Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM2018-00400 TTM Henriksson Heidi(TEM) 10.07.2018 JULKINEN Viite Asia Epävirallinen työ- ja sosiaalipolitiikkaministerien kokous 19.-20.7.2018 Wien Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Kokouksessa pohditaan työn uusien muotojen, erityisesti alustatalouden puitteissa tehtävän työn sosiaalisia ja oikeudellisia näkökohtia. Myös robotiikan vaikutukset työn määrään ja laatuun ovat esillä. Lounaalla keskustellaan Euroopan sosiaalirahasto Plussan ja Euroopan globalisaatiorahaston roolista työvoiman osaamisesta huolehdittaessa. Vaikka Suomessa tehdään edelleen työtä pääosin kokoaikaisessa työsuhteessa, Suomi pitää tärkeänä sitä, että työn uudet muodot otetaan huomioon työ- ja sosiaalilainsäädäntöä sekä eri sektoreiden toimintapolitiikkaa kehitettäessä. Työn uusien muotojen, robotiikan ja tekoälyn käyttöön ottamiseen ja uuden teknologian kehittämiseen tulee panostaa tunnistamalla ennakoivasti työntekijöiden ja työnhakijoiden osaamistarpeita sekä kehittämällä työvoiman osaamista vastaamaan yritysten tulevia osaamistarpeita sekä uuden teknologian kehitystä. Digitaalisten taitojen kehittäminen ja ylläpito ovat tarpeen, jotta osa työvoimasta ei syrjäydy työmarkkinoilta. Euroopan sosiaalirahasto Plussaa ja Euroopan globalisaatiorahastoa voidaan osaltaan hyödyntää työn murroksen hallinnassa. Työn uusien muotojen käytöllä voidaan saada aikaan positiivisia vaikutuksia. Uuden tekniikan avulla voidaan helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Myös osatyökykyiset, asutuskeskusten ulkopuolella asuvat sekä suomen tai ruotsin kieltä taitamattomat maahanmuuttajat voivat uusien välineiden ja työmuotojen ansiosta päästä nykyistä paremmin osaamistaan vastaavaan työhön. Robotiikan käyttö voi vapauttaa työntekijöitä vaarallisista tai epämukavista työistä sekä mahdollistaa perinteisesti työvoimavaltaisten tehtävien suorittamisen kilpailukykyiseen hintaan myös kalliimpien työvoimakustannusten maissa. Toisaalta robotiikan käyttö myös syrjäyttää työntekijöitä sekä teollisuudesta että palvelusektoreilta. Työn uusien muotojen käyttö saattaa hämärtää eri osapuolten rooleja. Työntekijöiden riittävästä työoikeudellisesta suojasta ja työsuojelusta uusien riskien varalta tulee huolehtia, samoin kuin sosiaaliturvan ja veropohjan kertymisestä työn uusissa muodoissa. Digitaalista osallisuutta tarvitaan, jotta osa kansalaista ei jää sähköisten palvelujen ulkopuolelle. Myös uuden teknologian käyttöön liittyviä vastuukysymyksiä tulee ratkaista.
