Hankekortti Lähtötiedot Hankkeen tavoitteet Hankkeen kuvaus. Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka. Tilaohjelma

TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 16.11.2015 Kirsti Hankela HANKE LINNAINMAAN HYVINVOINTIKESKUS Pohjolankatu 25, 33500 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Linnainmaan hyvinvointikeskuksentoteuttaminen osana palvelumallityötä 19.10.2015 ( 440, Dnro TRE: 6456/00.01.06/2015) Tampereen tulevaisuuden palvelumallityön tilannekatsaus 18.5.2015 ( 28, Dnro TRE: 2459 /00.01.06/2014) Hankekortti Lähtötiedot Hankkeen tavoitteet Hankkeen kuvaus Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Tilaohjelma Hankeaikataulu kokonaisaikataulu Tavoitehinta-arviot Hankinta-arvo ja vuokra Luonnokset Asemapiirros 0. kerros 1. kerros Leikkaus Julkisivu -1-

Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toteuttaminen osana Tampereen palvelumallityötä Lisätietoja valmistelusta: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh. 040 561 3305, etunimi.sukunimi@tampere.fi Kh 19.10.2015 Johtaja Kari Hakari: Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus ja Koillisen palvelualueen toimenpide-esitykset käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 18.5.2015, 28. Kokouksessa hyväksyttiin Koillisen alueen toimenpideesitykset jatkotyöskentelyn pohjaksi. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että palvelumallityön mukaisista palvelujen muutoksista, jotka koskevat useita lautakuntia, päättää kaupunginhallitus saatuaan selvityksen muutosten kustannushyödyistä mukaan lukien tilavuokrien muutokset. Lisäksi päätettiin, että Kämmenniemen neuvola ja terveysasemapalvelut järjestetään tarpeen mukaan tulevaisuudessa hyvinvointikeskus- tai lähitoripalveluina niin, että tarvittavat palvelut mietitään yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Koilliselle palvelualueelle Linnainmaan aluekeskukseen esitetään hyvinvointikeskusta, joka sijoittuu kahteen vierekkäiseen kiinteistöön kauppakeskus Prismaan ja Linnainmaan terveysaseman kiinteistöön. Palvelujen suunnittelussa lähdetään yhdessä tekemisestä ylittäen perinteisiä sektorirajoja ja mahdollistaen yhteisöllisen toiminnan alueella. Prisman kiinteistöön sijoittuvat kirjasto- ja nuorisopalvelut, osa hyvinvointineuvolasta sekä kokoustiloja, pieni liikuntatila sekä monitoimitila. Tilat mahdollistavat järjestöjen ja yhteisöjen sekä jalkautuvien työntekijöiden toiminnan. Linnainmaan terveysaseman tiloihin keskitetään alueen perusterveydenhoidon vastaanottotoiminta, suun terveydenhoito sekä osa hyvinvointineuvolasta. Kauppakeskuksen muutostyöt on tarkoitus toteuttaa niin, että tilat valmistuvat aikaisintaan kesäkuussa 2016. Tähän osaan hyvinvointikeskusta siirtyvät seuraavat toiminnot: - Pellervon kirjaston toiminta - Linnainmaan, Leinolan ja Tasanteen nuorisokeskusten toiminta - Atalan ja Olkahisen neuvoloiden toiminta. Terveysaseman kiinteistöön sijoittuvaan hyvinvointikeskuksen osaan siirtyvät seuraavat toiminnot: - Atalan terveysaseman toiminta - Atalan, Olkahisen ja Takahuhdin hammashoitoloiden toiminta. Terveysaseman kiinteistössä joudutaan tekemään tilajärjestelyjä ja muutostöitä. Muutostyöt on tarkoitus toteuttaa vuonna 2017. Tilajärjestelyjä osaltaan helpottaa se, että Tampereen Ateria luopuu terveysasemakiinteistössä olevasta ravintola Linnasalin toiminnasta 31.5.2016. Linnainmaan terveysaseman henkilöstö on vastustanut ravintolan lakkauttamista. Tampereen Ateria neuvottelee koko Linnainmaan hyvinvointikeskuksen henkilöstölle henkilöstöruokailun järjestämisestä jonkun lähellä sijaitsevan paikallisen palvelutuottajan kanssa. Lisäksi on saatu adressi Atalan terveysaseman lakkauttamista vastaan. Linnainmaan nuorisokeskuksen tiloista saadaan samassa kiinteistössä toimivalle Linnainmaan päiväkodille lisätiloja noin 60 lapselle. Atalan ter-

veyspalvelujen tiloista saadaan myös päivähoidolle lisätiloja noin 60 lapselle. Näin vältytään uuden päiväkodin rakentamisesta alueelle. Pellervon kirjaston tiloista Sammon keskuslukio saa kaipaamaansa lisätilaa. Lisäksi joitakin vapautuvia tiloja siirtyy samassa kiinteistössä toimivalle palvelutuotannolle. Tasanteen nuorisokeskuksen sekä Takahuhdin entisen terveystalon tiloista luovutaan ja kiinteistö puretaan. Edellä esitetyistä palveluverkkomuutoksista on tehty taloudellisten vaikutusten arviointi liittyen tilavuokrien muutokseen siirryttäessä nykytilanteesta uuteen Linnainmaan hyvinvointikeskukseen. Henkilöstö- ja toimintamenot on laskelmassa pidetty nykyisellä tasolla. Tilavuokrat nousevat lisääntyvien tilojen (kauppakeskus) ja muutostöiden (terveysasema) vuoksi vuositasolla noin 142 000. Esitetyillä palveluverkkomuutoksilla voidaan kuitenkin välttää Takahuhdin entisen terveystalon perusparannus sekä uuden päiväkodin rakentaminen alueelle, kun päivähoidolle saadaan lisätiloja vapautuviin tiloihin. Näin arvioiden palveluverkkomuutoksien laskennallinen säästö alueella on noin 5 miljoonaa euroa. Tilavuokrien muutoksilla on jo osin vaikutusta eri toimintayksiköiden vuoden 2016 talousarvioon. Näitä muutoksia ei ole otettu huomioon lautakuntien tekemissä vuosisuunnitelmaesityksissä. Linnainmaan hyvinvointikeskuksen osalta käynnistyy vielä tämän syksyn aikana toimintamallin rakentaminen yhdessä henkilöstön, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Koillisen alueen aluetoimijaverkosto, joka koostuu alueen kaupungin, yhdistysten ja yritysten toimijoista, käynnistyi lokakuun 2015 alussa. Tavoitteena verkostolla on yhdessä pohtia alueen ajankohtaisia asioita, alueen hyvinvointia sekä tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Edellä esitetyissä palveluverkkomuutoksissa ei ole mukana pohjoisen alueen palvelutiloja. Kämmenniemen terveyspalvelujen osalta on edetty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 18.5.2015 esitetyn mallin mukaan. Yhdessä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa on mietitty alueen palvelujen järjestämistä. Kämmenniemessä on pidetty kaksi työpajailtaa sekä järjestetty sähköinen kysely. Palautteessa nousi voimakkaasti esiin toive, että nykyiset palvelut säilyisivät alueella. Tältä pohjalta valmistellaan terveyspalvelujen järjestämisestä esitys kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen 26.10.2015. Linnainmaan hyvinvointikeskukseen sisältyy useiden lautakuntien alaista toimintaa, joten päätöksen Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toteuttamisesta tekee kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 18.5.2015 linjauksen mukaisesti kaupunginhallitus. Asiasta järjestettiin 28.9.2015 kaikkien lautakuntien jäsenille lautakuntien iltakoulu, jossa liitteenä oleva aineisto esiteltiin. Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toteuttamisen edellä esitetyssä muodossa.

