ESITYSLISTA Jk 6/2019 Johtokunta 1/9 JOHTOKUNNAN KOKOUS Aika: 10.10.2019 klo 17.00 Paikka: Kuvesin neuvotteluhuone, Kirkkotie 49, 04310 Tuusula JÄSENET Ruohomäki Eero (pj.) Raittila Heikki (vpj.) Heikkilä Pekka Huuhtanen Pasi Mäkinen Emmi Nieminen Eeva-Liisa Niskanen Päivi Ollila Riitta Kuusela Minna VARAJÄSENET Anneli Karhunen Satu Kuosmanen Tea Rantanen Mikaela Vuorio Seppo Fahlström Jorma Soini Ossi Honkasalo Ville Rahkala Antti Annala MUUT OSALLISTUJAT Tommi Fred Ari Kaunisto Tapio Helenius Jukka Sahlakari Ilari Myllyvirta Kari Korhonen Leni Lappalainen Jenni Hakanen toimialajohtaja, Hsy toimitusjohtaja, Järvenpää toimialajohtaja, Kerava liikelaitoksen johtaja, Tuusula tekninen johtaja, Sipoo esittelijä pöytäkirjanpitäjä taloussihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT ASIAT :t 18 21 PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO Kuvesin toimisto, Kirkkotie 49, 04310 Tuusula. 14.10.2019 klo 9-14 Esityslista on julkaistu Kuvesin verkkosivuilla heti kokouskutsujen lähettämisen jälkeen.
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun Jk 6/2019 liikelaitoskuntayhtymä 10.10.2019 Johtokunta 2/9 ASIALUETTELO Jk 18 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2020-2024 JA TALOUSARVIO VUODEL- LE 2020 Liite 1 Jäsenyhteisöjen lausunnot Liite 2 Taloussuunnitelma vuosille 2020-2024 ja talousarvio vuodelle 2020 Jk 19 PERUSSOPIMUKSEN PÄIVITYS Liite 3 Perussopimus 2020 Jk 20 OSAVUOSIKATSAUS 1-8/2019 Liite 4 Tuloslaskelma 1-8/2019 Jk 21 TIEDOKSIANTOASIAT Tark.
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun Jk 6/2019 liikelaitoskuntayhtymä 10.10.2019 Johtokunta 3/9 Jk 18 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2020-2024 JA TALOUSARVIO VUODEL- LE 2020 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Jk 15 22.8.2019 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2020-2024 JA TALOUSARVIO VUODEL- LE 2020 Kunnan taloussuunnitelmaa koskevat kuntalain säännökset ovat soveltuvin osin voimassa myös liikelaitoskuntayhtymässä. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi vastaa seuraavan vuoden talousarviota. Liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen 10 :n mukaan johtokunnan tehtävänä on hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja taloussuunnitelma. Yhtymäkokouksen tehtävänä on 6 :n mukaisesti päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tavoitteet on sisällytetty taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenyhteisöille on 14 :n mukaisesti varattava tilaisuus lausunnon antamiseen taloussuunnitelmasta ja esityksen tekemiseen liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Vuosien 2020-2024 taloussuunnitelma ja talousarvio 2020 on esitetty liitteessä 1. Taloussuunnitelman pääpiirteet Vuoden 2018 alusta lähtien Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) on vastannut Kuvesin operatiivisesta toiminnasta. TSV:n nimi vaihtui vuoden 2019 alussa Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymäksi. Viemärilaitostoiminta muodostaa pääosan liikelaitoskuntayhtymän taloudessa. Viikinmäen puhdistamolla ovat suunnittelukaudella tärkeimmät investoinnit rejektivesien erilliskäsittely ja purkutunnelin kahdentaminen välillä Viikinmäki-Viikki. Omista viemärilaitos-investoinneissa merkittävin on Kulomäen ajotunnelin viemärin saneeraus. Suunnittelukaudella varaudutaan tunnelin pohjoisosan betonirakenteiden saneeraukseen. Viemärilaitoksen taloudessa on vuoden 2020 käyttömaksun ennakko hinnaksi arvioitu 17,6 snt/m 3, mikä on noin 8 % suurempi kuin vuoden 2019 talousarviossa oleva hinta (16,3 snt/m 3 ). Hinnan nousu johtuu Viikinmäen yksikköhinnan noususta. Pääomakustannuksia kattavan vuosimaksun yksikköhinta laskee tämän vuoden hintatasosta 11 snt/m 3 tasolle 9,5 snt/m 3 ensi vuodelle ja vuosina 2020-2024 vuosimaksu on tasolla 10 13 snt/m 3. Vesistöjen hoito- ja kunnostustyöt muodostavat kuntayhtymän toisen tehtäväryhmän. Tavoitteena on parantaa toimialueen vesistöjen tilaa kustannustehokkailla hoito- ja kunnostustoimenpiteillä monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien luomiseksi. Tuusulanjärvi-projekti siirtyi vuoden 2019 alusta lukien Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vastuulle. Myös vesistötutkija siirtyi samalla uuteen organisaatioon. Käyttötalousosassa on sitovaksi esitetty vain loka-autoaseman nettotulos. Käyttötalousosa Talousarvion 2020 liitteenä on vertailu vuoden 2018 tilinpäätökseen sekä tämän vuoden talousarvioon (TA 2019). Toimintakulut (3 790 810 ) ovat kokonaisuutena 10 % suuremmat kuin tämän vuoden talousarviossa. Viemärilaitoskulut (3 552 610 ) ovat n.11 % suuremmat. Toimintatuotoissa pääosan muodostavat käyttö- ja vuosimaksut, joiden lisäksi ulkopuoliset kunnat maksavat pääomakorvauksia ja sopimusten mukaan muita viemärilaitoksen tuloja. Kulomäen loka-autoaseman käyttömenot katetaan perittävillä maksuilla. Loka-autokuormien uudeksi taksaksi esitetään 20,00 euroa/kuorma, kun se nyt on 18,00 euroa/kuorma (alv 0 %). Tark.
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun Jk 6/2019 liikelaitoskuntayhtymä 10.10.2019 Johtokunta 4/9 Investointiosa Siirtoviemärien saneeraus keskittyy ensi vuonna Kulomäen viemärin saneeraukseen, jonka arvioidut kustannukset ovat 0,4 M. Savion varayhteyden pumpun tehon noston kustannusarvio on 200.000 ja Hyrylän viettoviemärien kaivojen saneerauksen 100.000. Muita pienempiä investointeja ohjelmassa on 0,21 M :n edestä. Omien investointien arvioitu yhteissumma on 0,91 M, mutta investointivaraus on 1,0 M. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon perusparannus- ja täydennysinvestointeihin varataan 0,50 M. Tuloslaskelmaosa Toimintakate Vuosikate Poistot Tilikauden alijäämä 1 687 196 euroa 1 487 196 euroa 1 506 134 euroa 18 938 euroa. Rahoitusosa Kun rahoituslaskelmaosan tulorahoituseristä vähennetään em. investoinnit 1 500 000 euroa, ei lisää rahoitustarvetta ole, joten vuonna 2020 ei tarvita uutta lainaa. Viemärilaitoksen ja vesienhoidon toimintojen eriyttäminen Talousarviota on täydennetty liitetiedoilla, joissa esitetään viemärilaitostoiminnan osalta eriytetty tulos- ja rahoituslaskelmat. Liite 1 Taloussuunnitelma vuosille 2020-2024 ja talousarvio vuodelle 2020 Toimitusjohtaja: Johtokunta päättää hyväksyä taloussuunnitelman 2020-2024 ja talousarvion 2020 luonnoksen lausuntokierrosta varten ja pyytää jäsenyhteisöjen lausunnot taloussuunnitelmaluonnoksesta sekä vesistöjen hoidon osalta myös Vantaan kaupungin lausunnon yhtymäkokoukselle tehtävän ehdotuksen valmistelua varten 30.9.2019 mennessä. Päätös: Mervi Copeland HSY:ltä esitteli Viikinmäen kulurakennetta ja sen heijastuksia KUVESilta perittäviin kuluihin. Ehdotus hyväksyttiin esityksen mukaisesti, siten että jäsenkuntien lausunnot sekä Vantaan kaupungin lausunto vesistöjen osalta pyydetään syyskuun loppuun mennessä. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Jk 18 10.10.2019 Jäsenyhteisöt ovat antaneet lausuntonsa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymää (HSY)(2.10.2019) esittää lausuntonaan seuraavaa: HSY on tyytyväinen KUVES:n toimintaan ja hyvin sujuvaan yhteistyöhön. HSY pitää hyvänä, että talousarvio- ja suunnitelmavuosia ei ole budjetoitu alijäämäisiksi, jolloin uutta ka- Tark.
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun Jk 6/2019 liikelaitoskuntayhtymä 10.10.2019 Johtokunta 5/9 tettavaa alijäämää ei synny liikelaitoskuntayhtymän taseeseen. Muistutamme, että KUVE- Sin operatiivisten toimintojen TSV:lle siirtämisen tavoitteena oli tehokkuuden kasvu ja menosäästöt. Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy:llä (VKV) on sopimus suoraan KUVES:in kanssa. Yhtiö kuitenkin sijaitsee HSY:n toiminta-alueella, yhtiö ole KUVES:in jäsen eikä sillä myöskään ole puhdistamo-osuuksia. Sopimus on ajalta, jolloin Vantaan kaupunki oli KUVES:in jäsen. VKV:n lopettaessa toimintansa, tekee HSY tarvittavat vesihuoltoa koskevat sopimukset suoraan alueen yritysten kanssa. KUVES:in ei tule solmia uusia sopimuksia alueen toimijoiden kanssa. Järvenpään Veden johtokunta (25.9.2019) esittää lausuntona seuraavaa: Järvenpään Vesi pitää erittäin tärkeänä, että investoinneissa jätevesiviemäritunneleita ja siirtoviemäreitä kunnostetaan ja huolehditaan automaatiojärjestelmien uusimisista toiminnan ja riskienhallinnan varmistamiseksi. Investoinneissa on myös suoraan Järvenpäähän vaikuttavia kohteita, joilla on toimintavarmuutta lisäävä vaikutus jätevesien johtamisesta Järvenpäästä eteenpäin. Käyttö- ja vuosimaksujen kokonaisuutta arvioiden on hyvä, että vuosimaksut hieman alenevat, koska käyttömaksuosuus nousee. Käyttömaksun hinnan nousu johtuu Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yksikköhinnan noususta. Nousu johtuu mm. puhdistamokemikaalien hintamuutoksista. Käyttö- ja vuosimaksuilla on suora vaikutus myös Järvenpään Veden asiakkailta perittäviin käyttömaksuihin. Tavoitteisiin ei ole huomautettavaa. Keravan kaupunki tekninen lautakunta esittää (23.9.2019) lausunnossaan, että arvioitu käyttömaksu vuodelle 2020 on linjassa kustannuskehityksen sekä liikelaitoskuntayhtymän hyvin hoidetun taloudenpidon kanssa. Käyttömaksun korotuksen katsotaan olevan valitettava, mutta perusteltu vuodelle 2020. Tuusulan kunnanhallituksen (23.9.2019) lausunnon mukaisesti käyttömaksun korotus vuodelle 2020 kasvavien investointien vuoksi on ymmärrettävä ja perusteltu toimi. Tuusulan kunta/tuusulan vesi pitää hyvänä, että uusinvestointeihin ja saneerauksiin varaudutaan vuosimaksun nostolla. Investointiohjelmaan ei ole varsinaisesti huomautettavaa. Hyrylän viettoviemärien kaivojen saneeraukset tulevat tarpeeseen. Hyrylän siirtoviemärin loppupään putkikoon suurentaminen ja Korkinmäen mittausaseman uusiminen tulee toteutettavaksi yhteistyössä Tuusulan kanssa tämän taloussuunnittelujakson (2022-2023) lopussa. Tämä on erittäin tärkeä ja keskeinen aihe Sulan aluetta rakennettaessa. Suunnittelutyö tulee aloittaa yhteistyössä Tuusulan Veden kanssa 2020-2021. Vesistöjen hoito- ja kunnostustyöt muodostavat toisen tehtäväryhmän. Tavoitteena on parantaa toimialueen vesistöjen tilaa kustannustehokkailla huoltotoimenpiteillä ja rakennustöillä monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien luomiseksi. Tuusulan kunnan osuus vesistöjen hoidossa on 0,1 M vuonna 2020. Hoitotoimet käsittävät lähinnä lisäveden pumppaamisesta Rusutjärveen ja Keravanjoelle. Kunta korostaa, että myös liikelaitoskun- Tark.
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun Jk 6/2019 liikelaitoskuntayhtymä 10.10.2019 Johtokunta 6/9 tayhtymän investointien ja vesiensuojeluun kohdistuvat juoksevat kulut tulee olla tarkkaan harkittuja ja taksat mahdollisimman vakaat. Vantaan kaupunki ei ole antanut lausuntoa määräaikaan mennessä Yhteenvetona lausunnoista voidaan todeta, että jäsenyhteisöillä ei ole lähivuosien toimintalinjoista suurta huomauttamista. Käyttö- ja vuosimaksun toivotaan pysyvän maltillisena. Taloussuunnitelma on liitteenä 2 ja sen ensimmäisen vuoden luvuille perustuva vuoden 2020 talousarvio on taloussuunnitelman liitteenä. Edellisen käsittelyn jälkeen talousarviossa on siirretty lainan lyhennykset käyttötaloudesta rahoituslaskelmaosioon, minkä johdosta vuosimaksua on laskettu 9,5 snt/m 3 -> 8,5 snt/m 3. Liite 1 Jäsenyhteisöjen lausunnot Liite 2 Taloussuunnitelma vuosille 2020-2024 ja talousarvio vuodelle 2020 Toimitusjohtaja: Johtokunta merkitsee jäsenyhteisöjen lausunnot tiedoksi, ehdottaa, että yhtymäkokous merkitsee tiedoksi jäsenkuntien lausunnot ja ehdottaa, että yhtymäkokous hyväksyy vuoden 2020 talousarvion ja ohjeellisena taloussuunnitelman vuosille 2020-2024 sekä niihin sisältyvät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet liitteen 2 mukaisesti. Päätös: Tark.
JK 6/ 2019 18 Liite 1 Järvenpään Veden johtokunta, kokous 25.9.2019 Pöytäkirja on tarkastettu 18 Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun lky Taloussuunnitelma 2020-2024 JARDno-2019-2769 Valmistelija Ari Kaunisto, toimitusjohtaja, ari.kaunisto@jarvenpaa.fi Perustelut Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän ( Kuves ) johtokunta on käsitellyt kokouksessaan 22.8.2019 kuntayhtymän vuosien 2020-2024 taloussuunnitelmaluonnoksen ja pyytää suunnitelmasta lausuntoa yhtymäkokoukselle tehtävää esitystä varten 30.9.2019 mennessä. Taloussuunnitelmaluonnos Hallinnon järjestäminen Vuoden 2018 alusta lähtien Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) on vastannut Kuvesin operatiivisesta toiminnasta. TSV:n nimi vaihtui 1.1.2019 alkaen Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymäksi. Tuusulanjärvi- projekti siirtyi vuoden 2019 alusta lukien Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle, mikäli päätökset etenevät suunnitelmien mukaan. Myös vesistötutkija siirtyi samalla uuteen organisaatioon. Viemärilaitostoiminta Järvenpään Veden lausunnon osuus taloussuunnitelmaluonnoksesta koskee viemärilaitostoimintaa. Vesistöjen kunnostaminen on osa kaupunkikehityksen toimintaa. Vesistöjen kunnostamisesta on käyty keskustelua mm. kaupunkikehityksen talouspäällikön kanssa. Keskusteluissa ei ole todettu asiaan liittyvää huomautettavaa. Kuvesilla viemärilaitostoiminta muodostaa pääosan liikelaitoskuntayhtymän taloudessa. Keski-Uudenmaan meriviemärin siirtoviemärijärjestelmän piirissä on jäsenyhteisöjen alueella yhteensä vajaa 200 000 asukasta. Kuvesin kokoamat jätevedet puhdistetaan 1994 valmistuneessa Viikinmäen keskuspuhdistamossa, josta on hankittu 18,5 milj. m³ keskimääräistä vuosivesimäärää vastaavasti (15,4 %) kapasiteettia. Järvenpään Vedelle Kuves on arvioinut 3,70 milj m³ jätevesimäärää vuoden 2020 osalle.
JK 6/ 2019 18 Liite 1 Viemärilaitosinvestoinnit Siirtoviemäri-investoinneissa varaudutaan suunnittelemaan ja toteuttamaan siirtoviemärijärjestelmän turvallista ja häiriötöntä käyttöä parantavia peruskorjausinvestointeja seuraavasti: Vuoden 2020 investoinnit (merkittävimmät) Hyrylän viettoviemärin kaivojen saneeraukset 100 000 Järvenpään pumppaamon pumpun uusinta ja venttiilimuutos 75 000 Järvenpään pumppaamon valvomo- ja kaukovalvontamuutos 30 000 Kulomäen ajotunnelin viemärin saneeraus 400 000 Koivuhaaran dn 1000 venttiilin uusinta ja sen kaukokäyttö 55 000 Savion varayhteyden pumpun tehon nosto 200 000 Tunnelin saneerauksen suunnittelu, Ali-Kerava - Koivuhaka 50 000 Vuoden 2020 osalle peruskorjausinvestointeihin on varattu yhteensä 910 000. Vuosien 2021-2023 investointeja Tunnelin peruskorjaustöiden toteutus (2020-2022) 1 000 000 Kulomäen ilmanvaihtoaseman poistoilmapiipun korotus (2022-2023), ei arviota Kaukovalvontajärjestelmän uusiminen (2020-2021), ei arviota Hyrylän siirtoviemärin loppupään putkikoon suurentaminen ja Korkinmäen mittausaseman uusiminen (2021-2023), kustannusarvio 3 000 000 Järvenpään siirtoviemärin kapasiteetti tulee tarkasteltavaksi lähivuosina. Omiin investointeihin määrärahoja 1,0 /vuosi ajanjaksolla 2020-2024. Käyttö- ja vuosimaksut 2020 Käyttömaksun on arvioitu olevan 17,6 snt/m³, mikä on noin 8,5 % suurempi kuin 2019 talousarviossa esitetty hinta (16,3 snt/m³). Hinnan nousu johtuu Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yksikköhinnan noususta. Vuoden 2018 vuosimaksu oli 8 snt/m³ ja vuoden 2019 vuosimaksu on 11 snt/m³. Vuosimaksu vuonna 2020 on 8,5 snt/m³. Vuosimaksulla katetaan pääomakustannuksia. Vuosille 2021-2024 vuosimaksun on arvioitu olevan 10-12 snt:ä/m³. Vuosimaksun yksikköhinnan kehitys: Vuosi TA2018 TA2019 TA2020 TA2021-2024 Vuosimaksu snt/m³ 8 11 8,5 10-12
JK 6/ 2019 18 Liite 1 Tavoitteet Kuvesin siirtoviemärien käytölle on laadullinen tavoite: Siirtoviemärit pumppaamoinen ja jätevesiviemärit pidetään hyvässä kunnossa säännöllisin tarkastuksin ja huolloin. Sitovana tavoitteena on: Jäteveden päästöjä vesistöön ei esiinny. Loka-autoaseman käytölle on laadullinen tavoite: Ehkäistään haitallisten ja kuvattomien lokakuormien purku jätevesitunneliin. Sitova taloudellinen tavoite on 5000,00 nettotulos. Järvenpään Veden kommentit taloussuunnitelmaluonnoksesta Järvenpään Vesi pitää erittäin tärkeänä, että investoinneissa jätevesiviemäritunneleita ja siirtoviemäreitä kunnostetaan ja huolehditaan automaatiojärjestelmien uusimisista toiminnan ja riskienhallinnan varmistamiseksi. Investoinneissa on myös suoraan Järvenpäähän vaikuttavia kohteita, joilla on toimintavarmuutta lisäävä vaikutus jätevesien johtamisesta Järvenpäästä eteenpäin. Käyttö- ja vuosimaksujen kokonaisuutta arvioiden on hyvä, että vuosimaksut hieman alenevat, koska käyttömaksuosuus nousee. Käyttömaksun hinnan nousu johtuu Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yksikköhinnan noususta. Nousu johtuu mm. puhdistamokemikaalien hintamuutoksista. Käyttö- ja vuosimaksuilla on suora vaikutus myös Järvenpään Veden asiakkailta perittäviin käyttömaksuihin. Tavoitteisiin ei ole huomautettavaa. Ehdotus Esittelijä Ari Kaunisto, toimitusjohtaja, ari.kaunisto@jarvenpaa.fi Johtokunta päättää Järvenpään kaupungin lausuntona esittää Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän taloussuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2020-2024, että Järvenpään kaupungilla ei ole huomauttamista itse taloussuunnitelmaluonnokseen, mutta Järvenpään kaupunki pitää tärkeänä, että käyttö- ja vuosimaksujen korotukset pysyvät maltillisina. Päätös Hyväksyttiin
JK 6/ 2019 18 Liite 1
JK 6/ 2019 18 Liite 1 Kunnanhallitus, kokous 23.9.2019 Pöytäkirja on tarkastettu 373 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, taloussuunnitelma 2020-2024, lausunto TUUDno-2019-1734 Valmistelija Jukka Sahlakari, liikelaitoksen johtaja, jukka.sahlakari@tuusula.fi Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi Perustelut Perustelut Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) pyytää kirjeellään 26.8.2019 lausuntoa liikelaitoskuntayhtymän vuosien 2020-2024 taloussuunnitelmaluonnoksesta 30.9.2019 mennessä. Vuoden 2018 alusta lähtien Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) on vastannut Kuvesin operatiivisesta toiminnasta. TSV:n nimi vaihtui vuoden 2019 alussa Keski- Uudenmaan Vesi Kuntayhtymäksi. Viemärilaitostoiminta muodostaa pääosan liikelaitoskuntayhtymän taloudessa. Viikinmäen puhdistamolla ovat suunnittelukaudella tärkeimmät investoinnit rejektivesien erilliskäsittely ja purkutunnelin kahdentaminen välillä Viikinmäki-Viikki. Omista viemärilaitosinvestoinneissa merkittävin on Kulomäen ajotunnelin viemärin saneeraus. Suunnittelukaudella varaudutaan tunnelin pohjoisosan betonirakenteiden saneeraukseen. Viemärilaitoksen taloudessa on vuoden 2020 käyttömaksun ennakkohinnaksi arvioitu 17,6 snt/m 3, mikä on noin 8 % suurempi kuin vuoden 2019 talousarviossa oleva hinta (16,3 snt/m 3 ). Hinnan nousu johtuu Viikinmäen yksikköhinnan noususta. Pääomakustannuksia kattavan vuosimaksun yksikköhinta laskee kuluvan vuoden hintatasosta 11 snt/m 3 tasolle 9,5 snt/m 3 ensi vuodelle ja vuosina 2020-2024 vuosimaksu on tasolla 10 13 snt/m 3. Vesistöjen hoito- ja kunnostustyöt muodostavat kuntayhtymän toisen tehtäväryhmän. Tavoitteena on parantaa toimialueen vesistöjen tilaa kustannustehokkailla hoito- ja kunnostustoimenpiteillä monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien luomiseksi. Tuusulanjärvi-projekti siirtyi vuoden 2019 alusta lukien Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vastuulle. Myös vesistötutkija siirtyi samalla uuteen organisaatioon. Lausunto Viemäröinti Käyttömaksun korotus 1,3 snt/m 3 (eli vuoden 2020 käyttömaksun ennakkohinnaksi on arvioitu 17,6 snt/m 3 ) vuodelle 2020 kasvavien investointien vuoksi on ymmärrettävä ja
JK 6/ 2019 18 Liite 1 perusteltu toimi. Tuusulan kunta/tuusulan Vesi pitää hyvänä, että uusinvestointeihin ja saneerauksiin varaudutaan vuosimaksun nostolla. Investointiohjelmaan ei ole varsinaisesti huomautettavaa. Hyrylän viettoviemärien kaivojen saneeraukset tulevat tarpeeseen. Hyrylän siirtoviemärin loppupään putkikoon suurentaminen ja Korkinmäen mittausaseman uusiminen tulee toteutettavaksi yhteistyössä Tuusulan kanssa tämän taloussuunnitelmajakson (2022-2023) lopussa. Tämä on erittäin tärkeä ja keskeinen asia Sulan aluetta rakennettaessa. Suunnittelutyö tulee aloittaa yhteistyössä Tuusulan Veden kanssa 2020-2021. Vesiensuojelu Vesistöjen hoito- ja kunnostustyöt muodostavat kuntayhtymän toisen tehtäväryhmän. Tavoitteena on parantaa toimialueen vesistöjen tilaa kustannustehokkailla hoitotoimenpiteillä ja rakennustöillä monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien luomiseksi. Tuusulan kunnan osuus vesisitöjen hoidossa on 0,10 milj. vuonna 2020. Hoitotoimet käsittävät lähinnä lisäveden pumppaamista Rusutjärveen ja Keravanjoelle. Kunta korostaa, että myös liikelaitoskuntayhtymän investointien ja vesiensuojeluun kohdistuvat juoksevat kulut tulee olla tarkkaan harkittuja ja taksat mahdollisimman vakaat. Ehdotus Esittelijä Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi Kunnanhallitus päättää antaa perustelutekstin mukaisen lausunnon Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän vuosien 2020-2024 taloussuunnitelmaluonnoksesta tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Tuusulan vesihuoltoliikelaitos, kasvun ja ympäristön -toimialue
Lausunto JK 6/ 2019 18 1 (1) Liite 1 2.10.2019 236/00.02.023.0230/2015 Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun johtokunta kuves@kuves.fi Lausuntopyyntönne koskien Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun johtokunnan taloussuunnitelmaa vuosille 2020-2024. LAUSUNTO KOSKIEN KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN JOHTOKUNNAN TALOUS- SUUNNITELMAA VUOSILLE 2020-2024 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä kiittää otsikossa mainitusta lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: HSY on tyytyväinen KUVES:in toimintaan ja hyvin sujuvaan yhteistyöhön. HSY pitää hyvänä, että talousarvio- ja suunnitelmavuosia ei ole budjetoitu alijäämäisiksi, jolloin uutta katettavaa alijäämää ei synny liikelaitoskuntayhtymän taseeseen. Muistutamme, että KUVESin operatiivisten toimintojen TSV:lle siirtämisen tavoitteena oli tehokkuuden kasvu ja menosäästöt. Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy:llä (VKV) on sopimus suoraan KUVES:in kanssa. Yhtiö kuitenkin sijaitsee HSY:n toiminta-alueella, yhtiö ei ole KUVES:in jäsen eikä sillä myöskään ole puhdistamo-osuuksia. Sopimus on ajalta, jolloin Vantaan kaupunki oli KUVES.in jäsen. VKV:n lopettaessa toimintansa, tekee HSY tarvittavat vesihuoltoa koskevat sopimukset suoraan alueen yritysten kanssa. KUVES:in ei tule solmia uusia sopimuksia alueen toimijoiden kanssa. Yhteyshenkilönä tarvittaessa toimii talousjohtaja Pekka Hänninen, p. 0400877935 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Raimo Inkinen toimitusjohtaja Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu. Tiedoksi HSY:n kirjaamo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi
TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2021-2024 TALOUSARVIO VUODELLE 2020 JK 6/ 2019 18 Liite 2 1. VIEMÄRILAITOSTOIMINTA 1.1 Lähtökohta 1.2 Vesimääräennusteet Keski-Uudenmaan meriviemärin siirtoviemärijärjestelmän piirissä on jäsenyhteisöjen alueella yhteensä vajaa 200 000 asukasta. Liikelaitoskuntayhtymän kokoamat jätevedet puhdistetaan 1994 valmistuneessa Viikinmäen keskuspuhdistamossa, josta on hankittu 18,5 milj. m³:n keskimääräistä vuosivesimäärää vastaavasti (15,4 %) kapasiteettia. Siirtoviemärijärjestelmän laitos- ja viemäriliitoskohteet sekä varajärjestelmän viemärit on esitetty piirustuksessa 1. Väestöennusteisiin ja toteutuneeseen kehitykseen perustuvat arviot kuntakohtaisista jätevesimääristä vuosille ovat seuraavat: Jätevesimäärät, milj. m 3 /v TA Kunta 2015 2019 2020 2025 2030 Järvenpää 3,33 3,45 3,70 3,90 4,00 Kerava 3,60 3,45 3,75 3,90 4,00 Tuusula 3,12 3,15 3,25 3,40 3,50 Vantaa / HSY 5,53 5,75 6,60 6,70 6,80 Vantaa / VKV 0,52 0,55 Mäntsälä/Ohkola 0,13 0,13 0,15 0,15 0,15 Muut (vuotovedet) 0,34 0,55 0,50 0,50 0,50 Kuntayhtymä yht. 16,57 17,03 17,95 18,55 18,95 Sipoo 0,60 0,60 0,60 0,70 0,90 Pornainen 0,24 0,25 0,25 0,30 0,40 Yhteensä 17,41 17,88 18,80 19,55 20,25 Vesimääräennuste edustaa hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisvuotta. Vaihtelu voi olla ±1,5 milj. m³/v vuotovesistä riippuen. KUVESin nykyinen puhdistamo-osuus (18,5 milj. m³) riittää arviolta vuoteen 2030 saakka. Sipoon, Pornaisten, Vantaan Ylästön sekä Ocmetic Oy:ltä tulevia jätevesiä ei lueta kuntayhtymän varaukseen.
2 JK 6/ 2019 18 Liite 2
3 JK 6/ 2019 18 Liite 2 1.3 Tavoitteet Tavoitteet siirtoviemärien käytölle: Laadullinen tavoite: Siirtoviemärit pumppaamoineen ja jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnossa säännöllisin tarkastuksin ja huolloin. Sitova tavoite: Jäteveden ylivuotoja vesistöön ei esiinny. Tavoitteet loka-autoaseman käytölle: Laadullinen tavoite: Ehkäistään haitallisten ja luvattomien lokakuormien purku jätevesitunneliin. Sitova taloudellinen tavoite: 5 000 :n nettotulos. 1.31 Täydennys- ja peruskorjausinvestoinnit Siirtoviemäri-investoinneissa varaudutaan peruskorjausinvestointeihin seuraavasti: 2020 Hyrylän viettoviemärin kaivojen saneeraukset 100.000 Järvenpään pumppaamon pumpun uusinta + venttiilimuutos 75.000 Järvenpään pumppaamon valvomo- ja kaukovalvontamuutos 30.000 Kulomäen ajotunnelin viemärin saneeraus 400.000 Koivuhaan dn 1000 venttiilin uusinta ja sen kaukokäyttö 55.000 Savion varayhteyden pumpun tehon nosto 200.000 Tunnelin saneerauksen suunnittelu, Alikerava-Koivuhaka 50.000 YHTEENSÄ 910.000 2021-2023 Tunnelin peruskorjaustöiden toteutus (2021-2022), 1.000.000 Kulomäen ilmanvaihtoaseman poistoilmapiipun korotus (2022-2023). ei arviota Hyrylän siirtoviemärin loppupään putkikoon suurentaminen ja Korkinmäen mittausaseman uusiminen yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa (2021-2023). Alustava kustannusarvio on 3 milj.. Jätevesitunnelin varajärjestelmän parantamismahdollisuudet selvitettiin HSY:n viemärimallinnuksen 2016 pohjalta yhteistyössä HSY:n kanssa vuonna 2018. Priorisointijärjestyksen, kustannusjaon sekä aikataulun laadinta on aloitettu vuoden 2019 aikana. Hankkeiden toteutusajankohdat ovat siten vielä avoinna. Järvenpään siirtoviemärin kapasiteetti tulee tarkasteltavaksi lähivuosina.
4 JK 6/ 2019 18 Liite 2 Omiin investointeihin varataan määrärahoja seuraavasti: Vuosi 2020 2021 2022 2023 2024 Täydennys- ja peruskorjaustyöt, M 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1.32 Puhdistuksen käyttökustannukset Kuntayhtymä maksaa jäteveden puhdistamotoiminnan käyttökustannuksista HSY:lle vesimääränsä mukaisen osuuden ja lisäksi yhteissummasta laskettuina yleiskuluina 13 %. Ennakkohinta muodostuu suunnittelukauden alussa seuraavasti: - käyttö- ja kunnossapitokustannukset 12,57 snt/m³ - yleiskulut 13 % 1,63 14,20 snt/m³ 1.33 Keskuspuhdistamon investoinnit Puhdistamolla varaudutaan investointeihin ja täydentäviin perusparannustöihin seuraavasti (luvuissa vain KUVES:n osuus, 15 4 %): Vuosi 2020 2021 2022 2023 2024 Puhdistamoinvestoinnit, M 0,5 0,8 1,2 1,0 0,9 Investointikustannuksia nostaa suunnittelukaudella mm. rejektivesien erilliskäsittely (v. 2021-2023) ja purkutunnelin kahdentaminen välillä Viikinmäki- Viikki (v. 2023-2026). Vuosille 2023-2026 on suunnitteilla fosforinpoiston tehostaminen jälkikäsittelyllä, josta KUVESin kustannusosuus olisi n. 1,5 milj.. 2. VESISTÖJEN KUNNOSTAMINEN 2.1 Keravanjoen alue 2.11 Hoitotoimet Keravanjoella Päijänne-tunnelista pumpataan touko-elokuussa Keravanjokeen lisävettä, joka lisää virtaamaa kuivina kesinä ja parantaa veden laatua mm. bakteerija fosforipitoisuuksia laimentamalla. Tavoitteena on pitää Keravanjoki uimakelpoisena läpi kesän. Vettä johdetaan sääolosuhteista riippuen yleensä 2,5-3,0 milj. m³/vuosi. Lisävirtaama on täydellä teholla 0,8 m³/s.
5 JK 6/ 2019 18 Liite 2 2.12 Kustannukset Keravanjoella Lisäveden johtamisen kustannukset ovat noin 190 000 /vuosi ja ne muodostuvat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perusmaksuista, Kymijoen voimalakorvauksista ja Ridasjärven pumppaamon käyttökustannuksista sekä vesistöseurannasta. Kustannuksiin osallistuvat sovituin jakosuhtein kuntayhtymän kolme jäsenkuntaa Järvenpää (2 %), Kerava (16 %), Tuusula (14 %) sekä Vantaa (55 %), Helsinki (9 %) ja Hyvinkää (4 %). Arvio Keravanjoen hoitotoimista ja vedenlaadun seurannasta kunnilta vuosittain laskutettavista maksuista on seuraava: Vuosi 2020 2021 2022 2023 2024 Hoitotoimet, tuhatta 190 191 192 193 194 2.13 Muut kunnostustyöt Keravanjoen alueella 2.2 Tuusulanjärven alue 3. HALLINTO 3.1 Lähtökohdat Ridasjärven hoito- ja käyttösuunnitelman (2001) tavoitteena on vedenlaadun parantamisen ohella estää huolestuttavan nopeasti tapahtuvaa umpeenkasvua. Keinoja voivat olla kesävedenpinnan nosto (n. 5 cm) ja vesikasvien niitto. Haarajoen altaan säännöstelypadon muutos pohjapadoksi on tavoitteena toteuttaa yhteistyöhankkeena valtion, Järvenpään kaupungin ja säännöstelypadon omistavan perikunnan kesken. Rusutjärveen pumpataan lisävettä Päijännne-tunnelista pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä on myönteinen vaikutus myös Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen kesävedenkorkeuksiin kuivakausina. Lisäveden tavoitteellinen määrä on noin 2,0 milj. m³ vuodessa ja lisävirtaama kesäaikana on 0,2 m³/s. Kustannukset ovat 99 300 vuodessa. Kustannuksiin osallistuvat Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Kuntayhtymä säännöstelee Tuusulanjärven vedenkorkeutta vesioikeuden lupapäätöksen (1989) mukaisesti vesiensuojelun, virkistyskäytön ja tulvasuojelun tarpeita varten. Säännöstelyn hoidossa voidaan tulvajuoksutukset hoitaa jatkossa aikaisempaa tarkemmin, sillä säännöstelypadon luukun muutos sähkökäyttöiseksi toteutui syksyllä 2015 ja sen liittäminen kaukoohjattavaksi toteutettiin vuonna 2018. Vuoden 2018 alusta lukien KUVESin operatiivisesta toiminnasta vastaa Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä. 4. TALOUS
6 JK 6/ 2019 18 Liite 2 4.1 Lähtökohdat 4.2 Käyttötalous Liikelaitoskuntayhtymän talous on perussopimuksessa jaettu käyttö- ja pääomatalouteen. Käyttömenojen yhteiset menot sekä viemärilaitos- ja puhdistamotoiminta katetaan käyttömaksuilla sekä pääoma- ja korkomenot vuosimaksuilla. Taloudenhoidossa on tulojen kertymisen erilaisuuden ja erilaisten maksuperusteiden vuoksi erotettu viemärilaitostoiminta ja vesistöjen hoito toisistaan. 4.21 Viemärilaitostoiminta Käyttömaksun yksikköhinnaksi vuonna 2020 on arvioitu 17,6 snt/m³. Oy Sinebrychoff Ab:n käyttösopimuksen mukaan peritään Keravalta juomatehtaan prosessivesistä noin 2,0-kertaiseksi korotettua käyttömaksua. Viemärilaitoksen käytön taloudellisuusmittarin seuranta: Mittarina ovat käyttökustannukset jätevesimäärän yksikköä kohti, mitä luonnehtii jäsenkunnilta ja muilta liittyjiltä perittävä käyttömaksu ( /m³). Käyttömaksun yksikköhinnan kehitys on esitetty kuvassa 1. Kuntakohtaiset käyttömaksut ovat riippuvaisia kuntien vesimäärien kehityksestä. Yksikköhintaa korotetaan tai lasketaan vuoden kuluessa, mikäli siihen ilmenee tarvetta. Kuukausittain perittävien käyttömaksuennakoiden tasaus tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä joko lisäperintänä tai palautuksena 4.22 Vesistöjen hoito Vesistöjen veden laadun seurannan, yleissuunnittelun ja hoidon menot katetaan kunnostusmaksuin, joiden määräytymisestä on sopimukset tai kuntien valtuustojen päätökset. Vuoden 2020 varsinaiset pumppauskustannukset pysyvät vuoden 2019 tasolla. Kustannuksia lisää Keravanjoen osalta Ridasjärven kalliopumppaamon pakolliset rusnaustyöt (20.000 ) ja Rusutjärven osalta pumppaamon sähkökeskuksen pakollinen saneeraus ja siihen liittyvät oheistyöt (30.000 ). Vesistöjen hoitoa varten oli aiemmin käytössä rahasto, josta investointeja voitiin rahoittaa, mutta rahasto on ajettu alas v. 2017 ja tämän jälkeen investointikustannukset on jaettava samassa suhteessa kuin muut kulutkin osapuolien kesken. Kunnostusmaksut ovat seuraavat:
7 JK 6/ 2019 18 Liite 2 Vuosi 2020 2021 2022 2023 2024 Summat, 1000 Järvenpää 25 22 22 22 22 Kerava 37 33 33 33 33 Tuusula 100 90 90 90 90 Vantaa 104 96 96 96 96 Helsinki 15 13 13 13 13 Hyvinkää 7 6 6 6 6 Yhteensä 289 260 260 260 260 Lisäksi Golf-Talmalta Keravanjoen kasteluvedestä perittävä maksu on vuosittain noin 6 000. 4.4 Korot, poistot ja rahoitus 4.41 Viemärilaitostoiminta Perussopimuksen mukaan pääoma- ja korkomenot katetaan viemärivesimäärien mukaan kerättävillä vuosimaksuilla. Kun investoinnit ovat koko 2000-luvun ajan olleet suhteellisen pienet aikaisempaan verrattuna, ovat tilinpäätökset runsaan 10 viime vuoden aikana olleet suunnitelmallisesti huomattavan alijäämäisiä suurten poistojen takia. Puhdistamon ja viemäritunnelien täysiä poistoja ei ole ollut perusteltua kerätä vuosimaksuissa. Vuosimaksun yksikköhinta on vuodesta 2012 lähtien ollut 6 snt/m³ aina vuoteen 2017 saakka. Vuonna 2018 vuosimaksu nostettiin tasolle 8 snt/m³. Vuoden 2019 vuosimaksu nostettiin tasolle 11 snt/m³. Vuoden 2020 vuosimaksu on 8,5 snt/m³. Vuonna 2022 yksikköhinta jouduttanee nostamaan tasolle 13 snt/m³. Vuosi 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Summat, 1000 ennuste Vuosimaksut 1 735 1 454 1 798 2 239 2 087 1 926 Investoinnit - 5 400-1 500-1 800-2 200-2 000 1 900 Rahoitusjäämä (+) + 39 + 87 +26 Rahoitustarve (-) -3 665-46 - 2
8 JK 6/ 2019 18 Liite 2 30 25 20 15 10 5 0 MAKSUT snt/m 3 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 KÄYTTÖMAKSU VUOSIMAKSU Kuva 1. Käyttömaksun ja vuosimaksun kehitys Vuosimaksun yksikköhinnan kehitys on seuraava: Vuosi TA 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yksikköhinta, snt/m³ Vuosimaksu 11 8,5 10,5 13 12 11 Viemärilaitoksen investointien ja rahoituksen ohjeellinen tavoite: Investointien ja niiden rahoituksen kustannuksia vesimäärää kohti seurataan vuosimaksun ( /m³) avulla. Vuosimaksu pidetään mahdollisimman vakaalla ja ennustettavalla tasolla. LAINAT milj. euroa 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1993199519971999200120032005200720092011201320152017201920212023 Kuva 2. Lainakannan kehitys vuodesta 1993 alkaen (31.12.)
9 JK 6/ 2019 18 Liite 2 Kuntayhtymän lainamäärä on kunkin vuoden lopun tilanteessa seuraava: Vuosi 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Lainat, M 3,3 3,1 2,75 2,4 2,05 1,7 Pihlajamäen valmistuminen nostaa poistoja merkittävästi. Suunnitelmapoistot ovat suunnittelukauden alussa noin 1,5 milj.. 2030-luvun alussa jouduttaneen vuosimaksua korottamaan lisäkapasiteetin hankkimiseksi jätevedenpuhdistamolta, jos vesimäärä ylittää kuntayhtymän nykyisen kapasiteetin (18,5 milj. m 3 ). 4.42 Vesistötyöt Kuntayhtymän investointiluonteisiin menoihin perustettu vesistöjen kunnostusrahasto on lakkautettu 31.12.2017.
10 JK 6/ 2019 18 Liite 2 4.5 Yhteenveto talousarvioista vuosille 2019-2020 ja talousarviosuunnitelma 2021 2024 Yhteenveto 2020-2024(tuhansina euroina) Ta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Ts 2023 Ts 2024 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikevaihto 5173 5310 5679 6208 6121 5999 Toimintakulut -3443-3791 -3850-3939 -4011-4056 Poistot ja arvonalentumiset -1230-1506 -1533-1578 -1632-1684 INVESTOINTIOSA Investoinnit -5400-1450 -1800-2200 -2000-1900 TULOSLASKELMAOSA Liikevaihto 5173 5310 5679 6208 6121 5999 Toimintakulut -3443-3791 -3850-3939 -4011-4056 Tomintakate 1730 1519 1830 2268 2110 1942 Rahoitustuotot ja -kulut 0-14 -16-14 -12-10 Vuosikate 1730 1505 1814 2254 2098 1932 Poistot ja arvonalentumiset -1230-1506 -1533-1578 -1632-1684 Tilikauden tulos 500-1 281 676 466 248 Rahastojen muutos, vähennys (+)/lisäys (-) Tilikauden yli-/alijäämä 500-1 281 676 466 248 RAHOITUSLASKELMAOSA Toiminnan rahavirta Vuosikate 1730 1505 1814 2254 2098 1932 Investointien rahavirta Investoinnit -5400-1450 -1800-2200 -2000-1900 Toimintapääoman muutos -3670 55 14 54 98 32 Rahoituk sen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3300 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0-200 -364-364 -364-364 Rahavarojen muutos -370-145 -350-310 -266-332 Lainakanta 3300 3100 2736 2372 2008 1644
11 JK 6/ 2019 18 Liite 2 4.6 Yhteenveto jäsenyhteisöjen maksuista Jäsenyhteisöiltä perittävät maksut ovat suunnitelman mukaan: Vuosi TA 2019 ennuste TA 2020 TS 2021 TS 2022 TS 2023 TS 2024 Summat, 1000 euroa Järvenpää Viemärilaitos * käyttömaksu 615 652 668 688 705 718 * vuosimaksu 380 315 394 494 462 429 Vesistöt * kunnostusmaksu 16 25 22 22 22 22 Kerava Viemärilaitos * käyttömaksu 753 752 770 783 800 805 * vuosimaksu 380 319 399 494 462 424 Vesistöt * kunnostusmaksu 31 37 33 33 33 33 Tuusula Viemärilaitos * käyttömaksu 527 572 579 597 604 616 * vuosimaksu 347 276 341 429 396 369 Vesistöt * kunnostusmaksu 67 100 90 90 90 90 Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Viemärilaitos * käyttömaksu 1057 1162 1175 1204 1226 1233 * vuosimaksu 606 544 664 823 767 705 Vantaa Vesistöt * kunnostusmaksu 90 104 96 96 96 96
12 JK 6/ 2019 18 Liite 2 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ VIEMÄRILAITOKSEN JA VESISTÖJEN HOIDON LASKENNALLINEN ERIYTTÄMINEN TULOSLASKELMA VIEMÄRILAITOS VESISTÖT TA 2020 TA 2020 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2020 Toimintatulot 5 015 506,00 294 500,00 5 310 006,00 Toimintakulut -3 552 610,00-238 200,00-3 790 810,00 Materiaalit ja palvelut -3 502 210,00-238 500,00-3 740 710,00 Henkilöstökulut -30 000,00 0,00-30 000,00 Liiketoiminnan muut kulut -19 100,00-1 000,00-20 100,00 Toimintakate 1 462 896,00 56 300,00 1 519 196,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut lainat -13 913,00 0,00-13 913,00 Vuosikate 1 448 983,00 56 300,00 1 505 283,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 449 834,00-56 300,00-1 506 134,00 Tilikauden tulos -851,00 0,00-851,00 Tilikauden yli-/alijäämä -851,00 0,00-851,00 RAHOITUSLASKELMA VIEMÄRILAITOS VESISTÖT TA 2020 TA 2020 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 514 470,00 56 300,00 1 505 283,00 Investointien rahavirta Investointimenot -1 450 000,00 0,00-1 450 000,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 64 470,00 56 300,00 55 283,00 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos -200 000,00 0,00 0,00 Rahavarojen muutos -135 530,00 56 300,00 55 283,00 Lainakanta 3 100 000,00 0,00 0,00
13 JK 6/ 2019 18 Liite 2 2019 2018 2020 Yhdistetty toukokuu Toteutunut Budjetti LIIKEVAIHTO Viemärilaitoksen käyttötulot 3000 Pääomakorvaukset 60 860,00 54 521,00 72 500,00 3001 Käyttömaksut 1 225 514,00 2 963 381,00 3 385 670,00 3002 Muut tuotot 0,00 14 425,00 29 836,00 3003 Yleiskustannuslisät, tulo 0,00 33 000,00 0,00 Käyttötulot yhteensä 1 286 374,00 3 065 327,00 3 488 006,00 Viemärilaitoksen vuosimaksut 3110 Vuosimaksut 830 950,00 1 138 392,00 1 453 500,00 Vuosimaksut yhteensä 830 950,00 1 138 392,00 1 453 500,00 Vesistöjen hoitokulut 3301 Keravanjoen kunnostusmaksut 122 764,00 175 053,00 167 235,00 3302 Tuusulanjärven säännöstelymaksu 4 791,00 4 839,00 10 394,00 3303 Rusutjärven kunnostusmaksu 56 283,00 54 440,00 88 927,00 3350 Vesistöjen kunnostusmaksut, muut 5 931,00 27 803,00 21 944,00 Hoitokulut yhteensä 189 769,00 262 135,00 288 500,00 Muut toimintatuotot 3401 Golf-Talma 0,00 7 269,00 6 000,00 3410 Muut 0,00 600,00 0,00 3500 Loka-autoasemamaksut 24 642,00 59 984,00 74 000,00 3601 Jäsenkuntien osuudet 0,00 0,00 0,00 Muut toimintatuotot yhteensä 24 642,00 67 853,00 80 000,00 Tuet ja avustukset 3810 Valtion avustukset 17 786,00 0,00 0,00 3800 Työterveyshuollon korvaukset 0,00 2 084,00 0,00 Tuet ja avustukset yhteensä 17 786,00 0,00 0,00 Muut tuotot 3951 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,00 200,00 0,00 3961 Muut tuotot 0,00 0,00 0,00 Muut tuotot yhteensä 0,00 200,00 0,00 LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 2 349 521,00 4 533 907,00 5 310 006,00 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat 4110 Kokouspalkkiot 3 492,00 10 388,00 10 500,00 4111 Vuosipalkkiot 0,00 1 430,00 1 500,00 Palkat ja palkkiot yhteensä 3 492,00 11 818,00 12 000,00 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 4301 KuEl-vakuutusmaksut 7 871,00 17 170,00 18 000,00 Eläkekulut yhteensä 7 871,00 17 170,00 18 000,00 Muut henkilöstösivulut 4454 Työttömyysvakuutusmaksut 0,00 2 727,00 0,00 Muut henkilöstösivukulut yhteensä 0,00 2 727,00 0,00 Henkilöstösivukulut yhteensä 7 871,00 19 897,00 18 000,00 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 11 363,00 31 715,00 30 000,00 PALVELUJEN OSTOT 5001 Toimisto- ja asiantuntijapalvelut 127 022,00 20 953,00 73 750,00 5002 Pankkipalvelut 232,00 955,00 1 000,00 5003 Atk-palvelut 205,00 2 616,00 3 000,00 5004 Palveluiden osto 128 967,00 277 953,00 260 400,00 5010 Posti- ja telepalvelut 2 858,00 9 590,00 12 900,00 5014 Omaisuusvakuutukset 6 741,00 6 406,00 6 920,00 5015 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 2 040,00 1 413,00 3 300,00 5020 Rakennusten ja alueiden kunnossapito 1 182 999,00 2 277 957,00 2 649 300,00 5025 Koneiden ja laitteiden kunnossapito 8 009,00 103 374,00 132 000,00 5030 Sähkön siirto 103 787,00 243 345,00 232 000,00 5032 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 4 027,00 7 259,00 7 300,00 5038 Kilometrikorvaus verovapaa 307,00 1 026,00 1 200,00 5040 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 542,00 5 427,00 6 000,00 5042 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 7 113,00 808,00 6 000,00 5050 Muut palvelut 0,00 1 958,00 2 000,00 PALVELUJEN OSTOT YHTEENSÄ 1 576 849,00 2 981 050,00 3 397 070,00 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 5301 Toimistotarvikkeet 2 038,00 579,00 600,00 5303 Atk-ohjelmat/tarvikkeet 0,00 59,00 300,00 5305 Kirjallisuus, lehdet 182,00 301,00 400,00 5312 Elintarvikkeet 432,00 812,00 1 050,00 5314 Tarvikkeet 7 298,00 35 045,00 14 250,00 5315 Vaatteisto 1 204,00 9 621,00 5 000,00 5320 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 0,00 164,00 300,00 5325 Puhdistusaineet 5,00 268,00 250,00 5330 Poltto- ja voiteluaineet 396,00 752,00 800,00 5335 Vesimaksut 27 416,00 98 293,00 76 000,00 5340 Sähkön hankinta 103 551,00 205 065,00 232 250,00 5360 Kalusto 2 043,00 5 560,00 7 000,00 5362 Työkalut 582,00 4 845,00 1 500,00 5365 Rakennusmateriaali 0,00 337,00 500,00 5370 Muu materiaali 747,00 987,00 3 440,00 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT YHTEENSÄ 146 354,00 362 769,00 343 640,00 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Vuokrat 5501 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 4 730,00 11 750,00 11 000,00 5502 Maanvuokrat 3 624,00 3 581,00 3 600,00 5505 Koneiden ja laitteiden vuokrat 2 439,00 3 525,00 3 800,00 Vuokrat yhteensä 10 793,00 18 856,00 18 400,00 5511 Välittömät verot 0,00 1 696,00 700,00 Verot yhteensä 0,00 1 696,00 700,00 5600 Muut kulut 0,00-570,00 1 000,00 Muut kulut yhteensä 0,00-570,00 1 000,00 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ 10 793,00 19 982,00 20 100,00 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 1 745 359,00 3 395 516,00 3 790 810,00 TOIMINTAKATE 604 162,00 1 138 391,00 1 519 196,00 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 7600 Korkotuotot -28,00-1 416,00 0,00 Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä -28,00-1 416,00 0,00 8200 Korkokulut, lainat 0,00 0,00 13 913,00 Korko ja muut rahoituskulut yhteensä 0,00 0,00 13 913,00-28,00-1 416,00 13 913,00 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ VUOSIKATE 604 190,00 1 139 807,00 1 505 283,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 9005 poistot pitkävaikutteisista menoista 11 600,00 30 523,00 22 738,00 9020 poistot kiinteistä rakenteista ja laitteista 415 231,00 1 214 760,00 1 422 728,67 9030 poistot koneista ja kalustosta 9 404,00 3 250,00 60 667,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET YHTEENSÄ 436 235,00 1 248 533,00 1 506 133,67 TILIKAUDEN TULOS 167 955,00-108 726,00-850,67
14 JK 6/ 2019 18 Liite 2 TALOUSARVION LIITE 1 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ 2.10.2019 TALOUSARVIOIDEN VERTAILU TP 2018 TA 2019 TA 2020 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintamenot 3 593 080,59 3 442 700 3 790 810 Viemälaitoskulut 3 125 310,82 3 203 200 3 552 610 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 366 340,67 375 500 343 640 Palvelujen ostot 943 567,41 907 100 762 970 Henkilöstö 31 714,34 27 430 30 000 Liiketoiminnan muut kulut 24 426,62 34 700 20 100 Jätevedenpuhdistus/Viikinmäki 2 227 031,55 2 097 970 2 634 100 Loka-autoasemakulut 59 984,00 55 000 53 710 Vesistöjen hoito 270 203,83 239 500 238 200 Tuusulanjärvi-projekti 197 565,94 0 0 Toimintatulot 4 733 557,43 5 172 795 5 310 006 Käyttömaksut 2 963 381,37 2 880 496 3 385 670 Vuosimaksut 1 138 392,47 1 734 500 1 453 500 Pääomakorvaukset 54 520,91 95 500 72 500 Loka-automaksut 59 984,00 67 000 74 000 Muut viemärilaitoksen tuotot 49 508,90 155 799 29 836 Tuusulanjärvi-projektin tuotot 197 565,96 0 0 Jäsenyhteisöjen vesistökunnostusmaksut 234 331,67 215 224 267 059 Vesistöjen kunnostusmaksut ja muut tuotot 27 803,40 24 276 27 441 Muut vesistötuotot 7 868,75 0 0 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 200,00 0 0 Poistot 1 248 534,13 1 306 237 1 506 134 Viemärilaitos 1 184 354,41 1 242 806 1 449 834 Vesistöt 64 179,72 63 431 56 300 INVESTOINTIOSA 1 036 981,79 5 400 000 1 450 000 Omat viemärilaitosinvestoinnit 593 117,49 5 400 000 910 000 Jätevedenpuhdistamo 443 864,30 0 540 000 TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot 4 733 557,44 5 172 795 5 310 006 Liikevaihto 4 733 557,44 5 172 795 5 310 006 Toimintamenot -3 593 080,59-3 442 700-3 790 810 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -366 340,67-375 500-343 640 Palvelujen ostot -3 170 598,96-3 005 070-3 397 070 Henkilöstökulut -31 714,34-27 430-30 000 Palkat ja palkkiot -11 817,50-11 430-12 000 Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut -19 896,84-16 000-18 000 Eläkekulut -17 169,72-16 000-18 000 Muut henkilösivukulut -2 727,12 0 0 Liiketoiminnan muut kulut -24 426,62-34 700-20 100 Toimintakate 1 140 476,85 1 730 095 1 519 196 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 0 0 Korkotuotot 1 416,53 0 0 Korkokulut -9,27 0-13 913 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 407,26-13 913 Vuosikate 1 141 884,11 1 730 095 1 505 283 Poistot ja arvonalentumiset -1 248 534,13-1 306 237-1 506 134 Suunnitelman mukaiset poistot -1 248 534,13-1 306 237-1 506 134 Tilikauden tulos -106 650,02 423 858-851 Rahastot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -106 650,02 423 858-851 RAHOITUSLASKELMAOSA Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 141 884,11 1 730 095 1 505 283 Investointien rahavirta Investointimenot -1 036 981,79-5 400 000-1 450 000 Pysyvien vastaavien luovutustuotot 200,00 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 105 102,32-3 669 905 55 283 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 300 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -200 000 Rahavarojen muutos 105 102,32-369 905-144 717 Lainakanta 3 300 000 3 100 000
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun Jk 6/2019 liikelaitoskuntayhtymä 10.10.2019 Johtokunta 7/9 Jk 19 PERUSSOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Kuvesin yhtymäkokous päätti kokouksessaan 11.4.2018, että Kuvesin perussopimus päivitetään uuden kuntalain mukaiseksi. Kuntalain mukaan vanhat perussopimukset on päivitettävä viimeistään 31.12.2019 mennessä Perussopimuksen päivitystä on luonnostellut Seija Vanhanen Keravalta muutama vuosi sitten. Se vastaa uutta, vuonna 2015 voimaan tullutta kuntalakia. Luonnosta on edelleen muotoiltu virkamiestyönä ja se on lähetetty 24.4.2018 jäsenkuntien/jäsenyhteisöjen edustajille kommentoitavaksi 31.7.2018 mennessä. Vastauksia saatiin Tuusulan kunnalta, Järvenpään kaupungilta ja HSY:ltä. Kommenttien perusteella muokattu versio lähetettiin jäsenyhteisöille johtokunnan päätöksen 23.8.2018 mukaisesti jäsenyhteisöihin hyväksyttäväksi. Jäsenyhteisöiltä saatiin kokousta seuraavalla viikolla pyyntöjä, joiden mukaan perussopimusta tulisi vielä muuttaa. Tämän perusteella esitys vedettiin takaisin ja johtokunnan kokouksessa 20.9.2018 sopimus palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Sopimuksen sisältöä on käyty läpi useissa neuvotteluissa ja asian tiimoilta on käyty sähköpostikirjeenvaihtoa. Lopulta neuvotteluissa on saavutettu yksimielisyys 12.9.2019. Perussopimuksen sisältö on muokattu lopullisen neuvottelutuloksen mukaisesti. Tämän jälkeen sopimuksen pitäisi olla hyväksyttävissä jäsenyhteisöissä. Liite 3 Perussopimus 2020 Toimitusjohtaja: Johtokunta esittää, että jäsenyhteisöt hyväksyvät liitteenä 3 olevan uuden perussopimuksen siten, että se tulee voimaan 1.1.2020. Päätös: Tark.
JK 6/2019 19 Liite 3 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Perussopimus 2020
JK 6/2019 19 Liite 1 3 1 luku JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenyhteisöt Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymän kotipaikka on Tuusulan kunta. Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokouksen päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Liikelaitoskuntayhtymä on yksikielinen. Liikelaitoskuntayhtymän jäsenyhteisöjä ovat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunta ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäljempänä HSY ). 3 Tehtävät ja toiminta-ajatus Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenyhteisöjensä viemärivesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Kaikki viemäröitävät alueet on merkitty karttaan, joka on tämän perussopimuksen liitteenä. Lisäksi liikelaitoskuntayhtymä voi suorittaa muita jäsenyhteisöjensä vesistöjen kunnostuksen, vesien suojeluun ja vesihuollon toimialaan kuuluvia tai sitä tukevia palveluita. Liikelaitoskuntayhtymä voi olla osakkaana niissä osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään liikelaitoskuntayhtymän tehtävänalaa. Liikelaitoskuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta. 4 Jäsenyhteisön ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Uuden jäsenyhteisön ottaminen edellyttää liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenyhteisön jäsenyys liikelaitoskuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
JK 6/2019 19 Liite 2 3 Jäsenyhteisön, joka haluaa erota liikelaitoskuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle ja muille jäsenyhteisöille. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenyhteisön ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenyhteisön erotessa liikelaitoskuntayhtymästä sille ei suoriteta osuutta sen maksamasta peruspääomasta tai muista liikelaitoskuntayhtymän varoista. Lisäksi eroava jäsenyhteisö jää edelleen vastuuseen niistä liikelaitoskuntayhtymän veloista ja muista sitoumuksista, jotka ovat syntyneet ennen jäsenyhteisön eroilmoitusta. 2 luku YHTYMÄKOKOUS 5 Ylin päättävä toimielin Liikelaitoskuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous. 6 Yhtymäkokousedustajat Yhtymäkokouksessa on neljä (4) edustajaa, yksi (1) edustaja kustakin jäsenyhteisöstä. Yhtymäkokouksen jäsenet valitaan jäsenyhteisöjen valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymäkokous on valittu. Mikäli yhtymäkokouksen jäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymäkokouksen jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama yhteisö eron myöntämisestä ja uuden jäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli yhtymäkokouskauden aikana liikelaitoskuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia yhteisöjä, ao. yhteisöt valitsevat jäljellä olevaksi yhtymäkokouksen toimikaudeksi omat edustajansa yhtymäkokoukseen noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä. 7 Yhtymäkokousedustajien äänivalta Kullakin yhtymäkokousedustajalla on peruspääomaosuutta vastaava äänimäärä. 8 Yhtymäkokouksen päätösvalta Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa (2/3) liikelaitoskuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä on läsnä.