2(10)
Asialista: 3(10) Epävirallinen työ- ja sosiaalipolitiikkaministerien kokous 19.-20.7.2018 s. 3
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00398 TTM Heinonen Liisa(TEM) 10.07.2018 4(10) Asia EU/Epävirallinen työ- ja sosiaalipolitiikkaministerien kokous Wienissä 19.- 20.7.2018 Kokous Epävirallinen työ- ja sosiaalipolitiikkaministereiden kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Itävallan puheenjohtajakaudella jatketaan Viron ja Bulgarian kausilla käytyä keskustelua työn digitalisaatiosta. Kokouksessa pohditaan työn uusien muotojen, erityisesti alustatalouden puitteissa tehtävän työn sosiaalisia ja oikeudellisia näkökohtia. Robotiikan vaikutukset työn määrään ja laatuun ovat myös esillä. Epävirallisen neuvoston lounaalla keskustellaan siitä, miten Euroopan sosiaalirahastoa ja Euroopan globalisaatiorahastoa voidaan hyödyntää työn murroksen hallinnassa. Suomessa työtä tehdään edelleen pääosin kokoaikaisessa työsuhteessa, vaikka erityisesti joillakin aloilla aiempaa useammin myös keikkamaisesti sekä noudattaen yrittäjämäistä työntekomallia. Teknologiset muutokset, kuten digitalisaatio ovat jossain määrin lisänneet vuokratyön, alustatalouden, yksinyrittäjyyden ja freelancetyön käyttöä. Digitalisaation ansioista monia työtehtäviä voidaan suorittaa missä tahansa kiinteän työpaikan ulkopuolellakin sekä normaalista työajasta poiketen eri vuorokaudenaikoina. Tämän seurauksena etätyö, joustavat työaikajärjestelyt, työn liikkuvuus sekä digitaaliset työtilat ja alustat ovat yleistyneet. Myös palvelujen myynti mm alustatalouden avulla valtion rajojen yli globaaleilla markkinoilla on lisääntynyt.
5(10) Työn ja yrittäjyyden eri muodot kuten yksinyrittäjyys ja alustojen välityksellä tehtävä yrittäjämäinen työ lisäävät työmarkkinoille osallistumista. Ne tuovat yksilöille vaihtoehtoja ja nostavat työpanoksen määrää taloudessa. Työlainsäädäntöä ja sopimusjärjestelmiä on syytä arvioida säännöllisesti, jotta sääntely vastaa uuden työn ja toimintaympäristön sekä työntekijöiden suojelun tarpeita. Sääntelyn ei tule estää digitaalisten sovellusten hyödyntämistä työelämässä, vaan soveltua myös tilanteisiin, joissa työnteon ajalla ja paikalla ei ole merkitystä. Myös EU:ssa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä on syytä pohtia lainsäädännön ajantasaisuutta ottaen huomioon työelämän muutokset. Alusta-, jakamis- ja keikkatalouden käyttö hämärtää eri osapuolten rooleja eikä osapuolillekaan aina ole selvää, kuka on työnantaja, kuka työntekijä, vai onko kysymys yrittäjänä tehdystä työstä. Esimerkiksi alustatalouden avulla työpanosta voidaan ostaa ilman työsuhdetta, työnantajavelvoitteita ja muuta työsuhteisiin liittyvää sääntelyä. Toimeksiantoina, ilman työnantajan ja -tekijän välistä työsuhdetta tehtävään työhön ei liity samanlaista turvaa kuin työsuhteiseen työhön. Hämärtyneet roolit ja vähentyneet vastuut saattavat lisätä muun muassa tarvetta yksilölliseen, vakuutuksiin perustuvaan turvaan. Uusien työn tekemisen muotojen myötä, mm. alustataloudessa, on huomiota kiinnitettävä myös sosiaaliturvan ja veropohjan kertymiseen. Sosiaaliturvajärjestelmiä tulee myös kehittää vastaamaan digitalisaation ja keinoälyn tuomia muutoksia. Suomessa työsuhteen tunnusmerkistöt on määritelty työsopimuslaissa. Myös EU-direktiiveissä on määritelty työsuhteen käsitettä. EUtuomioistuin on useissa ratkaisuissaan tulkinnut EU-direktiiveissä tarkoitettua työntekijän käsitettä. EU-oikeuden työntekijän käsite vastaa pitkälti kansallista määritelmäämme, joskin eräät direktiivit suojaavat myös työntekijäasemaan verrattavassa asemassa olevia yrittäjiä. Suomen lähtökohtana on ollut se, että työsuhteen ja yrittäjyyden väliin ei ole tarkoituksenmukaista luoda kolmatta kategoriaa. Tosin eron tekeminen työntekijän ja yrittäjän välillä voi joissakin tilanteissa olla vaikeaa ja sama henkilö voi toimia vuorotellen työntekijänä ja yrittäjänä. Onkin tärkeää ottaa lainsäädäntöä kehitettäessä huomioon tarve voida sujuvasti siirtyä työntekijän asemasta yrittäjäksi ja päinvastoin sekä yhdistää näitä työn muotoja. Sosiaalisen suojelun takaaminen kaikille on Suomelle tärkeää. Tämä on asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän kantava periaate, joka on ilmaistu perustuslain 19 :ssä. Tästä sosiaaliturvajärjestelmän universaalisuudesta johtuen Suomen järjestelmä on jo kattava ja kykenevä reagoimaan työelämän muutoksiin, verrattaessa järjestelmäämme esimerkiksi vahvemmin vakuutusperiaatteelle rakennettuihin järjestelmiin.