Puheenjohtaja tiedusteli myönnetäänkö tässä asiassa läsnäolo- ja puheoikeus johtaja Kari Hakarille. Kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä oikeus myönnettiin. Merkittiin, että Hakari oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana klo 14.50 15.00 ja poistui ennen päätöksentekoa. Asian käsittelyn kuluessa Satu Sipilä teki seuraavan muutosehdotuksen: Atalan terveysasema säilytetään. Tällä hetkellä on selvittämättä Linnainmaan terveysaseman tilojen riittävyys yhdistettyihin toimintoihin. Seppo Silvennoinen kannatti Sipilän muutosehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli Sipilä muutosehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, ettei sitä oltu hyväksytty yksimielisesti joten siitä oli äänestettävä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen puolesta eli JAA äänestivät Jaakko Mustakallio, Ilkka Sasi, Sirkkaliisa Virtanen, Ilpo Sirniö, Anneli Kivistö, Atanas Aleksovski ja Anna-Kaisa Ikonen. Muutosehdotuksen puolesta eli EI äänestivät Seppo Silvennoinen ja Satu Sipilä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen voittaneen äänin 7-2, kaksi poissa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Inka Vaalamo/sote/Linna velvoituksin hallintolain 56 :n mukaisesti ilmoittaa tiedoksisaannista muille allekirjoittaneille Kari Hakari, Sisko Hiltunen, lanula, sivela, ikila, tetola, osela, yla Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Liitteet Tampereen palvelumalli - Linnainmaan hyvinvointikeskus Vetoomus Linnainmaan terveysaseman ravintola Linnasalin säilyttämisestä (TRE:6458/2015) Adressi Atalan terveysaseman lakkauttamista vastaan (TRE:6251/2015)

TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 7 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 18.5.2015 Dnro TRE:2459 /00.01.06/2014 28 Tampereen tulevaisuuden palvelumallityön tilannekatsaus Valmistelija: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh. 040 561 3305, etunimi.sukunimi@tampere.fi Khsuko 18.5.2015 Johtaja Kari Hakari: Tampereen tulevaisuuden palvelumallityö on edennyt kaupunginhallituksen 14.4.2014 158 hyväksymien suuntalinjojen sekä kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 8.9.2014 48 hyväksymän monipalvelu- ja lähipalvelukeskusmallin mukaisesti. Palvelumallityön aikataulua on tarkennettu vuoden 2015 osalta. Monipalvelu- ja lähipalvelukeskusmallia on työstetty edelleen koko kaupungin tasolla ja päädytty nimeämään keskukset hyvinvointikeskuksiksi sekä lähitoreiksi. Hyvinvointikeskukset sijoittuvat pääsääntöisesti kaupungin aluekeskuksiin ja ne muodostuvat laaja-alaisesta palvelukirjosta sisältäen sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Hyvinvointikeskuksen palvelut eivät sijoitu välttämättä kaikki saman katon alle, mutta lähtökohtana on tiivis yhteistyö kaikkien hyvinvointikeskukseen sijoittuvien palvelutuottajien kesken ja välillä. Näin voidaan luoda uusia toimintatapoja ja -malleja alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lähitoreilla korostuvat matalan kynnyksen palvelut, erilaiset neuvontapalvelut, tapahtumat ja erityisesti paikallisuus. Tapahtumia ja palveluita tuottavat myös yhdistykset ja alueen toimijat. Lähitorit sijoittuvat olemassa oleviin palvelutiloihin, jolloin tilojen yhteis- ja monikäyttöisyys lisääntyy. Sekä hyvinvointikeskuksiin että lähitoreihin liittyy osana toimintamallia asiakasneuvonta. Tavoitteena on fyysisten neuvontapisteiden toimintamallin kehittämisen ohella kehittää sähköisiä neuvontapalveluita. Hyvinvointikeskuksien sisällöt tarkentuvat palvelualueittain tehtävässä työssä, jota tehdään yhdessä alueen asukkaiden ja siellä olevien toimijoiden kanssa. Lisäksi aluetyössä tarkentuu lähitorien sijaintipaikat ja niiden kehittämistarpeet. Palvelumallityön aikataulua on tarkennettu niin, että vielä toukokuussa käynnistetään Keskustan ja Lännen palvelualueiden osalta kehittämissuunnitelmien valmistelu. Lännen osalta tämä tarkoittaa paljolti tehtyjen toimenpiteiden ja suunnitelmien koostamista yhteen. Syksyllä on tarkoitus käynnistää Etelän ja Kaakon palvelualueiden suunnittelu. Koillinen palvelualue on ollut palvelumallityön pilottialueena. Alueella on tehty yhteistyötä asukkaiden, eri toimijoiden, järjestöjen ja osin myös yritysten kanssa. Eri tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä noin 800 henkilöä. Työ käynnistettiin elokuussa 2014 ja työn edetessä on käytetty erilaisia osallistumisen muotoja. Tavoitteena on ollut löytää parhaat osallistumisen tavat, joita voidaan hyödyntää muilla palvelualueilla. Palvelujen saavutettavuus, laatu ja toimivuus koettiin keskeisiksi tekijöiksi eri osallistumis- sekä palvelumuotoilutilaisuuksissa. Palvelut halutaan saa-

TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 8 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 18.5.2015 da mahdollisuuksien mukaan samasta paikasta tai läheltä toisiaan, jolloin asukkaiden arjen sujuvuus helpottuu. Hyvinvointikeskusmalli sai näin ollen asukkailta positiivista palautetta. Kirjaston ja uimahallin puuttuminen alueelta tuli useaan otteeseen esiin. Alueen kirjastosta toivottiin monikäyttöistä, yhteisöllistä tilaa, joka mahdollistaa nuorisolle erilaista toimintaa. Eri-ikäisten palvelujen sekoittaminen koettiin myös tärkeäksi. Koulutilojen monipuolisemmasta käytöstä saatiin myös palautetta, varsinkin niitä voitaisiin nykyistä enemmän käyttää erilaisiin kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksiin. Lisäksi alueelle kaivattiin aluetoimijaverkostoa, joka yhdessä pohtii alueen kehittämistä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Saatujen palautteiden ja keskustelujen sekä palvelumallityön yleisten tavoitteiden pohjalta on laadittu Koillisen alueen hyvinvointikeskus-lähitori toimintamallin toteuttamisen toimenpide-esitykset. Lähtökohtana on, että Linnainmaalle Koilliskeskukseen sijoittuu alueen hyvinvointikeskus, johon keskitetään alueen perusterveydenhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhoito, kirjastopalvelut, nuorisokeskustoiminta, hyvinvointineuvola sekä matalan kynnyksen palveluita sekä monikäyttöisiä tiloja, jotka tukevat alueen yhteisöllistä toimintaa. Jotta esitetyt toimenpiteet pystytään toteuttamaan, tarkoitus on vuokrata Linnainmaan Prismasta tilaa, jota Pirkanmaan osuuskauppa on kaupungille tarjonnut. Linnainmaan terveysaseman kiinteistössä on vapautumassa Tampereen Aterian tiloja, jotka mahdollistavat osaltaan palvelujen tilajärjestelyt. Prisman kiinteistöön sijoittuu kirjasto- ja nuorisokeskuspalvelut, hyvinvointineuvola sekä matalan kynnyksen palveluita. Palvelujen suunnittelussa lähdetään yhdessä tekemisestä rikkoen sektorirajoja ja mahdollistaen yhteisöllisen toiminnan alueella. Linnainmaan terveysaseman tiloihin keskitetään alueen perusterveydenhoidon vastaanottotoiminta ja suun terveydenhoito. Lisäksi terveysasemalle jää nykyisin siellä toimiva hyvinvointineuvola. Hyvinvointikeskuksen myötä luovutaan Pellervon kirjastosta, Atalan ja Kämmenniemen terveysasemista toimintoineen, Takahuhdin entisestä terveysasematalosta sekä Tasanteen, Leinolan ja Linnainmaan nuorisokeskuksista että muutamista pienistä suun terveydenhoidon ja neuvolan toimipisteistä. Osa tiloista jää kaupungin palvelujen käyttöön mm. Linnainmaan nuorisokeskuksesta saadaan lisätilaa Linnainmaan päiväkodille, samoin Leinolan nuorisokeskuksen tilat jäävät päiväkodin ja koulun käyttöön. Ensimmäinen lähitori alueelle muodostuu Kämmenniemeen kirjaston, perusopetuksen ja nuorisokeskuksen yhteyteen. Lähitorin palvelusisällöt kehitetään yhdessä alueen asukkaiden kanssa ottaen huomioon alueen erityispiirteet. Myöhemmin Nurmi-Sorilaan muodostuu myös lähitori. Lisäksi Lamminrahkaan Kangasala on suunnittelemassa palveluita, joita rajaalueella voidaan joustavasti käyttää. Palvelumallityössä selvitettiin myös liikkuvien palvelujen mahdollisuutta erityisesti Koillisella palvelualueella. Selvitystyössä käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja konttimallista linja-autoon ja selvitettiin eri vaihtoehtojen kus-

TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 9 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 18.5.2015 tannuksia. Kuitenkin tässä vaiheessa todettiin, että liikkuvien palvelujen avulla ei saada kustannustehokkaasti järjestettyä palveluita ko. alueella. Lisäksi Koillisen alueen osalta on käynnissä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen selvitys, joka kytkeytyy tiiviisti palvelumallityöhön. Selvitys valmistuu kesäkuussa 2015. Palvelumallin eri tilaisuuksissa on noussut esiin, että liikenneyhteyksiä pitää koillisella alueella kehittää, jotta palvelujen saavutettavuus paranee. Tämä on tullut esiin myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen selvityksen yhteydessä. Koilliskeskuksen ja laajemminkin Linnainmaan alueen osalta on käynnissä yleisten alueiden suunnittelussa liikenneverkkoselvitys, jossa etsitään keinoja liikenneyhteyksien kehittämiseen alueella. Selvityksessä otetaan huomioon alueen palvelumallityö. Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää että Tampereen tulevaisuuden palvelumallityön tilannekatsaus merkitään tiedoksi, että palvelumallityötä jatketaan palvelualueittain esitetyn aikataulun mukaisesti, ja että Koillisen palvelualueen toimenpide-esitykset hyväksytään jatkotyöskentelyn pohjaksi. Merkittiin, että Kari Hakari, Sisko Hiltunen, Jarkko Oksala, Tanja Koivumäki ja Toni Kirmula saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa. Kaupunginhallitus päätti keskustella yhteisesti pykälistä 28 30. Koivumäki oli läsnä keskustelun aikana klo 13.10 16.53 ja Hakari, Hiltunen, Oksala sekä Kirmula klo 13.10 17.01 ja he poistuivat ennen päätöksentekoa. Merkittiin, että kokous keskeytettiin klo 15.27 15.40 pidetyn tauon ajaksi. Asian esittelijä, konsernijohtaja Yli-Rajala muutti päätösehdotustaan lisäämällä siihen seuraavat ponnet: että palvelumallityön mukaisista palvelujen muutoksista, jotka koskevat useita lautakuntia, päättää kaupunginhallitus saatuaan selvityksen muutosten kustannushyödyistä mukaan lukien tilavuokrien muutokset ja että Kämmenniemen neuvola ja terveysasemapalvelut järjestetään tarpeen mukaan tulevaisuudessa hyvinvointikeskus- tai lähitoripalveluluina niin, että tarvittavat palvelut mietitään yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Päätös Kaupunginhallitus päätti, että Tampereen tulevaisuuden palvelumallityön tilannekatsaus merkitään tiedoksi,

TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 10 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 18.5.2015 että palvelumallityötä jatketaan palvelualueittain esitetyn aikataulun mukaisesti, että Koillisen palvelualueen toimenpide-esitykset hyväksytään jatkotyöskentelyn pohjaksi, että palvelumallityön mukaisista palvelujen muutoksista, jotka koskevat useita lautakuntia, päättää kaupunginhallitus saatuaan selvityksen muutosten kustannushyödyistä mukaan lukien tilavuokrien muutokset ja että Kämmenniemen neuvola ja terveysasemapalvelut järjestetään tarpeen mukaan tulevaisuudessa hyvinvointikeskus- tai lähitoripalveluluina niin, että tarvittavat palvelut mietitään yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Ilmoitus Hakari Kari, Hiltunen Sisko, lanula, sivela, ikila, tetola, osela, yla Lisätietoja päätöksestä kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Liite Tulevaisuuden palvelumalli

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 16.11.2015 Kirsti Hankela HANKE LINNAINMAAN HYVINVOINTIKESKUS OSA 1, VUOKRAUS Linnainmaa, Liikekatu 3, 335800 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot Koilliselle palvelualueelle Linnainmaan aluekeskukseen suunnitellaan hyvinvointikeskusta, joka sijoittuu kahteen vierekkäiseen kiinteistöön kauppakeskus Prismaan ja Linnainmaan sosiaali- ja terveysaseman kiinteistöön. Palvelujen suunnittelussa lähdetään yhdessä tekemisestä ylittäen perinteisiä sektorirajoja ja mahdollistaen yhteisöllisen toiminnan alueella. Linnainmaan hyvinvointikeskuksen osalta käynnistyy vielä tämän syksyn aikana toimintamallin rakentaminen yhdessä henkilöstön, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Koillisen alueen aluetoimijaverkosto, joka koostuu alueen kaupungin, yhdistysten ja yritysten toimijoista, käynnistyi lokakuun 2015 alussa. Tavoitteena verkostolla on yhdessä pohtia alueen ajankohtaisia asioita, alueen hyvinvointia sekä tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Osa 1. Prisman kiinteistöön sijoittuvat kirjasto- ja nuorisopalvelut, osa hyvinvointineuvolasta sekä kokoustiloja, pieni liikuntatila sekä monitoimitila. Tilat mahdollistavat järjestöjen ja yhteisöjen sekä jalkautuvien työntekijöiden toiminnan. Tähän osaan hyvinvointikeskusta siirtyvät vuokrattaviin tiloihin seuraavat toiminnot: - Pellervon kirjaston toiminta - Linnainmaan, Leinolan ja Tasanteen nuorisokeskusten toiminta - Atalan ja Olkahisen neuvoloiden toiminta. Osa 2. Linnainmaan terveysaseman tiloihin keskitetään alueen perusterveydenhoidon vastaanottotoiminta, suun terveydenhoito sekä osa hyvinvointineuvolasta. Kaupungin omaan terveysaseman kiinteistöön sijoittuvaan hyvinvointikeskuksen osaan siirtyvät seuraavat toiminnot: - Atalan terveysaseman toiminta - Atalan, Olkahisen ja Takahuhdin hammashoitoloiden toiminta. Edellä esitetyissä palveluverkkomuutoksissa ei ole mukana pohjoisen alueen palvelutiloja. Kämmenniemen terveyspalvelujen osalta on edetty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 18.5.2015 esitetyn mallin mukaan. Yhdessä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa on mietitty alueen palvelujen järjestämistä. Kämmenniemessä on pidetty kaksi työpajailtaa sekä järjestetty sähköinen -1-

kysely. Palautteessa nousi voimakkaasti esiin toive, että nykyiset palvelut säilyisivät alueella. Tältä pohjalta valmisteltiin terveyspalvelujen järjestämisestä esitys kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen 26.10.2015. Lähtökohtana on, että Kämmenniemen palveluja kehitetään lähitorina, jossa nykyiset palvelut eli äitiys- ja lastenneuvola, aikuisneuvonta, lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotto sekä suun terveydenhoito säilyvät toistaiseksi. Lisäksi Kämmenniemessä toimivat Fimlabin laboratoriopalvelut. Hyvinvointikeskuksen ja lähitorin jatkosuunnittelussa on tärkeää luoda uusi toimintamalli, jossa niiden välille luodaan yhteinen toimintakulttuuri. Tähän liittyy muun muassa hyvinvointikeskuksen ja lähitorin välisten yhteyksien kehittäminen sekä tarkastelu siitä, missä asioissa ne voivat auttaa toisiaan. Tampereen kaupunki vuokraa 1680 htm2 suuruisen tilan Linnainmaan hyvinvointikeskuksen osan 1. toimintaa varten Prismasta Pirkanmaan Osuuskaupalta, joka omistaa kauppakeskuskiinteistön. Asemakaavamerkintä tontilla on KM, liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa 12 000kem2 laajuisen vähittäiskaupan suuryksikön ja josta 10 % saadaan käyttää palvelu- ja toimistotiloja varten. Pirkanmaan Osuuskauppa rakentaa muutostyöt ja pienehkön laajennuksen, joka merkitsee vähäistä rakennusoikeuden ja palvelu-/toimistotilojen määrän ylitystä. Pirkanmaan Osuuskauppa on hakenut ja saanut luvan vähäisestä poikkeamasta rakennusluvan hakemuksen liitteeksi. Hyvinvointikeskuksen 2. osan muutossuunnittelu Linnainmaan terveysasemarakennukseen on käynnissä, ja tavoitteena on saada suunnittelu valmiiksi kesään 2016 mennessä. Muutoksien rakentaminen tapahtuu vuonna 2017. Hankkeen kuvaus Sijainti Prisman kiinteistöön sijoittuvat kirjasto- ja nuorisopalvelut, osa hyvinvointineuvolasta sekä kokoustiloja, pieni liikuntatila sekä monitoimitila. Tilat mahdollistavat järjestöjen ja yhteisöjen sekä jalkautuvien työntekijöiden toiminnan. Linnainmaan terveysaseman tiloihin viereisellä tontilla keskitetään alueen perusterveydenhoidon vastaanottotoiminta, suun terveydenhoito sekä osa hyvinvointineuvolasta. Tässä hankesuunnitelmassa käsitellään osaa 1. Prisman kiinteistöön sijoittuvaa toimintaa. Koilliskeskuksen Prisma sijaitsee Linnainmaalla osoitteessa Liikekatu 3, 33580 Tampere, tontilla, jonka kiinteistötunnus on 837-37-5672-4. Prisman tontti jää eteläisen moottoritien ja Aitolahdentien väliin ja rajautuu pohjoisessa Heikkilänkatuun. Kulku tontille tapahtuu pääosin idästä Aitolahdentieltä, mutta tulo tontille on mahdollista myös Liikekadun kautta. Muutostöiden valmistuttua kauppakeskuksen tontilla ja kellarissa on yhteensä 761 autopaikkaa, joista inva-paikkoja ennestään 6 kpl ja uusia 2 kpl. Polkupyörille on varattu 20 pysäköintipaikkaa aivan hyvinvointikeskuksen vieressä. -2-

