VERONMAKSAJAN PARHAAKSI

Pääkirjoitus VERONMAKSAJAN PARHAAKSI Suomeen saadaan tänä vuonna uusi hankintalaki, joka antaa tilaajille entistä paremmat mahdollisuudet hankkia tilaajille parasta arvoa tuottavia asiantuntijapalveluita. Lain viimeistely on vielä kesken, eduskuntaan se viedään kevään aikana ja laki tulee voimaan viimeistään alkusyksystä. Hyvillä hankintamenettelyillä edistetään hyvää laatua, kokonaistaloudellisuutta ja innovatiivisuutta julkisissa hankinnoissa. Suunnittelu- ja konsultointihankinnoissa se tarkoittaa korkeaan osaamiseen perustuvan, uusia ideoita synnyttävän ja vuorovaikutteisen asiantuntijatyön mahdollistamista. Tämä johtaa kestäviin, toimiviin, tehokkaisiin ja järkevästi ylläpidettäviin ratkaisuihin eli veronmaksajan kannalta tehokkaimpaan julkisten varojen käyttöön. Hallitusohjelmassa innovatiivisille hankinnoille on asetettu konkreettinen tavoite, viisi prosenttia kaikista julkisista hankinnoista. Valtaosa suunnittelu- ja konsultointipalveluiden hankinnasta kuuluu tähän kategoriaan. Suunnittelu- ja konsultointipalvelujen hankkiminen vaatii julkiselta tilaajalta kosolti osaamista. On osattava valita sopivin hankintamenettely. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on pystyttävä kuvaamaan riittävän tarkasti tavoiteltu lopputulos, mutta muistettava jättää tilaa innovoinnille. Esivalintakriteerit ja tarjousten vertailukriteerit on osattava erotella toisistaan. Työohjelman laadun, tarjotun osaamisen laadun ja riittävän vahvan resursoinnin tulee olla valinnan pääasiallisia kriteereitä, ne on osattava kuvata selkeästi. Tarjouskilpailuprosessin tulee olla läpinäkyvä, mutta kilpailevien yritysten liikesalaisuudet on kuitenkin pidettävä luottamuksellisina. Hyvän tarjouskilpailun läpiviennin vaatima työmäärä on suuri, mutta ammattimaisesti valmisteltu oikeudenmukainen ja läpinäkyvä tarjousprosessi lisää osapuolten välistä luottamusta. Hyvin toteutetusta hankinnasta ei valiteta. Rakennustieto on uusimassa suunnittelu- ja konsultointipalvelujen hankintaohjeita vastaamaan uuden lain sisältöä. Uudet RT-kortit valmistellaan tilaajatahoja ja palvelutuottajia edustavan toimikunnan johdolla kevään aikana. Uudet ohjeet tehdään konkreettisiksi, jotta ne tuottavat tilaajille suurimman hyödyn. Pelkät ohjeet eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan tilaajien koulutusta ja osittain myös ajattelutavan muutosta, jotta uudet menettelyt saadaan kattavasti käyttöön. Perusohje on kuitenkin yksinkertainen: suunnittelusta ei kannata säästää, se käy aina veronmaksajalle kalliiksi. Matti Mannonen

Ympäristövaikutusten arviointiin lisää tehoa yhtenäisillä malleilla Vuosina 2012 2015 toteutetussa Imperia-hankkeessa on kehitetty hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin yhtenäisiä toimintamalleja ja työkaluja, joita on testattu ja jalostettu kahdeksassa pilottihankkeessa. Yhteiset toimintamallit tehostavat osapuolten yhteistyötä ja edistävät toimenpiteiden kohdentamista merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin, jolloin suunnitelmia on helpompi tarvittaessa korjata jo varhaisessa vaiheessa ja koko hanke etenee sujuvammin. Ennen kuin merkittäville hankkeille voidaan myöntää lupa, on arvioitava niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja osoitettava ettei hanke aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Koska YVA-prosessit ovat usein hyvin laajoja ja niihin osallistuu suuri joukko asiantuntijoita, viranomaisia ja sidosryhmiä, on yhtenäisten käytäntöjen ja toimintamallien kehittämiselle ollut suuri tarve. Viime vuoden lopulla päättyneessä kolmevuotisessa Imperia-hankkeessa tähdättiin YVA-menettelyiden vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen kehittämällä yhteisiä toimintamalleja ja työkaluja. Uudet menetelmät helpottavat hankkeiden merkittävimpien ympäristövaikutusten tunnistamista, järjestelmällistä arviointia ja tulosten esittämistä havainnollisesti. Hankkeella pyrittiin myös parantamaan kansalaisten ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia sekä ymmärrystä hankkeista ja niiden ympäristövaikutuksista. YVA-hankkeiden merkitys konsulteille on etenkin nykyisessä taloustilanteessa huomattava. Meillä Rambollissa YVA-hankkeissa on mukana tavallisesti 10 15 tai suurimmissa jopa 20 asiantuntijaa. Koska YVA-menettely vaaditaan merkittävissä hankkeissa ympäristöluvan saamiseksi, on tärkeää tehdä se niin että asiantuntijoiden osaamisella voidaan myös edesauttaa yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä tuottaen asiakkaille lisäarvoa, sanoo johtava asiantuntija Joonas Hokkanen Ramboll Finland Oy:n Ympäristökonsultoinnista. Joonas Hokkanen vastaa Rambollissa Vaikutusten arviointi tekniikka-alueesta ja toimii suurimmissa YVAhankkeissa vastuullisena vetäjänä. Hän oli YVA:n projektipäällikkönä esimerkiksi Helsingin Energian Biopolttoaineiden käytön lisääminen hankkeessa, jonka YVA-menettelystä Helen Oy palkittiin viime vuonna valtakunnallisten YVA-päivien yhteydessä. Hokkanen on taustaltaan filosofian tohtori ja dosentti. Hankkeen laajuudesta riippuen ympäristövaikutusten arviointimenettely vaatii SKOL-yrityksissä tyypillisesti laajalta ja monialaiselta asiantuntijaryhmältä vähintään viidensadan, mutta suurimmissa hankkeissa jopa tuhansien tuntien työpanoksen, johtava asiantuntija Sakari Grönlund Sito Oy:n Ympäristö ja kaupunkikehitys liiketoiminta-alueelta kuvaa YVA-hankkeiden työmäärää. Sitossa etenkin kaupunkihankkeiden vaikutusten arviointiin keskittynyt Grönlund on koulutukseltaan maantieteilijä. Hän on ollut mukana esimerkiksi Tampereen raitiotiehankkeen vaikutusten arvioinnin kokoamisessa ja Helsingin Kruunusillat-hankkeessa, joka yhdistäisi toteutuessaan raitiotieyhteydellä Laajasalon, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Hän on johtanut aiemmin pääkaupunkiseudulla myös Kehäradan, Kehä II:n jatkeen ja Länsimetron ympäristövaikutusten arviointia.

Kuva Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot YVA: Yhtenäiset toimintamallit ja vuorovaikutuksen tehostuminen antavat mahdollisuuden YVA-prosessien lyhentämiseen ja tarpeettomien valitusten vähentämiseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely vaatii SKOL-yrityksissä tyypillisesti laajalta ja monialaiselta asiantuntijaryhmältä vähintään viidensadan, mutta suurimmissa hankkeissa jopa tuhansien tuntien työpanoksen. Yhteisistä toimintamalleista paljon hyötyjä ja uutta virtaa Sakari Grönlund ja Joonas Hokkanen ovat olleet mukana Imperia-hankkeessa ja pitävät sen hyötyjä suurina. Imperia-hankkeessa kehitetyt toimintamallit tarjoavat kaikille osapuolille yhteisen tarkastelukehikon ja ajattelumallin siitä, miten hankkeiden hyötyjä ja haittoja sekä niiden merkittävyyttä arvioidaan. Niitä voidaan soveltaa halutussa laajuudessa erityyppisissä hankkeissa. Meidän toimistossamme YVA-asiantuntijat ovat olleet hyvin innostuneita pitkälle kehitetystä yhtenäisestä menettelytavasta ja he kokevat saavansa siitä merkittävästi tukea työhönsä ja uutta virtaa, Sakari Grönlund sanoo. Näen vaikutusten arvioinnin neuvottelu- ja keskustelufoorumina hankkeiden kaikenlaisista vaikutuksista ja vaikuttavuudesta, Grönlund jatkaa. Imperia-hanke (Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa) on toteutettu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston Thule-instituutin, Ramboll Finland Oy:n ja Sito Oy:n toimesta. Pääosin EU:n Life-rahaston rahoittaman hankkeen rahoittajina ovat olleet myös ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä edellä mainitut hankepartnerit. SYKEn johtaman Imperia-hankkeen tulokset ovat sovellettavissa myös SOVA-prosessiin (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) ja erilaisten ympäristöön vaikuttavien hankkeiden suunnitteluun. Hyvin toteutettu ympäristövaikutusten arviointi (YVA) säästää ympäristöä ja resursseja sekä sujuvoittaa hankkeen suunnittelua, lupaprosessia ja toteutusta. Ympäristövaikutusten arviointeihin kohdistuu suuria ja osin ristiriitaisia odotuksia, joihin nyt voidaan paremmin vastata.

