Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6
Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti Ryhänen avasi tilaisuuden klo 10.00. Seminaari on osa Kilpailukykyä maidontuotantoon hanketta, jossa paneudutaan maidontuotannon toimintaympäristön tarkasteluun ja ennakointiin maidontuottajan päätöksenteon näkökulmasta. Tilaisuudessa keskitytään maitoketjun kokonaisvaltaiseen laadun hallintaan.
Työskentely Matti Ryhänen ohjeisti asiantuntijaosallistujat ryhmätyöosuuteen. Alustuspuheenvuorot olivat pohja ryhmätöille. Keskeistä on maidontuottajan näkökulma. Jokainen osallistuja kirjasi aluksi omat näkemyksensä seuraavista teemoista: Mitkä ovat maidontuotannon nykyiset vahvuudet ja heikkoudet laadun näkökulmasta tarkasteltuna? Miten tulevaisuudessa turvataan laadukas raakamaito (koko ketju pellolta meijeriin)? Miten maidontuottaja saadaan motivoitua tuottamaan riittävän laadukasta maitoa? Sen jälkeen työstettiin teemoja ryhmissä. Lopuksi ryhmätyöt purettiin teematauluille. Jokainen ryhmä kävi vuorollaan kaikilla teematauluilla. Taulujen ylläpitäjät (Jaana Kotro, Anna-Maija Kirkkari ja Margit Närvä) ohjasivat työskentelyä. Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Matti Ryhänen Kilpailukykyä maidontuotantoon -hanke / Maidontuotannon toimintaympäristön tarkastelu - ja ennakointitilaisuus
Teema 1: Mitkä ovat maidontuotannon nykyiset vahvuudet ja heikkoudet laadun näkökulmasta tarkasteltuna? (1/3) Ulkopuoliset olosuhteet. Eläintautitilanne hallinnassa. kannattavuus (ei virhekustannuksia). Ketjun hyvä yhteistyö. Investointituet. toimintaa kehittämällä mahdollisuus vastata laatuvaatimuksiin. Ympäristön puhtaus. Laatuasenne ja työkalut. Aukoton kylmäketju. Puhdas ympäristö ja matala eläintiheys. 142-artikla (rajoite suojaa hintaa). Eläinaines. Nopean rakennemuutoksen hallinta. Epäonnistuneet/epärealistiset investoinnit. investointien etukäteissuunnittelun puuttuminen. 142-artikla (estää tuotannon kasvun). Toimiala ja kilpailijat. Osuustoiminnallisuus. Terve kilpailuasema (kilpailu toimintaa kehittävää, terävöittävää ja tervehdyttävää). Valion vahva neuvotteluasema toimittajapuolella, mutta kaupalla vahvin neuvotteluasema? Kansainvälisyys (mahdollisuus tehdä ulkomaankauppaa). Maidon peruslaatu kunnossa EU:n parhaita. Maidon hinnan voimakkaat vaihtelut. maailmanmarkkinahintojen vaikutus. mm. Venäjän hintojen herkkä vaikutus. Ylimääräisen maidon satunnainen myynti ulkomaille alhaisella hinnalla. Kilpailu (jos asiakkaan vaatimuksia ei onnistuta täyttämään). Kilpailun haaste: Kaupan keskittyneisyys, vahva neuvotteluasema. Tilojen heterogeenisyys. (maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu). (Ryhänen, Närvä ja Nissinen 2011)
Teema 1: Mitkä ovat maidontuotannon nykyiset vahvuudet ja heikkoudet laadun näkökulmasta tarkasteltuna? (2/3) Strateginen asemointi, tuottavuus. Satsaus laatuun huolimatta alkuinvestoinneista koituu positiivisina vaikutuksina pitkällä aikavälillä. eläinten terveyteen tuottavuuteen työaikoihin, työn määrään, työn laatuun Riittävä laatu. missä on ylilaadun raja saadaanko korkeasta laadusta parempaa hintaa markkinoilta Kustannukset suuria (alhainen tuottavuus). Asiakastuntemus ja asiakaspalaute. Valion aktiivinen palautteen keruu tuottajilta ja kuluttajilta. systemaattinen käsittely ja hyödyntäminen Asiakaskentän tuntemus. Kuluttajan positiivinen mielikuva. Tuottajat ymmärtävät, että ketjun loppupäässä on maksava asiakas. Kuka viimekädessä päättää kaupan valikoimien sisällöistä kuluttajalähtöisyys vai kauppalähtöisyys ilman muuta kuluttaja Kuluttajille ei viestitä vahvuuksista riittävästi.