6(10) Digitaalisten kuilujen syntyminen ei saa synnyttää digitaalisesta työstä tai palveluista syrjäytymistä erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden ja palvelunsaajien osalta. Tästä syystä on tärkeää huolehtia jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti työvoiman osaamisesta. Sekä työttömien että työssä olevien osaamistarpeita tulee tunnistaa ennakoitavasti, jotta voidaan turvata myös yrityksille osaavan työvoiman riittävä saatavuus sekä kilpailla globaaleilla markkinoilla. Myös kansalaisten, asiakkaiden ja kuluttajien digitaalista osaamista sekä sujuvaa pääsyä digitaalisiin ympäristöihin tulee tukea. Teknologiaan ja keinoälyyn tehtävien julkisten investointien tulee hyödyttää kaikkia väestöryhmiä ja vähentää eriarvoisuutta. Uudet työn muodot ja teknologinen kehitys voivat auttaa asutuskeskusten ulkopuolella asuvien sekä heikommassa työmarkkinaasemassa olevien, esimerkiksi vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden, romanien ja maahanmuuttajien sekä ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkina-asemaa sekä pääsyä työmarkkinoille tai mahdollisuuksia jatkaa työssä pidempään. Esimerkiksi amputoituja raajoja voidaan jo nyt korvata hyvin toimintakykyisillä keinoraajoilla. Tulevaisuudessa keinotekoinen raaja voi olla ominaisuuksiltaan jopa aitoa raajaa toimivampi tietyn työn tekemisen kannalta. Myös työn teettämistapa voidaan mukauttaa vastaaman aiempaa paremmin työntekijäin yksilöllisiä tarpeita. Tällöin erityisryhmien mahdollisuudet työllistyä lisääntyvät. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymistä voi helpottaa sen, että tekstiä voidaan applikaatioiden avulla kääntää automaattisesti kielestä toiseen. Digitaalisten taitojen kartoittaminen ja tukeminen tulisi kytkeä esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmien tai erilaisten kuntoutus- ja asiakassuunnitelmien osaksi. Tulisi myös pohtia missä määrin digitaalisten laitteiden saatavuutta ja käytön osaamista voidaan tukea julkisesti tuotetuista järjestelmistä. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen voi helpottua, kun työtä voidaan tehdä joustavammin työntekijän haluamaan aikaan ja sopivissa paikoissa. Toisaalta työaikojen joustavuus asettaa uusia haasteita työn ja yksityiselämän yhteensovittamiselle ja päivähoitopalveluiden saatavuudelle. Työn ja vapaa-ajan hämärtyessä haasteeksi nousee myös palautumisesta huolehtiminen sekä työntekijän mahdollisuus irtaantua vapaa-aikanaan työstä. Robotiikan ja keinoälyn käyttö mahdollistavat perinteisesti työvoimavaltaisen työn teettämisen aiempaa useammin myös korkeampien työvoimakustannusten mutta korkean osaamistason maissa. On tärkeää, että innovaatioita sekä työvoiman osaamista kehitetään siten, että myös robotiikan ja keinoälyn sujuva soveltaminen ja käyttö voidaan turvata. On tärkeää hyödyntää muutosten myönteiset mahdollisuudet. On positiivista, että robotteja voidaan hyödyntää paljon aikaa tai erityistä tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Samoin niitä voidaan käyttää