Läpinäkyvällä arvioinnilla globaalit markkinat Joonas Hokkanen pitää merkittävänä kehitysaskeleena sitä, että tarkastelukehikko tekee ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinnin läpinäkyväksi. Kuka tahansa toimija voi toistaa arvioinnin eri puolilla maailmaa samaan tapaan kuin tieteellisessä toiminnassa vaaditaan. IMPERIA-hankkeessa kehitetyt menetelmät ovat herättäneet kiinnostusta myös ulkomailla muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Yhteisen viitekehyksen ansiosta Imperia-hankkeessa kehitettyä YVA-menettelyä voidaan hyödyntää globaalisti missä tahansa. Tämä tarjoaa myös vientimahdollisuuksia. Ramboll toimii 35 maassa ja meidän on luontevaa laajentaa menettelyn käyttö myös muihin maihin joissa toimimme, Hokkanen sanoo. Hän muistuttaa, että kansainväliset pankit ja suuret rahoituslaitokset edellyttävät tämän tyyppistä tarkastelua, koska suurten hankkeiden rahoittamisessa on hyvin tärkeää saada tieto siitä milloin puhutaan merkittävistä ja vähemmän merkittävistä vaikutuksista. Esimerkiksi Nordstream-kaasuputkihankkeessa ympäristövaikutusten arviointi tehtiin viimeisen päälle. Asiantuntijoiden työpanos oli tuhansia tunteja, koska näin suurissa hankkeissa on tarkasteltava useita erilaisia vaihtoehtoja ja tehtävä laajoja mallinnuksia, Hokkanen sanoo.sito toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa ja Norjassa on otollinen maaperä tällaiselle mallille, Sakari Grönlund sanoo. Kuva 1. Joonas Hokkanen ja Sakari Grönlund: Johtava asiantuntija Joonas Hokkanen Ramboll Finland Oy:stä ja johtava asiantuntija Sakari Grönlund Sito Oy:stä ovat olleet mukana Imperia-hankkeessa ja pitävät sen hyötyjä suurina. Yhteisen viitekehyksen ansiosta Imperia-hankkeessa kehitettyä YVAmenettelyä voidaan hyödyntää globaalisti missä tahansa. Tämä tarjoaa myös vientimahdollisuuksia, Joonas Hokkanen sanoo. Malli auttaa keskittymään olennaisiin vaikutuksiin Yhtenäiset toimintamallit vaikutusten merkittävyyden arviointiin ovat erityisen tärkeitä siksi, että niiden ansiosta selvitykset voidaan jo varhaisessa vaiheessa painottaa olennaisiin vaikutuksiin ja tehdä muiden vaikutusten

arviointi suppeammin. Näin voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja nopeuttaa YVA-hankkeen läpivientiä. Kun asioista puhutaan samalla sanastolla, hankkeesta vastaavan hankekehittäjän työ helpottuu ja tekemisen kitka viranomaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä pienenee. Yhtenäiset toimintamallit ja vuorovaikutuksen tehostuminen antavat mahdollisuuden YVA-prosessien lyhentämiseen ja tarpeettomien valitusten vähentämiseen, Grönlund sanoo. Imperia-hankkeen tulosten soveltamistarve voi lähivuosina lisääntyä, sillä vuonna 2017 voimaan tulevien YVAdirektiivin muutosten myötä myös yhteysviranomaisten tulee tehdä perusteltu päätelmä hankkeiden merkittävistä ympäristövaikutuksista. Soveltamalla yhteisiä ja läpinäkyviä toimintamalleja voidaan myös vertailla eri hankkeissa tehtyjä vaikutusten arviointeja keskenään. Ympäristövaikutusten arviointi on todella vaativaa, koska se on monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden aiheuttamien muutosten ennustamista tulevaisuuteen. Arviointi vaatii korkeaa asiantuntemusta ja erilaisten osaamisten yhdistämistä, ja yhtenäiset toimintamallit ovat tällaisessa vuorovaikutuksessa tehtävässä tiimityössä erittäin tärkeitä. Asiantuntemuksen tasossa ei kannata säästää, koska hyvät asiantuntijat kykenevät yhdessä suppeammillakin lähtötiedoilla löytämään olennaisimmat vaikutukset ja tekemään hyvän arvioinnin hankkimalla tarvittaessa tarkempia lähtötietoja olennaisimpiin vaikutuksiin liittyvistä asioista, Joonas Hokkanen sanoo. Suuren hankkeen vaikutusten arvioinnista tulee helposti todella paksu pinkka korkean tason ammattilaisten tekemää tekstiä, mutta olennaisinta on tunnistaa kokonaisuudesta merkittävimmät vaikutukset. Suunnitelmia helpompi muuttaa nopeammin Ympäristövaikutusten arvioinnissa