TASEKIRJA 2015 KH 29.3.2016 44 LIITE 14
SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 7 Kunnan hallinto... 8 Yleistietoa... 8 Yleinen taloudellinen kehitys... 13 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 13 1.1.4 Kuntien talouden kehitys... 14 Oman alueen taloudellinen kehitys... 15 1.1.5 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 17 1.2 KUNNAN HENKILÖSTÖ... 18 1.1.1 Ypäjän kunnan henkilöstö... 18 1.2 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA... 19 1.3 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 20 1.4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset)... 22 1.5 TOIMINNAN RAHOITUS... 23 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 23 1.6 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 24 Tase ja sen tunnusluvut... 24 1.7 KOKONAISTULOT JA MENOT... 26 1.8 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 27 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 27 Konsernin toiminnan ohjaus... 27 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 28 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 28 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 29 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 30 2
Konsernitase ja sen tunnusluvut... 31 1.9 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 33 Tilikauden tuloksen käsittely... 33 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 33 1.10 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 34 Keskusvaalilautakunta... 34 Vaalit... 34 Tarkastuslautakunta... 34 Hallinnon ja talouden tarkastus... 34 Kunnanhallitus... 34 Johtamispalvelut... 34 Hallintopalvelut... 37 Lomituspalvelut... 38 Sivistyslautakunta... 39 Varhaiskasvatus... 39 Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto... 39 Muut koulutuspalvelut... 40 Kirjasto... 41 Kulttuuritoimi... 42 Liikunta ja ulkoilu... 42 Nuorisotyö... 43 Rakennuslautakunta... 44 Lupa- ja valvontapalvelut... 44 Tekninen lautakunta... 45 Yleiset alueet... 45 Rakennukset... 45 Vesihuoltolaitos... 46 Palo- ja pelastuspalvelut... 47 Muut tekniset palvelut... 48 Kuntakonserni... 48 Ulkoiset kulut ja tuotot... 49 Sisäiset kulut ja tuotot... 50 Sisäiset ja ulkoiset kulut ja tuotot... 52 3
1.11 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu... 55 1.12 Verotulojen erittely... 56 1.13 Valtionosuuksien erittely... 57 1.14 Investointiosan toteutumisvertailu... 57 Kunnanhallitus... 57 Sivistyslautakunta... 58 Investoinnit yhteensä... 60 1.15 Rahoitusosan toteutumisvertailu... 61 1.16 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 62 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 64 2.2 TULOSLASKELMA... 64 2.3 RAHOITUSLASKELMA... 65 2.4 TASE... 66 2.5 KONSERNILASKELMAT... 68 Konsernin tuloslaskelma... 68 Konsernin rahoituslaskelma... 69 Konsernitase... 70 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 72 3.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 72 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät... 72 3.3 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 73 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 73 3.4 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 74 Toimintatuotot (ulkoiset)... 74 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista... 74 4
Pakollisten varausten muutos... 74 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot /-tappiot... 74 Rahoitustuotot... 75 Satunnaiset erät... 75 3.5 TASEEN LIITETIEDOT... 76 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet... 76 Pysyvien vastaavien sijoitukset... 77 Oleelliset kuntayhtymäosuuksien muutokset... 77 Saamiset... 78 Rahoitusarvopaperit... 78 Pakolliset varaukset... 78 Oma pääoma... 79 Pitkäaikaisen vieraan pääoman erät, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua... 79 Lyhytaikainen vieras pääoma... 79 Lainamäärän kehitys... 80 Siirtovelat... 80 3.6 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 81 Oman pääoman muutokset... 81 Omistukset muissa yhtiöissä... 81 3.7 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 82 3.8 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 83 3.8.1 Henkilöstökulut... 83 3.8.2 Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut... 83 3.8.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 83 3.8.4 Henkilöstömenot... 84 Henkilöstön tila... 85 Poissaolot... 85 Investoinnit henkilöstöön... 88 Työterveyshuolto... 88 Koulutus... 88 Tyky-toiminta... 89 Palkkojen tarkistukset vuonna 2015... 89 5
3.9 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA... 90 3.10 VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS... 91 Tuloslaskelma... 91 Tase... 92 4 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 93 4.2 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT... 93 4.3 KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOSITELAJIT... 93 4.4 SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ... 93 5 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 94 6 TILINTARKASTUSMERKINTÄ... 94 6
TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Toimintavuosi 2015 toi keväisten eduskuntavaalien seurauksena maahamme kolmen suurimman puolueen muodostaman enemmistöhallituksen. Sipilän johtama hallitus linjasi hallitusohjelmassaan päätavoitteekseen pitkään odotetun ja paljon puhutun soteuudistuksen maaliin saattamisen. Kuntareformi jäi taka-alalle ja sote-uudistuksen rinnalla maahamme ollaan muodostamassa 18 itsehallintoaluetta, joita nimitetään maakunniksi. Uudistuksen käytännön työ on monin osin auki ja Kanta-Hämeestä toivotaan omaa sotealuetta, joka voisi muodostua kolmesta eri sote-tuotantoalueesta, joista Forssan seutu olisi yksi. Näin Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminta, joka alkoi vuoden 2014 alussa, voisi jatkua edelleen. Forssan seudulla on katsottu soteintegraation muodostuneen jo hyvissä ajoin ja alueemme malli onkin ollut esillä esimerkkinä onnistuneesta ratkaisusta. Monet ratkaisut koskien mm. rahoituksen järjestelyjä, odottavat ratkaisuaan ennen kuin tavoiteltuun maaliin voidaan päästä. Tilannetta mutkistaa myös maakunnille kertyvät lukuisat muut tehtävät Elyiltä ja maakuntien liitoilta. Myös vaalilainsäädäntö tuo problematiikkaa, sillä kuntavaalien ja maakuntavaalien yhteensovittaminen ei ota onnistuakseen. Toimintojen ja rahoituksen kannalta monet perustuslain kannalta tärkeät asiat ovat niin ikään edelleen avoinna ja selviteltävänä. Edellä kerrottu kuvaa tilannetta laajemmin tarkasteltuna maassamme, mutta iso asiakokonaisuus rakentaa pohjaa tulevaisuuden Suomelle maakuntineen. Merkittäviä tapahtumia ja talouden tilaan vaikuttavia tekijöitä kunnassamme olivat toimintavuonna tärkeiden maankäytön ja suunnittelun (kaavoituksen) eteneminen ja loppuunsaattaminen. Palikkalan osayleiskaava on saanut jo lainvoiman ja Tyrinselän tuulivoimaa puhuttanut kaava valtuustohyväksynnän. Investointihankkeista suurimerkityksinen siirtoviemärihanke (Ypäjä-Loimaa) eteni suunnitelmien mukaan ja se valmistuu vuonna 2016. Kunnanhallitus ja valtuusto miettivät työryhmissä kuntastrategiaa ja kunnan visiota syyskauden 2015. Ypäjä 2020 visio ja kuntastrategia sai valtuustohyväksynnän toimintavuoden joulukuussa. Vuodelle 2020 visio kuvaa Ypäjää kansainväliseksi hevostoimintojen ja hyvien lähipalvelujen kunnaksi, joka sijaitsee Loimijokilaakson kulttuurimaisemassa. Kannattaa korostaa, että hevonen on toimintojen keskiössä. Yrittäjyyden esille tuominen ja toiminta-aktiviteetin tehostaminen on nähtävä tärkeäksi. Työllisyyden hoitoon tulee panostaa. Kunnan talous on suhteellisen vakaa, tilikauden lopputulema kertoo paitsi sen, että vuosikate oli selvästi positiivinen ja poistotkin saatiin reilusti katetuiksi. Kunnan lainakantakin on edelleen alhainen. Kannattaa toki tiedostaa myös se, että pieni kunta on herkkä ja isoissa muutostilanteissa, jota on valtakunnan tasolla tapahtumassa, on oltava varuillaan. Ennen muuta rahoitusratkaisut, verotukselliset kysymykset, joihin alussa viittasin, odottavat ratkaisuaan. Ypäjällä maaliskuussa 2016 Vesa Ketola, kunnanjohtaja 7
Kunnan hallinto Yleistietoa Ypäjä on pinta-alaltaan 182 km 2 :n maaseutumainen alue Lounais-Hämeessä, Kanta- Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien rajalla. Seudullista yhteistyötä tehdään tiiviisti muun muassa aluekehittämisessä Forssan, Jokioisten, Humppilan ja Tammelan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajan, erityisesti Loimaan kaupungin kanssa. Kunta on huolehtinut kuntalaisten peruspalveluista itse lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jota hallinnoi ja järjestää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja toisen asteen koulutusta, jota ollaan mukana järjestämässä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä sekä Hevosopisto Oy:ssä. 8
Asukasluku Asukasluvun kehitys 1998 2015 Ypäjän kunnan asukasluku laski vuoden 2015 aikana 2,2 %:lla, 54 henkilöllä. Luottamuselin- ja toimialaorganisaatio Ypäjän kunnan keskeinen luottamuselin- ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa. Valtuusto Khallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta 9 Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta
VALTUUSTO Vuosien 2013 2016 (kunnan)valtuusto, jonka toimikautta on pidennetty vuodelle 2017: Puheenjohtaja Matti Alanko kesk Markku Leppälahti kesk 1.varapuheenjohtaja Jari Hepomaa kok Heikki Levomäki kesk 2. varapuheenjohtaja Veijo Simola vas Terhi Löfstedt kok Tapio Ahonen kok Matti Mikkola kesk Markku Heikkilä ps Jenni Mäntynen vihr Pirkko Herd vihr Pirjo-Riitta Palonen sdp Sampsa Jaakkola kok Jouni Paloposki kesk Mirja Jokio sdp Antti Rantanen kesk Eija Kara kesk Jari Rämö kesk Juhani Kaunela kesk Markku Saastamoinen kok Päivi Laine kesk Kunnanvaltuuston sihteerinä toimi taloussihteeri Pirjo-Maarit Hellman. TARKASTUSLAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 tarkastuslautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jari Rämö Markku Saastamoinen Hanna Uusi-Kölli Hilkka Vanne Tero Airaksinen 10
