VIHREÄ LIPPU -TOIMINTASUUNNITELMA KOULUT / OPPILAITOKSET Koulun/oppilaitoksen nimi: Munkkiniemen yhteiskoulu Pvm. 9.10.09 Osoite: Laajalahdentie 21 Postinumero: 00330 Postitoimipaikka: Helsinki Kunta: Helsinki Yhteyshenkilö(t): Tuomas Mäkelä, Anna Hahtola Puh. 0400-670329, 050-5991769 Sähköpostiosoite: tuomas.makela@munkka.net, anna.hahtola@munkka.net Oppilaiden lukumäärä: 944 Luokka-asteet: pk 7-9, lukio 1-3 Henkilökunnan lukumäärä: n. 100 Oletteko Kestävällä Vihreä lippu -tasolla?: ei vielä Teema: Vesi Projektin kesto (kk / v): 08/2009-05/2010 Aiemmin käsitellyt teemat ja myönnetyt liput (mikäli ette ole Kestävällä tasolla) 1. Teema Jätteiden vähentäminen Lippu myönnetty (kk/v): 05/2008 2. Teema Energia Lippu myönnetty (kk/v): 05/2009 3. Teema Lippu myönnetty (kk/v): / Suunnitelman kirjasivat: Anna Hahtola, 5 oppilasta avusti. Täyttäkää lomake sähköisesti tekstinkäsittelyohjelmassa. Jos lisäätte toimintasuunnitelmaan liitteitä, mainitkaa asiasta tässä lomakkeessa. Lomakkeen lopussa on lisäohjeita lomakkeen täyttämistä varten. Toimintasuunnitelma laaditaan sen lukukauden alussa, jolloin projekti käynnistetään. Palauttakaa toimintasuunnitelma postitse osoitteeseen Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry, Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, 5. krs, 00260 Helsinki. Suunnitelman tulee olla perillä kevätlukukaudella viimeistään 15.3. tai syyslukukaudella 15.10. Taustatietoa teistä ja toiminnastanne (vapaaehtoinen). Koulumme on osallistunut vihreä lippu toimintaan lukuvuosina 2007-2008 ja 2008-2009. Nyt olemme mukana kolmatta vuotta. Vetäjät ovat vaihtuneet joka vuosi vanhempainvapaiden ja normaalin työntekijävaihtuvuuden takia. Projektiin osallistuminen on näkynyt selvästi koulumme arjessa, jätteiden käsittely on tehostunut, sekajätteen määrä on vähentynyt todella huomattavasti ja energiansäästöratkaisut ovat tuoneet konkreettista säästöä koulun sähkölaskuun. Oppilaat ja henkilökunta suhtautuvat hyvin myönteisesti projektiin ja ympäristöraadista on tullut erittäin suosittu oppilaiden keskuudessa. Me tämän vuoden projektivastaavat yritämme jatkaa tätä erinomaista kehitystä koulussamme.
