Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto Jorma Huuhtanen Media-tapaaminen
Terveydenhuollon haasteet 1/3 Miten turvata potilaslähtöinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja laadukas hoito koko maassa? PL 6 (yhdenvertaisuus); 19 (oikeus sosiaaliturvaan) Miten varmistaa potilaan riittävä valinnanvapaus? 2
Terveydenhuollon haasteet 2/3 Hoitoketjun saumattomuus ja prosessin ohjaus Monikanavainen ohjaus ja rahoitus tuottaa pahoja saumakohtia hoitoketjuissa Järjestelmästä puuttuu sekä vastuullinen viimesijainen johtajuus että linjaorganisaatio Asiakas/potilaslähtöisyys ei toteudu Osaoptimointia esiintyy merkittävästi Resurssia hukataan merkittävästi 3
Terveydenhuollon haasteet 3/3 Epäyhtenäinen ja epävarma kunnallinen rahoituspohja Monet kunnat edelleen pieniä, verotulot heikot ja riskinkantokyky olematon Alueellinen väestön ja talouden kehitys erittäin epätasainen Väestön ikääntyminen on erityinen haaste kaikissa kunnissa ja erityisesti poismuuttoalueilla Kuntien yksityispalvelujen hankintoja ei koordinoida, ja sen ohjaus ei toteudu terveydenhuollon vaan markkinaoikeuden näkökulmasta. Monenlaiset tietojärjestelmät Kuntaliitoksilla ei voida ratkaista kaikkia ongelmia 4
Organisoinnin lisäksi tarvitaan terveyden- ja vanhustenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen 5
Rahoitusjärjestelmän uudistamisen periaatteita Yhtenäinen rahoitusjärjestelmä monikanavaisen tilalle Raja sosiaalitoimen hoivatoimintojen ja terveydenhuollon välillä tulisi purkaa Tilaajat ja tuottajat erotettava toisistaan Tilaajaorganisaation tulee olla riittävän suuri suhteessa tuottajiin Kansallisesti yhtenäiset tilaus- ja kilpailutusmenettelyt, jotka ottavat huomioon alueelliset erityistarpeet 6
Vaihtoehtona kansallinen rahasto Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta kansalliselle rahastolle Alueelliset organisaatiot huolehtivat palvelujen järjestämisestä, seurannasta ja rahaliikenteestä keskitetysti ohjattuna ja yhteisen tietojärjestelmän turvin Palveluja tuottavat tasaveroisina kilpailijoina kunnalliset yksiköt sekä yksityinen ja kolmas sektori 7
Miksi tarvitaan kansallista ohjausta? Terveydenhuollon viimeaikaiset onnistuneet uudistukset perustuvat kansalliseen ohjaukseen ja lisäävät välittömästi kansalaisten hyvinvointia. 8
Esimerkkeinä lääkkeiden viitehintajärjestelmä Hoitotakuu-lainsäädännön valvonta 9
Viitehintajärjestelmän säästöt vuonna 2009 Sairausvakuutukselle 52 miljoonaa euroa Potilaille 21 miljoonaa euroa Yhteensä 73 miljoonaa euroa 10
Kertyneet säästöt kuukausittain huhtikuusta 2009 lähtien 80 Säästöt yhteensä 70 60 50 Miljoonaa 40 30 Säästöt yhteensä 20 10 11 0 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Hoitotakuu ei toteutuisi ilman valvontaa 12
Esimerkkeinä jonotetuimmat toimenpiteet 1) Kaihileikkaukset 2) Polven tekonivelleikkaukset 3) Nivustyräleikkaukset 4) Sappirakon leikkaukset 5) Suonikohjuleikkaukset 6) Polven nivelkierukkaleikkaukset 7) Lonkan tekonivelleikkaukset 8) Nielurisaleikkaukset 9) Ääreishermoihin kohdistuvat toimenpiteet 10) Jalkaterän luuleikkaukset 11) Virtsan karkailua korjaavat toimenpiteet 12) Nenän väliseinään kohdistuvat toimenpiteet 13) Kohdun poistot 14) Olkapään operaatiot 13 Lähde: Mikkola, H,- Peltola, M.- Pekurinen, M.- Tuominen, U.- Kapiainen, S. Malmivaara, A.- Nylander, O (2008): Jonotetut leikkaukset Suomessa 1998-2006 - hoitotakuun vaikutusten arviointia, teoksessa Pekurinen, M., Mikkola, H., Tuominen, U., Hoitotakuun talous, Stakesin Raportteja 5.
