Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2004

RAPORTTEJA ESPOOSTA 4/2005 Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 2004 Kunta 10 -työhyvinvointitutkimuksen Espoo-kohtaiset tulokset Leena Ylevä, Teija Jokiranta, Tuula Miettinen ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings- och utredningsgrupp City of Espoo Research and Development 2005

ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ KUVAILULEHTI Tekijä(t) Leena Ylevä, Teija Jokiranta, Tuula Miettinen Nimi Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Raportteja Espoosta ISSN-numero 1457-5450 Tiivistelmä ISBN-numero - Julkaisuaika 2005 Osanumero 4/ 2005 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 85 sivua, 4 liitettä Työterveyslaitoksen valtakunnallisen Kunta 10 -työhyvinvointitutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntaalan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin kuluvan vuosikymmenen aikana. Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2004 Kunta 10 - työhyvinvointitutkimuksen Espoo-kohtaisia tuloksia ja niitä verrataan kaikkien Kunta 10 -tutkimuskuntien tuloksiin sekä esitetään Espoon toimialojen tulokset. Toimialat ovat tekninen ja ympäristötoimi, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä keskushallinto. Tuloksia vertaillaan myös vuoden 2000 tutkimuksen tuloksiin niiltä osin kuin se on mahdollista. Tutkimuksessa lähetettiin kyselylomake kaikille kaupungin kokoaikaisille vakituisille työntekijöille ja pitkäaikaisille sijaisille, yhteensä noin 10 200 työntekijälle, joista 56 % vastasi kyselyyn. Kyselyssä vastaajat ovat arvioineet työtä, työhyvinvointia ja niissä tapahtuneita muutoksia omien kokemustensa pohjalta eikä niitä siis ole mitattu objektiivisesti. Tulosten tilastollista merkitsevyyttä ei ole testattu eikä ikä- tai muuta vakiointia ole tehty. Espoon koko kaupunkia koskevat tulokset eivät pääsääntöisesti poikenneet Kunta 10 -tutkimuskuntien tuloksista. Edellisessä tutkimuksessa vuodelta 2001 Espoo saavutti monessa asiassa parempia tuloksia kuin Kunta 10 -tutkimuskunnat keskimäärin. Vuoden 2004 tutkimuksessa monet Espoon tulokset olivat pudonneet Kunta 10 -tutkimuksen keskimääräiselle tasolle. Myönteiseen suuntaan Espoo poikkesi muista Kunta 10 - tutkimuskunnista kehityskeskustelujen runsaammassa määrässä ja säännöllisten työpaikkakokousten järjestämisessä. Muita huonommin Espoo menestyi koulutusmahdollisuuksien ja psyykkisen rasittuneisuuden osalta. Näissä asioissa kehitys Espoossa on ollut vastakkaista muihin tutkimuskuntiin verrattuna. Kun muissa Kunta 10 -tutkimuskunnissa tilanne oli pysynyt samana tai parantunut edellisestä tutkimuskerrasta, niin Espoossa se oli huonontunut. Espoolle myönteinen asia oli eläkkeelle siirtymishalun väheneminen edellisestä tutkimuskerrasta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tarvitaan toimenpiteitä johtamisen ja esimiestyön sekä työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi sekä psyykkisen rasittuneisuuden, syrjinnän ja psyykkisen ja fyysisen väkivallan kokemisen vähentämiseksi. Myös työhön panostamisen ja toisaalta palkitsemiskeinojen välille näyttäisi olevan tarpeen saada parempi tasapaino. Työssä tapahtuneet muutokset on koettu varsin suurina ja merkityksellisinä ja usein myös kielteisinä ja niinpä haasteena on muutosten toteuttaminen vastaisuudessa niin, ettei niitä koettaisi yhtä kielteisinä. Kunta 10 -tutkimustuloksia on käsitelty sekä kaupungin ja toimialojen johtoryhmissä että työyksiköissä. Espoon kaupungilla noudatettavat työhyvinvoinnin painopistealueet ja toimenpiteet, joilla työhyvinvointia pyritään systemaattisesti edistämään, päätetään toimialakohtaisesti. Asiasanat työhyvinvointi, työelämä, henkilöstö, Espoo, kaupunki Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (09)-8162 2309 PL 12 fax (09)-8162 2321 02070 ESPOON KAUPUNKI e-mail tieto@espoo.fi

ESBO STAD UTVECKLING OCH UTREDNING PRESENTATIONSBLAD Författare Leena Ylevä, Teija Jokiranta, Tuula Miettinen Titel Välbefinnandet på arbetsplatserna i Esbo stad år 2004, resultaten från undersökningen om personalens välbefinnande i Esbo, Kommun 10 Utgivare (Ämbetsverk eller institution) Utgivningsår Antal sidor, bilagor Esbo stad, utveckling och utredning Publikationsserie Rapporter om Esbo ISSN 1457-5450 Sammandrag ISBN - 2005 Nummer 4/2005 Språk finska 85 sidor, 4 bilagor Tryckningsort Syftet med den riksomfattande undersökningen om personalens välbefinnande, Kommun 10 är att reda ut kommunalt anställdas arbete och förändringarna i arbetet samt vilken inverkan arbetslivet haft på personalens hälsa och välbefinnande detta decennium. I denna rapport granskar vi närmare resultaten från undersökningen om personalens välbefinnande, Kommun 10 i Esbo stad år 2004 och jämför dem med alla resultat i undersökningen om personalens välbefinnande, Kommun 10. Vi presenterar också resultaten från sektorerna i Esbo. Sektorerna är teknik- och miljösektorn, bildningssektorn, social- och hälsovårdssektorn samt centralförvaltningen. Resultaten jämförs också med resultaten från undersökningen år 2000 till den del det är möjligt. I undersökningen skickades ett frågeformulär till stadens alla ordinarie heltidsanställda och långvariga vikarier, sammanlagt cirka 10 200 anställda, av vilka 56 % svarade på förfrågan. I enkäten har de som svarat bedömt arbetet, välbefinnandet och de förändringar som skett enligt egen erfarenhet, så de har inte bedömts objektivt. Resultatens statistiska signifikans har inte testats och någon åldersnormering eller annan normering har inte gjorts. Huvudsakligen avvek inte resultaten från hela Esbo från resultaten i de övriga kommunerna som deltog i Kommun 10. I föregående undersökning från år 2001 fick Esbo i många frågor bättre resultat än i Kommun 10 i genomsnitt. I undersökningen från år 2004 hade resultaten i Esbo sjunkit till genomsnittet för Kommun 10. Esbo avvek i positiv bemärkelse när det gäller antalet utvecklingssamtal och regelbundna arbetsmöten. Sämre än genomsnittet klarade sig Esbo när det gällde utbildningsmöjligheter och psykisk belastning. Utvecklingen för dem gick i motsatt riktning i Esbo än i de övriga undersökta kommunerna. Då situationen var oförändrad eller hade förbättrats i de övriga undersökta kommunerna, så hade den försämrats i Esbo. En positiv faktor var att benägenheten att gå i pension hade minskat från förra undersökningen. På basis av resultaten kan man konstatera att åtgärder bör vidtas för att förbättra ledarskapet och chefsarbetet samt de anställdas möjligheter till fortbildning liksom för att minska känslan av psykisk belastning, diskriminering, psykiskt och fysiskt våld. Det verkar också finnas ett behov av bättre balans mellan arbetsinsatsen och belöningsmetoderna. Förändringarna på arbetsplatsen har varit synnerligen stora och betydelsefulla. Ofta har de också varit negativa, så en utmaning är att i framtiden se till att ändringarna inte upplevs lika negativa. Resultaten från undersökningen om personalens välbefinnande Kommun 10 har behandlats både i ledningsgrupper och i arbetsenheter. Om de tyngdpunktsområden för personalens välbefinnande och åtgärder genom vilka personalens välbefinnande systematiskt befrämjas besluts sektorsvis. Esbo Ämnesord personalens välbefinnande, arbetslivet, personalen, Esbo, staden Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning tfn 09-8162 2309 PB 12 fax 09-8162 2321 02070 ESBO STAD e-post: tieto@espoo.fi

