Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Transkriptio

1 Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Tuotannon ylösajo Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 5/6

2 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Antti Tukeva avasi tilaisuuden klo Seminaari on osa Kilpailukykyä maidontuotantoon - hanketta. Siinä paneudutaan maidontuotannon toimintaympäristön tarkasteluun ja ennakointiin maidontuottajan päätöksenteon näkökulmasta. Tilaisuudessa keskitytään siihen, miten maidontuottaja voi onnistuneesti kehittää yritystään.

3 Alustuspuheenvuoro: Toimintaympäristö Sami Kilpeläinen, MTK: Suomalaiselle maitotilalle tuet ovat noin % tuotoista, loput markkinoilta (tukien määrä ja suhteellinen osuus tuotoista on kasvanut ajan myötä). Myös pellon ja eläinmäärän kytkös on oleellista ymmärtää. Tuet eivät saa olla yhteydessä tulevaan tuotantoon tai johtaa tuotannon kasvuun tai liittymistä edeltävänä vertailuaikana, jonka komissio vahvistaa, todetun kokonaistuen määrän kasvuun (artikla 142-tuesta). Komissio pitää kiinni pohjoisen tuen rajoitteesta t vuodessa. HUOM! Suomi haki kiintiön korotusta Komissiolta ehdoton EI! ja kannustus pohjoisen tuen ehtojen noudattamiseen. Kiintiöllä on hallittu tuotantomääriä ja samalla luotu edellytykset tuottaa maitoa myös korkeiden yksikkökustannuksien maissa kuten Suomessa. Kiintiöiden poistuessa (vuonna 2015) yksittäisen tilan tuotannon kontrollointi on mahdotonta ja siksi tarvitaan sitovia toimenpiteitä maitomäärien hallintaan (kansallisen tuen pelisäännöt on mietittävä uusiksi). Markkinoiden hallinta siirtynee toimialan hoidettaviksi, mutta komission mukaan tuottajan asemaa on samalla vahvistettava mm. tuottaja- ja toimialaorganisaatioilla. Ympäristö- ja ilmastokysymykset saavat lisää painoarvoa. MTK:n kanta: Maitoala tarvitsee tulevaisuudessakin säätelyä/määräohjausta. Ensisijainen on EU:n kollektiivinen sitova määrärajoittaminen (kiintiöt), mutta toissijaisesti on rakennettava malli toimialan oikeuteen itse säädellä määrästä. Kilpailulainsäädäntöön riittävät joustot relevantin markkinan säätelyn osalta. KESKUSTELU: Antti Tukevan mukaan kiintiöiden poistumisen lähestyessä ja investoivien tilojen kiintiövaatimuksen poistuttua on syntynyt käsitys, että kiintiöillä ei ole jatkossa merkitystä. Ari Teppo toivoo kiintiöiden säilyttävän jatkossakin jonkun arvon, vaikka niiden pääoma-arvo onkin pienentynyt. Arja Talvilahden mukaan monilta tuotantoa laajentaneilta tiloilta puuttuvat riittävät kiintiöt. Olavi Koskimäen mukaan suurin puute on C2 -alueella. Sami Kilpeläisen mukaan tuen ehtoihin sitoutuneita kiintiön hankkineita maidontuottajia ei voida velvoittaa maksuvastuuseen asiaa hoitamattomien puolesta. Antti Tukevan mukaan Valio Oy on laatinut esityksen, jossa C-alueen maidontuotannon tulee pysyä pohjoisen tuen asettamissa rajoissa.