1. Teema Jos teema on jokin muu kuin yksi ohjelman kuudesta teemasta, kuvailkaa sitä tässä: 2. Ympäristöraati ja henkilökunnan tiimi Raati Raadin kokoonpano: oppilaiden lukumäärä: 30 ja luokka-asteet: pk 7-9, lukio 1-3, aikuisten lukumäärä: 10 ja ammatit: opettajia, siivooja, keittäjä, kiinteistöhuollon edustaja ja vahtimestari. Suunnitelma raadin toiminnasta: kokoontumisten järjestelyt ja toimintatavat Kokonaisuudessaan ympäristöraati kokoontuu n. kerran kuukaudessa, pienryhmät useammin, vähintään kerran viikossa. Tähän mennessä toteutuneet kokoontumiset: 24.8 (hlökunta), 31.8 (ymp. raati), 8.9 (ymp. raati), 11.9 (projektiryhmä), 15.9 (projektiryhmä), 22.9 (kartoitusryhmä), 24.9 (projektiryhmä), 25.9 (dokumentointiryhmä), 30.9 (hlökunta), 1.10 (projektiryhmä), 8.10 (projektiryhmä), 9.10 (dokumentointiryhmä). Henkilökunnan tiimi Tiimin kokoonpano: jäsenten lukumäärä: 10 ja ammatit: opettajia, siivooja, keittäjä, kiinteistöhuollon edustaja ja vahtimestari. Suunnitelma tiimin toiminnasta: Opettajat ohjaavat oppilaista koostuvien pienryhmien toimintaa, muut hlökunnan jäsenet toimivat asiantuntijoina ja tietolähteinä projektin edetessä. 3. Alkukartoitus Asenteiden /tieto-/taitotason kartoitus: Toteutustapa: Vesipäiväkirjan täyttö kahden päivän ajalta. Osallistujia yhteensä n. 100 kaikilta luokka-asteilta. Päiväkirjaan kirjattiin kaikki vedenkäytön muodot (juotu vesi, suihkut, käsien pesu, wc:n vetäminen, hampaiden pesu, ruuanlaitto, pesukone ja tiskikone) ja lisäksi kääntöpuolelle vapaasti kaikki muu mieleen tullut veden käyttö. Kotikoneiden osalta vedenkulutus tarkistettiin kotona käyttöoppaista (päiväkirjapohja liitteenä, liite 1) Tulokset: Syysloma katkaisi pahasti päiväkirjanpitoprojektin, emmekä saaneet kaikkia päiväkirjoja takaisin ennen loman alkua. Meillä ei siis valitettavasti ole vielä kartoitustuloksia raportoitavaksi. Toimitamme tulokset myöhemmin lisäyksenä, kun olemme saaneet kaikki päiväkirjat takaisin ja analysoineet ne. Johtopäätökset: Päiväkirjan täyttö herätti oppilaissa heti paljon tunteita ja keskustelua. Joidenkin mielestä se oli hankalaa ja toisten ällistelystä ei meinannut tulla loppua: "Siis miten mä nyt pystyn laskemaan jokaisen vessanvedon?" "Mä en tienny et yks kylpy vie noin paljon vettä!" "Ai siis et yks kone pyykkiä kuormittaa paljon vähemmän kuin kylpy?" "Niin, yks koneellinen pyykkiä vie 50 litraa vettä. kylpy ainaskin tuplat!!" Oli mukava huomata, että vedenkäytön muodot ja niiden viemät vesimäärät herättelivät oppilaita tosissaan pohtimaan asiaa. Ympäristökuormitukseen liittyvä kartoitus
Toteutustapa: Tarkistimme koulun kokonaisvedenkulutuksen yhden vuoden ajalta vesilaskujen avulla. Tulokset: Koulumme kuluttaa vuodessa n. 3800 kuutiota, eli n. 3,8 miljoonaa litraa vettä. Johtopäätökset: Koulumme kuluttaa todella paljon vettä vuodessa. Kulutukselle pitäisi pystyä tekemään jotain. Laskusta ei käynyt ilmi oliko siinä mukana myös tuotettu jätevesi, vai oliko tuo 3,8 miljoonaa litraa kulutettua puhdasta kraanavettä. 4. Ympäristökuormituksen vähentäminen Ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet? Yritämme vähentää veden kulutusta koulussamme. Tiedostamme kuitenkin, että se tulee olemaan hyvin haastavaa koska jatkuvaan käsienpesuun kannustetaan sikainfluessan takia. Lisäksi koulumme urheilutilat (suihkut mukaan lukien) ovat aktiivisessa iltakäytössä, emmekä voi vaikuttaa vuokralaisten vedenkäyttöön kovinkaan paljon. Myöskin kotitalousluokkien, sekä biologian ja kemian luokkien vedenkulutus on hyvin korkeaa erilaisten harjoitustöiden ja niihin liittyvän tiskaamisen ja käsienpesun takia. Pääpisteeksi kuormituksen vähentämisessä päätimmekin ottaa oppilaiden veden kulutuksen kotikuormituksen vähentämisen. Yritämme lisätä oppilaiden tietoisuutta vedestä, sen saastumisesta ja puhdistamisesta, sekä puhtaan veden puutteesta muualla maailmassa. Tavoite on, että oppilaat pohtisivat omaa vedenkulutustaan suhteessa muun maailman kulutukseen ja vähentäisivät mm. suihkussa lotraamista ja turhaa veden valuttamista hampaita pestessä ym. Tärkeintä kuormitusta vastaan taistelua on mielestämme tietoisuuden lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Pyrimme myös lisäämään oppilaiden mielenkiintoa Itämerta ja sen saastumisen lopettamista kohtaan. Tämän projektin myötä tavoiteltavat Vihreä lippu -tavat: Älä lotraa! Älä tuhlaa vettä. Älä valuta vettä hampaiden pesun aikana, käytä hammasmukia. Älä valuta vettä shampoon levittämisen aikana. Älä tiskaa juoksevan veden alla. Kiinnitä vessassa huomiota kumpaa huuhdontanappia käytät. Älä käy kylvyssä vaan ota lyhyt suihku, 3 min riittää. Käytä tiski- ja pyykkikoneita vain täysinä. Syö enemmän kasvisruokaa ja vähennä lihan määrää ravinnosssasi. Miten uudet Vihreä lippu -tavat otetaan käyttöön? Miten niistä tiedotetaan? Kartoitus, aamunavaukset, tietoiskut, teemapäivä, posterikampanja ympäri koulua, muistutuksia vessoihin, luentoja ym. Tiedotus koulun infotv:n kautta, keskusradiokuulutuksin ja käytävämainoksin sekä sähköpostin välityksellä. Millaisia siivoukseen, ruokailuun, kiinteistönhoitoon ja hankintoihin liittyviä muutoksia aiotte tehdä ympäristökuormituksen vähentämiseksi? Koulun keittiö on luvannut aloittaa kasvisruokakampanjan. Marraskuusta alkaen yhtenä päivänä viikossa on tarjolla vain kasvisruokaa. Kouluun hankittavat uudet koneet, hanat, wc-pöntöt ym veteen liittyvät tarvikkeet hankitaan vedensäästö-ominaisuuksin varusteltuna / mahd. alhaisessa vedenkäyttöluokassa. Yritämme levittää tietoisuutta ja tapoja myös iltakäyttäjien piiriin laittamalla aiheeseen liittyviä vinkkejä ja postereita ilmoitustauluille ja pukutiloihin. Miten aiotte seurata ja arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista projektin aikana ja raportointivaiheessa? Uusintakartoitus, asennekysely, tietokilpailu ja mahdollisesti muutakin, kunhan keksimme.
5. Ympäristökasvatuksen toteuttaminen Kuinka teeman käsittely linkittyy opetussuunnitelmaanne? Peruskoulun seitsämäsluokkalaisten biologian jakson aiheena on vesi, joten aihe sulautuu biologian opetukseen erittäin hyvin. Myös 9 luokan maantieteessä sivutaan vesiaiheita. Lukion puolella aihe tulee varmasti parhaiten esille maantieteessä, jonka kehitysmaakurssilla pohditaan myös vesipulaa ja puhtaan veden hankkimisen vaikeutta. Kuinka teeman käsittely näkyy vuosisuunnitelmassanne? Vihreä lippu -projektille on varattu paljon näkyvyyttä niin päivänavauskalenterissa, kuin tapahtumakalenterissakin (teemapäivät ym) Henkilökunnan tiimin asettamat ympäristökasvatukselliset tavoitteet: Oppilaiden tietoisuus vedestä lisääntyy. Vesi nähdään yhtenä luonnonresurssina, josta voi muualla maailmassa olla pulaa, vaikka Suomessa sitä riittää. Vedenkulutuksen yhdistäminen energiankulutukseen, pyrkimys vähentää molempia. Huoli Itämeren tilasta ja tietoisuus siitä, että hekin voivat