ESIPUHE Työterveyslaitoksen valtakunnallisen Kunta 10 -työhyvinvointitutkimuksen tarkoituksena on selvittää kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin kuluvan vuosikymmenen aikana. Tutkimus on kansainvälinen ja monitieteinen. Siihen on osallistunut eri alojen asiantuntijoita muun muassa Työterveyslaitokselta, Stakesista sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Lontoon yliopistoista. Kunta 10 -työhyvinvointikysely on toteutettu eri tutkimuskunnissa vuosina 1997, 2000 ja 2004. Espoo on osallistunut vuoden 2000 kyselyyn vuonna 2001, koska tuli tutkimukseen mukaan Tampereen kanssa hieman jälkikäteen, sekä vuonna 2004. Muut tutkimuskunnat ovat Raisio, Naantali, Turku, Vantaa, Nokia, Valkeakoski, Virrat, Oulu ja Tampere. Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2004 tutkimuksen Espoo-kohtaisia tuloksia toimialoittain. Tulokset on esitetty lyhyesti yhteenveto-osiossa, jossa on myös yhteenvetotaulukko, johon on koottu merkittävimmät tulokset analyysin aihealueiden mukaan. Aihealueita olivat: työn muutokset ja piirteet, työmotivaatio, kehittämis- ja koulutusmahdollisuudet, johtaminen ja esimiestyöskentely, työyhteisö sekä terveys ja hyvinvointi. Lisäksi yksityiskohtaisempia tuloksia on esitetty pylväskuvioina ja tehty arvio tuloksista. Tutkimuksen aineisto on saatu Turun aluetyöterveyslaitokselta, jossa Kunta 10 -tutkimuksen tutkimusjohtajana on ollut professori Jussi Vahtera ja tutkijana Anne Linna. Espoossa raportin tekemiseen ovat osallistuneet harjoittelija Leena Ylevä hallinto- ja lakiasiainryhmästä ja tutkijat Teija Jokiranta ja Tuula Miettinen kehittämis- ja tutkimusryhmästä. Lisäksi raportin tekemiseen ovat antaneet panoksensa tutkimuspäällikkö Teuvo Savikko kehittämis- ja tutkimusryhmästä, henkilöstökeskuksen johtaja Liisa Huokuna ja työsuojelupäällikkö Merja Vihersalo henkilöstökeskuksesta. Julkaisun toimitustyön on tehnyt tutkimusapulainen Sirpa Nykänen kehittämis- ja tutkimusryhmästä. Espoossa 31.10.2005 Teuvo Savikko tutkimuspäällikkö Liisa Huokuna henkilöstökeskuksen johtaja

Sisällys Kuvailulehti Ruotsinkielinen kuvailulehti Esipuhe 1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA...11 2 YHTEENVETO...13 3 TYÖN MUUTOKSET JA PIIRTEET...18 3.1 Fyysinen ja psyykkinen rasittavuus...18 3.2 Kiire työssä...20 3.3 Työturvallisuus...21 3.4 Työn epävarmuus.25 3.5 Työn hallinta...26 3.6 Työaikojen hallinta...27 3.7 Vaikuttaminen...28 3.8 Ammattitaidon käyttö...29 3.9 Työn tuloksellisuus...30 3.10 Muutosten suuruus ja merkityksellisyys...31 3.11 Muutosten laatu...32 4 TYÖMOTIVAATIO...33 4.1 Työpaineet...33 4.2 Työhön panostaminen...34 4.3 Työn palkitsevuus...35 4.4 Työssä jaksaminen...36 4.5 Työnteon mielekkyys...38 5 KEHITTÄMIS- JA KOULUTUSMAHDOLLISUUDET...39 5.1 Itsensä kehittäminen...39 5.2 Koulutusmahdollisuudet...40 5.3 Täydennyskoulutus...41 5.4 Kehityskeskustelut ja niiden hyödyllisyys...42 6 JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖSKENTELY...44 6.1 Esimiestuki ja sen muutos...44 6.2 Kohtelun oikeudenmukaisuus...46 6.3 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus...47 6.4 Työpaikkakokoukset ja niiden hyödyllisyys...48 6.5 Työnantajan suositteleminen...50 7 TYÖYHTEISÖ...51 7.1 Työyhteisön toimivuus...51 7.2 Tietojen saaminen...52 7.3 Ilmapiiri...53 7.4 Tyky-toiminta...54 7.5 Syrjintä...55 8 TERVEYS JA HYVINVOINTI...61 8.1 Terveydentila...61 8.2 Työkyky...62 8.3 Psyykkinen rasittuneisuus...63 LÄHTEET...64 TAULUKKO- JA KUVALUETTELOT 64 LIITTEET...67

11 1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Työterveyslaitos on tutkinut laajasti kunta-alan henkilöstön työtä, työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin 1990-luvulta alkaen. Kunta 10 - työhyvinvointikysely on toteutettu eri tutkimuskunnissa vuosina 1997, 2000 ja 2004. Espoo on osallistunut vuoden 2000 kyselyyn vuonna 2001, koska tuli tutkimukseen mukaan Tampereen kanssa hieman jälkikäteen, sekä vuonna 2004. Raportin kuvissa on kuitenkin käytetty vuotta 2000, koska se on Kunta 10 -tutkimuksen varsinainen tutkimusvuosi. Muut tutkimuskunnat ovat Raisio, Naantali, Turku, Vantaa, Nokia, Valkeakoski, Virrat, Oulu ja Tampere. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että Espoo on osallistunut Kunta 10 -tutkimukseen ainoastaan kaksi kertaa, vasta kolmas tutkimuskerta kertoo luotettavammin trendin. Taulukko 1. Kunta 10 -tutkimuksen vastaajien määrät ja vastausprosentit tutkimuskunnittain vuosina 1997, 2000 ja 2004 Tutkimuskunta 1997 % 2000/01 % 2004 % Espoo - - 5 584 64 5 689 56 Naantali 432 75 491 80 482 77 Nokia 741 65 875 68 1 088 76 Oulu 1 086 60 3 710 64 4 303 66 Raisio 803 80 729 68 715 72 Tampere - - 7 721 72 7 594 70 Turku 1 134 70 6 303 64 5 637 62 Valkeakoski 625 64 773 68 815 74 Vantaa 1 312 64 5 232 64 5 126 60 Virrat 309 73 331 73 369 79 Yhteensä 6 442 67 32 399 67 32 322 65 Kunta 10 -työhyvinvointitutkimuksen tarkoituksena on selvittää kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin kuluvan vuosikymmenen aikana. Tutkimuksen kysymykset jaettiin analyysiä varten kuuteen ryhmään, jotka olivat 1) työn muutokset ja piirteet, 2) työmotivaatio, 3) kehittämis- ja koulutusmahdollisuudet, 4) johtaminen ja esimiestyöskentely, 5) työyhteisö sekä 6) terveys ja hyvinvointi. Jaottelun tarkoituksena on selventää, kasautuvatko tapahtuneet muutokset tiettyihin aihealueisiin. Kyselyn ovat saaneet kaikki tutkimuskuntien palveluksessa olevat kokoaikaiset vakituiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset, eli noin 50 000 työntekijää. Se on lähes 20 % kunta-alan työntekijöistä. Vastaavan suuruusluokan kyselyä ei kunta-alalla ole aikaisemmin tehty, joten tutkimus tuottaa valtakunnallisesti tärkeää tietoa. Tutkimus on kansainvälinen ja monitieteinen. Siihen on osallistunut eri alojen asiantuntijoita muun muassa Työterveyslaitokselta, Stakesista sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Lontoon yliopistoista. Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2004 tutkimuksen Espoo-kohtaisia tuloksia ja verrataan niitä koko Kunta 10 -tutkimuksen tuloksiin sekä esitetään myös Espoon toimialojen tulokset. Toimialat ovat tekninen ja ympäristötoimi, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä keskushallinto. Vuonna 2004 toteutetun tutkimuksen tuloksia vertaillaan myös vuoden 2000 tutkimuksen tuloksiin niiltä