Rakennuksen tilat ja toiminnat Hyvinvointikeskuksen tilat sijoittuvat kauppakeskuksen itäsivulle, josta sinne on ulkoa oma sisäänkäynti Aitolahdentien suunnasta. Lukittava sisäyhteys suoraan kauppakeskuksesta on myös käytettävissä. Rakennus on korkea, mutta yksikerroksinen, kellarissa on autopysäköintihalli. Korkea sisätila mahdollistaa hyvinvointikeskuksen rakentamisen pieneltä osin kahteen kerrokseen. Nuorison käyttöön rakennetaan parvi vetäytymis- ja harrastetilaksi, jossa tapahtuva toiminta voidaan hoitaa tarvittaessa myös 1. kerroksessa. Keskeisenä toimijana on kirjasto, jonka tilat levittäytyvät laajalle alueelle ja kokoavat muut toiminnat yhteen hyvinvointikeskuksessa. Tilat ovat monilta osin yhteiskäyttöisiä kaikkien toimijoiden kesken. Neuvolatilojen odotus tapahtuu kirjastossa, jossa voi samalla hyödyntää kirjaston palveluja. Neuvolan vastaanotto toimii kahdeksassa vastaanottohuoneessa, joita muiden toimijoiden työntekijät voivat käyttää hiljaisuutta vaativiin työtehtäviin tilan ollessa vapaana. Ryhmäneuvolatilaa käytetään ajanvarausperiaatteella kaikkien toimijoiden kokoontumisiin. Keskisaarekkeeseen sijoittuvat yhteiskäyttöinen monitoimitila ja liikuntatila. Liikuntatila on iltaisin nuorison aktiivisessa käytössä. Liikuntatilan varustuksessa otetaan huomioon myös tilan monikäyttö kuten diskoillat, esitykset ja tanssi. Nuorisolla on käytössään myös keittiötilat, joka mahdollistaa kokkikurssit, leipomisen ja kahvihetket. Lisäksi varataan peli- ja oleskelutiloja vapaaseen yhdessäoloon. Hyvinvointikeskuksen aluetta voidaan rajata ja tarvittaessa jakaa kahteen osaan esimerkiksi iltakäytössä. Näin vältetään turhaa liikkumista muilla kuin tarvittavilla alueilla, mikä keventää siivoustarvetta ja parantaa turvallisuutta. Kaikkien tilojen suunnittelussa on pyritty tehokkaaseen tilankäyttöön, monitoimisuuteen ja käytön joustavuuteen eri toimijoiden hyväksi. Hankkeen laajuustiedot Laajuustiedot Bruttoala 1746 brm 2 Huoneistoala 1680 kem 2 Hyötyala 1589 kem 2 Autopaikat autohallissa piha-alueella yhteensä joista inva-paikkoja 398 ap 363 ap 761 ap, 8 ap -3-

Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Linnainmaan hyvinvointikeskuksen kauppakeskusosion muutos- ja rakennustyöt alkavat vuoden 2016 alussa. Työt tehdään yhtenä rakennusvaiheena ja ne valmistuvat vuoden 2016 kesällä. Kaupungin tilat otetaan käyttöön vuoden 2016 elosyyskuussa. Ks. tarkemmin kohta aikataulu. Kaupungin tilojen vuokrasopimus tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Linnainmaan hyvinvointikeskus-hankkeen 1. vaiheen rakennuttajana ja kiinteistön omistajana on Pirkanmaan Osuuskauppa. Laaditun vuokrasopimusesityksen mukaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos vuokraa Prisman kauppakeskuksesta kaupungin tarvitsemat tilat 15 vuodeksi. Linnainmaan hyvinvointikeskuksen tulevien Tampereen kaupungin toimitilojen pääoma- ja ylläpitovuokraksi on arvioitu yhteensä 496 707 /vuosi (alv0%). Vuokraerittely on esitetty tarkemmin tähän hankesuunnitelmaan liittyvässä investointisopimuksessa. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen perimää vuokraa täydennetään myöhemmin erillisellä vuokraosuudella, joka käsittää kaupungin tilojen irtokaluste- ja AVsuunnittelun sekä yhteiskäytössä olevien tilojen irtokaluste- ja AV-hankinnat. Kukin toimiala vastaa itse omien tilojensa irtokaluste- ja varustehankinnoista. -4-