Teema 1: Mitkä ovat maidontuotannon nykyiset vahvuudet ja heikkoudet laadun näkökulmasta tarkasteltuna? (3/3) Osaaminen. Osaaminen tuottaa hyvää peruslaatua. Tuottajien sitoutuminen. Neuvontajärjestöjen palvelutoiminta. Venäjän kaupan osaaminen. Haetaan aktiivisesti oppia ulkomailta. Johtamisen heikko ammattitaito (yhteys huonoon tulokseen ja jaksamiseen). Nopean rakennemuutoksen hallinta. Mittaustuloksia ei hyödynnetä riittävästi. Osaamisen haasteet tulevaisuudessa. Ulkomaalaiset työntekijät laadun, tuote- ja työturvallisuuden näkökulmasta kielitaito Liiketoimintamahdollisuuksien tuntemus. Tehokkaat maidonkeräily- ja jakelutoiminnot tarvittavine ohjeistuksineen. Vahva tuotekehitys. Laaja asiakaskunta (kv. markkinat). Luomun hyödyntäminen puutteellista. Muuta pohdintaa: Eläinten olot, terveydenhoito/lääkkeiden käyttö. lääkejäämien vähäisyys Jäljitettävyys. GMO vapaus. Yleinen hygieniataso kaikissa toiminnoissa. Mielikuvalaatu miltä tila näyttää ulospäin.
Teema 2: Miten tulevaisuudessa turvataan laadukas raakamaito (koko ketju pellolta meijeriin)? Tuottajien motivointi ammatin vetovoimaisuus. Riittävän isot ja tehokkaat yksiköt. Kaikkien ketjussa hyödyttävä toiminnasta. Neuvonnan ja viranomaisten osaaminen pidettävä korkeatasoisena. Työhyvinvointi: rakenne oltava Suomessa kunnossa. Laadunvarmistuksen verkosto tehokkaaseen käyttöön. Kuluttajavetoisuus asiakkaan pitää haluta suomalaista maitoa. Viestintä todellinen viestintä. Tuotanto- ja jalostusprosessin terästäminen. Luottamuksen säilyttäminen, ei saa valehdella. Prosessien hallinta johtaa hyvään laatuun, mistä on viestittävä kuluttajille. Suomalainen meijeriosaaminen pidettävä korkealla tasolla. Osaamisen hyödyntäminen (erityisesti tietotekniikka). Positiivinen viestintä eläinten oloista pihattoolosuhteissa -> hyvät tuotantoedellytykset. Tuotannon poikkeamiin varautuminen. Viranomaisvalvonnan kohtuullistaminen, byrokratian madallus, viranomaisten kouluttaminen (kenen vastuulle?). Kannustava hinnoittelu. Elintarvikeketjun vastuullisuus, kauppa mukaan lukien.
Teema 3: Miten maidontuottaja saadaan motivoitua tuottamaan riittävän laadukasta maitoa? Kannattava tuotanto. Laadusta saatava lisähinta näkyväksi. Työn merkittävyys => ammattiylpeys. Maidontuottajan työn merkitys yhteiskunnalle. Ei saa pilata liialla byrokratialla. Maidontuottaja on osa kokonaisuutta, hyödyntää resursseja kestävästi. Maidontuottajan nähtävä laadun (tuote + toiminta) tuoma hyöty koko ketjussa. Maidontuottajan ja kuluttajan välinen vuorovaikutus. Hyvin järjestetyt prosessit auttavat laadun hallinnassa ja kannattavassa tuotannossa. Edellyttää, että maidontuottaja sisäistää asian. Yhteistyö ja koulutus edistävät sitoutumista. Koko maitoketjun yhteistyö. Maidontuottajan ja kuluttajan luottamuksellinen suhde tärkeä. Luotettavan viestinnän merkitys suuri. Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys koko ketjussa. Koulutus ja oppiminen luovat ymmärrystä ja positiivista virettä. Maidontuottajien ja kuluttajien suhteessa molemminpuolinen kunnioitus. Tukitiimit motivoivat. Maidontuottajien jaksaminen on huomioitava. Viestinnän merkitys osattava hyödyntää. Byrokratian ja valvonnan kohtuullistaminen ja yhtenäistäminen.
Loppukeskustelu Vastuullisen viestinnän merkitys korostuu. Kaupan rooli. Kaupan kilpailutuspolitiikka kyseenalaistettiin. Kuka lopulta päättää mitä hyllyssä on? (kauppa vai kuluttaja). Maidontuottajan osuus jää liian pieneksi. Suomalaisten suhtautuminen ruokaan. Nautintokulttuurin puuttuminen (tankkaus vs. keskieurooppalainen ateriointi). Ruoan osalta laadusta ei haluta maksaa (vrt. autot). Hinnan vaikutus ylikorostuu hintavertailuissa (laatua ei käsitellä oikeudenmukaisesti). Suomalaisella ruoalla on hyvä imago. Hintaero ei voi kasvaa liian suureksi.