yksi suurimmista haasteista on vertailla ja suhteuttaa toisiinsa monia hyvin erityyppisiä luontoon ja sosiaaliseen ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia sekä tunnistaa, mitkä niistä ovat merkittäviä. Imperia-hankkeessa kehitetty uusi ARVI-menetelmä ja sitä tukeva työkalu ohjeistoineen tuovat parannuksen nykytilanteeseen. Asiakkaat ovat todenneet minulle, että entistä pidemmälle kehitetyn yhteisen kehikon avulla on helpompi seurata ajattelun logiikkaa ja ymmärtää kuinka merkittävästä vaikuttavuudesta on kysymys. Esimerkiksi Helenin kanssa pystyimme suuressa YVA-hankkeessa tunnistamaan jo prosessin aikana missä syntyy merkittävimpiä haitallisia vaikutuksia. Tällöin hankkeesta vastaava Helen muutti suunnitelmia niin että saimme ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisemman vaihtoehdon arviointiin ja tätä kautta hanketta saatiin vietyä nopeammin eteenpäin, Hokkanen sanoo. ARVI-menetelmä mahdollistaa sen, että eri vaikutuksia arvioivat asiantuntijat noudattavat yhdenmukaisia periaatteita ja raportoivat arvioinnin päättelyketjut havainnollisesti. Menetelmä on jo käytössä suurimmissa konsulttitoimistoissa ja sitä on sovellettu kahdeksassa laajassa YVA-hankkeessa, kuten Suomen ja Viron välisen maakaasuputken YVAssa (Balticconnector) vuonna 2015 ja Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisäämisen YVAssa vuonna 2014. Jos suunnittelusta voidaan heti alkuvaiheessa pudottaa todennäköisten haitallisten ympäristövaikutusten perusteella pois joitakin vaihtoehtoja, suunnittelu voidaan kohdentaa olennaisiin asioihin ja tästä koituu myös säästöjä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin ja suunnitteluun valitaan monesti sama konsultti, koska informaatiota hukkuu paljon jos suunnittelukonsultti on erikseen, Sakari Grönlund sanoo. Imperia-hankkeessa kehitettiin myös toimintamallit tehokkaampaan kansalaisten ja sidosryhmien osallistamiseen, mutta laaja osallistaminen tahtoo olla Grönlundin ja Hokkasen mukaan käytetystä mallista riippumatta vaikeaa. On ymmärrettävää, että suuriin hankkeisiin liittyy paljon erilaisia sosiaalisia ja taloudellisia intressejä. Ne jotka ovat hankkeen puolesta, eivät ole yleensä aktiivisia, ja ne jotka ovat hanketta vastaan vastustavat sitä alusta

loppuun pitäen tiukasti kiinni omista näkemyksistään. Näen osallistamisen enemmänkin resurssi- ja viestintäkysymyksenä. Esimerkiksi Helen järjesti YVA-hankkeessa paljon erilaisia kohdekäyntejä ja keskustelutilaisuuksia ja siksi osallistaminen onnistui hyvin, Joonas Hokkanen sanoo. Metsä Fibren Äänekosken uusi biotuotetehdas on varmasti yhteiskunnallisesti merkittävä ja laajasti hyväksytty hanke, mutta saa olla aika kova konsultti joka sanoo järvenrannan mökkiasukkaalle, ettei tällaisella suurella hankkeella ole hänelle mitään merkittäviä vaikutuksia. Paksuista ympäristöselvityksistä nettipalveluun ja tietopankkiin Hokkanen uskoo, että Imperia-hankkeessa tuotettu kehikko jalostuu edelleen ja siitä tehdään myös nettiversio. Heitän villin arvauksen, että viiden vuoden päästä paksuista ympäristövaikutusten taustaselvityksistä on siirrytty nettiin laitettuun kehikkoon, jonka avulla tunnistetaan merkittävät vaikutukset ja voidaan avata tarvittavat liitteet joista näkyy miten tuloksiin on päästy. Lupaviranomaiset voisivat olla netin kautta mukana alusta lähtien ja koko prosessia saataisiin vaiheittain tarkentuvaksi ja sujuvammaksi, Hokkanen visioi. Hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa kertyvää valtavaa tietomäärää olisi mahdollista hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemmin, jos tiedot paikkatietoineen tallennettaisiin kootusti johonkin tietokantaan. Luottamukselliset tiedot voitaisiin turvata antamalla erityyppiseen tietoon erilaisia käyttöoikeuksia. Tietopankin avulla voitaisiin samantyyppisinä toistuvissa hankkeissa kohdistaa toimenpiteet helpommin olennaisiin vaikutuksiin. Uskon että tällainen tietopankki ja