12 osin kuin se on mahdollista tehdä. Vastaajat ovat arvioineet työtä ja siinä tapahtuneita muutoksia omien kokemuksiensa pohjalta, niitä ei siis ole objektiivisesti mitattu. Samoin tilastollista merkitsevyyttä ei ole testattu eikä ikä- tai muuta vakiointia ole tehty. Tämä tutkimus on luonteeltaan kokonaistutkimus. Kuitenkin mukaan valittiin kokoaikaiset vakinaiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset, koska nämä ryhmät voitiin poimia rekistereistä yksiselitteisesti. Espoon kaupungissa oli kaikkiaan työntekijöitä vuonna 2004 noin 13 300. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 10 200, joista 5 689 henkilöä palautti sen. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 56 %. Tutkimustulokset voidaan yleistää koko henkilöstöä koskeviksi. Taulukossa 2 on esitetty tutkimukseen vastanneiden määrät ja vastausprosentit toimialoittain Espoossa. Korkein vastausprosentti oli keskushallinnossa, 73 % ja matalin sivistystoimessa, 46 %. Taulukko 2. Kunta 10 -tutkimukseen vastanneet ja vastausprosentit Espoossa toimialoittain vuonna 2004 Toimiala Lukumäärä Vastausprosentti Tekninen ja ympäristötoimi Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Keskushallinto Yhteensä 992 1 649 2 545 503 5 689 62 46 54 73 56 Espoossa tapahtui vuonna 2004 useita organisaatiomuutoksia. Toimialakohtaisten tulosten tulkinnan kannalta merkittävin oli ruokapalvelujen siirtyminen keskushallintoon. Ruokapalveluissa on 550 työntekijää, kun taas muussa keskushallinnossa vain 330. Näin ollen keskushallinnon tuloksessa ruokapalvelujen painoarvo on suurempi kuin koko muun keskushallinnon eikä tulosten vertailua edelliseen tutkimuskertaan vuonna 2001 voida tehdä. Tuloskuvissa on keskushallinnon tulokseen merkitty viittaus organisaatiomuutoksen vaikutuksesta tulokseen, jos tuloksessa näkyvä ero johtuu ruokapalvelujen liittämisestä keskushallintoon. Jos keskushallinnon muutos johtuu hallintokeskus + tarkastustoimessa ja palvelukeskuksessa tapahtuneista aidoista muutoksista, viittaus on jätetty pois. Toimialojen nimissä on tapahtunut muutoksia kyselyajankohdan jälkeen. Kuvissa esiintyvä ympäristö- ja tekninen toimiala on muuttunut tekniseksi ja ympäristötoimeksi ja opetus- ja kulttuuritoimi sivistystoimeksi. Tutkimustulosten tulkinnassa on käytetty seuraavia kriteereitä: Mitta-asteikon ollessa 5-portainen, on pylväiden merkittävä ero 0,4 mittayksikköä. Tämä kuvastaa 10 prosenttiyksikön muutosta. Jokseenkin merkittävänä erona voidaan pitää 0,2 mittayksikön muutosta. Tämä kuvastaa 5 prosenttiyksikön muutosta. Mitta-asteikon ollessa 7-portainen, on pylväiden merkittävä ero 0,6 mittayksikköä. Tämä kuvastaa 10 prosenttiyksikön muutosta. Jokseenkin merkittävänä erona voidaan pitää 0,3 mittayksikön muutosta. Tämä kuvastaa 5 prosenttiyksikön muutosta. Prosenttimuutosten tulkinnassa 10 prosenttiyksikön muutos on erittäin merkittävä ja 5 prosenttiyksikön muutos merkittävä. Psyykkisessä rasittuneisuudessa, jossa mitta-asteikko on 1-4, arvo 1 kuvaa rasittuneisuuden olevan parempi kuin tavallisesti, 2 samanlainen kuin tavallisesti, 3 huonompi kuin tavallisesti ja 4 paljon huonompi kuin tavallisesti. Kaikki arvon 2 yli menevä on muutosta huonoon suuntaan.

13 Tutkimuksessa käytetyt kysymyssarjat ovat laajasti käytettyjä mittareita, jotka on arvioitu luotettaviksi ja päteviksi niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Tässä raportissa niitä ei arvioida erikseen. (Ks. kirjallisuusliite.) Tulosten tulkinnassa on käytetty keskiarvoilla mitatuissa muuttujissa kahdenlaisia kriteereitä. Pääsääntöisesti on käytetty 10 prosenttiyksikön muutosta, mutta jos tutkittava asia on laaja ja merkitykseltään suuri, kriteeriksi on valittu lievempi 5 prosenttiyksikön muutos. 2 YHTEENVETO Kunta 10 -tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin 1990-luvulta alkaen. Espoon kaupunki on osallistunut tutkimukseen kaksi kertaa vuosina 2001 ja 2004. Tässä raportissa tulosten analyysin kohteena ovat erityisesti olleet vuonna 2004 saadut tutkimustulokset ja muutokset edellisestä tutkimuskerrasta sekä toimialakohtaiset tulokset. Tutkimuksella on suuri merkitys kunnan kehittämisessä. Toistettujen kyselyjen avulla on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän laadussa tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia Espoon työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksen kysymykset jaettiin analyysiä varten kuuteen ryhmään, jotka olivat 1) työn muutokset ja piirteet, 2) työmotivaatio, 3) kehittämis- ja koulutusmahdollisuudet, 4) johtaminen ja esimiestyöskentely, 5) työyhteisö sekä 6) terveys ja hyvinvointi. Jaottelun tarkoituksena on selventää, kasautuvatko tapahtuneet muutokset tiettyihin aihealueisiin. Tulosten yhteenvetotaulukossa (taulukko 3) on käytetty seuraavia merkintöjä: (*) Sisällöllisesti tärkeä muuttuja, joka kertoo kyseisen asian määrän. (+) Muutos tapahtunut myönteiseen suuntaan. (-) Mahdollinen kehitettävä asia. Muutos tapahtunut kielteiseen suuntaan.

