JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009
SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelystä tarvitaan lisää tietoa Suurin osa hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä koskevista selvityksistä on keskittynyt suuryrityksiin, pk-yritystutkimukset harvinaisia Hallitusten (ja johtoryhmien) osaamiseen kiinnitetään liian vähän huomiota ja niitä hyödynnetään heikosti pk-yrityksissä? Hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn merkitys korostuu yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittämisen ajureina Yritysten määrä on Suomessa ennätystasolla, mutta nopean kasvun yritykset ovat harvinaisia EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 selvityksessä havaittiin, että kasvuyritysten hallitusten kokoonpano on usein hyvin monipuolinen, hallitusten kokouksissa keskitytään strategisiin asioihin ja työskentely on proaktiivista Selvitys syventää Kasvun Ajurit 5 raportin analyyseja 2
SELVITYKSEN TAVOITTEET JA AINEISTO Kartoitetaan hallitus- ja johtoryhmätoiminnan olennaisia piirteitä PK-yrityksissä 1. Millainen merkitys ja rooli hallituksilla on pk-yritysten toiminnan johtamisessa ja suoriutumisessa esim. yrityksen elinkaaren eri vaiheissa? 2. Miten hallitusten kokoonpano ja osaamisprofiili vaikuttavat yritysten menestymiseen? 3. Miten hallitustyöskentelyssä on onnistuttu ja millaisia kehittämistarpeita esiintyy? 4. Millaisia ovat parhaat toimintatavat ja käytännöt? 5. Miten elinkeinopolitiikalla voidaan tehostaa hallitustyöskentelyä Selvityksen aineisto koostuu 536 yrityksen vastauksista Aineiston analysoimisessa on käytetty yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä kohderyhmään Määrällisen aineiston myötä muodostunutta kuvaa tarkennettiin lisäksi yrityshaastattelujen avulla 3
SELVITYKSEN TULOKSET (1/2) 1. Johtoryhmätoiminta yleistyy, hallitus monipuolistuu ja hallitustyöskentely ammattimaistuu yrityksen kasvun myötä Yrityksen ulkopuoliset tai riippumattomat hallitusjäsenet olivat yleisiä voimakasta kasvua tavoittelevissa yrityksissä (57 % yrityksistä; vrt. 31 % kaikista yrityksistä) Yrityskoon kasvaessa hallitukset alkavat myös kokoontua säännöllisesti ja kokouksista sekä niissä päätetyistä asioista pidetään yleensä myös pöytäkirjaa Pienyrityksille on tavallista, että hallituksen jäsenet pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään ja vuorovaikutus on jatkuvaa Vähintään 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä johtoryhmätoiminta on jo tavallisempaa kuin toiminta ilman johtoryhmiä 2. Pk-yrityksissä korostetaan hallitusjäsenen sitoutumista sekä sosiaalista ja strategista osaamista Pk-yrityksissä hallitusjäsenen on sitouduttava yrityksen toimintaan, kyettävä luomaan toimivat ja luottamukselliset suhteet omistajiin sekä pystyttävä strategiseen suunnitteluun Selvityksen perusteella tällaista osaamista löytyy eniten toisilta yrittäjiltä ja yritysjohtajilta, jotka ovat halutuimpia hallituksen jäseniä pk-yrityksissä 3. Neuvonantajatiimit ovat yleistymässä Erityisesti sarjayrittäjien omistamissa yrityksissä neuvonantajatiimit ovat yleisiä (12 % yrityksistä; vrt. 6 % kaikista yrityksistä) Neuvonantajatiimit vaikuttavat sopivan sellaisille pk-yrityksille, jotka tarvitsevat hallitusta epävirallisemman sparrauskumppanin toimintansa suuntaamiseen omistajat haluavat säilyttää lopullisen määräysvallan itsellään ja/tai neuvonantajatiimin jäsenet eivät halua virallista asemaa ja vastuuta yrityksen kehittämisestä 4
SELVITYKSEN TULOKSIA (2/2) 4. Osaamistarpeet ovat erilaisia yrityksen elinkaaren eri vaiheissa Selvityksessä tunnistettiin osaamistarpeiltaan kolme erilaista hallitustyyppiä: asiantuntijahallitus, konservatiivinen hallitus ja uudistava hallitus Asiantuntijahallitus Konservatiivinen hallitus Uudistava hallitus Arvostetaan substanssiosaamista (esim. myynti- ja markkinointiosaaminen, lainsäädäntöosaaminen ja verotusosaaminen). Arvostetaan kykyä strategiseen suunnitteluun ja yrityksen suoriutumisen arviointiin. Arvostetaan kykyä toimia yritysrakenteiden muutoksessa, kansainvälistä osaamista sekä pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tuntemusta. Yrityksen koko Byrokratia Valvonta Pirstoutuminen Johtajuus Asiantuntijahallitus Konservatiivinen hallitus Yrittäjyys Uudistava hallitus Toimintokohtainen johto Tulosyksikkörakenne Koordinointi Kulttuuri Yrityksen ikä Lähteet: mm. Greiner (1972) ja Lainema (2006), joita hyödynnetty mukaillen kuvan muodostamisessa 5
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Tiedon lisääminen ja käytännönläheinen valmennus aktivoivat hallituksia ja johtoryhmiä Pk-yritysten hallitustyöskentelyn vahvistamiseksi tarvitaan uusia ja uudistettuja valmennus-, koulutus- ja hyvien käytäntöjen edistämishankkeita. Näiden avulla kriittistä osaamista liittyen verkostoitumiseen, t & k & i toimintaan, rahoitukseen, kansainvälistymiseen jne. vahvistetaan. Jatkossa on ponnekkaammin kanavoitava sarjayrittäjien, bisnesenkeleiden ja muiden kokeneiden yritysjohtajien ja -mentoreiden osaamista ja pääomia kasvuyritystoimintaan. Yhä useamman yrityksen johdon tulee pohtia, miten varmistaa yrityksen toimintaedellytykset taantuman yli ja samalla kehittää uutta tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi Yritysten on kyettävä hallitsemaan ristiriita strategisten pitkän aikavälin tavoitteiden ja menossa olevan taantuman välillä Hallitusten ja johtoryhmien tulee varmistaa, että tarvittaessa käydään syvällistä strategista keskustelua ja suunnittelutyötä siitä, 1) missä yrityksen todelliset voimavarat ovat ja 2) miten niitä tulisi kehittää tai uudistaa nyt kun siihen on enemmän tilaa ja aikaa 6