oppiva mallinnusympäristö jossain vaiheessa vääjäämättä tulevat. Siinä ei ole mitään järkeä, että jokaisesta voimalaitoksesta tehdään erikseen samat mallinnukset, jos päästöjen pitää olla joka tapauksessa kaikissa sallittuja raja-arvoja pienemmät ja aiempien hankkeiden perusteella on jo etukäteen tiedossa, ettei merkittäviä haittoja aiheudu, Joonas Hokkanen sanoo. Mallinnuksen hyödyntämisellä suuri kasvupotentiaali Tällä hetkellä jo yli puolet ympäristövaikutuksista mallinnetaan ja mallinnustyökalut kehittyvät nopeasti. Esimerkiksi melu, vesistö ja ilma mallinnetaan. Lisämahdollisuuksia on muun muassa kaukokartoituksella, jolloin esimerkiksi kasvillisuus voitaisiin tunnistaa jopa lajitasolle asti esimerkiksi lennokeista tehtävän kaukokartoituksen ja kuvankäsittelyohjelmistojen avulla. Käynnissä on tällä hetkellä kehityshanke lintujen tunnistamiseksi tutkilla törmäysherkillä alueilla rannikolla jopa lajitasolla, Hokkanen sanoo. Pelkästään Suomen tuulivoimahankkeissa on maamme rannikkoalueilta selvitetty todella tarkasti esimerkiksi kaikki lintulajit ja valtava määrä muuta tietoa. Yhden tuulivoimapuiston lintukartoituksiin saattaa mennä jopa 150000 euroa. Jos kaikkien hankeselvitysten tiedot olisi tallennettu yhteen, meillä olisi todella hyvä kuva rannikon luonnon tilasta. Hankevastaavilla on yhdessä paremmat tiedot kuin yhdelläkään viranomaisella, ja olisi todella hyvä jos tällaiset hyödylliset tiedot saataisiin laajempaan käyttöön, Joonas Hokkanen sanoo. Lupaehdoissa voitaisiin velvoittaa tietynlaisten tietojen luovuttamiseen ja tallentamiseen laajempaankin käyttöön. Esimerkiksi vesistöjen mallintaminen on kallista, ja monilla alueilla erilaisia hankkeita varten joudutaan hankkimaan moneen kertaan uudestaan samoja tietoja, Sakari Grönlund sanoo. Jos Suomessa onnistuttaisiin kehittämään viranomaisten, SKOL-yritysten ja muiden alan keskeisten toimijoiden yhteistyönä entistä pidemmälle vietyjä toimintamalleja YVA-hankkeissa kertyneiden tietojen hyödyntämiseen, tämä kasvattaisi entisestään myös Imperia-hankkeessa kehitettyjen maailman mittakaavassakin edistyksellisten mallien ja käytäntöjen sekä koko suomalaisen YVA-osaamisen vientimahdollisuuksia.

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2016 Alan liikevaihto kasvoi 7 % vuonna 2015 Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuodesta suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Teknologiateollisuuden toimialoista suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala ovat ylittäneet ennen finanssikriisiä saavutetun liikevaihtotason. Investoinnit Suomeen matalalla tasolla Suomen tilanne koko kansantalouden tasolla on huolestuttava, kun ottaa huomioon maailmantaloudessa piilevät riskit ja epävarmuudet. Länsi-Euroopan viimeaikaisesta talouskasvusta poiketen bruttokansantuote Suomessa ei ole kääntynyt kasvuun. Keskeisen vientisektorin eli teollisuuden tuotanto on painunut takaisin vuoden 2009 tasolle eikä vienti kasva. EK:n tammikuun suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten näkymissä seuraavalle puolelle vuodelle ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suhdanteiden yleiskuvan ennustetaan jatkuvan heikkona, ja myös henkilöstön määrä vähenee. Yritysten investoinneissa Suomi on jäänyt dramaattisesti jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaista. Investointien puute heikentää merkittävästi suunnittelu- ja konsultointialan näkymiä. SKOL-yritysten tilauskanta pieneni edellisestä vuosineljänneksestä, mutta on vuoden takaista parempi Suhdannekyselyyn vastanneiden yritysten tilauskanta pieneni viimeisellä vuosineljänneksellä lievästi verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Kotimaan tilauskanta pysyi lähes ennallaan, mutta vientitilauskanta pieneni merkittävästi. Toimialoittain muutoksen suunta vaihteli: talo- ja teollisuussektoreilla tilauskanta pieneni vajaat neljä prosenttia, yhdyskuntasektorilla kasvoi kolme prosenttia.

Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna yritysten tilauskanta parani. Tilauskanta kasvoi kotimaassa, mutta viennin tilauskanta pieneni. Talosektorilla tilauskanta oli vuodenvaihteessa 20 prosenttia ja yhdyskuntasektorilla 10 prosenttia vuoden takaista suurempi. Teollisuussektorilla tilauskanta pieneni 3 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Lähiajan näkymät kokonaisuutena neutraalit, toimialoittain vaihtelua Suunnittelu- ja konsultointiyritysten näkymät ovat tammikuun kyselyn perusteella neutraalit - kaikkien vastanneiden joukossa saldoluku oli nolla. Vastaajista 56 % ennakoi markkinatilanteen pysyvän ennallaan, 22 % ennakoi positiivista muutosta ja 22 % negatiivista muutosta. Talosektorin saldoluku nousi merkittävästi edellisestä vuosineljänneksestä ja oli nyt +16 %. Infrassa markkinanäkymät ovat muuttuneet huonompaan suuntaan, saldoluku on nyt -25 %. Teollisuudessa markkinanäkymät ovat ennallaan - saldoluku on lievästi miinuksella. Uusien tilauksien määrä vuoden takaista pienempi Uudet tilaukset nousivat viimeisellä neljänneksellä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna johtuen normaalista kausivaihtelusta. Vuoden takaiseen jaksoon verrattuna uudet tilaukset vähenivät kuitenkin merkittävästi.

Talosektorilla uudet tilaukset ovat vähentyneet 10 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuudessa ja yhdyskuntasektorilla vähennys vuoden takaiseen vastaavaan jaksoon on peräti 25 prosenttia. Pudotus vuoden takaiseen verrattuna on merkittävä. Suunnittelu- ja konsultointiyritysten henkilöstömäärän kasvu pysähtyi työttömyys uhkaa väyläsuunnittelijoita Suhdannekyselyyn vastanneissa yrityksissä henkilöstön määrä pysyi ennallaan verrattuna edelliseen neljännekseen. Lomautettujen ja lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä lähti voimakkaaseen kasvuun. Kokonaan tai osittain lomautettuina oli tammikuussa 2,5 prosenttia vastanneiden yritysten henkilöstöstä, kun lokakuussa luku oli 0,8 %. SKOL teki tammikuussa 2016 jäsenyrityskyselyn väyläsuunnittelun työllisyysnäkymistä. Kyselyn perusteella hankkeiden puute alkaa näkyä nopeasti yritysten työkannassa. Vastaajayrityksissä työskentelee tällä hetkellä hieman alle 1 500 asiantuntijaa tie-, katu- ja ratahankkeissa, näistä lähes puolet valtion rahoittamissa hankkeissa. Yritykset arvioivat, että noin neljäsosa (26 %) valtion väylähankkeissa nyt työskentelevistä voisi jatkossa työllistyä korjausvelkahankkeissa. Tämä edellyttää, että ne saadaan käyntiin. Muihin hankkeisiin työllistyy vajaa kolmannes (31 %). Työttömyys uhkaa 43 % jäsenyritysten tie- ja ratasektorin henkilöstöstä. Kysely tehtiin ennen Raide-Jokerin rahoitusesitystä. Raide-Jokeri työllistäisi liikkeelle lähtiessään vajaan kuudesosan työttömyysuhan alla olevista, SKOLin toimitusjohtaja Matti Mannonen arvioi. Yhteensä 63 % vastanneista arvioi, että työpula on joko jo alkanut tai alkaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Lopuilla töitä riittää vuoden lopulle tai vuoden 2017 alkupuolelle. Suunnittelutöiden loppuminen tulee näkymään nopeasti myös infra-alan urakoinnin vähentymisenä. Pitkään jatkuva työpula vaarantaa myös alan osaamisen tulevaisuudessa. Lisätietoja: Matti Mannonen, toimitusjohtaja, SKOL matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi GSM 040 544 7047