14 Taulukko 3. Koko kaupungin ja toimialojen keskeisimmät tulokset ja kehittämistarpeet Kunta 10 -tutkimuksessa vuonna 2004 Toimialat Työn muutokset ja piirteet Työmotivaatio Kehittämis- ja koulutusmahdollisuudet Johtaminen ja esimiestyöskentely Työyhteisö Terveys ja hyvinvointi Koko Espoo (*)Henkistä väkivaltaa kohdannut työssä 29 % vastaajista, eli 3900 työntekijää koko kaupungissa (*) Ruumiillista väkivaltaa kohdannut työssä 14 %, eli 1900 työntekijää (*) Aseella uhkaamistilanteita kohdannut työssä 270 työntekijää (*) Työn hallinta koetaan kohtalaisen hyväksi (-) Muutokset työssä ovat olleet suuria ja merkityksellisiä (-) Muutokset työssä aiempaa kielteisempiä (*) Työhön panostetaan paljon (*) Työ palkitsee vain jonkin verran (*) Eläkkeelle haluaisi siirtyä kolmasosa työntekijöistä (+) Eläkkeelle siirtymishalu pienentynyt (+) Kehityskeskustelut lisääntyneet (-) Kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (-) Koulutusmahdollisuudet vähentyneet (-) Täydennyskoulutuksen riittävyyden kokeminen vähentynyt (*) Esimiestukea saadaan kohtuullisen paljon (*) Kohtelu on melko oikeudenmukaista (*) Päätöksentekoa ei koeta kovin oikeudenmukaiseksi työyhteisöissä (-) Työpaikkakokouksien määrä vähentynyt (-) Työpaikkakokousten hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (*) Työyhteisöjen koetaan toimivan kohtuullisesti (*) Työyhteisöjen ilmapiiri koetaan hyväksi (*) Syrjintää koetaan melko vähän (*) Eniten syrjintää koettiin mielipiteen perusteella (*) Psyykkisesti rasittuneiksi itsensä koki 29 % työntekijöistä (3900 työntekijää koko kaupungissa) (-) Psyykkinen rasittuneisuus kasvussa Keskushallinto (KEHA) 1.1.2004 tehdyn organisaatiomuutoksen vuoksi tulokset eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2001 tutkimukseen (ks. s. 12) Sosiaali- ja terveystoimi (SOTET) (+) Työn tuloksellisuuden koettiin lisääntyneen ruokapalveluissa (-) Muutokset työssä ovat olleet suuria ja merkityksellisiä (*) Fyysisen väkivallan tilanteita kohdannut työssä peräti 21 % vastaajista (1200 työntekijää) (*) Aseella uhkaamistilanteita kohdannut työssä 120 työntekijää (-) Henkisen väkivallan kohtaaminen työssä lisääntynyt (-) Muutokset työssä ovat olleet suuria ja merkityksellisiä (-) Muutokset työssä aiempaa kielteisempiä (+) Halu jatkaa nykyisessä työpaikassa lisääntyi hallintokeskuksessa (-) Täydennyskoulutuksen riittävyyden kokeminen vähentynyt (-) Kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (+) Kehityskeskustelut lisääntyneet (-) Kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (-) Koulutusmahdollisuudet vähentyneet (-) Täydennyskoulutuksen riittävyyden kokeminen vähentynyt (-) Työpaikkakokouksien määrä vähentynyt (-) Työpaikkakokousten hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (+) Työyhteisön ilmapiiri koettiin hyväksi hallintokeskuksessa ja ruokapalveluissa (-) Tyky-toiminta koetaan riittäväksi harvemmin kuin Espoossa keskimäärin (+) Työkyky koettiin hyvänä ja terveydentila melko hyvänä hallintokeskuksessa ja palvelukeskuksessa (-) Psyykkinen rasittuneisuus kasvussa Tekninen ja ympäristötoimi (TYT) Sivistystoimi (SITO) (+) Fyysisen väkivallan tilanteita kohdannut vain 3 % vastaajista (*) Aseella uhkaamistilanteita kohdannut työssä 60 työntekijää (*) Fyysisen väkivallan tilanteita kohdannut työssä 13 % vastaajista (595 työntekijää) (*) Aseella uhkaamistilanteita kohdannut työssä 46 työntekijää (-) Muutokset työssä aiempaa kielteisempiä (+) Eläkkeelle siirtymishalu pienentynyt (+) Eläkkeelle siirtymishalu pienentynyt (+) Kehityskeskustelut lisääntyneet (-) Kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (+) Kehityskeskustelut lisääntyneet (-) Kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (-) Koulutusmahdollisuudet vähentyneet (-) Työpaikkakokousten hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (-) Työpaikkakokouksien määrä vähentynyt (-) Työpaikkakokousten hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt (+) Tyky-toiminta koetaan riittäväksi useammin kuin Espoossa keskimäärin (-) Syrjintää esiintyy eniten kaikilla syrjinnän osa-alueilla, erityisesti aseman perusteella (+) Tyky-toiminta koetaan riittäväksi useammin kuin Espoossa keskimäärin

15 Yleistä: Espoon koko kaupunkia koskevat tulokset eivät pääsääntöisesti poikenneet vuonna 2004 kaikkien Kunta 10 -tutkimuskuntien tuloksista. Edellisessä tutkimuksessa vuodelta 2001 Espoo saavutti monessa asiassa parempia tuloksia kuin Kunta 10 -tutkimuskunnissa keskimäärin. Vuoden 2004 tutkimuksessa monet Espoon tulokset olivat pudonneet keskimääräiselle Kunta 10 -tutkimustasolle. Tästä huolimatta Espoo erosi myönteiseen suuntaan muista Kunta 10 -tutkimuskunnista kehityskeskustelujen runsaammassa määrässä ja säännöllisten työpaikkakokousten järjestämisessä. Muita huonommin Espoo menestyi koulutusmahdollisuuksissa, jotka olivat vähentyneet ja psyykkisen rasittuneisuuden kasvussa. Näissä asioissa Espoo oli mennyt muita Kunta 10 -tutkimuskuntia huonompaan suuntaan, kun muissa Kunta 10 -tutkimuskunnissa tulos oli pysynyt samana tai parantunut edellisestä tutkimuskerrasta. Espoolle myönteinen asia oli eläkkeelle siirtymishalun väheneminen edellisestä tutkimuskerrasta. Työn muutokset ja piirteet: Erilaisen väkivallan kokeminen työssä on työntekijän työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta vakavasti alentava tekijä. Espoossa henkisen väkivallan tilanteita oli kohdannut työssään vähintään vuosittain 29 % vastaajista, mikä on 3 900 työntekijää. Fyysistä väkivaltaa sisältäviä tilanteita oli kohdannut 14 % vastaajista, eli noin 1 900 työntekijää koko kaupungissa. Tilanteita, joihin sisältyy aseella uhkaamista (ampuma-, terä- tai lyömäase), oli kohdannut työssään noin 270 työntekijää. Määrät ovat suuria eikä väkivallan esiintymistä työtilanteissa pidä vähätellä, vaan pyrkiä etsimään sellaisia toimintatapoja, joilla väkivallan kohtaaminen työssä voitaisiin minimoida. Sosiaali- ja terveystoimessa erilaiset väkivaltatilanteet työssä ovat lisääntymässä. Henkisen väkivallan kohtaaminen työssä on lisääntynyt. Ruumiillista väkivaltaa oli kohdannut työssä peräti 21 % vastaajista, mikä merkitsee noin 1 200 työntekijää koko sosiaali- ja terveystoimessa. Aseella uhkaamista käsittäviä tilanteita oli kohdannut 120 työntekijää vähintään kerran vuodessa. Teknisessä ja ympäristötoimessa ruumiillisen väkivallan kohtaaminen on vähäistä. Aseella uhkaamista on kohdannut työssä noin 60 työntekijää. Sivistystoimessa ruumiillista väkivaltaa oli kohdannut työssä 13 % vastaajista, mikä on noin 600 työntekijää ja aseella uhkaamista noin 50 työntekijää. Keskushallinnon hallintokeskuksessa henkisen väkivallan kokeminen oli vähentynyt edellisestä tutkimuskerrasta merkittävästi. Palvelukeskuksessa se oli pysynyt samana. Hallintokeskuksessa työn hallinta koettiin hyväksi. Työn tuloksellisuuden koettiin puolestaan lisääntyneen ruokapalveluissa. Koko kaupungissa työssä tapahtuneet muutokset ovat olleet suuria ja merkityksellisiä ja ne koetaan aiempaa kielteisempinä. Keskushallinnossa ja sosiaali- ja terveystoimessa muutokset on koettu suuriksi ja merkityksellisiksi. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa muutokset koetaan aiempaa kielteisempinä. Työn hallintaa, johon sisältyy työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työntekoon liittyviin olosuhteisiin ja sisältöihin, pidetään hyvänä. Työmotivaatio: Espoon kaupungin palveluksessa olevat työntekijät panostavat työhönsä paljon, mutta työn koetaan palkitsevan vain jonkin verran. Jos työhön panostaminen jatkuu korkeana, mutta palkitsevuus pysyy matalana tai edelleen laskee, se ei voi olla alentamatta työmotivaatiota ja työn tuloksia pidemmällä aikavälillä. Eläkkeelle haluaisi siirtyä kolmasosa työntekijöistä. Eläkkeelle siirtymishalu vähentyi edellisestä tutkimuskerrasta. Eläkkeelle siirtymishalu on suuresti yhteydessä ikään. Tutkimuksessa ei ole tehty