vaikuttaa Itämeren tulevaisuuteen. Jokainen oppilas ymmärtäisi olevansa osa maapallon kokonaisuutta ja tajuaisi, että omat teot niin jätteiden, energian, kuin vedenkulutuksenkin suhteen vaikuttavat myös muiden ihmisten elämään ja tulevaisuuden näkymiin. Millä tavalla oppilaat pääsevät aktiivisesti osallistumaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin? Ympäristöraadin eri ryhmät ovat käytännössä ideoineet, suunnitelleet ja toteuttaneet kaiken itse. Opettajat ovat toimineet vain ohjaajina. Mm. vedenpuhdistuvierailu on kokonaan yhden lukiolaisen aikaansaannosta. Kuinka teema näkyy eri oppiaineiden opetuksessa? Teemapäivinä koko koulu on mukana toiminnassa, muuten teemat tulevat parhaiten esille biologiassa, maantieteessä ja kemiassa. Millaisia projekteja, teemapäiviä tai -viikkoja, tempauksia, retkiä tai muuta teemaan liittyvää toimintaa teillä on suunnitteilla? Banaaninviljelijän vierailu lokakuussa, itämeriteemapäivät sekä marraskuussa, että keväällä, vedenpuhdistamovierailu marraskuussa, oppilaiden tekemä päivänavaus joka kuukausi, laaja vedensäästövinkki kampanja postereina ympäri koulua, kasvisruokapäivä kerran viikossa, juttuja aiheesta koulun nettisivuille ym. Miten aiotte arvioida ympäristökasvatuksellisten tavoitteiden toteutumista projektin aikana ja raportointivaiheessa? Asennekyselyllä, tietokilpailulla ja ympäristöraadin kesken paneelikeskustelulla. 6. Yhteistyö Millaisia potentiaalisia yhteistyötahoja olette löytäneet? Itämerilähettiläät Juhani Kaskeala, Jorma Ollila, sekä The 69 eyesin laulaja ja rumpali. Helsingin vedenpuhdistuslaitos, reilunkaupan banaaninviljelijä Equadorista. Millaista yhteistyötä on suunnitteilla? Banaanviljelijä tulee kertomaan banaaninviljelyn vesitaloudesta ja ympäristövaikutuksista. Itämerilähettiläitä on pyydetty kouluun kertomaan Itämeren tilasta ja suojelusta sekä marraskuussa, että keväällä. Ympäristöraati lähtee vierailulle Helsingin vedenpuhdistuslaitokselle marraskuussa. Lisäksi vedenpuhdistuslaitokselta tulee vierailija esitelmöimään koko koululle.
Millä tavalla oppilaiden vanhemmat ovat mukana Vihreä lippu -toiminnassa? He ovat auttaneet oppilaita vesipäiväkirjojen täytössä. Enemmänkin voisi olla, mutta emme ole toistaiseksi keksineet mitä se voisi olla. 7. Projektin kesto ja jatkuvuus Laatikaa projektille alustava aikataulu. ELOKUU & SYYSKUU: järjestäytyminen, ryhmien jako, puheenjohtajan ja sihteerin valinta, teeman valinta. LOKAKUU: ideointi, kartoitus, aamunavauksia, toimintasuunnitelman teko, vierailuiden organisointi, reilunkaupan banaaninviljelijän vierailu ym. MARRASKUU: aamunavaus, ympäristöraadin vierailu vedenpuhdistuslaitokselle, Itämerilähettilään vierailu koululla, teemapäivä vedenkulutukseen ja Itämereen liittyen, posterikampanja. JOULUKUU: päivänavaus, dokumentointiryhmän työskentelyä, jutut koulun nettisivuille tähän mennessä tapahtuneesta, kevään ohjelman suunnittelua ja organisointia. TAMMIKUU: järjestäytyminen loman jälkeen, kevään ohjelman hienosäätöä ja organisointia, aamunavaus, kysely asenteista ja kasvisruuasta. HELMIKUU-MAALISKUU: The 69 eyes bändi koululle luennoimaan merten saastumisesta (varasuunnitelma, jos bändin kiireet estävät vierailun, alustava lupaus tulla on olemassa), tietokilpailu seinille levitetyistä postereista. HUHTIKUU-TOUKOKUU: aamunavaus, uusintakartoitus ja tulosten analysointi, raportin ja koululle jäävän portfolion työstäminen.