4 Alustuspuheenvuoro: Onnistunut ratkaisu Merja Keisala, maidontuottaja: Resurssit kartoitettava ennen suunnittelua: Työvoima Määrä, osaaminen, kiinnostus ja motivaatio. Johtaminen, työn- /vastuunjako. Isäntäväki on heikoin lenkki jaksaminen. Muutoksen hallinta ja omaksuminen. Pelto Rehun tuotanto ja lannan levitys, kasvukunto, ojitus, lohkokoko, sijainti sekä pellon pysyvyys (oma/vuokra). Peltoalan ja eläinten suhde on oltava riittävän suuri. Peltotuet. Viljelysuunnittelu. Eläimet Eläinmäärän lisäys (omista hidasta, ostamalla kallista). Eläinten laatu ja saatavuus sekä jalostussuunnittelu. Eläintautien välttäminen. Koneet Oma osaaminen, kiinnostus ja aika. Oma koneketju vai urakointi järkevät koneketjut. Rakennukset Kunto, käyttömahdollisuudet ja korjaustarve. Varastotilojen riittävyys. Investoinnit ja rahoitus Etukäteissuunnittelu, budjetointi ja kassavirtojen ennakointi tarpeen. Investoinnin oikea mitoitus, kuka/ketkä investoinnin toteuttaa (töiden sujuvuus ja eläinten hyvinvointi huomioitu). Uusi tekniikka tutuksi etukäteen. Koko ketjun on kehityttävä tasaisesti (kiintiö) ja varasuunnitelmat on oltava valmiiksi olemassa. Ajatustenvaihto viiteryhmän kanssa ja kouluttautuminen. Luovuus vaatii joutilaisuutta. Rehellinen asioiden tarkastelu, ei työnnetä ikäviä asioita pois näkyvistä. apua ajoissa! Lisärahoitustarve on selvitettävä etukäteen. Tiukka seuranta, ei tilinpäätösostoja! KESKUSTELU: Jyri Tiusasen mukaan muutamia isoja tuotantoyksiköitä kaatuu, sillä idealismi ja realismi eivät kohtaa varsinkaan investoinnin alkuvaiheessa (totuus esille vasta tuotannon ylösajon yhteydessä). Sami Kilpeläisen mukaan näissä tapauksessa mopo on karannut käsistä ja kokonaisuutta ei ole hahmotettu. Matti Ryhäsen mukaan suuryksikön rakentaminen nostaa pellon hintaa alueella. Antti Tukevan mukaan pankki on esittänyt joillekin tiloille alkuperäisen investointisuunnitelman mukaisen tuotannon tuplausvaatimuksia rahoitusneuvotteluissa. Meijerin näkökulmasta kaikilla ei ole edellytyksiä tällaiseen tuotannon laajennukseen. Jyri Tiusasen mukaan tuotannon tuplausvaatimus ei liity vakuuksiin vaan Yrittäjän pää on vakuuksista yli puolet. Pankki arvioi osaamista keskituotoksen, pankkihistorian ja kädenpuristuksen perusteella.

5 Alustuspuheenvuoro: Ongelmatapaukset Arja Talvilahti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa: Johtaminen puutteellista ja tuotantotilojen rakentamisen suunnittelemattomuus. Miksi investoidaan isoon navettaan? Millaisesta työstä pitää/ ei pidä? Mikä on unelma 5-10 vuoden päästä? Eläimistä pitäminen on hyvä lähtökohta, mutta ei riittävä. Tuottavien eläinten hankinta ongelmallista. Eläinmäärän lisääminen hidasta omasta karjasta. Välitysvasikoista ei saada parasta eläinainesta. Lopettavia karjojen ostaminen karsintatarve, jalostusarvo, tautiriski. Tärkeää saada navetta heti tuottamaan. Pellon saatavuusongelmat ja korkea hinta. Oma osaaminen puutteellista ja osaavan työvoiman saatavuusongelmat. Koneiden hankinnan ja käytön hallitsemattomuus. Liikevaihdon kasvun ja maksuvalmiuden hallinnan puutteet. Rakentaminen venyy, kustannusarvio ylittyy, tuotannon käynnistäminen viivästyy riittävätkö rahat? Väsyminen, vauhtisokeus (turhan tekniikan hankinta ja kilpailuttamisen puute). Verosuunnittelun puute. Riskien hallinnan puutteet. Ihmissuhteet eivät ole kestäneet muutosta. Uusien tuotantoprosessien hallitsemattomuus. Tuotos ei vastaa oletettua. Epäonnistujat eivät onnistu organisoinnissa, keskitytään vääriin asioihin. KESKUSTELU: Janne Riihosen mukaan tuotannon kasvattaminen vaiheittain on järkevää.