16 ikävakiointeja, joten emme tiedä, johtuuko tulos ikärakenteen muutoksesta vai todellisesta eläkkeelle siirtymishalun vähentymisestä. Toimialoittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtymishalu on pienentynyt edellisestä tutkimuskerrasta teknisessä ja ympäristötoimessa sekä sivistystoimessa. Keskushallinnon hallintokeskuksessa halu jatkaa nykyisessä työpaikassa lisääntyi merkittävästi edellisestä tutkimuskerrasta. Kehittämis- ja koulutusmahdollisuudet: Kehityskeskustelujen määrä on lisääntynyt, mutta niiden hyödyllisyyden kokeminen vähentynyt, vain 42 % työntekijöistä piti niitä hyödyllisinä. Tulos oli samanlainen myös Kunta 10 -tutkimuskunnissa, reilusti alle puolet kuntatyöntekijöistä pitää kehityskeskusteluja hyödyllisinä. Keskushallinnossa kehityskeskustelujen kokeminen hyödyllisenä on laskenut. Sosiaali- ja terveystoimessa, teknisessä ja ympäristötoimessa sekä sivistystoimessa kehityskeskustelujen määrä on lisääntynyt, mutta niiden kokeminen hyödyllisinä on vähentynyt. Täydennyskoulutus koetaan entistä riittämättömämpänä keskushallinnossa ja sosiaali- ja terveystoimessa. Koulutusmahdollisuudet ovat myös vähentyneet sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Johtaminen ja esimiestyöskentely: Esimiestukea saadaan kohtuullisen paljon ja kohtelu on melko oikeudenmukaista. Päätöksentekoa ei sen sijaan koeta työyhteisöissä kovin oikeudenmukaisena. Säännöllisten työpaikkakokousten pitäminen ja niiden kokeminen hyödyllisinä on vähentynyt. Sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa työpaikkakokousten määrä on vähentynyt ja niiden hyödyllisyys on laskenut. Teknisessä ja ympäristötoimessa työpaikkakokousten hyödyllisyyden kokeminen on vähentynyt edellisestä tutkimuskerrasta. Työyhteisö: Työyhteisöjen koetaan toimivan kohtuullisesti, niiden ilmapiiri on hyvä. Syrjintää on melko vähän, eniten syrjintää koettiin mielipiteen perusteella. Teknisessä ja ympäristötoimessa sekä sivistystoimessa tyky-toimintaa pidettiin useammin riittävänä kuin Espoossa keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimessa puolestaan tyky-toimintaa pidetään keskimääristä harvemmin riittävänä. Teknisessä ja ympäristötoimessa syrjintää esiintyy eniten kaikilla syrjinnän osa-alueilla, erityisesti aseman perusteella. Keskushallinnon hallintokeskuksessa ja ruokapalveluissa työyhteisön ilmapiiri koettiin hyväksi. Syrjintää koettiin eniten palvelukeskuksessa erityisesti mielipiteen ja aseman perusteella. Terveys ja hyvinvointi: Psyykkisesti rasittuneiksi itsensä koki 29 % vastaajista, eli peräti noin 3 900 työntekijää. Psyykkinen rasittuneisuus on lisäksi kasvussa, eniten sosiaali- ja terveystoimessa. Keskushallinnon hallintokeskuksessa ja palvelukeskuksessa terveydentila koettiin melko hyvänä ja työkyky hyvänä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tarvitaan toimenpiteitä johtamisen ja esimiestyön sekä työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi sekä psyykkisen rasittuneisuuden, syrjinnän ja

17 psyykkisen ja fyysisen väkivallan kokemisen vähentämiseksi. Myös työhön panostamisen ja toisaalta palkitsemiskeinojen välille näyttäisi olevan tarpeen saada parempi tasapaino. Työssä tapahtuneet muutokset on koettu varsin suurina ja merkityksellisinä ja usein myös kielteisinä ja niinpä haasteena on muutosten toteuttaminen vastaisuudessa niin, ettei niitä koettaisi yhtä kielteisinä. Tulosten käsittely ja kehittämishankkeita Lähtökohtana oli Kunta 10 -tulosten perusteellinen käsittely organisaation kaikilla tasoilla ja että jokainen tutkimukseen vastannut työntekijä saa palautteen tulosten muodossa. Työpaikkatasolla annettu palaute tuloksista on tärkeää, jotta tutkimukseen motivoidutaan vastaamaan myös tulevaisuudessa. Tuloksista tehdään johtopäätöksiä, jotka johtavat tarvittaviin kehittämishankkeisiin ja tavoitteen asetteluun sekä työpaikka- että kaupunkitasolla. Kevään 2005 aikana tulokset käsiteltiin kaupungin sekä toimialojen henkilöstötoimikunnissa, tulosyksiköiden ja -keskusten johtoryhmissä, kaupunginhallituksessa ja työpaikkakohtaiset tulokset esimiesten johdolla työpaikoilla. Tuloksista tiedotettiin myös henkilöstölehdessä ja intranetissä. Tulokset laitettiin toimialakohtaisesti tietoverkkoon L-levyasemalle, josta esimiehet pääsivät hakemaan oman työyhteisönsä tulokset. Esimiehiä kannustettiin ja tuettiin oman työyhteisönsä tulosten käsittelyssä konsultoimalla heitä henkilökohtaisesti ja järjestämällä valtuustotalolla kolme samansisältöistä koulutustilaisuutta, joissa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jussi Vahtera esitteli tutkimusta yleisesti ja kehittämiskonsultti Kristiina Bredenberg tulosten käsittelyä työyhteisössä. Lisäksi laatupäällikkö Tuija Norlamo- Saramäki kertoi espoolaisia käytännön esimerkkejä työhyvinvointiin vaikuttamisesta. Kunta 10 -raportin kirjoittamishetkellä tulosten käsittely, johtopäätösten teko ja kehittämishankkeiden asettaminen vuoden 2004 tulosten perusteella on toimialoilla vielä käynnissä. Vuoden 2001 Kunta 10 -tulosten jälkeen asetettiin useampivuotisia kehittämishankkeita, joiden tuloksia on vastikään saatu. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutettiin ikäjohtamisen hanke, josta ilmestyi raportti Matkalla Ithakaan. Työaika-autonomia -hankkeessa kehitettiin vanhuspalveluiden osastoille uusi työaikakäytäntö ja tutkittiin sen vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin. Myös tästä on erillinen raportti. Sivistystoimi painotti osaamisen ja esimiestyön kehittämistä ja työtyytyväisyyttä, tekninen ja ympäristötoimi johtamis- ja esimiestaitoja, muutosten hallintaa ja viestintätaitoja. Keskushallinnossa keskeistä oli työn hallinta, omat toimintatavat, yhteistyömuodot sekä kokouskäytännöt ja näiden kehittäminen. Vuoden 2004 tulosten pohjalta nousevat toimialakohtaiset kehittämiskohteet tarkentuvat vuoden 2005 loppuun mennessä. Alustavasti esiin on noussut kehityskeskustelujen vaikuttavuuden parantaminen, johtamisen ja esimiestyöskentelyn tukeminen sekä syrjinnän vähentäminen.

