Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2014 Yhtymähallitus 7.12.2011 Yhtymävaltuusto 14.12.2011 1
1 Sisällysluettelo 2 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 4 3 SUUNNITTELUN PERUSTA... 7 4 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAMALLI... 11 4.1 Organisaatio... 11 4.2 Johtamisjärjestelmä... 13 4.2.1 Nykyinen johtamisjärjestelmä... 13 4.2.2 Uusi johtamisjärjestelmä vuonna 2012... 14 4.3 Oulunkaaren strategia... 17 4.4 Oulunkaaren visio... 18 4.5 Strategiset päämäärät ja painopisteet vuodelle 2012... 19 5 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2014... 21 5.1 Talousarviorakenne... 21 5.2 Sitovuustaso... 21 5.3 Laskutuksen perusteet... 21 5.4 Käyttösuunnitelmat... 22 5.5 Talousarvion seuranta... 23 5.6 Talousarvion muutokset... 23 5.7 Käyttötalous: talousarvio 2012 ja toimintasuunnitelma 2013-2014... 24 5.8 Tuloslaskelma... 26 5.9 Investoinnit... 28 5.10 Rahoituslaskelma... 29 6 TOIMINTASUUNNITELMA... 30 6.1 Hallinto ja kuntayhtymän johtaminen... 30 2
6.1.1 Hallinto-organisaatio... 30 6.1.2 Yleinen kuntayhtymän hallinto... 30 6.2 Elinkeinojen kehittäminen... 30 6.2.1 Elinkeinohankkeet... 31 6.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto... 33 6.3.1 Kuntapalvelutoimiston hallinto... 33 6.3.2 Kuntapalvelutoimiston tuotanto... 33 6.3.3 Kuntapalvelutoimiston hankkeet... 35 6.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 35 6.4.1 Järjestämiskeskus... 35 6.4.2 Palvelujen järjestämissuunnitelma... 36 6.4.3 Järjestämissopimukset... 36 6.4.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet... 36 6.5 Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto... 40 6.5.1 Perhepalvelut... 40 6.5.2 Terveyspalvelut... 41 6.5.3 Vanhuspalvelut... 43 6.5.4 Palvelualojen yhteiset painopisteet... 44 7 HENKILÖSTÖ... 45 8 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014 LASKELMAOSA... 47 8.1 Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista... 47 8.2 Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista... 49 8.3 Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain... 53 8.3.1 Kaikki kunnat yhteensä... 53 8.3.2 Iin kunta... 54 8.3.3 Pudasjärven kaupunki... 55 8.3.4 Utajärven kunta... 56 8.3.5 Vaalan kunta... 57 8.3.6 Simon kunta... 58 8.4 Laskelma kuntien maksuosuuksista... 59 Liitteenä kuntien järjestämissopimukset 3
2 Kuntayhtymän johtajan katsaus Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaan vuonna 2012 ja suunnittelukaudella 2013-2014 vaikuttavat oleellisesti kuntatalouden kehitys, hallitusohjelman linjausten toimeenpano ja valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain sisältö. Kuntatalouden kehitys vuosina 2010-2011 oli ennakoitua myönteisempää, mikä johtui lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta mm. valtionosuuden indeksikorotusten ja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena. Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan kiristyvän. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vain vajaalla prosentilla johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta. Valtionosuuksia alentavat hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus (412 milj. euroa), veromenetysten kompensaatiot (263 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon, työllistämistukeen ja maahanmuuttajakorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 341 milj. eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos 68 milj. eurolla. Oulunkaaren jäsenkuntien osalta ennakkotiedon 5.10.2011 perusteella vuoden 2012 peruspalvelujen (sote, esi- ja perusopetus, kirjasto ja kulttuuritoimi) valtionosuudet kasvavat 5,3 M eli 5,7 %. Uudessa hallitusohjelmassa on linjattu, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahvan peruskunnan tulee muodostua luonnollisista työssäkäyntialueista ja oltava riittävän suuri vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista. Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan tukeutuen vastuukuntamalliin. Selvitys tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta on tarkoitus antaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Rakennetyöryhmä käyttää selvityksen perusteena kuutta tarkastelunäkökulmaa: 1. palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030, 2. kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020, 3. asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030, 4. työssäkäyntialueet ja asiointialueet, 5. palveluiden järjestämisalueet, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, 6. eritysalueet eli kieliolosuhteet, pitkät etäisyydet, harva asutus ja saaristoisuus ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu. Selvityksessä on luvattu kerrottavan, miten kuntarakennetta on pyritty uudistamaan tai uudistettu, millainen on kuntien toimintaympäristön muutos ja mitkä ovat sen asettamat paineet nykyiselle kunta- ja palvelurakenteelle. Lisäksi selvityksessä analysoidaan vahvan kunnan tarkastelunäkökulmia, esitetään rakennevaihtoehdot karttamuotoisena ja selvitetään millaisia toteuttamistapoja ja -keinoja on rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Vuoden 2012 alun kuntakuulemisten jälkeen jatkuu kuntarakennelain valmistelu, niin että hallituksen esitys laiksi voitaisiin antaa ensi vuoden lopulla ja laki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Kuntaliitolle 31.8.2011 annetussa muistiossa todetaan, että Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnat ovat olleet tyytyväisiä nykyiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaan; kuntalaiset saavat lähipalveluja, poliittinen ja virkamiesjohto on sitoutunut, talouskehitys on maltillista ja omistajaohjaus toimii. Jäsenkunnat ovat myös halukkaita jatkamaan Oulunkaaren mallilla edelleen ja kehittämään yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Miten uudistettava kuntalaki ja järjestämislaki mahdollistavat jatkamisen ja millä aikataululla, selvinnee ensi vuonna. 4
Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaa ohjaavat uudistettu strategia vuosille 2011-2016 sekä valtuustokaudelle 2011-2013 laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma sekä kunnittain tehtävät vuosittaiset järjestämissopimukset. Elinkeinojen kehittämisen osalta on laadittu seudullisen elinkeinojen toimintamalli vuosille 2009-2013 ja sitä tukevat toimenpiteet osaksi kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa vuosille 2010-2013. Kuntien kanssa käytävää sopimusmenettelyä on hiottu ja järjestämissopimusmalli uusittu. Talousarviossa 2012 ja suunnitelmassa vv. 2013-2014 on nostettu esille kuntayhtymän strategiset päämäärät ja painopisteet vuodelle 2012, elinkeinopalvelujen ja kuntapalvelutoimiston seudulliset panopisteet sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntakohtaiset/palvelualakohtaiset painopisteet. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimukset ovat talousarviokirjan liitteenä. Vuonna 2012 keskitytään kuntayhtymän keskeisimmän toimialan sosiaali- ja terveyspalvelujen osalla kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, sähköisten palvelujen käyttöönottoon, laadun arviointiin, asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä aktiiviseen tiedottamiseen. Harva-toimintamallin hyödyntäminen seudullisesti selvitetään. Palvelujen järjestämissuunnitelman päivittämisessä täsmennetään ja vahvistetaan strategisia kumppanuuksia; tarkennetaan vastuunjakoa ja toimintoja julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin sekä vapaaehtoistyön kanssa. Aktiivisella tiedonkululla ja mm. uudella raportointimallilla tuetaan jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjausta. Henkilöstön osalta keskitytään saatavuuden, osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Johtamisjärjestelmä on tarkoitus uudistaa vuoden 2012 aikana. Kuntapalvelutoimiston toiminnan painopisteitä ovat palvelujen tuotteistaminen, hinnoittelun kehittäminen, kustannustehokkuus sekä sähköiseen asiointiin siirtyminen. Elinkeinoneuvontaa jatketaan yhteistyössä kuntien elinkeinotoimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada uusiutuvan energian sähköinen kauppapaikka, bioenergiapörssi, toimimaan alkuvuodesta. Uutena elinkeinohankkeena käynnistetään Yrityskaari- hanke, jonka tavoitteena on räätälöidä yrityskohtaisia asiantuntijapalveluja kasvun edistämiseksi erityisesti uusiutuvan energian yrityksissä. Oulunkaarella on kaksi kansainvälistä hanketta, joista toinen pureutuu erityisesti ilmastomuutokseen sopeutumiseen pohjoisilla alueilla (Interreg Nord IVA- ohjelma) ja toinen etälääketieteen käytännön ratkaisuihin (Northern Periphery Programm). Hankkeen avulla tuetaan virtuaalikotihoidon kehittämistä. Kansallisen koheesio- ja kilpailukyky (KOKO) ohjelman jatkuvuuden tulevaisuus selviää joulukuussa 2011. Kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2012 perustuu jäsenkuntien kuntakohtaisiin maksuosuuksiin. Kuntayhtymän yleisen maksuosuuden, joka sisältää kuntayhtymän hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen, kustannukset jaetaan kunnittain asukaslukujen suhteessa. Kuntayhtymän hallinnon budjetissa vuonna 2012 on uutena eriytetty tietohallinto tietopalvelutuotannosta ja kuntayhtymän osuus viestinnästä KOKO -ohjelman rahoituksesta. Kuntayhtymän hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen maksuosuus vähenee vuodesta 2011 8 %, kuntapalvelutoimisto 5 % ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus kasvaa 3,6 %. Kuntapalvelutoimiston (talous-, henkilöstö- ja atk) palvelut laskutetaan palkkalaskelmien, vientien ja työasemien mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat kuntakohtaiset nettoraamit. Kuntien kuntayhtymän maksuosuus kasvaa vuonna 2012 yhteensä 3,3%. Kuntayhtymän menot vuodelle 2012 ovat yhteensä 108M. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset (89,5 M ) kasvavat vuodelle 2012 yhteensä 3,3 %, josta oman tuotannon osuus on 2,7 % ja erikoissairaanhoidon 4,5 %. Kuntien nettoraami vaihtelee Utajärven 9,7 M :sta Pudasjärven 31,7 M :oon. Menojen kasvu vaihtelee kunnittain Simon kunnan 0,6 %:sta Vaalan kunnan 9,1 %:iin. Uu- 5
sia henkilöstövakansseja on tulossa yhteensä kuusi, perhepalveluihin kaksi koulukuraattoria, toinen Pudasjärvelle ja toinen Ii-Simo alueelle, Pudasjärvelle terveydenhoitajan vakanssin lisäys perhepalveluihin. Terveyspalveluihin Ii-Simo alueelle on varattu määrärahat psykiatriselle sairaanhoitajalle mielenterveystyöhön sekä Vaalan vanhuspalveluihin kaksi lähihoitajaa. Menojen kasvua kunnittain selittävät palkkojen nousu, henkilöstölisäykset ja erikoissairaanhoidon voimakas kasvu. Palkkaratkaisun vaikutus on Oulunkaarelle n. 900.000 eli n. 3%. Vuosi 2012 tulee olemaan kuntayhtymälle tulevaisuuden suunnittelulle merkittävä, kun esitykset kuntauudistuksesta selviää Oulunkaaren kuntien osalta. Kuntayhtymän perustehtävänä on nykyisen lainsäädännön puitteissa järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Toteutamme tämän ensi vuonnakin yhtä laadukkaasti asiakkaille hyvinvointia, terveyttä ja palveluja tuottaen hallintomyllerryksistä huolimatta. Kirsti Ylitalo-Katajisto kuntayhtymän johtaja 6
3 Suunnittelun perusta Globaalissa maailmassa talouden ja toimintaympäristön muutokset heijastuvat niin kansalliselle tasolle kuin kuntiinkin. Euroopan laajuiset taloushaasteet ja taantuman merkit ovat näkyneet peruskuntien kiristyvänä taloutena. Kuntaliiton arvion mukaan vaikutukset voivat ulottua vielä pitkälle tuleviin vuosiin. Tämä asettaa osaltaan haasteita kuntayhtymän palvelujen järjestämiselle; rakenteita ja prosesseja on tehostettu ja niihin tulee jatkossa löytää yhä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia tuotanto- ja toteutustapoja. Palvelut tulee järjestää aidosti asiakkaan tarpeista lähtien, mikä puolestaan edellyttää asiakkaiden kytkemistä yhä tiiviimmäksi osaksi palvelujen tuotanto- ja kehittämisprosesseja. Valtakunnan tasolla uuden hallitusohjelman linjauksia ja niiden vaikutuksia kuntayhtymien toimintaan on pyritty ennakoimaan mahdollisuuksien mukaan. Niin kansallisena kuin seudullisena ilmiönä näyttäytyvät myös muuttoliike, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä asiakkaiden liikkuvuus lisääntyneen valinnanvapauden myötä. STM:n ja Kuntaliiton ennusteiden mukaan kuntien ja alueiden väliset erot mm. hyvinvoinnissa, työllisyydessä ja osaavan työvoiman saatavuudessa tulevat kasvamaan. Väestö ja asiakkaat muodostavat jatkossa aiempaa heterogeenisemman toimintakentän, jossa tulee Oulunkaaren alueella huomioida kuntien yksikölliset piirteet ja palvelutarpeet. Tämä pyritään turvaamaan osaltaan mm. hajautetun palvelutuotannon avulla, jota tuetaan seudullisilla rakenteilla ja prosesseilla. Huomioon tulee ottaa myös useimmissa Oulunkaaren kunnissa näkyvät tunnuspiirteet harvasta asutuksesta, pitkistä etäisyyksistä sekä maaseutumaisesta elinympäristöstä. 1.5.2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki on tuonut kuntayhtymän toiminnan suunnitteluun uusia näkökulmia. Asiakkaiden valinnanvapauden kasvun lisäksi esiin ovat nousseet mm. lain vaatimukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä yhteistyössä kunnan ja kuntayhtymän kanssa. Oulunkaari on tulevaisuudessa kahden keskeisen haasteen äärellä; sekä väestö että työntekijät ikääntyvät ja tämä tuo mukanaan uusia haasteita palvelujen tuottamiseen. Jotta palvelujen kysynnän kasvuun voidaan henkilöstöresurssin osalta tulevaisuudessakin vastata, tulee kuntayhtymässä pyrkiä vahvistamaan sekä toimialan, työnantajamielikuvan että alueen ja yritysten vetovoimaisuutta. Ammatillisen osaamisen kehittämisen tueksi Oulunkaaressa käynnistyy vuonna 2012 kuntayhtymätason koulutussuunnittelutyö. Jo nyt on tiettyjen henkilöstöryhmien osalta nähtävissä selkeitä haasteita osaamisen saatavuudessa ja rekrytoinnissa. Esimerkkinä voidaan mainita lääkäri- ja psykologityövoima. Tilanteeseen vaikuttaa osaltaan valtakunnallinen koulutuspolitiikka. Perushoitohenkilökunnan osalta Oulunkaari on pyrkinyt vaikuttamaan miniteriön kautta koulutuslinjauksiin, ja seudullisesti onkin saatu käynnistettyä mm. hoiva-avustajien koulutus. Keskeinen osa palvelujärjestelmän kehittämistä ovat niin valtakunnallisella tasolla kuin Oulunkaaressa sähköiset palvelut. Tekniikan kehittymisen sekä asiakkaiden ja henki- 7