6 Alustuspuheenvuoro: Kirjanpitotilat Arto Latukka, MTT Taloustutkimus: Maitotilojen talouskehitystä voi seurata Taloustohtorista. Investoineiden maitotilojen yrittäjätulo ylitti lähtötason viidentenä vuonna, joten viive on pitkähkö. Tilojen velkamäärä kasvoi kolmin - nelinkertaiseksi lähtötilanteeseen verrattuna. Investoinnit eivät olleet yksinomaan laajennusinvestointeja, myös korvausinvestointeja tehtiin. Investoitaessa: Velkaannutaan. Pääoman kierto hidastuu (erityisesti rakennuksiin ja koneisiin sitoutuessaan). Joustavuus hintamuutoksille vähenee, koska vierasta työvoimaa hankitaan, velkamäärä kasvaa, ostopanoksia hankitaan aiempaa enemmän, toimintoja ulkoistetaan jne. Toisaalta suurilla tiloilla on keskimäärin parempi kannattavuus kuin pienillä tiloilla. KESKUSTELU: Antti Tukevan mukaan Taloustohtori-ohjelma on hyvä työkalu maidontuottajien käyttöön. Käyttökelpoisuutta lisää aikaiset ennusteet kuluvasta kaudesta. Sami Kilpeläinen näki tutkimuspuolen kehityksen hyvänä ja hän toivoi, että jatkossa on arvioitava myös maitotilojen kannattavuuden kehitystä eri hintaskenaarioilla nähdään millaiset tilat pärjäävät ja millaiset tilat ovat vaikeuksissa. Arto Latukan mukaan Taloustohtori mahdollistaa noin sadan parametrin syötön. Matti Ryhäsen mukaan viljan hinnan noustessa tilat, joilla on paljon eläimiä peltoalaan nähden, ovat tällaisessa toimintaympäristössä vaikeuksissa.

7 Työskentely Matti Ryhänen ohjeisti asiantuntijaosallistujat ryhmätyöosuuteen. Alustuspuheenvuorot olivat pohja ryhmätöille. Keskeistä on maidontuottajan näkökulma. Jokainen osallistuja kirjasi aluksi omat näkemyksensä seuraavista teemoista: Miten maidontuottaja voi nykyistä paremmin varautua/valmistautua yrityskoon kasvattamiseen (yrittäjävalmiudet, tuleva toimintaympäristö ym.)? Miten navettainvestointiin kytkeytyvää maitotilan kokonaiskehittämistä voidaan parantaa (yhteistyötahot, neuvonta ym.)? Miten maidontuottaja voi käytännössä rakentaa optimaalisen tuotannon ylösajon (aikaikkuna ym.)? Sen jälkeen työstettiin teemoja ryhmissä. Lopuksi ryhmätyöt purettiin teematauluille. Jokainen ryhmä kävi vuorollaan kaikilla teematauluilla. Taulujen ylläpitäjät (Jyrki Kataja, Arja Talvilahti ja Olavi Koskimäki) ohjasivat työskentelyä. Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Antti Tukeva Kilpailukykyä maidontuotantoon -hanke / Maidontuotannon toimintaympäristön tarkastelu - ja ennakointitilaisuus

8 Teema: Miten maidontuottaja voi nykyistä paremmin varautua/valmistautua yrityskoon kasvattamiseen (yrittäjävalmiudet, tuleva toimintaympäristö ym.)? Nykyisellään oltava kannattavan toiminnan edellytykset ja kehittämismahdollisuudet. Tarvitaan strategia, visio ja arvot. Kyettävä tarttumaan mahdollisuuteen. a) Pöytälaatikkosuunnitelmat (ajoitus tärkeää). b) Kassa, luottotiedot, vakuudet ja pääomarakenne kunnossa. Nuoret viljelijät pakkotyöhön nykyaikaiselle maitotilalle ennen sukupolvenvaihdosta. Investointilaskelmiin verosuunnittelu mukaan, tarvittaessa realisointimahdollisuus on hyödynnettävä. Osaaminen, peruskoulutus ja tarpeen mukaan tapahtuva itsensä kehittäminen. Vertaistuki ja sparrauskumppanit. Parhaiden käytänteiden hakeminen maatalouden vahvuus. Olemassa olevien resurssien hyödyntäminen ja jalostaminen tuottavaan kuntoon. Eläinaines ja pellot. Osaamisen hyödyntäminen. Yhteinen tekeminen. Investointihyödykkeiden ostoprosessin johtaminen ja ostojen kilpailuttaminen. Ongelmia ei yritetä ratkaista investoimalla yhä isompaan, jos nykyiselläkään toiminta ei ole hallussa. Kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Pääomia ei ulosmitata ulos tilalta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