7(10) raskaissa, vaarallisissa ja esimerkiksi likaisissa sekä sääoloiltaan tai muutoinkin epämukavissa työolosuhteissa tai erityisen ahtaissa tai korkeissa paikoissa. Teknologisen kehityksen avualla voidaan parantaa työn tuottavuutta. Palvelurobotit voivat parantaa pääsyä palveluihin. On tärkeää ottaa huomioon robotiikan vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja pyrkiä vähentämään sukupuolijakoa Suomen ja EU:n vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneilla työmarkkinoilla. Keinoäly helpottaa myös työvoiman kohtaantoa. Sen avulla työvoimaa hakevan työnantajan tarpeen ja työnhakijan kyvyt voidaan yhdistää nykyistä helpommin. Uusien työn muotojen kehittämiseen liittyy silti myös eettisiä, lainsäädännöllisiä ja sosiaalisia kysymyksiä. Työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä, työkyvyn, mielenterveyden ja osaamisen tukemisesta sekä sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta on huolehdittava myös työtapoja kehitettäessä ja uutta teknologiaa hyödynnettäessä. On tärkeää suunnitella laitteet ja toiminta siten, että lopputulos on sopusoinnussa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Näin tehtävät voidaan suorittaa mahdollisimman sujuvasti, virheettömästi ja ilman turhaa henkistä tai fyysistä kuormittumista. On myös tarpeen selvittää vastuukysymyksiä, kun päätöksenteko automatisoidaan robotille tilanteissa, joissa työnantaja tai työntekijä on vastuussa erilaisista asioista esimerkiksi työvoiman rekrytoinnin, terveydenhuollon ja liikenteen alalla. Toisaalta silloin, kun palvelutehtävä siirtyy verkkoon tai itsepalveluautomaatteihin ongelmana voi olla asiakkaan puutteellinen suoriutuminen digitaalisessa palveluympäristössä tehtävästä itsepalvelusta. Euroopan sosiaalirahasto Plussan (ESR+) ja Euroopan globalisaatiorahaston avulla voidaan tukea valmiuksia vastata meneillään oleviin työelämän muutoksiin. Pääasiallinen sisältö Kokouksessa keskustellaan työn uusien muotojen, erityisesti alustatalouden piirissä tehtävän työn vaikutuksia sosiaaliseen ja oikeudelliseen suojeluun. Lisäksi työryhmissä keskustellaan alustatalouteen liittyvästä työoikeudellisen sääntelyn kehityksestä ja haasteista, sosiaalisen suojelun kehityksestä ja haasteista sekä työn uusien muotojen mahdollisuuksista edistää vammaisten henkilöiden pääsyä työmarkkinoille. Kokouksessa on esillä myös robotiikan vaikutukset työn laatuun ja määrään.
Lounaalla keskustellaan siitä, miten Euroopan sosiaalirahastoa ja Euroopan globalisaatiorahastoa voidaan hyödyntää työn murroksen hallinnassa. 8(10) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 11.- 13.7.2018 Sosiaalijaosto EU25, kirjallinen menettely 6.-9.7.2018 Työllisyysjaosto EU29, kirjallinen menettely 6.-9.7.2018 Työoikeusjaosto, EU28, kirjallinen menettely 6.-9.7.2018 Suuren valiokunnan kirjallinen menettely 13.7.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Puheenjohtajan tausta-asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Liisa Heinonen, TEM, liisa.heinonen@tem.fi, puh. +358 50 3960 605 Noora Saarinen, STM, noora.saarinen@stm.fi, puh. +358 2951 63039 Sarita Friman, STM, sarita.friman@stm.fi, puh. +358 2951 63349 Eeva Raevaara, STM, eeva.raevaara@stm.fi, puh. + 358 2951 63205 Liitteet
Viite 9(10)
10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys, työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, työoikeus, sosiaalipolitiikka STM, TEM EUE, OKM, OM, UM, VM, VNK, VTV, YM