löstön osaamistason nousun myötä sähköiset palvelut ovat tulevaisuudessa yhä luontevampi osa Oulunkaaren palvelutuotannon arkea. Esimerkkinä voidaan mainita Sujuva-hankkeen puitteissa käynnistyvä Oulunkaaren sähköinen omahoitoalusta, jonka välityksellä asiakkaat voivat mm. tarkastella omia tietojaan sekä saada yksilöllisistä apua terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tilastotietojen pohjalta tehtävän suunnittelun lisäksi Oulunkaaressa on käytössä ns. Maisema-työkalu. Maisema-malli on Kuntamaisema Oy:n tarjoama työkalu palvelutuotannon arviointiin, seurantaan, ohjaukseen ja vertailtavuuteen. Kuntamaisema Oy:stä saadaan vuosittain analyysiraportti, jossa palvelutuotantoa on kunnittain vertailtu suhteessa Oulunkaaren kokonaistilanteeseen ja muihin Maisema-mallia hyödyntäviin kuntiin. Toiminnan ja talouden suunnittelutyön tukena voidaan hyödyntää myös Oulunkaaren alueella meneillään olevia useita selvitystöitä ja kartoituksia. Esimerkkinä voidaan mainita mm. logistiikkaselvitys, asumisen ja palvelujen organisoinnin selvitys sekä perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö (Kokko ja Nuutinen). Toimintaympäristön haasteita ja niihin vastaamista on pohdittu myös mm. vuosille 2011-2012 laaditussa palvelujen järjestämissuunnitelmassa. Kunnat Väkiluku 31.12.08 Väkiluku 31.12.09 Väkiluku 31.12.10 Arvio, väkiluku 31.12.11 0-14 -v. osuus väestöstä 15-64 -v. osuus väestöstä 65 v. täyt. osuus väestöstä Ii 9 177 9 294 9382 9503 23,5 % 60,3 % 16,2 % Pudasjärvi 9 031 8 947 8827 8696 16,4 % 60,7 % 22,9 % Simo 3 546 3 496 3489 3454 17,1 % 61,0 % 21,9 % Utajärvi 3 045 3 014 2998 2946 17,1 % 60,8 % 22,1 % Vaala 3 470 3 400 3370 3314 14,3 % 59,5 % 26,3 % Yhteensä 28 269 28 151 28 066 27 913 Kuntien väkiluku, väkiluvun muutos ja ikäryhmien osuus väestöstä Kuntien väkiluku ja väkiluvun muutos 8
Kunta 2010 2025 koko väestö 9 401 10 739 0-16 2568 3162 Ii 65-75 829 1 196 yli 75 667 938 Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Kaikki yhteensä koko väestö 8 794 7 830 0-16 1706 1482 65-75 1 152 1 465 yli 75 853 1 244 koko väestö 3 493 3 316 0-16 719 707 65-75 469 566 yli 75 286 468 koko väestö 2 967 2647 0-16 590 460 65-75 352 527 yli 75 320 331 koko väestö 3369 2973 0-16 602 492 65-75 493 642 yli 75 394 542 koko väestö 28 024 27 505 0-16 6 185 6 303 65-75 3 295 4 396 yli 75 2 520 3 588 Väestöennuste ikäryhmittäin Kunta Maapintaala, km2 Taajamaaste, % Ii 1553 76,5 Pudasjärvi 5639 48,5 Simo 1446 63,5 Utajärvi 1671 45,2 Vaala 1303 38,5 Kuntien maapinta-ala ja taajama-aste 9
Kunta Väh. keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-v. täyttäneistä, % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-v. täyttäneistä, % Ii 63,5 18,9 Pudasjärvi 54,4 13,0 Simo 60,3 18,0 Utajärvi 55,9 12,8 Vaala 57,1 15,1 Vähintään keskiasteen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnissa Kunta Työttömyysaste 9/2011 Työttömät työnhakijat, yht. Joista alle 25-v. Joista yli 50-v. Joista pitkäaikaistyöt. Ii 12,4 489 48 205 130 Pudasjärvi 13,8 479 69 207 85 Simo 11,1 159 17 76 40 Utajärvi 11,4 133 9 72 24 Vaala 13,5 179 18 89 34 Työttömyystietoja kunnittain. Kunta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yht. Ii 1 2 2 6 2 6 19 Pudasjärvi 6 6 4 1 3 6 26 Utajärvi 2 1 2 0 2 1 8 Vaala 1 1 2 2 2 3 11 Hallinto 1 1 1 1 1 2 7 Yhteensä 11 11 11 10 10 18 71 Vuosittain eläköityvien määrä kunnittain 10
4 Kuntayhtymän toimintamalli 4.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin ja Pudasjärven kunnilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kummallakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. 11
Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Iin kunta; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Yhtymähallitus Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä neljätoista (14) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa on mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallintojohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysneuvoja sekä kuntayhtymän johtaja. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen seutukunnan ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä 12
ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 4.2 Johtamisjärjestelmä Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä on rakennettu vaiheittain vuosina 2008 ja 2009 seudullisen kuntapalvelutoimiston ja vuonna 2010 alussa käynnistyneen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen vuoksi. Toiminnan vakiintuessa on käyty neuvotteluja johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja kehittämisestä siten että kuntayhtymän toimiston johto, kuntapalvelutoimisto ja järjestämiskeskus nivottaisiin tiiviimmin yhteen ja osa kuntapalvelutoimiston asiantuntijatehtävistä (henkilöstö-, tietohallinto- sekä hankintaasiat) siirtyvät laajennettuun järjestämiskeskukseen ja sen asiantuntijat ovat osa kuntayhtymän johtoryhmää ja kuntayhtymän johtajan alaisuudessa. 4.2.1 Nykyinen johtamisjärjestelmä Nykyisen johtamisjärjestelmän mukaan Oulunkaaren hallinnon johtamisesta vastaavat kuntayhtymän johtaja ja hallintojohtaja. Järjestämiskeskuksessa toimii ylilääkäri, sosiaalijohtaja ja sosiaali- ja terveyspalvelujen määräaikainen asiantuntija. Kehitysjohtajan tehtävä on muotoutunut sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisen (3 v) asiantuntijan toimesta työntekijävaihdoksen ja yhteistoiminta-alueen laajentumisen vuoksi. Sosiaalija terveyspalvelujen tuotannosta vastaavat palvelujohtajat (perhe, terveys, vanhus). Kuntayhtymän johtajan alaisuudessa ovat hallintojohtaja, järjestämiskeskuksen asiantuntijohtajat ja palvelujohtajat. Lisäksi yritysasiamies ja määräaikainen projektihenkilöstö kuuluvat kuntayhtymän johtajan alaisuuteen. Hallintojohtajan alaisuudessa toimivat henkilöstöpäällikkö, taloussihteeri, tietopalvelupäällikkö, hankintapäällikkö, arkistosihteeri ja toimistosihteeri. Yhtymähallitus on kokouksessaan 29.6.2011 2011 vakinaistanut seudullisen hankintapäällikön tehtävän. Osana johtamisjärjestelmän uudistamista yhtymähallitus perusti myös 12.10.2011 154 seudullisen henkilöstöpäällikön vakinaisen toimen aikaisemman määräaikaisuuden sijasta. Tehtävät Oulunkaaren seutuvaltuusto on 11.12.2009 hyväksynyt kuntayhtymän hallintosäännön ja täydentänyt sitä 6.10.2010 yhtymävaltuustossa. Hallintosäännön mukaan: 33 :Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän johtajan ja hallintojohtajan keskinäisen työnjaon, ratkaisuvallan ja sijaisuusjärjestelyt. 13
Kuntayhtymän johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhtymää tuloksellisesti yhdessä jäsenkuntien kanssa asetettujen tavoitteiden pohjalta. Hän ohjaa ja yhteen sovittaa osaltaan kuntayhtymän toimialaan kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuntapalvelutoimiston ja elinkeino/aluekehittämisen toimintaa. Kuntayhtymän johtaja määrittää kirjallisesti palvelujohtajien keskeiset tehtävät ja tulostavoitteet vuosittain käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Kuntayhtymän johtaja toimii yhtymähallituksen esittelijänä. Hallintojohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän toimistoa ja seudullista kuntapalvelutoimistoa. Hallintojohtaja toimii kuntayhtymän johtajan sijaisena. Hallintojohtaja vastaa yhtymävaltuuston ja -hallituksen päätöksien valmistelusta ja täytäntöönpanotehtävistä sekä taloushallinnosta 34 Järjestämiskeskuksen asiantuntijoiden tehtävät Kuntayhtymän johtajan tehtävänä on kuntien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella ohjata ja yhteen sovittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, talouden seurantaa ja niihin liittyvää päätöksentekoa kuntayhtymässä. Ylilääkäri toimii järjestämiskeskuksessa terveydenhuollon asiantuntijana ja vastaa osaltaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissopimuksessa ilmaistun ja yhtymähallituksen päättämän tahdon toteutumisesta. Ylilääkäri vastaa järjestämiskeskuksessa yhteistoiminta-alueen terveyspalvelujen järjestämisestä siten, että palvelujärjestelmä kehittyy tavoitteellisesti jatkuvasti rakenteiltaan uusiutuvaksi, asiakaslähtöiseksi, laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi. Sosiaalijohtaja toimii järjestämiskeskuksessa sosiaalihuollon ja sosiaalityön asiantuntijana ja vastaa osaltaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissopimuksessa ilmaistun ja yhtymähallituksen päättämän tahdon toteutumisesta. Sosiaalijohtaja vastaa järjestämiskeskuksessa yhteistoiminta-alueen sosiaalipalvelujen järjestämisestä siten, että palvelujärjestelmä kehittyy tavoitteellisesti jatkuvasti rakenteiltaan uusiutuvaksi, asiakaslähtöiseksi, laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi. Ylilääkäri ja sosiaalijohtaja osallistuvat tarvittaessa kuntien sopimusohjausjohtoryhmätyöskentelyyn. Määräaikaiselle sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijalle ei ole hallintosäännössä määritelty tehtäviä. 