaa häiriöitä myös valtimoiden toimintaan. Nuuska voi hidastaa hermon johtumisnopeutta ja siten refleksejä. Lisäksi nuuskankäyttäjän lihaskestävyys ja lihasvoimat vähenevät sekä lihasmassa pienenee. Lihasvammojen riski kasvaa
Uskotko, että nuuska on haitaton?
Jos aineella on haitallinen vaikutus, se säilyy annostelutavasta riippumatta