Rakennusfoorumissa esillä julkisten hankintojen laadukas toteutus Vuoden 2016 ensimmäinen Rakennusfoorumi järjestettiin 2. helmikuuta. Foorumin teemana olivat hankintalain kokonaisuudistuksen tuomat muutokset ja näkökulma teeman tarkasteluun oli suunnittelu- ja konsultointipalvelujen hankinta. Hankintalaki uudistuu Katariina Huikko esitteli hankintalain uudistuksen tuomia oleellisia muutoksia ja vastasi lukuisiin aiheesta nousseisiin kysymyksiin niin esityksen jälkeen kuin myöhemminkin illan aikana. Uuden hankintalain tuomat muutokset ovat olleet jo hyvän aikaa esillä, mutta toistaiseksi on vielä epäselvää milloin uudistettu laki tulee voimaan. Lain voimaantulon ajankohdaksi on arvioitu alkusyksyä 2016, mutta täyttä varmuutta asiasta ei toistaiseksi ole. Siirtymävaiheessa sovellettava laki herätti paljon keskustelua ja useat osanottajat jäävät vielä odottamaan tarkempia ohjeita tässä vaiheessa. TEM tulee julkaisemaan ohjeistusta siirtymävaiheessa sovellettavasta lainsäädännöstä vielä kevään aikana. Infra-alalla Liikennevirasto viitoittaa tietä Liikennevirastolla on käynnissä kaksi hanketta, joiden tuotokset tulevat vastaamaan lain muutoksiin. Rakennusfoorumin toisen alustuksen pitänyt Siru Koski esitteli Liikenneviraston tulevaa hankintaohjeistusta sekä kilpailutusjärjestelmää. Liikenneviraston hankintaohjeistus on lakiuudistuksen johdosta päivitystyön alla. Tavoitteena ei ole ainoastaan päivittää nykyistä ohjeistusta uuden lain mukaiseksi vaan samalla kehittää hankintaprosessia. Keskeisiä teemoja kehitystyössä ovat osaaminen ja innovaatio. Lakiuudistus tuo mukanaan tiedonvaihtoon ja tietoturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Käytännön tasolla tämä ohjaa hankintayksiköitä käyttämään erilaisia sähköisiä järjestelmiä, jotka täyttävät laissa esitetyt vaatimukset. Liikennevirasto tulee vastaamaan uusiin vaatimuksiin kehityksessä olevalla kilpailutusportaalilla, jonka työnimi on Kippo. Portaali tulee toimimaan hankinnan kokonaisvaltaisena alustana ja työkaluna Liikenneviraston hankinnoissa tulevaisuudessa. Järjestelmässä on mahdollista mm. laatia tarjouspyyntö, jättää tarjouksia ja vertailla tarjouksia. Se ei siis tule ainoastaan toimimaan lain vaatimana alustana tiedonvaihdolle vaan sen on määrä olla myös tehokas työkalu hankintaprosessin läpiviemisessä. Asuntorakentamisessa yhteistoiminnalla laadukkaaseen lopputulokseen Seppo Kallio puhui foorumissa eri urakkamuotojen vaikutuksesta laatuun asuntorakentamisen näkökulmasta. Urakkamuotojen kirjo on laaja ja tietyn urakkamuodon soveltuminen riippuu kohteesta. Suomessa kovaa vauhtia yleistyvät allianssimuodot ovat pääosin tuttuja infra-puolelta, mutta mahdollisuuksia on kokeiltu jo asuntorakentamisen sarallakin ja tulokset ovat olleet positiivisia. Yhteistoimintamalleja voisi Kallion mukaan tuoda enemmän mukaan erityisesti suunnittelun puolelle. Nykyinen tietokonepohjainen suunnittelu ei mahdollista suunnittelijoiden välistä luovaa vuorovaikutusta tehokkaasti, joten vuorovaikutukselle on luotava enemmän muita foorumeita. Esimerkkinä Kallio esittää Big room suunnittelun, josta on olemassa hyviä kokemuksia. Resursointi ja hankinnan laatu keskeistä suunnittelussa Santeri Naumanen esitteli diplomityönsä tuloksia otsikon Suunnittelun vaikuttavuus johdattelemana. Keskeinen ketju, joka yhdistää suunnittelun hankinnan ja rakennushankkeen onnistumisen, on pelkistettynä seuraavanlainen: suunnittelun laatu vaikuttaa suuresti rakennushankkeen onnistumiseen ja suunnittelun laatu on taas vahvasti sidonnainen suunnittelun resursointiin. Näin ollen suunnittelupalveluja hankittaessa oleellista on kiinnittää huomiota siihen, että hankinnassa käytettävät arviointimenetelmät sekä hankintamenettelyt mahdollistavat ja rohkaisevat tarjoajia resursoimaan tarjoukset toimeksiantoa vastaavaksi.