18 3 TYÖN MUUTOKSET JA PIIRTEET 3.1 Fyysinen ja psyykkinen rasittavuus Vastaajat arvioivat työn fyysisen ja psyykkisen rasittavuuden muutosta työpaikallaan viimeisen 12 kuukauden aikana viisiportaisella asteikolla (osio 40 kysymykset 3 ja 4). Tulokset on esitetty keskiarvona. Negatiiviset arvot kuvaavat työn fyysisen tai psyykkisen rasittavuuden vähenemistä, positiiviset rasittavuuden lisääntymistä ja 0 että muutosta ei ole tapahtunut. Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistöön ja liikuntaelimiin kohdistuvat rasitustekijät. Y m p.- ja te k n in e n to im ia la 0,17 0,28 O p e tu s - ja k u ltt.to im i 0,25 0,22 S o s.- ja te rv.to im i 0,42 0,57 Keskushallinto 0,13 0,48 Espoo 0,34 0,39 v.2000 K U N T A 1 0 0,42 0,36 v.2004-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vähentynyt Vähentynyt Ei muutosta Lisääntynyt Lisääntynyt selvästi jonkin verran jonkin verran selvästi Kuva 1. Työn fyysisen rasittavuuden muutos työpaikalla toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo 1 Työpaikoilla työn fyysinen rasittavuus ei ole lisääntynyt merkittävästi vastaajien kokemuksen mukaan vuodesta 2001 vuoteen 2004 sen enempää Espoossa, Espoon toimialoilla kuin Kunta 10 - tutkimuskunnissakaan. 1 Keskushallinnon vuosien 2001 ja 2004 tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska aiempaa keskushallintoa suurempi ruokapalvelut siirtyi osaksi keskushallintoa vuoden 2004 alusta.

19 Ym p.- ja tekninen to im ia la 0,68 0,59 O p e tu s - ja k u ltt.to im i 0,74 0,79 S o s.- ja te rv.to im i 0,80 1,01 K eskushallinto 0,84 0,84 Espoo 0,76 0,86 K U N T A 1 0 0,85 0,78 v.2000 v.2004-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vähentynyt Vähentynyt Ei muutosta Lisääntynyt Lisääntynyt selvästi jonkin verran jonkin verran selvästi Kuva 2. Työn psyykkisen rasittavuuden muutos työpaikalla toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Työn psyykkisiksi kuormitustekijöiksi voidaan nimetä muun muassa ihmissuhteisiin liittyvät kuormitustekijät, vastuu, työmäärä ja toiminnan sidonnaisuus. Työn vaatimukset voivat olla lisäksi liian suuret tai pienet sekä määrällisesti että laadullisesti työntekijän osaamisen tasoon nähden. Työpaikoilla työn psyykkinen rasittavuus ei ole lisääntynyt merkittävästi vastaajien kokemuksen mukaan vuodesta 2001 vuoteen 2004 sen enempää Espoossa, Espoon toimialoilla kuin Kunta 10 - tutkimuskunnissakaan.

20 3.2 Kiire työssä Vastaajat arvioivat kiireen muutosta työpaikallaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana viisiportaisella asteikolla (osio 40 kysymys 1). Tulokset on esitetty keskiarvona. Asteikossa negatiiviset arvot kuvaavat kiireen vähenemistä, positiiviset kiireen lisääntymistä ja 0 että muutosta ei ole tapahtunut. Ym p.- ja tekninen to im ia la 0,71 0,85 Opetus- ja k u ltt.to im i 0,85 0,89 S o s.- ja te rv.to im i 0,90 1,13 Keskushallinto 0,90 1,10 Espoo 0,88 0,98 KUNTA10 0,97 0,89 v.2000 v.2004-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vähentynyt Vähentynyt Ei muutosta Lisääntynyt Lisääntynyt selvästi jonkin verran jonkin verran selvästi Kuva 3. Työn kiireen muutos työpaikalla toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Työpaikoilla kiire ei ole lisääntynyt merkittävästi vastaajien kokemuksen mukaan vuodesta 2001 vuoteen 2004 sen enempää Espoossa, Espoon toimialoilla kuin Kunta 10 -tutkimuskunnissakaan.

21 3.3 Työturvallisuus Vastaajat arvioivat työturvallisuuden muutosta työpaikallaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana viisiportaisella asteikolla (osio 40 kysymys 2). Tulokset on esitetty keskiarvona. Asteikossa negatiiviset arvot kuvaavat työturvallisuuden vähentymistä, positiiviset työturvallisuuden lisääntymistä ja 0 että muutosta ei ole tapahtunut. Ym p.- ja tekninen to im ia la 0,11 0,09 Opetus- ja kultt.toim i -0,0 3-0,0 5 S o s.- ja te rv.to im i -0,0 5 0,03 K eskushallinto 0,01 0,06 Espoo -0,0 1 0,02 v.2000 KUNTA10-0,0 1 0,03 v.2004-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vähentynyt Vähentynyt Ei muutosta Lisääntynyt Lisääntynyt selvästi jonkin verran jonkin verran selvästi Kuva 4. Työturvallisuuden muutos työpaikalla toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Työpaikoilla työturvallisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia Espoossa eikä Espoon toimialoilla, sen enempää kuin Kunta 10 -tutkimuskunnissakaan.

22 Vastaajilta kysyttiin työturvallisuuteen liittyen ovatko he työssään kohdanneet henkistä tai ruumiillista väkivaltaa tai niiden uhan tilanteita ja tilanteita, joissa on uhattu aseella (osio 24 kysymykset 2-4). Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi sanallinen uhkailu, ruumiillista väkivaltaa lyöminen ja potkiminen ja aseella tarkoitetaan kysymyksessä ampuma-, terä- tai lyömäasetta. Seuraavissa kuvissa prosenttiosuudet muodostuvat niistä työntekijöiden vastauksista, joissa kyseisiin tilanteisiin oli jouduttu vähintään vuosittain. Väkivallan tai sen uhan kohtaaminen saattaa sisältää omaan itseen kohdistuvan väkivallan lisäksi työtovereihin kohdistuvia väkivaltatilanteita. Ym p.- ja te kn in e n to im ia la 23 25 Opetus- ja k u ltt.to im i 29 33 S o s.- ja te rv.to im i 28 33 Keskushallinto 11 12 Espoo 27 29 KUNTA10 28 28 v.2000 v.2004 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 5. Henkisen väkivallan kohtaaminen työssä toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, % Runsas neljäsosa kaupungin työntekijöistä on kohdannut työssään henkisen väkivallan tai sen uhan tilanteita esimerkiksi sanallista uhkailua, eli kaikkiaan noin 3 850 työntekijää on kohdannut tällaisia tilanteita. Teknisessä ja ympäristötoimessa sekä erityisesti keskushallinnossa henkisen väkivallan tilanteita on koettu selvästi vähemmän. Sosiaali- ja terveystoimessa tällaisia tilanteita on kohdannut joka kolmas, eli noin 1 900 työntekijää. Osuus on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2001 tutkimuksesta.

23 Ymp.- ja tekninen toimiala 3 3 Opetus- ja kultt.toimi 10 13 Sos.- ja terv.toimi 19 21 Keskushallinto Espoo 13 14 KUNTA10 11 12 v.2000 v.2004 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 6. Ruumiillisen väkivallan kohtaaminen työssä toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, % Noin joka kymmenes vastaaja oli kohdannut työssään ruumiillista väkivaltaa, kuten lyömistä tai potkimista. Espoossa ruumiillista väkivaltaa kokeneita oli saman verran kuin muissa Kunta 10 - tutkimuskunnissa. Sen sijaan ruumiillisen väkivallan kohtaamisessa työssä oli merkittäviä toimialakohtaisia eroja. Sosiaali- ja terveystoimessa se oli merkittävästi yleisempää ja keskushallinnossa ja teknisessä ja ympäristötoimessa merkittävästi vähäisempää kuin Espoossa keskimäärin.