Hoitotakuu vähensi Kela-korvattuja jonotetuimpia toimenpiteitä Kela-korvatut jonotetuimmat toimenpiteet yhteensä, lkm 34 000 32 000 30 000 28 000 Hoitotakuu Valviran valvonta 26 000 24 000 22 000 Kela-korvatut jonotetuimmat toimenpiteet yhteensä, lkm 14 20 000 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Omasta pussista/itse maksavien potilaiden määrä väheni 27 Kela-korvattujen jonotettujen toimenpiteiden osuus, % julkisen ja yksityisektorin leikkauksista yhteensä 25 23 Kela-korvattujen toimenpiteiden markkinaosuus 21 19 17 15 2003 2004 2005 2006 2007 2008 15
Kansallinen rahoitus Ohjausvaikutus toteutuu, jos palveluntuottajat järjestävät palvelunsa siten, että ne huolehtivat asiakkaan koko hoitoketjusta aina sairauksien ennaltaehkäisystä, hoitoon ja seurantaan. 16
Kansallisen rahaston ja palveluntuottajien väliset sopimukset ohjausvälineenä kohti parempaa laatua ja vaikuttavuutta Hoitohenkilökunnan korkean ammattitaidon varmistaminen Palvelujen saatavuuden turvaaminen laadukkaat palvelut kaikille 17
Kohti parempaa laatua ja vaikuttavuutta Palveluprosessin sujuvuuden takaaminen Asiakastyytyväisyyden varmistaminen Ammattitaitoisen johtamisen varmistaminen yhteinen kansallinen strategia 18
Kohti parempaa laatua ja vaikuttavuutta Ratkaisu hajautettuihin tietojärjestelmiin Yhtenäisten kansallisten tietojärjestelmien avulla voidaan seurata potilaan hoitoketjua ja varmistaa hoidon laatu Kun raha seuraa potilasta, tiedot myös muistetaan kirjata oikein Kelan etuustietojen luotettavat rekisterit ovat tästä hyvä esimerkki 19
Kohti parempaa laatua ja vaikuttavuutta THL on kehittänyt ja testannut viime vuosina laadun varmistamisen ja kustannus-vaikuttavuuden mittaamisen menetelmiä erityisesti erikoissairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa Kansallinen rahoitus edistäisi mittareiden käyttöä laadun ja kustannus-vaikuttavuuden arvioinnin välineenä valtakunnan tasolla Parhaat laadun ja kustannus-vaikuttavuuden tuottajat palkittaisiin valtakunnan tasolla 20
Kansallisella rahoituksella Voidaan parantaa terveydenhuoltomenojen ennakoitavuutta Tasata alueiden vuosittaista kokonaiskustannusten vaihtelua 21
Kansallisella rahoituksella Voidaan ohjata terveyspalvelumarkkinoiden kehitystä Viitehintajärjestelmää voisi käyttää muissakin palveluissa kuin lääkkeissä toisi hinnoitteluun läpinäkyvyyttä esimerkiksi sairaalalaskutuksessa 22
Kansallinen yhtenäinen näkemys jo olemassa Edistetään palvelujen integraatiota laajemmiksi kokonaisuuksiksi laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen helpottuu Kansallisesti jo käytössä olevia tietojärjestelmiä voidaan kehittää ja hyödyntää kansallisessa rahoituksessa Kela on osallisena työssä, jossa tietojärjestelmiä pyritään yhtenäistämään 23
Kysymyksiä ja vastauksia 1/4 Lisääkö malli kustannuksia? Terveysrahastomallissa kustannuksia voidaan halutessa rajoittaa ja ohjata jopa nykyistä tehokkaammin! Kansallisessa mallissa osaoptimointi voidaan välttää Palvelutaso ja kulut ovat säädettävissä halutulle tasolle. 24
Kysymyksiä ja vastauksia 2/4 Mitä tapahtuu terveyskeskuksille ja sairaaloille? Paikalliset palvelut voidaan turvata nykyistä tehokkaammin kun hankinta hoidetaan keskitetysti Erikoissairaanhoitoa voidaan hankkia ja kehittää sekä alueen että koko maan väestön tarpeet huomioiden Vastaus: ne jatkaisivat toimintaansa, mutta toiminnan juridinen muoto olisi toinen (liikelaitos tai osakeyhtiö) samoin rahoittaja (terveysrahasto). Sairaanhoitopiirit voitaisiin joko pilkkoa yksikköihin tai yhtiöittää sellaisenaan. 25
Kysymyksiä ja vastauksia 3/4 Miten käy syrjäseutujen palveluille? Terveysrahasto voi sopia palveluntuottajien kanssa suurista kokonaisuuksista johon sisältyvät myös syrjäseutujen palvelut ja niiden hoitaminen Jos palveluntuottajat eivät ole halukkaita/kyvykkäitä hoitamaan näitä palveluita terveysrahaston tulee järjestää ne itse samoin kuin kunnat nykyisin. Kansallisen terveysrahaston edellytykset hoitaa nämä palvelut ovat vähintään yhtä hyviä kuin yksittäisen kunnan Vastaus: syrjäseutujen palvelut voidaan turvata 26
Kysymyksiä ja vastauksia 4/4 Hukkuuko demokratia terveysrahastoratkaisussa? Demokratia toteutuu terveysrahastossa neljän kanavan kautta 1. Kunta toimii asukkaittensa puolesta "vakuuttajana" ja siten palvelujen asiamiehenä kuntalaistensa puolesta 2.Terveysrahasto olisi Kelan hoitamana parlamentaarisessa valvonnassa 3. Paikallinen ja alueellinen demokratia voidaan toteuttaa paikallisten/alueellisten yhteistyöelinten avulla (Kela, kunta/kunnat, palveluntuottaja, mahd. asiakasryhmät kuten potilasjärjestöt) 4. Kelan strategia on asiakas/potilaslähtöinen. Kela tutkii minkälaisia palveluja asiakas/potilas haluaa ja tarvitsee sekä hyödyntää näitä tietoja kehittäessään palvelutoimintaansa. Terveysrahaston toteutuessa menettelyä sovellettaisiin myös terveydenhuoltoon. Vastaus: demokratia toteutuisi nykyistäkin vahvemmin ja monipuolisemmin 27
Kiitos mielenkiinnosta! 28