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu hintakilpailun johtavan usein aliresursoituun työsisältöön ja näin ollen laadun painottaminen hankinnassa ei vain korosta suunnittelijoiden osaamista, mutta myös edistää oikein mitoitettujen resurssien valitsemista tehtävään. Ideaalisesti mitoitetuin suunnitteluresurssein hankkeen onnistuminen on suuren askeleen lähempänä jo suunnittelupalvelujen hankintavaiheessa. Rakennusfoorumin esitykset löytyvät osoitteesta: https://www.rakennustieto.fi/index/rakennustieto/rakennusfoorumit/esitykset.html Kotoutetaan kansainväliset opiskelijat Suomeen! Findwork.fi -palvelu yhdistää yritykset ja kansainväliset osaajat Yli 3000 ulkomaalaista opiskelijaa suorittaa vuosittain korkeakoulututkintonsa Suomessa. Parhaassa tapauksessa he työllistyvät Suomeen ja avaavat kansainvälistyville yrityksille uusia markkinoita kotimaansa kontakteilla, maatuntemuksella ja verkostoilla tai helpottavat ulkomaisten investointien päätymistä Suomeen. Kuitenkin vain hyvin pieni osa valmistuneista jää Suomeen. Lähdön tavallisin syy on se, ettei ulkomainen tutkinnonsuorittaja saa Suomesta työtä. Nyt lanseerattava Findwork.fi -palvelu tarttuu härkää sarvista. EK:n, Sitran, Amcham Finlandin, Team Finlandin ja Finpron yhteishanke edistää pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä tekemällä ulkomaisten osaajien rekrytoinnin helpoksi. Palvelun teknisenä tuottajana toimii startup-yritys Me2We. Tavoitteena on moninkertaistaa ulkomaalaisten osaajien määrä kansainvälistyvissä suomalaisyrityksissä. Rekrytointi helpommaksi Findwork.fi -nettisivusto ratkoo kohtaanto-ongelmaa tuomalla yhteen Suomessa tutkintoaan opiskelevat tai vastavalmistuneet kansainväliset osaajat sekä suomalaiset uudistumis- ja kansainvälistymishaluiset yritykset. Pk-yritys rekrytoi aina pelkästään todelliseen tarpeeseen. Mistään tempputyöllistämisestä ei siis ole kyse, sanoo hankkeen vetäjä, asiantuntija Heidi Marttila EK:sta. Tähän asti rekrytoimisen kynnystä on nostanut entisestään se, että yrityksen on täytynyt olla yhteydessä eri yliopistoihin ja korkeakouluihin löytääkseen haluamansa osaajan. Tällaiseen ei pk-yrityksillä ole resursseja. Halusimme palvelun avulla ratkaista tämän ongelman ja tehdä rekrytoimisen mahdollisimman helpoksi, Marttila kertoo. Bruce Oreck suojelee kampanjaa Entinen Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläs, nykyinen Aalto-yliopiston Executive in Residence -opettaja Bruce Oreck on puhunut kansainvälisten opiskelijoiden tuomasta potentiaalista jo kauan. Oreck onkin Findwork.fi -hankkeen keulakuva ja suojelija. Jokainen suomalainen kustantaa maksamillaan veroilla välillisesti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opintoja. On Suomen etu, että tehdyt investoinnit kantavat hedelmää täällä eivätkä vuoda muissa maissa hyödynnettäviksi, Oreck sanoo.

Miten mukaan? Sivustolla www.findwork.fi yritys voi ilmoittaa joko vakituisen tai pysyvän työpaikan, opinnäytetyöhön liittyvän projektin tai vaikkapa joukkoistamishankkeen. Yritys rajaa sivustolla itse, mitä hakee, ja rajauksessa voi käyttää esimerkiksi kielitaitovaatimuksia tai muuta osaamista. Opiskelijat ja yliopistot voivat rekisteröityä sivustolle vaivatta ja maksutta. Findwork.fi Lisätietoja: Heidi Marttila, asiantuntija, EK, p. 040 643 4355