24 Ym p.- ja tekn in en to im iala 2 3 Opetus- ja kultt.toim i 1 1 S os.- ja terv.toim i 1 2 Espoo 1 2 KUNTA10 1 1 v.2000 v.2004 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 7. Aseella uhkaamisen kohtaaminen työssä toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, % Aseella uhkaamistilanteet, kuten ampuma-, terä- tai lyömäaseella uhatuksi tuleminen työssä, olivat harvinaisimpia väkivaltatilanteita. Aseella uhkaamistilanteita ei saisi olla työssä ollenkaan, siksi niiden esiintyminen on aina vakavaa silloinkin kun prosenttiosuus jää pieneksi. Aseella uhkaamisen kohtaamisessa ei ollut merkittävää eroa verrattaessa Espoon tulosta Kunta 10 -tutkimuksen tuloksiin, myöskään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut edellisestä tutkimuskerrasta. Valitettavaa on kuitenkin, että Espoossa aseella uhkaamistilanteet työssä ovat kasvaneet hieman edellisestä tutkimuskerrasta. Espoon tulos osuutena ei tunnu suurelta, mutta kun se suhteutetaan Espoon kaupungin palveluksessa olevaan työntekijämäärään, on aseella uhkaamistilanteita työssään kohdanneita työntekijöitä paljon. Se koskee Espoossa kaikkiaan noin 270 työntekijää, joista sosiaali- ja terveystoimessa on 120, mikä on suuri määrä.

25 3.4 Työn epävarmuus Työtehtävien lakkautuksen uhka, vastentahtoinen siirto toisiin tehtäviin ja pakkolomautuksen tai irtisanomisen uhka tuovat epävarmuutta työhön. Näitä epävarmuustekijöitä vastaajat arvioivat viisiportaisella asteikolla (osio 23 kysymykset 1-4). Tulokset on esitetty keskiarvona. Ym p.- ja tekninen to im ia la 1,57 1,86 Opetus- ja k u ltt.to im i 1,46 1,64 S o s.- ja te rv.to im i 1,45 1,70 K eskushallin to 1,62 1,79 Espoo 1,48 1,72 v.1997 v.2000 v.2004 K U N T A 1 0 1,65 1,70 2,13 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Erittäin Melko vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin vähän paljon Kuva 8. Työn epävarmuustekijöiden kokeminen toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Työn epävarmuus koettiin vähäiseksi niin Espoossa kuin kaikissa Kunta 10 -tutkimuskunnissa keskimäärin vuonna 2004. Merkittäviä muutoksia edelliseen tutkimuskertaan ei ollut.

26 3.5 Työn hallinta Vastaajat arvioivat kokemaansa työn hallintaa viisiportaisella asteikolla seuraavilla väittämillä (osio 22 kysymykset 6-14). Väittämistä tehtiin mittari, jonka keskiarvo kuvaa työn hallintaa siten, että mitä suurempi keskiarvo, sitä parempi työn hallinta. Voin tehdä paljon itsenäisiä päätöksiä työssäni Työ edellyttää minulta luovuutta Työni vaatii, että opin uusia asioita Työhöni kuuluu paljon samanlaisina toistuvia tehtäviä Minulla on paljon omiin töihini liittyvää sananvaltaa Työni vaatii pitkälle kehittyneitä taitoja Työssäni saan tehdä paljon erilaisia asioita Minulla on mahdollisuus kehittää minulle ominaisia erityiskykyjäni Minulla on hyvin vähän vapautta päättää, miten teen työni Y m p.- ja te k n in e n to im ia la 3, 5 2 3, 5 4 O p e t u s - ja k u ltt.to im i 3, 9 0 3, 9 5 S o s.- ja te rv.to im i 3, 6 8 3, 6 6 K e s k u s h a llin t o 3, 3 8 3, 6 9 E s p o o 3, 7 2 3, 7 0 v. 1 9 9 7 K U N T A 1 0 3, 6 5 3, 6 5 3, 6 6 v. 2 0 0 0 v. 2 0 0 4 1, 0 2, 0 3, 0 4, 0 5, 0 Erittäin Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin vähän paljon Kuva 9. Työn hallinnan kokeminen toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo 1 Työntekijät kokivat voivansa vaikuttaa työhönsä paljon. Espoon tulos ei poikennut Kunta 10 - tutkimuskuntien tuloksesta. Toimialojen välillä ei ollut merkittävää eroa työn hallinnassa. Myöskään merkittäviä muutoksia työn hallinnassa edelliseen tutkimuskertaan vuonna 2001 ei ollut. 1 Keskushallinnon vuosien 2001 ja 2004 tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska aiempaa keskushallintoa suurempi ruokapalvelut siirtyi osaksi keskushallintoa vuoden 2004 alusta.

27 3.6 Työaikojen hallinta Vastaajat arvioivat omia vaikuttamismahdollisuuksiaan työaikoihin viisiportaisella asteikolla seuraavilla väittämillä (osio 20 kysymykset 2-7). Työaikojen hallintaa kuvaa väittämien keskiarvo: Kuinka paljon voit vaikuttaa Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa Työvuorojärjestelyihin Lomien ja vapaiden ajankohtiin Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen Y m p.- ja te k n in e n to im ia la 3,01 3,00 Opetus- ja k u ltt.to im i 2,28 2,26 S o s.- ja te rv.to im i 2,88 2,82 K e s k u s h a llin to 2,72 3,33 Espoo 2,74 2,68 K U N T A 1 0 v.1997 v.2000 v.2004 2,78 2,66 2,68 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Erittäin Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin vähän paljon Kuva 10. Työaikojen hallinnan kokeminen toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo 1 Työntekijät pystyvät Espoossa vaikuttamaan työaikoihinsa kohtalaisesti. Sivistystoimessa työaikojen hallinta oli vähäisempää kuin muilla Espoon toimialoilla. Merkittäviä muutoksia työaikojen hallintaan ei ole tullut vuodesta 2001 vuoteen 2004 sen enempää Espoossa, Espoon toimialoilla kuin Kunta 10 -tutkimuskunnissakaan. 1 Keskushallinnon vuosien 2001 ja 2004 tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska aiempaa keskushallintoa suurempi ruokapalvelut siirtyi osaksi keskushallintoa vuoden 2004 alusta.

28 3.7 Vaikuttaminen Vastaajat arvioivat vaikuttamisen mahdollisuuden muutosta omaa asemaa ja työtehtäviä koskevissa ratkaisuissa työpaikallaan viimeisen 12 kuukauden aikana viisiportaisella asteikolla (osa 40 kysymys 12). Tulokset on esitetty keskiarvona niin, että negatiiviset arvot kuvaavat vaikuttamisen mahdollisuuksien vähenemistä, positiiviset mahdollisuuksien lisääntymistä ja 0 että muutosta ei ole tapahtunut. Ymp.- ja tekninen to im ia la -0,15-0,01 Opetus- ja kultt.toimi -0,13 0,10 S o s.- ja te rv.to im i -0,15 0,09 Keskushallinto -0,18 0,09 Espoo -0,15 0,08 v.2000 KUNTA10-0,06 v.2004-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vähentynyt Vähentynyt Ei muutosta Lisääntynyt Lisääntynyt selvästi jonkin verran jonkin verran selvästi Kuva 11. Vaikuttamisen mahdollisuuksien kokemisen muutos toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Mahdollisuuksissa vaikuttaa omaa asemaa ja työtehtäviä koskeviin ratkaisuihin työpaikalla ei ole tapahtunut muutosta vuosien 2001 ja 2004 välillä. Espoon toimialoillakaan vaikuttamisen mahdollisuuksissa ei ole tapahtunut muutosta. Espoon tuloksessa ei ollut merkittävää eroa verrattuna Kunta 10 -tutkimuskuntiin, vaikka Espoossa vaikuttamisen mahdollisuudet olivatkin vähentyneet enemmän kuin Kunta 10 -tutkimuskunnissa keskimäärin.