4.2.2 Uusi johtamisjärjestelmä vuonna 2012 Uutta johtamisjärjestelmää valmisteltaessa keskeisiksi ratkaistaviksi vastuualueiksi on noussut kuntapalvelutoimiston, elinkeinoneuvonnan, kehittämisprojektien, asiantuntijapalvelujen (esim. hankinta ja viestintä) johtaminen sekä järjestämiskeskuksen asiantuntijaresursointi. 14
Nykyisellään kuntapalvelutoimistosta vastaa hallintojohtaja. Hänen alaisuudessaan talouspalvelujen tiimiä vetää taloussihteeri, henkilöstöpalveluja henkilöstöpäällikkö ja tietopalveluja tietopalvelupäällikkö. Kuntapalvelutoimiston jokainen yksikkö edellyttää erilaista asiantuntijaosaamista ja esimerkiksi työnkierrot yksiköiden välillä ovat käytännössä usein mahdottomia. Valmistelussa on noussut esille kuntapalvelutoimiston prosessien johtamisen jakaminen eri vastuuhenkilöille. Tietohallinto- ja palvelut Oulunkaaren kuntapalvelutoimistoa valmisteltaessa vuonna 2008 jätettiin auki tietohallinnon järjestäminen silloin meneillä olevan epohjois-suomi- hankkeen ja myöhemmin valmistelussa olevan kuntien kansallisen tietohallintoyhtiön (KPK-ICT) perustamisen vuoksi. Oulunkaaren kuntayhtymä on sekä Tiera Oy:n että Taitoa Oy:n osakas. Oulunkaaressa ja sen jäsenkunnissa on selvitelty Tiera Oy:n toimesta vuonna 2011 mallia tietohallinnon ja tietopalvelujen järjestämiseksi. Asiaa on käsitelty johtotiimissä 22.6.2011 ja 31.8.2011. Selvitystyö valmistuu kokonaisuudessaan kuntien osalta loppuvuonna 2011. Tiera Oy:n tuottaman selvityksen pohjalta on hahmotettu Oulunkaaren oma malli tietohallinnon järjestämiseksi. Toimintamalli perustuu nykyisen toiminnan kehittämiselle lisäämällä koordinaatiota ja eriyttämällä tilaajan ja tuottajan roolit. Tietohallinnon tehtävät keskitettäisiin jatkossa laajennettuun järjestämiskeskukseen, jossa vastuullisena toimijana on tietohallintopäällikkö. Tietohallintopäällikkö voisi toimia seudullisena vastaten myös jäsenkuntien tietohallinnosta. Tietohallintopäällikön tehtävänä on toimia sekä kuntayhtymän johdon että kuntien johdon keskeisenä resurssina tietohallinnon suunnittelu- ja valmistelutehtävissä. Tietohallintopäällikkö vastaa myös ICT-palvelun tuottamisesta tilaajan roolissa. Tietohallinto- ja päällikkö olisivat kuntayhtymän johtajan vastuulla ja alaisuudessa. Tietohallintopäällikön tehtävät 1. Kokonaisarkkitehtuurin hallinta ja kehittäminen 2. ICT - sopimusten hallinta 3. ICT hankintojen koordinointi 4. Tietoturva 5. Tietopalvelutuotannon järjestäminen ja kehittäminen Tietohallinnon järjestämisen vaihtoehdot: 1. Tietohallintopäällikkö vastaa sekä Oulunkaaren kuntayhtymän että jäsenkuntiensa tietohallinnosta. 2. Tietohallintopäällikkö vastaa Oulunkaaren kuntayhtymän tietohallinnosta. 3. Tietohallinnon johtaminen ostetaan Tiera Oy:ltä. Tietopalvelutuotannon järjestäminen ratkaistaan erikseen. Talous- ja henkilöstöpalvelut Voimassa olevan hallintosäännön mukaisesti hallintojohtaja vastaa yhtymävaltuuston ja hallituksen päätöksien valmistelusta ja täytäntöönpanon lisäksi kuntayhtymän taloushallinnosta. Kuntapalvelutoimiston osalta hallintojohtaja vastaisi jatkossa kuntayhtymän 15
talouspalvelujen johtamisesta. Hallintojohtajan tehtävä on vastata talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelusta, talousraportoinnista ja sen kehittämisestä, talouden suunnittelusta, analysoinnista ja ennustamisesta. Taloussihteeri toimii talouspalvelujen palvelusihteerien lähiesimiehenä. Hallintojohtajan esimies on kuntayhtymän johtaja. Henkilöstöpalvelujen palvelusihteerien lähiesimies on jatkossakin henkilöstöpäällikkö. Seudullisen henkilöstöpäällikön tehtävä on johtaa, ohjata ja kehittää kuntayhtymän henkilöstöhallintoa. Hän vastaa kuntayhtymän henkilöstöstrategiasta ja palkkapolitiikasta sekä koordinoi ja kehittää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Henkilöstöpäällikkö on työnantajan edustajana yhteistoiminta- ja neuvottelujärjestelmässä ja toimii kuntayhtymän työsuojelupäällikkönä. Lisäksi hän toimii palkka-asiamiehenä ja henkilöstöpalvelujen tiimin vetäjänä. Henkilöstöpäällikön asiantuntemusta voidaan tarvittaessa myydä myös jäsenkunnille. Järjestämiskeskus Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen hallinto on järjestetty erottamalla palvelujen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Palvelujen järjestämisestä huolehtiva organisaatio, järjestämiskeskus aloitti toukokuussa 2009. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiskeskuksen tehtävänä on järjestää palveluita sekä ohjata ja valvoa niiden tehokasta laadukasta toteuttamista. Järjestämiskeskus on kuntien tahdon toteuttaja, yhtymähallituksen asiantuntijaresurssi, joka neuvottelee ja laatii palvelujen järjestämissuunnitelmat ja kuntien taloudelliset raamit kuntayhtymälle niiden toteuttamiseksi. Järjestämiskeskus vastaa siitä, että kuntien järjestämissopimuksessa ilmaisema tahto toteutuu ja se tekee tarvittaessa omistajille esityksiä uusista palvelutarpeista ja tarvittavista rakennemuutoksista. Järjestämiskeskus seuraa ja raportoi omistajille palvelutuotannon toimivuudesta ja tehokkuudesta. Järjestämiskeskuksen asiantuntijat ovat osallistuneet myös kuntien johtoryhmätyöskentelyyn. Kahden toimintavuoden aikana järjestämiskeskuksen rooli, asiantuntemus ja tehtävä ovat osoittautuneet hyväksi toimintamalliksi, jota on syytä jatkaa ja edelleen kehittää yhteistyössä kuntien ja palvelutuotannon kanssa. Ylilääkärin ja sosiaalijohtajan vakanssit ja tarvittaessa niiden täyttö on jatkossakin perusteltua. Kehitysjohtajan tehtävä on muotoutunut sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisen (3 v) asiantuntijan toimesta työntekijävaihdoksen ja yhteistoiminta-alueen laajentumisen vuoksi. Vakanssi on tarpeen vakinaistaa. Kehitysjohtajan tehtävänä on vastata kuntayhtymässä strategian laadinnasta, päivittämisestä, toimeenpanosta ja seurannasta, palvelujen järjestämissuunnitelman ja järjestämissopimusten koordinoinnista, kustannusten sekä toiminnan määrällisestä ja laadullisesta arvioinnista ja palautejärjestelmän kehittämisestä. Kehitysjohtajan tehtävänä on laatutyön ja laadun arvioinnin käynnistäminen. Hän vastaa osaltaan työyhteisön, johtamisen ja osaamisen kehittämisestä yhteistyössä muun kuntayhtymän johdon kanssa. Hän vastaa myös varautumissuunnittelusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet ja projektihenkilöstö voisivat jatkossa kuulua toimialoittain sosiaalijohtajan, ylilääkärin ja kehitysjohtajan vastuulle ja alaisuuteen. 16
Elinkeinojen kehittäminen Oulunkaaren kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Kuntayhtymä tuottaa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa yritysten elinkeinoneuvonnan ja vastaa yhteisesti sovituista kehittämishankkeista, lähinnä uusituvan energiaan liittyen. Elinkeinojen kehittäminen ja kehittämishankkeet ovat kuntayhtymän johtajan vastuulla. Kuntayhtymän johtoryhmä Vuoden 2012 esitetyn johtamisjärjestelmän mukaisesti kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvat: 1) hallintojohtaja 2), tietohallintopäällikkö, 3) kehitysjohtaja, 4) sosiaalijohtaja, 5) ylilääkäri 6) perhepalvelujohtaja, 7) terveyspalvelujohtaja, 8) vanhuspalvelujohtaja, 9) henkilöstöpäällikkö ja 10) hankintapäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtaja on kuntayhtymän johtaja ja sihteeri kehitysjohtaja. Johtamisjärjestelmän uudistaminen huomioidaan Oulunkaaren kuntayhtymän hallintosäännön muuttamisessa. 4.3 Oulunkaaren strategia Strateginen suunnitelma ohjaa ja tukee Oulunkaaren johtamis- ja kehittämistyötä. Strategian pohjalta laaditaan sosiaali- ja terveyspalvelujen operatiivista toimintaa raamittava valtuustokausittainen palvelujenjärjestämissuunnitelma sekä vuosittaiset järjestämissopimukset palvelualoittain ja -alueittain. Kuntapalvelutoimiston toimintaa ohjaavat kuntakohtaiset palvelusopimukset. Elinkeinojen kehittämisen osalta on laadittu seudullisen elinkeinojen toimintamalli vuosille 2009-2013 ja sitä tukevat toimenpiteet osaksi kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa vuosille 2010-2013. Strategian tavoitteena on, että yhteisten linjausten ja yhteisiin päämääriin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja Oulunkaaren peruskunnat voivat ennakoida toimintaympäristön tulevia muutoksia, vastata asiakkaiden tarpeisiin, kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä saavuttaa asetetut tavoitteet. Strategian sisältöä ja painopistealueita tarkastellaan vuosittain palvelu- ja järjestämissopimuksia laadittaessa ja täsmennettäessä osana kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnittelua. Oulunkaaren strategiassa on hyödynnetty mielikuvaa purjealuksesta. Oulunkaari on kuin laiva, jolla tulee olla yhteinen suunta. Tarvitaan kapteeni ja osaavaa henkilöstöä, jotta purjehtiminen toisinaan myrskyisälläkin merellä voi onnistua. Tärkeää on, että koko miehistöllä on tiedossa yhteinen määräsatama (visio), jota kohti alusta ohjataan. Laivasta löytyy myös palveluja käyttäviä matkustajia (asiakkaita), joiden tarpeita ja toiveita tulee kuunnella tarkoin. Välisatamat aluksen reitillä ovat peruskuntia, joiden näkemyksen huomioiminen toiminnan kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Kokonaisuudessaan strategia toimii purjealukselle kuin merikartta, joka ohjaa yhteiseen suuntaan, kohti horisontissa siintävää määräsatamaa. 17