HANKE 9.11.2015 VUOKRATILAT Prisma Linnainmaa Hyvinvointikeskus LAAJENNUS Mikko Aro Selostus LVIA- tekniikasta Yleistä LVI- suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet siten, että täytetään 1.6.2013 voimaan tulleen Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Ratkaisuissa on huomioitava laitoksen helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa on noudatettava lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Lämmitys Tilojen lämmitys hoidetaan sekä ilmalämmityksenä että vesikiertoisilla lämmitysradiaattoreilla/- konvektoreilla, jotka varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Kytkentäputket tehdään pinta-asennuksena ja kannakoidaan hyvin seinäpinnasta. Lämmitysverkostojen runkojohdot tehdään teräksisistä lämpöjohdoista, jotka eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Vesijohdot ja viemärit Tilat varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Tilojen erityispiirteet huomioidaan kalusteiden korkeuksissa ja malleissa. Kalusteiden kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena. Yleisissä ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot ovat korroosion kestävää materiaalia esim. kromattua kupariputkea. Runkovesijohdot tehdään kupariputkista, jotka eristetään mineraalivillakourulla, jotka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävin kuivauspatterein sekä Rst-altain. Viemärit tehdään pääosin valurautaisella AQUASAFE-äänieristävällä viemärijärjestelmällä pantaliitoksin. Ilmanvaihto Tilat varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmanvaihtolaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan työtiloissa. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen esim. hellejaksojen aikana. Ilmanvaihtolaitos toteutetaan olemassa olevilla keskuskoneilla, eli kaksi (2) myymälätiloja palvelee tulo/poistokonetta tulevat palvelemaan myös hyvinvointikeskuksen tiloja. Olemassa olevat ilmanvaihtokoneet on varustettu käyttötarkoitukseen sopivilla ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla (regeneratiiviset lämmönsiirtimet). Keskuskoneiden käyntiä ohjataan aikaohjelman mukaan. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella on varmistettava, että tilojen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. 5

Likaisten tilojen ilmanvaihto on oltava toiminnassa hieman alipaineisena koko ajan läpi vuorokauden (omat huippuimurit). Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, -hajottajia ja aktiivipalkkeja. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja poistoilmaventtiilejä. Kanavina käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia pyöreitä kanavia. Kanavaosissa ei saa käyttää mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Tuloilmakanavat, joissa siirretään jäähdytettyä ilmaa, on lämpöeristetty runkokanaviston osalta. Runkokanavistoon liittyviä uusia kanavahaaroja ei lämpöeristetä. Jäähdytys Tiloja palvelevat ilmanvaihtokojeet on varustettu jäähdytyspatterilla. Lisäksi huonetiloissa ja hyllyalueella on jäähdytyspalkkeja (aktiivipalkkeja), eli hyvinvointikeskukseen rakennetaan jäähdytysvesiverkosto. Jäähdytyspalkeilla varustetuissa tiloissa on huonesäätimet. Rakennusautomaatio Rakennus on varustettu keskitetyllä LVIS-laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Hyvinvointikeskukseen suunnitellut automaation liityntäpisteet ja ohjelmoinnit tehdään laajentamalla nykyistä valvonnan alakeskusta. Järjestelmä on käytettävissä WEB- liittymän avulla. 6

Hanke 10.11.2015 Prisma Linnainmaa Hyvinvointikeskus Selostus sähkötekniikasta Tapani Mäkelä Yleistä Sähkösuunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet siten, että vältetään tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä. Ratkaisuissa on huomioitava laitoksen helppokäyttöisyys, muuntojoustavuus ja turvallisuus. Sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan standardisarjan SFS 6000 ja 6002 mukaisiksi.. Sähkönjakelu ja johtoreitit Tilojen sähkönjakelu hoidetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pääkeskukselta ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Johtoreitteinä käytetään kaapelihyllyjä ja johtokanavia. Kaapelihyllyt ovat alas laskettujen kattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa tikashyllyjä, muualla näkyvillä osuuksilla käytetään maalattua umpihyllyä. Huonetilojen pistorasia-asennuksissa käytetään yleensä valkoisia johtokanavia. Halogeenittomia kaapeleita käytetään paloviranomaisen edellyttämässä laajuudessa. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus voidaan ylläpitää tehokkaalla tavalla. Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja valaisimia käyttäen. Valonlähteinä käytetään pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Huonetilojen valaistusta ohjataan pääsääntöisesti läsnäolotunnistimilla ja valokytkimillä tai himmentimillä. Yleistilojen valaistuksen ohjaukseen käytetään rakennusautomaatiojärjestelmää ja / tai ohjauskeskusta. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi.. Toiminnan niin vaatiessa voidaan erikoistiloissa käyttää himmennettävää valaistusta sekä harkinnan mukaan osittain epäsuoraa valaistusta. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Tilat varustetaan seuravilla käyttäjiä palvelevilla järjestelmillä: - yleiskaapelointijärjestelmä, UTP / CAT6A (puhelin, ATK) - yhteisantennijärjestelmä - äänentoistojärjestelmä - turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä - videovalvontajärjestelmä - henkilöturvajärjestelmä - rikosilmoitinjärjestelmä - työajanseurantajärjestelmä (Timecon) 7

- lukitus- ja kulunvalvontajärjestelmä - avunpyyntöjärjestelmä, inva-wc:t - induktiosilmukat, asiakaspalvelupisteet, monitoimitila ja liikunta - langattoman WLAN- järjestelmän verkko - osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä - rakennusautomaatiojärjestelmä. Pistorasiat ja ATK-pisteet Pistorasioita asennetaan siirrettäviä sähkölaitteita varten, pistorasiaryhmät varustetaan pääosin vikavirtasuojakytkimin standardin mukaisesti. ATK-pisteitä asennetaan vastaanottotiloihin vähintään 3 kappaletta/huone. Työtilojen sähköistyksessä on otettava huomioon tilojen myöhempi muunneltavuus. 8

TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS 6.11.2015 Kirsti Hankela HANKE LINNAINMAAN HYVINVOINTIKESKUS Liikekatu 3, 33580 Tampere ASIAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS Yhteensä YHTEENSÄ 6.11.2015 /Tilantarve Rakentamisen lkm lkm m2 m2 m2 laatu ja määrä HYVINVOINTIKESKUS 1584,0 1 YHTEISET kpl kpl 415,0 Auki 8-20, vloppu 10-21 (oma sisäänkäynti) Yleisö-WC/M/N/inva 2 5,0 1 4,3 10,0 Kahvila/keittiö/varasto 1 100,0 Siivous 1 3,2 Kesk.sijainti, voiko olla nyk. kahvilayrittäjä omissa tiloissaan? Harjoittelu TEK? Naulakot 1 4,4 Monitoimitila, avoin, muunneltava 1 100,0 1 70,4 100,0 100h sali, seisten/istuen, AV-tekniikkaa ja näyttelyt? Koulutus- ja yleisötila 1 60,0 60,0 avattava/suljettava, neuvolan yhteydessä, perhevalmennus, tiedonhaunopetus aamuisin/kirjasto, vertaisryhmät, yritykset, ikäihmiset Stagealue 1 0,0 "kirjailijat", helposti koottava stage, irtokalustekatsomo Liikuntatila+varasto 1 100,0 1 99,4 100,0 salibandy, sisäkoris, pingis omana tilana, äänenvaimennus, sij.sivussa koska tuottaa melua, ap/p ikäihmiset, auki TK+WC 1 11,8 Tuoli- ja liikuntavälinevarasto 1 15,0 1 17,0 15,0 DJ-huone 1 3,6 Pieni kokoustila/yhdistettäviä 2 20,0 1 63,0 40,0 varattavissa asiakkaille/yhteistyökumppaneille, jalkautuvat työntekijät kuten sosiaaliohjaajat, Perheiden talosta jalkautuvat, eril. asiakasohjaus ym., nuorten eristäytymistilaa Varasto (kokoushuone) 1 3,9 Puku-, pesu- ja WC-tilat/M/N 1 40,0 40,0 10+5+8 hlö (miehet/naiset 1/1) yhdistetään talon sos.tiloihin Keittiö/hk/nuoret 1 30,0 1 12,2 30,0 yht.käyttö, ohjattuun kokkailuun ja hk taukoiluun Musiikkihuone 1 20,0 1 19,3 20,0 Äänieristys. Sähköpiano, soitto omilla, laulu 2 KIRJASTO/NUORISO 945,0 8-10hlö+5hlö, kirjasto ark 8-20, nupa 14-21(23) Palvelualue 1 75,0 1 74,1 75,0 palvelutiski, neuvonta Palautusautomaatti 1 30,0 1 30,0 30,0 Hyllyalue/aikuiset 1 300,0 1 270,0 300,0 painotus kaunokirjallisuuteen, stage sisältyy Hyllyalue/perheet/nuoret 13-18v 1 60,0 1 59,1 60,0 nuorten oma alue, oleilu, hyllyt, lukurauha Hyllyalue/perheet/nuoret 7-13v 1 60,0 1 59,4 60,0 lasten oma alue, oleilu, hyllyt, lukurauha Hyllyalue/perheet/lapset 0-6v+vanh. 1 150,0 1 149,5 150,0 perheiden alue, pienet lapset, matalat hyllyt, lepotuoleja+aineistoa aikuisille, satutila Lukualue/lehdet ym. 1 110,0 1 112,7 110,0 rauhallinen tila, lepotuolit, ei liikuntatilan lähelle Varasto/nupa/kirjasto 2 15,0 1 13,5 30,0 Omat varastot Soppimaista työtilaa avoimessa tilass 1 50,0 1 49,1 50,0 Helposti siirrettäviä soppimaisia tiloja, asiakkaat voivat asetella, Buzzi Space Soppi/nuorten pesä 1 0,0 Nuorten oma, hiljentymistila yksilöohjaukseen Konsolipelihuone 2 15,0 1 28,2 30,0 Erilliset, vaimennus, äänieristys Työtila nupa/kirjasto 1 50,0 1 38,8 50,0 Työpisteitä 4+2 Nuorisopalvelu 139,0 Sos.tila 12,3 PRSH (parvi nuorisopalvelu) 3,7 PRSH (sisäänkäynti nuoriso) 6,8 3 NEUVOLA 224,0 8hlö, auki ark 8-20 Voidaan yhdistää yleisiin oleskelutiloihin, jos ovat lähellä neuvolaa, Odotustila 1 0,0 esim. lasten hyllyalue /Perhealueeseen? WC/M/N/näyte 2 6,0 1 9,1 12,0 läpianto laboratorioon Laboratorio 1 6,0 1 10,4 6,0 Vastaanottohuone 8 20,0 1 158,9 160,0 kaikkien käytettävissä iltaisin, terveysneuvontaa myös iltaisin, omahoidon tukemista Varasto 1 8,0 1 9,0 8,0 Ryhmäneuvola 1 30,0 1 34,6 30,0 Ks. yhteistilat, lähellä vo, moniamma. tapaam./kok. varattavissa Perhevalmennus 1 0,0 0,0 Tapahtuu monitoimitilassa n. 1krt/vko, AV-laitteet Lastenvaunuparkki 1 8,0 1 8,4 8,0 Lämmin tila TILAOHJELMA-ALA YHTEENSÄ 1589,1 1584,0 Huoneistoala-arvio 1680,0 1901 vuokrattava pinta-ala e=1,06 e-luvussa käytävät, portaat, tekn.tilat, tkt, ei-kantavat väliseinät

HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT 46,8 Käytävät, aulat, eteistilat 1 10,2 10,2 Porrashuoneet Porras parvelle 1 4,1 4,1 Hätäpoistumisporras 1 2,5 2,5 Mainostornin tuulikaapit 1 10,5 10,5 Tk 1 12,3 12,3 Tekniset tilat Varavoimakone Muuntamo Lämmönjakohuone Sähköpäätauluhuone Teletila 1 1 2,7 2,7 Sähkökaappi 1 1 4,5 4,5 Tekniikkakomero Ilmanvaihtokonehuone

Tampereen Kaupunki LINNAINMAAN HYVINVOINTIKESKUS Tilakeskus / Kiinteistökehitys 16.11.2015 HANKEAIKATAULU / Hankesuunnittelu 2015 2016 2017 2018 Hankesuunnittelu Investointisopimus Toteutussuunnittelu Rakennuslupa Rakentamisen valmistelu Rakennustyöt Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto Käyttö