Toimintasuunnitelmalomakkeen täyttöohjeet Kun täytätte toimintasuunnitelmalomaketta, käyttäkää suunnittelussa apuna Vihreä lippu -kriteereitä. Lomakkeen kohdat sekä Vihreä lippu -toiminnan arviointi perustuvat kriteereihin. 1. Teema Tätä kohtaa teidän ei ole tarpeen täyttää, mikäli valitsemanne teema on jokin Vihreä lippu -ohjelman valmiista teemoista (vesi, energia, jätteiden vähentäminen, lähiympäristö, kestävä kulutus tai yhteinen maapallo). 3. Alkukartoitus Asenteiden /tieto-/taitotason kartoitus: kuvatkaa tässä kohdassa millä tavalla olette kartoittaneet oppilaiden asenteita, tietoja ja taitoja teemaan liittyen. Kartoitus voidaan toteuttaa esim. kyselyillä, haastattelemalla taikka mind-mapilla. Hyödyllisiä lisäohjeita löydätte Vihreä lippu -kansiosta kunkin teeman alta. Kirjatkaa saadut tulokset mahdollisimman havainnollisesti ja tarkasti. Mikäli tulosten siirtäminen tähän lomakkeeseen on hankalaa, voitte laittaa tulokset myös erilliseksi liitteeksi. Tässä tapauksessa mainitkaa liitteen numero Tulokset - kohdassa. Lisäksi kirjoittakaa johtopäätöksenne tulosten pohjalta: mitä asioita haluatte parantaa projektinne aikana? Ympäristökuormitukseen liittyvä kartoitus: Mikäli teemanne on jokin muu kuin Jätteiden vähentäminen, Vesi, Energia tai Kestävä kulutus, voitte kartoittaa aiempiin käsittelemiinne teemoihin liittyvää ympäristökuormitusta. Vihreä lippu -projektissa on aina mitattava ympäristökuormitusta ja asetettava tavoitteita ympäristökuormituksen vähentämiselle. Mikäli teillä on jäänyt edellisistä projekteista joitakin tavoitteita saavuttamatta, voitte ottaa ne nyt uudelleen käsittelyyn. Lisäohjeita ja vinkkejä kartoituksen toteuttamiseen löytyy Vihreä lippu -kansion teemaosioista. Kirjatkaa saadut tulokset mahdollisimman havainnollisesti ja tarkasti. Mikäli tulosten siirtäminen tähän lomakkeeseen on hankalaa, voitte laittaa tulokset myös erilliseksi liitteeksi. Tässä tapauksessa mainitkaa liitteen numero Tulokset - kohdassa. Lisäksi kirjoittakaa johtopäätöksenne tulosten pohjalta: mitä asioita haluatte parantaa projektinne aikana? 4. Ympäristökuormituksen vähentäminen Raati asettaa ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet alkukartoituksen tulosten perusteella, tavoite voi olla esim. prosentuaalinen. Esim: Sekajätteen määrä vähenee 75 % ja biojätteen määrä vähenee 40 %. Kaikki jätteet lajitellaan omiin keräysastioihinsa. Vihreä lippu -tavoista kerrotaan tarkemmin Vihreä lippu -kansion A-osassa sivuilla 18-19. 5. Ympäristökasvatuksen toteuttaminen Ympäristökasvatus = Kasvatuksellista toimintaa, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. Henkilökunnan tiimin asettamat ympäristökasvatukselliset tavoitteet: Kirjatkaa tähän kohtaan projektinne ympäristökasvatukselliset tavoitteet. Millaisia oivalluksia, asenteita, elämyksiä ja kokemuksia, toivotte projektin antavan oppilaille ja henkilökunnalle?: Tavoitteet saisivat liittyä kestävään kehitykseen ylipäätään sekä erityisesti valittuun teemaan. Tavoitteet voivat olla esim: että jokainen ymmärtää omilla teoillaan olevan vaikutusta yhteiseen ympäristöömme, tietoisuus omasta lähiympäristöstä lisääntyy, vastuuntunto omaa ympäristöä kohtaan kasvaa, vain minä itse voin vaikuttaa omiin kulutustottumuksiini, jokainen ymmärtää, minkä vuoksi energiaa kannattaa säästää jne. 7. Projektin kesto ja jatkuvuus Laatikaa aikataulu ainakin kuukausitasolla (l. kullekin kuukaudelle toimintaa).