9 Teema: Miten navettainvestointiin kytkeytyvää maitotilan kokonaiskehittämistä voidaan parantaa (yhteistyötahot, neuvonta ym.)? Tilan kokonaiskehittämisen parantaminen (navettainvestointi osa koko kehitystyötä). Prosessikaavion laatiminen, esim. aikajana suunnittelu + rakennusvaihe + käyttöönotto tuotannon jatkuminen suunnitellusti. Riippuvuudet kuvataan aikajanalla, mikä auttaa mm. ympäristöluvan hakuprosessissa ja riskien hallinnassa (tilakohtaisuus). Myös suunniteltava SPV (jatkaja tilalta / tilan myynti). Tsekkauslistat. Tilakeskuksen suunnittelu siten, että navetan myynti ulkopuoliselle on mahdollista. Tuottavien investointien aktiivinen etsiminen (asiantuntija-apu) suoramarkkinointi. Tukitiimin hankkiminen (rakentamisen suunnitteluun, rakennusajalle ja tuotannon käynnistämiseen). Tuottajien vertaistuki. Rakentajat ja asiantuntijat tiimiin mukaan. Luottamuksellisuus ja asioista suoraan puhuminen. Sitoutuminen tiimityöskentelyyn. Asiantuntemus tiimissä (haaste, jos eri näkemyksiä samasta investoinnista, sitoutuuko asiantuntija kehittämiseen, jos oma näkemys ei voita? Kuka maksaa tiimin kulut? Kaikista ei ole yrittäjiksi. Kerrotaan ajoissa ja avoimesti sidosryhmille investointiaikeesta. Ei tule yllätyksenä, voi nopeuttaa mm. rahoituksen ja ympäristöluvan saantia sekä nopeuttaa rakennusprosessia kokonaisuudessaan. Miten kerrotaan investointiaikomuksesta? Hyvässä hengessä suoraan naapureille ja sidosryhmille. Oman itsensä kehittäminen. Kokonaisuuden hallinta, keskittyminen olennaiseen ja kouluttautuminen. Työnjohdollinen osaaminen (toimistotyö on työtä!) Rutiinien kehittäminen (tilasokeuden välttäminen). Onko halukas sitoutumaan (=> rakentamispäätös). Realismi eri sukupolvien tavoitteiden osalta. Jaksaminen (sitoudutaan pitkäksi aikaa tuottamaan).

10 Teema: Miten maidontuottaja voi käytännössä rakentaa optimaalisen tuotannon ylösajon (aikaikkuna ym.)? Workshopissa ei löydetty käytännön mallia optimaaliseen tuotannon ylösajoon. Teemaan ei saatu tyhjentävää vastausta. Teemaa lähestyttiin osittaistarkasteluna, kokonaismallia ei saatu hahmotettua. Seuraavaksi esitetään workshopin tuottamat osittaisratkaisut: Vertaistuki tarpeen (pienryhmätoiminta). Benchmarkkaus vertailun pohjaksi. Tavoitteellinen toiminta. Toteutuksen aikataulutus ja siitä kiinni pitäminen. Tarjolle tulevien resurssien järkevä hyödyntäminen jatkossa. Arviointi ja palaute ulkopuolelta (Asioita ei kaunistella, luottamuksellisuus). Kurinalaisuus. Budjetti, seuranta. Tuotantoprosessit (navetta ja pelto). Kokonaisuuden hallinta keskeistä. prosessien tuettava kokonaisuutta (strategia). Johtopäätökset: Tuotannon ylösajoon ei löydetty optimaalista mallia. Tältä osin tarvitaan tutkimus- ja kehittämistyötä. Konkreettiset toimintamallit tarpeen helpottamaan investoijien päätöksentekoa ja prosessin etenemisen kontrollointia.