4.4 Oulunkaaren visio Strategiassa Oulunkaaren visio vuoteen 2016 on määritelty seuraavasti: Oulunkaari turvaa uudistaen maaseudun palveluja yhteistyössä ihmistä lähellä. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Oulunkaaren toiminta pohjaa osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja alueellisten erityispiirteiden hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi. Visio kiteytyy: Oulunkaari hyvinvointia ihmistä lähellä. Strategiset päämäärät täsmentävät tavoiteltavaa tulevaisuuden kuvaa. Päämäärien lisäksi strategiassa on määritelty kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja mittarit. Strategiasta johdetut operatiiviset toimenpiteet täsmentyvät palvelujen järjestämissuunnitelmassa, järjestämis- ja palvelusopimuksissa sekä käytännön palvelutuotannossa. 18
4.5 Strategiset päämäärät ja painopisteet vuodelle 2012 Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset palvelut Kuvaus Painopisteitä vuodelle 2012 Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. Palvelujen saatavuus Sähköisten palvelujen kehittäminen Asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen (uusi terveydenhuoltolaki) Palvelujen laatu, toimivat ja läpileikkaavat prosessit Palveluprosessien kehittäminen mm. kotihoidossa Laadun arviointi ja laatutyön käynnistäminen vuonna 2012 Kehitetään palvelualojen välistä moniammatillista yhteistyötä Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. Asiakkaan osallistuminen Asiakkaiden kytkeminen yhä tiiviimmäksi osaksi palvelujen tuotanto- ja kehittämisprosessia Tuetaan asiakkaan omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä, tehdään aktiivisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä yhteistyössä peruskuntien kanssa Käynnistetään kuntayhtymätason palautejärjestelmän kehittämistyö Jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjaus palveluiden kehittämisessä Tuetaan aktiivisella tiedonkululla ja mm. uudella raportointimallilla jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjausta Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Uudistetaan kuntayhtymän johtamisjärjestelmää Johto osallistuu kuntayhtymän osaamiskartoitusprosessiin Tuetaan lähiesimiesten ja johdon osaamista mm. koulutusten avulla Sitoutunut, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Käynnistetään TVA-prosessi 19
Käynnistetään osaamiskartoitusprosessi Laaditaan kuntayhtymätason koulutussuunnitelma osaamisen kehittämisen tueksi Kartoitetaan hyvinvointia systemaattisilla arvioinneilla Täsmennetään kehityskeskusteluprosessia Kehitetään rekrytoinnin menetelmiä Kehitetään tiedonkulkua kuntayhtymän sisällä; mm. intran hyödyntäminen Tasapainoinen talous Alueellinen vaikuttavuus Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kehittämisosaamista ja -halua organisaation joka tasolla Selvitetään aloitejärjestelmän käynnistämistä Peruskuntien ja kuntayhtymän tasapainoinen talous Varmistetaan kuntien antamien talousarvioraamien pitävyys Vahvistetaan talousosaamista organisaation joka tasolla Kehitetään talouden raportointia Tarkastellaan aktiivisesti erilaisten palvelutuotantovaihtoehtojen kokonaiskustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä toteutetaan tarvittavat rakennemuutokset yhteistyössä peruskuntien kanssa; selvitetään esim. työterveyshuollon siirtäminen oman tuotannon piiriin Hyvinvoinnin vahvistaminen Tehdään aktiivista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä yhteistyössä peruskuntien kanssa Tuetaan yhdessä jäsenkuntien kanssa kuntalaisia ottamaan aktiivinen vastuu omasta hyvinvoinnistaan Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuudenvahvistaminen Selvitetään Harva-toimintamallin hyödyntämistä seudullisesti Elinkeinopalvelut tukee alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistamista Täsmennetään ja vahvistetaan strategisia kumppanuuksia; tarkennetaan vastuunjakoa ja toimintoja julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin sekä vapaaehtoistyön kanssa 20