29 3.8 Ammattitaidon käyttö Vastaajat arvioivat ammattitaidon käytön mahdollisuuden muutosta työpaikallaan viimeisen 12 kuukauden aikana viisiportaisella asteikolla (osa 40 kysymys 8). Tulokset on esitetty keskiarvona niin, että negatiiviset arvot kuvaavat ammattitaidon käytön mahdollisuuden vähenemistä, positiiviset mahdollisuuden lisääntymistä ja 0 että muutosta ei ole tapahtunut. Ym p.- ja tekninen to im ia la 0,19 0,10 Opetus- ja kultt.toim i 0,09 0,23 S o s.- ja te rv.to im i 0,17 0,29 K eskushallinto 0,23 0,16 Espoo 0,13 0,26 K U N T A 1 0 0,20 0,16 v.2000 v.2004-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vähentynyt Vähentynyt Ei muutosta Lisääntynyt Lisääntynyt selvästi jonkin verran jonkin verran selvästi Kuva 12. Ammattitaidon käytön mahdollisuuden koettu muutos toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Ammattitaidon käytön mahdollisuudessa työpaikoilla ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuodesta 2001 vuoteen 2004 sen enempää Espoossa, Espoon toimialoilla kuin Kunta 10 - tutkimuskunnissakaan.

30 3.9 Työn tuloksellisuus Vastaajat arvioivat työn tuloksellisuuden muutosta työpaikallaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana viisiportaisella asteikolla (osio 40 kysymys 5). Tulokset on esitetty keskiarvona. Negatiiviset arvot kuvaavat työn tuloksellisuuden vähenemistä, positiiviset tuloksellisuuden lisääntymistä ja 0 että muutosta ei ole tapahtunut. Ym p.- ja tekninen to im ia la 0,29 0,40 Opetus- ja kultt.toim i 0,26 0,18 S o s.- ja te rv.to im i 0,27 0,38 K eskushallinto 0,45 0,47 Espoo 0,35 0,27 K U N T A 1 0 0,34 0,32 v.2000 v.2004-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vähentynyt Vähentynyt Ei muutosta Lisääntynyt Lisääntynyt selvästi jonkin verran jonkin verran selvästi Kuva 13. Työn tuloksellisuuden koettu muutos toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Työn tuloksellisuudessa ei ole tapahtunut muutosta vuosien 2001 ja 2004 välillä Espoossa tai Espoon toimialoilla sen enempää kuin Kunta 10 -tutkimuskunnissakaan.

31 3.10 Muutosten suuruus ja merkityksellisyys Vastaajat arvioivat työssään tapahtuneiden muutosten suuruutta ja merkityksellisyyttä viimeisen 12 kuukauden aikana seitsemänportaisella asteikolla (osio 41 kysymys 1a). Tulos esitetään työntekijöiden arvioiden keskiarvona siten, että mitä suurempi arvo on, sitä suurempia ja merkityksellisempiä muutokset ovat olleet. Y m p.- ja te k n in e n to im ia la 3,97 4,17 Opetus- ja k u ltt.to im i 4,26 4,46 S o s.- ja te rv.to im i 4,38 4,85 K eskushallinto 4,49 4,97 Espoo 4,28 4,63 v.1997 v.2000 v.2004 KUNTA10 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Vähämerkityksellinen Jonkin verran Merkityksellinen merkityksellinen 4,04 4,27 4,37 Kuva 14. Omassa työssä koettujen muutosten suuruuden ja merkityksellisyyden muutos toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Vuoden 2004 tutkimusajankohtaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana vastaajien työssä tapahtuneet muutokset ovat olleet jossain määrin suuria ja merkityksellisiä ja suurempia ja merkityksellisempiä kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2001. Keskushallinnossa muutokset ovat olleet keskimääräistä suurempia ja merkityksellisempiä ja teknisessä ja ympäristötoimessa keskimääräistä pienempiä ja hieman vähämerkityksisempiä kuin Espoossa keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimessa sekä keskushallinnossa muutokset ovat vuonna 2004 olleet suurempia ja merkityksellisempiä kuin vuonna 2001.

32 3.11 Muutosten laatu Vastaajat arvioivat myös työssään tapahtuneiden muutosten laatua kuluneen vuoden aikana seitsenportaisella asteikolla (osio 41 kysymys 1b). Tulos esitetään keskiarvona siten, että mitä suurempi keskiarvo sitä kielteisempiä ovat muutokset olleet. Ym p.- ja te k n in e n to im ia la 3,68 4,10 Opetus- ja k u ltt.to im i 3,49 4,14 S o s.- ja te rv.to im i 3,49 4,21 Keskushallinto 3,61 3,95 Espoo 3,52 4,15 v.1997 v.2000 v.2004 KUNTA10 3,36 3,67 3,86 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Myönteinen Kielteinen Kuva 15. Muutosten laadun koettu muutos toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo Vastaajat kokivat työssään vuonna 2004 tapahtuneet muutokset keskimäärin enimmäkseen lievästi kielteisiksi toisin kuin vuonna 2001, jolloin ne koettiin jossain määrin myönteisiksi. Samanlainen muutos on tapahtunut sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveystoimessa. Vuonna 2001 omassa työssä tapahtuneet muutokset koettiin enimmäkseen jonkin verran myönteisinä ja vuonna 2004 jonkin verran kielteisinä. Myös teknisessä ja ympäristötoimessa kielteisyys on hieman lisääntynyt.

33 4 TYÖMOTIVAATIO 4.1 Työpaineet Vastaajat arvioivat kokemaansa työpainetta seuraavilla väittämillä (osio 22 kysymykset 1-5) viisiportaisella asteikolla. Työpaineita mitattiin kysymyssarjan keskiarvona siten, että mitä suurempi keskiarvo oli, sitä enemmän oli työpaineita. Minun on oltava nopea työssäni Työni vaatii erittäin kovaa työntekoa Minulta edellytetään kohtuutonta työmäärää Minulla on tarpeeksi aikaa saada työni tehdyksi Työni on erittäin kiivastahtista Y m p.- ja te k n in e n to im ia la 3,17 3,09 O p e t u s - ja k u ltt.to im i 3,35 3,39 S o s.- ja te rv.to im i 3,20 3,39 K e s k u s h a llin t o 3,36 3,46 E s p o o 3,25 3,34 K U N T A 1 0 v.1997 v.2000 v.2004 3,39 3,29 3,29 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Erittäin Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin vähän paljon Kuva 16. Työpaineiden kokeminen toimialoittain Espoossa sekä kaikissa tutkimuskunnissa vuosina 2000 ja 2004, keskiarvo 1 Kunta-alalla työpaineita on kohtalaisesti. Espoo tai sen toimialat eivät poikenneet Kunta 10 - tutkimuskuntien keskiarvosta. Työpaineet eivät ole muuttuneet kunta-alalla merkittävästi vuosien 2001 ja 2004 välillä. 1 Keskushallinnon vuosien 2001 ja 2004 tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska aiempaa keskushallintoa suurempi ruokapalvelut siirtyi osaksi keskushallintoa vuoden 2004 alusta.