30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009
VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa. Kirkon toiminnasta säädetään kirkkolaissa, kirkolla on viranomaistehtäviä ja sen henkilöstö toimii virkavastuulla. Suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa kirkko toimii osana pelastustoiminnan kokonaisuutta. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaan (YETT) kuuluu henkinen kriisinkestävyys. Siihen sisältyy myös kirkollisten ja hengellisten palveluiden turvaaminen.
Kirkkohallituksen yleisohjeet Kirkon valmiussuunnittelun yleiset perusteet v. 2005 ohjeistaa seurakuntien varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Henkisen huollon toimintaohje seurakunnille v. 2005 määrittelee kirkon henkisen huollon tehtävät ja toiminnan osana valmiussuunnitelmaa.
Kirkon tehtävät kriiseissä 1. Hengellinen toiminta Onnettomuuden laajuudesta riippuen suru on uhrien ja läheisten surua, mutta myös kollektiivista kaikkia koskettavaa yhteistä surua. Kirkkoja pidetään auki yksityisiä rukoushetkiä ja hiljentymistä varten. Muistojumalanpalveluksia ja hartauksia järjestetään. Työssä painottuvat sielunhoito, ihmisten kriisinsietokyvyn tukeminen, ahdistuksen ja surun vastaanottaminen, evankeliumin ja toivon näkökulman esillä pitäminen.
2. Henkinen huolto HeHu Seurakuntien viran- ja toimenhaltijoista muodostettu erillisorganisaatio. Toiminta on alkanut pääkaupunkiseudulla 1990-luvun alussa. Työ käynnistyy viranomaisten pyynnöstä. Toiminta on osa psykososiaalisen tuen kokonaisuutta, joka pyrkii vastaamaan ihmisten avuntarpeeseen kriisitilanteessa. Tehtäviin kuuluu antaa onnettomuuden uhreille ja omaisille henkistä tukea. Tukea annetaan tarvittaessa myös pelastustyötä tekeville. Työ on laaja-alaista yhteistyötä. Toimintaa varten on laadittu eettiset ohjeet.
3. Vainajien huolto Kyseessä on laaja yhteistoimintaketju, jossa ovat mukana pelastuslaitos, poliisi, sairaalat, hautaustoimistot ja kirkko. Tehtäviin kuuluu kuolinsyyn selvittäminen, vainajan tunnistaminen, säilytys, kuljetus ja hautaaminen. Poikkeustilanteissa kirkko osallistuu myös vainajien kotiinsaattamiseen ja vastaanottamiseen. Hautaustoimi kuuluu hautaustoimilailla kirkon viranomaistehtäviin.
4. Muut kriisiajan tehtävät Evakuointiin osallistuminen. Erityistilanteissa seurakuntien tiloja käytetään potilaiden käyttöön Kriisiviestintä Kirkkoon kohdistuu odotuksia, jotka koskevat merkityksen antamista tapahtuneelle. Kirkon tiedotuskeskus, seurakuntayhtymät ja seurakunnat toimivat yhteistyössä muiden tiedotusvälineiden kanssa. Kirkon työntekijöitä on tarvittaessa poliisin mukana kuolinviestin viemisessä. Kirkon kriisisivut: evl.fi/kriisi-info
Kirkon henkilöstö Kirkon henkilöstöön kuuluu: noin 2100 pappia, 1500 diakoniatyöntekijää, 1400 nuorisotyöntekijää, sairaalasielunhoidon tehtävissä on 300 henkilöä, työnohjaajia on noin 300 ja lapsityössä on eri tehtävissä 2700 henkilöä.
Työntekijöiden perusvalmiudet kriisityössä Peruskoulutus antaa kirkon työntekijöille valmiudet kohdata ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa. Kriisityöhön mukaan tulevalle työntekijälle järjestetään erityiskoulutusta, käytännön harjoituksia ja mahdollisuus työnohjaukseen. Kirkon työntekijää sitoo vaitiolovelvollisuus.
Varautuminen Konsta Pylkkänen Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäköön hyvänään. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: Asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää