Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 02.03.2015 Dosentti Anita Mäkinen Johtava asiantuntija
Sisältö 1. Merenkulun ympäristöasioiden sääntely IMO EU Helcom 2. Merenkulun teemaryhmä 3. TPO:n merenkulun uudet toimenpiteet 02.03.2015 Anita Mäkinen 2
Merenkulun ympäristösääntely IMO, International Maritime Organization EUasetukset EUdirektiivit UNCLOS, MARPOL (liitteet I, II, III, IV, V & VI) yleissopimus, AFS -yleissopimus BWMC - yleissopimus Hong Kongin - yleissopimus Kansallinen lainsäädäntö MYSL 2009 HELCOM, 1992, Annex IV HELCOM Suositukset Arktinen neuvosto AMSA2009 Suositukset 02.03.2015 Anita Mäkinen 3
IMO Merenkulku on kansainvälistä toimintaa, joten se tarvitsee kansainväliset, globaalit säännökset. Säännökset, jotka koskevat kaikkia kauppamerenkulun aluksia neuvotellaan Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO), jossa on 170 jäsenvaltiota. IMO:ssa päätökset tehdään sopimusosapuolten enemmistön kannan mukaan. 02.03.2015 Anita Mäkinen 4
EU -sääntely Komission aloiteoikeus KV-neuvotteluissa huomioitava EU-kompetenssi. EU-asetus, EU-direktiivi 2.3.2015 5
Helsinki Commission - HELCOM Helsinki Convention, Itämeren suojelusopimus, jonka sihteeristö on Helcom Itämeren alueen merkittävin suojelusopimus ja yhteistyöelin vuodesta 1974; uudistettu 1992 Keskeisin tehtävä on suojella Itämerta kuormitukselta (rehevöityminen ja saastuminen) 10 osapuolta (9 Itämeren valtiota ja Euroopan Unioni) Päätökset tehdään konsensusperiaatteella.
Laivaliikenteen päästöt Pakokaasut: SO x ja NO x päästöt CO 2, hiukkaset Otsonikerrosta tuhoavat: CFC, halonit, VOC Öljy Painolastivesi Haitalliset kemikaalit Jätevedet: harmaat ja mustat Kiinteät jätteet Antifouling maalit VA- melu 02.03.2015 7
Merenkulku jatkuvassa kasvussa Itämerellä Joka hetki >2000 alusta liikenteessä Itämerellä
Merenhoitosuunnitelman toimenpiteiden työstäminen Teemakohtainen Meriliikenteen ympäristökysymykset työryhmä, jäsenet Anita Mäkinen (Trafi; pj) Kirsti Tarnanen-Sariola (Suomen satamaliitto ry.) Susanna Koivujärvi (Liikennevirasto) Jukka-Pekka Jalkanen (Ilmatieteen laitos) Tapani Veistola (Suomen luonnonsuojeluliitto ry.) Sari Repka (MKK/TY) Tuomas Aarnio (YM) Petri Hiltunen (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Christina Palmén/Eija Kanto (Suomen varustamot ry.) Veera Kojo (LVM) Jukka Pajala (SYKE) 9
Teemakohtainen Meriliikenteen ympäristökysymykset- ryhmä Ryhmässä käytiin läpi nykyinen KV-, EU- ja kansallinen lainsäädäntö, sopimukset ja toimenpiteet. Tarkoituksen löytää mahdollinen puuttuva lainsäädäntö/ toimenpiteet, jotka saattavat hankaloittaa/estää Itämeren hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä. Uuden toimenpiteen nimeämisen vaikeus. Kaikkien toimenpiteiden positiiviset vaikutukset eivät mitattavissa vielä Vuonna 2020. Asiantuntija-arvioihin pohjautuvan analyysin perusteella meren hyvää tilaa ei todennäköisesti saavuteta kaikkien kuvaajien osalta vuoteen 2020 mennessä. 10
Uudet Merenkulun toimenpideehdotukset 1. MERENKULKU 1 Öljyonnettomuuksien riskin pienentäminen STS-toimien sääntelyn tiukentamisella Suomen vesialueilla 2. MERENKULKU 2 Alusliikenteen turvallisuuden parantaminen enavigation-strategiaa toteuttavan Älyväylä-konseptin avulla 3. REHEVÖITYMINEN 6 Itämeren typenoksidipäästöjen valvonta-aluestatuksen (NECA) edistäminen kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) 4. REHEVÖITYMINEN 7 Edistetään nesteytetyn maakaasun käyttöä alusten polttoaineena ja huolehditaan tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta 5. ROSKAT 4 Satamien jätteiden vastaanottokapasiteetin parantaminen 6. MELU 1 Edistetään IMO:ssa laivojen vedenalaisen melun vähentämiseen tähtääviä päätöksiä 11
MERENKULKU 1 Öljyonnettomuuksien riskin pienentäminen STStoimien sääntelyn tiukentamisella Suomen vesialueilla Toimenpiteen kuvaus: Suomen aluevesillä, talousvyöhykkeellä ja koko Itämerellä öljyalusten välinen lastin siirto (STS) suoritetaan yhteneväisin menetelmin ja sää- ja jäärajoituksin huomioiden toimenpiteeseen liittyvä suuri öljyonnettomuuden riski. Kirjoitetaan merenkulun ympäristönsuojelulakiin säädökset siitä, miten STS-toiminto tulee suorittaa Suomen aluevesillä. Uudistetaan HELCOMin STS-suositus 28/3; Valmisteluvastuu: Suomessa LVM (Trafi) ja YM. Toteuttamisvastuu: Myöhemmin toimenpiteen toteutuessa valvontavastuussa on Liikenneviraston VTS-keskus yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja SYKEn kanssa. Rahoitusmahdollisuus: Voitaneen tehdä hallinnon virkatyönä Aikataulu: 2016 2022 Indikaattorit: Hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa ja uudet pykälät kansallisessa lainsäädännössä (MYSL2009) sekä päivitetty HELCOMin suositus 28/3 12
MERENKULKU 2 Alusliikenteen turvallisuuden parantaminen enavigation-strategiaa toteuttavan Älyväyläkonseptin avulla Toimenpiteen kuvaus: Satamaan johtavien kauppamerenkulun väylien navigointiturvallisuus (muuttuvat ympäristöolosuhteet esim. maannousu, vedenkorkeuden vaihtelu, virtaukset, jäätilanne) ja Väylien ja satamien välityskyvyn / kuljetustehokkuuden kasvuvaatimus sekä turvalaitteiden kunnon hallinta edellyttävät älyväylä-konseptin kehittämistä Hankkeella tuetaan IMOn määrittelemän enavigation-strategian toteutumista ja valmistellaan siinä suunniteltujen merenkululle tarkoitettujen palvelujen toteuttamista Suomessa. Toimenpiteen ensimmäisessä vaiheessa määritetään konsepti Älyväylien toiminnalle ja tehdään selvityksiä, jotka liittyvät esimerkiksi vedenkorkeustietoon, siirtymiseen BSCD 2000 korkeusjärjestelmään, syvyysmallin navigointikäyttöön, turvalaitteiden kaukovalvontaan, olosuhdetietoihin ja merenkulun turvallisuustiedotteisiin. 13
MERENKULKU 2 Alusliikenteen turvallisuuden parantaminen enavigation-strategiaa toteuttavan Älyväyläkonseptin avulla Toisessa vaiheessa kehitetään Älyväylän järjestelmien pilottiversio ja pilotoidaan järjestelmiä (navigointijärjestelmä ECDIS / INS ja alusliikennepalvelu VTS). Näiden jälkeen saatujen tulosten perusteella päätettävän järjestelmän rakentaminen on valmis arviolta vuonna 2020. Kyseisen enavigation uusien palveluiden ja tuotteiden käyttöönotto alkaa tämän jälkeen ja kestää vuosia. Vastuutaho: LVM, Liikennevirasto Aikataulu: 2016-2022 Indikaattorit: enavigation kehitetyt uudet palvelut ja tuotteet 14
REHEVÖITYMINEN 6 Alusten typpipäästöjen hallitsemiseksi edistetään IMO:ssa tehtävää päätöstä julistaa Itämeri typenoksidipäästöjen valvonta-alueeksi (NECA) 15
REHEVÖITYMINEN 6 NECA, jatkuu Toimenpide: Haetaan Itämerelle NOx Emission Control Area -status IMO MARPOL -yleissopimuksen Annex VI:n määrittelemällä tavalla. Tämän jälkeen yhteisesti sovitun voimaantulopäivämäärän jälkeen rakennetuilta uusilta aluksilta edellytetään 80 %:n NOx-päästövähennystä. (Laivaliikenteen osuus typpikuormasta on 2 3 % - 0.4 0.6 %:iin.) Tämä auttaa osaltaan hillitsemään rehevöitymistä, koska levien kasvu erityisesti Suomenlahdella on typen rajoittamaa Valmisteluvastuu: toimenpide edellyttää HELCOM- jäsenmaiden poliittista yksimielisyyttä. Suomessa HELCOM-valmisteluvastuu on LVM:llä (Trafi) ja YM:llä. Toteuttamisvastuu: varustamoilla. Valvontavastuu: Trafilla. Rahoitus: Katalysaattorien asennus- ja operointikulut kattaa varustamo. Operointikulut, erityisesti urean kustannus, tulee olemaan noin 90 % kokonaiskuluista. Aikataulu: avoin Indikaattorit: Urean käytön seuranta 16
REHEVÖITYMINEN 7 Edistetään nesteytetyn maakaasun käyttöä alusten polttoaineena ja huolehditaan tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta Toimenpide: Edistetään nesteytetyn maakaasun (LNG:n liquefied natural gas) käyttöä alusten polttoaineena kansallisen LNG toimenpideohjelman toteutuksen kautta. Varmistetaan, että LNG:n polttoainekäytön edellyttämä infrastruktuuri on rakennettu sekä maantieliikenteen että meriliikenteen tarpeisiin. Vastuutaho: LVM, TEM, YM. Rahoitusmahdollisuudet: osa yksityistä rahaa, osa budjettirahoitusta. Aikataulu: 2014 2025 Indikaattorit: LNG-käyttöisten alusten ja raskaiden ajoneuvojen lukumäärä. Tankkaus/bunkrausasemien lukumäärä 17
ROSKAT 4 Satamien jätteiden vastaanottokapasiteetin parantaminen Toimenpiteen kuvaus: Kaikkien satamien tulisi olla valmiita ottamaan vastaan laivoissa muodostuvat jätteet ilman eri maksua niin kutsutun no-special-fee järjestelmän mukaisesti. Satamissa jätehuolto pitäisi olla niin hyvin järjestetty, että aluksissa muodostuvia roskia ei päädy missään vaiheessa mereen. Satamien vastaanottokapasiteetin toimivuuden parantamiseksi Itämerellä Fishing for litter ohjelma, jonka mukaisesti kalastajat saavat jättää merestä poistamiaan roskiasatamaan ilman kuluja. Vastuutaho: Valmistelu- ja toteutusvastuu: YM (ELY-keskukset), LVM (Trafi) Satamaliitto (kaupalliset satamat), kunnalliset viranomaiset (esimerkiksi huvivenesatamat) Rahoitusmahdollisuudet: kansallinen, yksityinen Aikataulu: 2016-2020 Indikaattorit: Seurataan roskan määrää meressä 18
MELU 1 Edistetään IMO:ssa laivojen vedenalaisen melun vähentämiseen tähtääviä päätöksiä Jatkuvasti lisääntyvä laivaliikenne Itämerellä lisää myös vedenalaisen melun määrää. Laivojen potkurimelu on jatkuvaa matalataajuista melua, joka saattaa aiheuttaa vesieliöille muun muassa fysiologista stressiä ja häiritä suunnistusta, viestintää ja lisääntymistä. Toimenpide: tavoitteena on edistää IMO:ssa laadittujen kauppamerenkulun vedenalaisen melun vähentämiseen tähtäävien ohjesääntöjen toimeenpanoa ja edelleen kehittämistä. Tarkoituksena on huomioida IMO:n tavoitteet ja määräykset laivojen moottoreiden, potkureiden ja runkojen aiheuttaman melun vähentämiseksi kansallisessa lainsäädännössä. 19
MELU 1, jatkuu Valmisteluvastuu: LVM ja Trafi HELCOM-yhteistyössä Toteutusvastuu: telakat, moottorinvalmistajat, varustamot Valvontavastuu: Trafi Rahoitus: Kehitystyön kustannukset telakoille ja moottorinvalmistajille. Investointikulut varustamoille Aikataulu: 2016-2022 Indikaattorit: mahdollisesti aluksen käyntiäänen taso. 20
Finnish Transport Safety Agency Kumpulantie 9, 00520 Helsinki PO Box 320, FI-00101 Helsinki, Finland Telephone +358 29 534 5000 www.trafi.fi Kiitos!