INVESTOINTISOPIMUS HANKESUUNNITELMAN LIITE 16.11.2015 Toteuttaja TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS PL487 33101 TAMPERE HANKE LINNAINMAAN HYVINVOINTIKESKUS/ PRISMA MUUTOS JA LAAJENNUS Tilaaja / käyttäjät Tampereen kaupunki/ Sivistys- ja elämänlaatupalvelut, Lasten ja nuorten palvelut, Hyvinvointipalvelut Tarveselvitys Kh 19.10.2015 440 Dnro TRE: 6456/00.0106/2015 Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toteuttaminen osana Tampereen palvelumallityötä Hankesuunnitelma LINNAINMAAN HYVINVOINTIKESKUS OSA 1 VUOKRAUS HANKESUUNNITELMA 16.11.2015 Sopimuksen sitovuus Tilakeskus vuokraa hankkeen Pirkanmaan Osuuskaupalta tilaajalle tässä sopimuksessa sekä hankesuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Tilaaja sitoutuu vuokraamaan tämän investointisopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti toteutetut tilat Tilakeskukselta ja vastaamaan vuokrauksesta kahdenkymmenen (20) vuoden ajan. Mikäli vuokrasopimus halutaan tilaajan taholta päättää ennen sopimuskauden päättymistä, maksaa tilaaja jäljellä olevan pääomavuokran kertakorvauksena Tilakeskukselle. Rakennuskohde Linnainmaan hyvinvointikeskus/ Kauppakeskus Prisma Liikekatu 3, 33580 Tampere Asemakaavatilanne Tontilla on 24.10.2007 vahvistettu asemakaava (KM), jonka rakennusoikeus on 12 000m2. Rakennusoikeutta on ollut käyttämättä 6m2, tuleva laajennus ylittää rakennusoikeuden n. 300kem2. Vähäinen poikkeus. Tontin pinta-ala on n. 34 550m2. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Autopaikkamääräykset: 1ap/50kem2 Tontille on rakennettu/ rakennetaan autopaikkoja yhteensä 761kpl Hankkeen ajallinen tavoite Rakennustyöt alkavat tammikuussa 2016 ja valmistuvat kesällä 2016. Laajuus Kohteesta laaditun tilaluettelon mukainen vuokrattava pinta-ala on 1 680 htm 2 Laskelma pääoma- ja ylläpitovuokrista Vuokra-arvio perustuu vuoden 2015 hintatasoon Vuokraveloitus alkaa, kun kohde on luovutettu käyttäjälle Koillisen hyvinvointikeskus /m2/kk /kk /vuosi Pääomavuokra, vuokranantajan määrittämä 15,90 26 712 320 544 Pääomavuokra, käyttäjähankinnat, arvio 150.000 0,52 875 10 500 Ylläpitovuokra, vuokranantajan määrittämä 3,00 5 040 60 480 Ylläpitovuokra, käyttäjän sähkö/vesi, arvio 0,95 1 596 19 152 Kunnossapito, (Tikejon päätös vuodelle 2016) 0,46 773 9 274 Tontinvuokra 0 0 0 Siivous, 1.8.2015 alkaen Aterialta, arvio 2,10 3 528 42 336 Vuosivuokra yhteensä 22,93 38 524 462 286 1

Vuosivuokra käyttäjittäin Sopimus Aloitus m2 /m2/kk /kk /vuosi 1371 Kirjastot 06/2016 1 171 22,93 26 856 322 271 1375 Nuorisopalvelut 06/2016 187 22,93 4 282 51 381 1220 Avopalvelut 06/2016 322 22,93 7 386 88 635 Yhteensä 1 680 22,93 38 524 462 287 * Laskelma tehty vuoden 2015 hintatasolla, ilman vuokralaiskohtaisia palvelukuvaustarkennuksia * Aloitusajankohta ja käyttäjäkohtainen neliömäärä arvioitu ja se tarkentuu käyttöönoton yhteydessä KALUSTEVUOKRA Hankesuunnitelmavaiheessa kalustevuokraa ei ole määritelty. Mikäli kalusteita hankitaan vuokranantajan kustannuksella, lisätään niiden kustannus vuokraan sovitun mallin mukaisesti. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AV-laitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Käyttäjien hankinnat ja niihin liittyvä suunnittelu tulee koordinoida myöhemmin toteutussuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä laadittavissa suunnittelu- ja rakentamisaikatauluissa. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten sekä pinta-alan mukaisesti. LIITE PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS 2

PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS LIITE INVESTOINTISOPIMUKSEEN TILAKSEKUKSEN HANKEKEHITYS- JA RAKENNUTTAMISPALVELUT HANKEKEHITYS Tarveselvitys- ja tilatarvekonsultointi Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa tarveselvityksen laadinnasta ja sen hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja pitkän aikavälin tilantarveselvitysten laadinnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja hankkeiden tilaohjelmien ja niitä täydentävien erityisvaatimusten määrittelyssä Selvittää eri tilajärjestelyvaihtoehdot Vastaa vanhojen kiinteistöjen kuntoselvityksen laatimisesta Hankesuunnittelu Toimiala Toimiala vastaa hankesuunnitelman hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa ja hankkeen investointisopimuksen allekirjoittamisesta Tilakeskus Tilakeskus konsultoi toimialoja toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden laadinnassa Määrittelee hankkeen elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja ylläpidon asettamat yleiset tavoitteet yhdessä käyttäjien kanssa Selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit Kokoaa hankesuunnitelman investointipäätöskäsittelyä varten RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen suunnittelukokouksiin Johtaa suunnittelua ja valitsee suunnittelijat Määrittelee suunnittelutavoitteet sekä koordinoi ja ohjaa suunnittelua Selvittää ja valitsee hankkeen toteuttamistavan Vastaa hankkeen kustannussuunnittelusta ja ohjauksesta Koordinoi ja ohjaa hankkeen eri osapuolien yhteistyötä Sivu 1/2

Rakentamisvaihe Laatii rakentamiseen liittyvät tarjouspyyntöasiakirjat sekä valmistelee urakoitsijavalinnat, tarjouspyyntövertailut ja sopimukset Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen työmaakokouksiin Toimii rakennushankkeen johtajana ja koordinoinoijana Valvoo suunnittelua Organisoi ja toteuttaa työmaavalvonnan Hoitaa rakennuttajan velvoitteet Koordinoi viranomaisten ja hankkeen eri osapuolten välisen yhteistyön Valvoo rakentamisen teknistä laatua, toteutuksen aikataulua, kustannuksia sekä lisä- ja muutostöitä Valvoo ja hoitaa rahaliikennettä Vastaa hankeraportoinnista Rakennustöiden vastaanotto, rakennuksen käyttöönotto ja takuuajan toimenpiteet Toimiala Osallistuu rakennushankkeen käyttöönottoon ja käyttöönoton opastukseen Kerää käyttäjän havainnot virheistä ja puutteista takuutarkastusta varten Osallistuu takuutarkastukseen Tilakeskus Ohjaa ja koordinoi rakennushankkeen vastaanottomenettelyn Vastaa rakennuksen käyttöönoton opastuksesta Luovuttaa rakennuksen käyttäjille sekä kokoaa luovutusmateriaalin Valvoo takuuaikaisten töiden suoritusta sekä valmistelee ja toteuttaa takuukatselmukset Sivu 2/2