KUNNANHALLITUS Vuosien 2013 2016 kunnanhallitus: Puheenjohtaja: Markku Leppälahti 1. varapuheenjohtaja: Tapio Ahonen 2. varapuheenjohtaja: Eija Kara Päivi Laine Heikki Levomäki Anni Vääri Juha Lundström Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Vesa Ketola. Sihteerinä toimi taloussihteeri Pirjo-Maarit Hellman. SIVISTYSLAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 sivistyslautakunta: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Juhani Kaunela Terhi Löfstedt Juha Mäenpää Kristiina Seppä Niina Laaksonen Sampsa Jaakkola Pirjo-Riitta Palonen Mirja Jokio Jukka Aaltonen Sivistyslautakunnan esittelijänä toimi rehtori Heikki Vainio ja kirjaston asioiden osalta vs.kirjastonjohtaja Satu Leppälahti. Pöytäkirjanpitäjänä toimi koulutoimensihteeri Auli Hossi. 11
RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 rakennuslautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Katja Karisukki Mia Kuhanen Maurits Hietamäki Riina Levander Jukka Hyrsylä Aleksi Karppelin Timo Laine Rakennuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi rakennustarkastaja Tuula Mikkola. TEKNINEN LAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 tekninen lautakunta: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jari Hepomaa Tiina Mäkeläinen Hannu Paija Hannu Lehtinen Virve Saarikoski Katja Mäkinen Jari Vähänen Teknisen lautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi tekninen johtaja Jouko Käkönen. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuosien 2013 2016 keskusvaalilautakunta: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jouni Paloposki Markus Hollo Hilkka Vanne Heidi Heikkilä Rainer Sukki Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimi Hanna Sulantola. 12
Yleinen taloudellinen kehitys 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote kasvoi 0,5 % vuonna 2015. Kansantalouden tuotantoa kuvaava BKT oli viime vuonna 207 miljardia euroa ja tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 1,6 %. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisi ja sitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,2 %. Kasvun taustalla on pitkälti investointien suotuisa kehitys. Tehdasteollisuuden rakennusinvestoinnit lisääntyvät ensi vuonna merkittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Kone- ja laiteinvestoinnit kääntyvät myös selvään kasvuun ja siten yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 5,8 %. Huolimatta viennin asteittaisesta paranemisesta tuonti lisääntyy nopeammin, johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta Yksityisen kulutuksen kasvu lievästi hidastuu kuluvasta vuodesta reaalitulojen kehittyessä vaatimattomasti. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,2 %. Vaatimattoman kasvun taustalla on kokonaisuudessaan kotimainen kysyntä. Vuosien 2015-2017 kumulatiivinen kasvu jää vain 2,6 prosenttiin ja BKT:n määrä edelleen noin kolme prosenttia pienemmäksi kuin edellisessä suhdannehuipussa vuoden 2007 lopulla. Kasvua tukevan kevyen rahapolitiikan johdosta on ollut havaittavissa lisääntynyttä halukkuutta riskinottoon ja sijoitusvirtoja on ohjautunut ennen kaikkea asunto- ja osakemarkkinoille. Näyttää siltä, että Suomen talouskasvu on jäämässä myös lähivuosina alhaisemmaksi. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden kestävälle paranemiselle. Suomen talouden kilpailukykyongelmat on jo pitkään tiedostettu, mutta toimenpiteet ovat jääneet yhä puolitiehen. Vero- ja tulonsiirtojärjestelmän kannustavuuteen ja työmarkkinoiden toiminnan tehokkuuteen vaikuttaminen ovat tekijöitä, joihin talouspoliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2016, Valtiovarainministeriön julkaisu 48a/2015 13
Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Maan hallitus toteuttaa hallitusohjelmaan kirjatun työvoiman palvelukeskusten toimintamallin lakisääteistämisen ja valtakunnallistamisen. Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston tekemään kehyspäätökseen 2014-2017, minkä mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa korostetaan. Työttömyysasteen kehittymisestä Hämeessä, katso taulukko kohdasta 1.1.5 Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Syvin taantuma ja sen lievittämiseksi toteutetut talouden toimeliaisuutta elvyttävät toimenpiteen heikensivät Suomen julkisen talouden tilaa voimakkaasti. Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista, joihin kuuluvat myös lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat työeläkerahastot. Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Julkisyhteisöt velkaantuivat nopeasti taantuman aikana. Valtionvelka kasvoi erityisen nopeasti, kun sen rahoitusasema heikkeni voimakkaasti. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu. Lähde: Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus 1.1.4 Kuntien talouden kehitys Maamme kuntien lainakannan kasvu hidastui edelleen vuonna 2015. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 15,2 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 566 miljoonaa euroa. Kuntien vuosikate heikkeni 426 miljoonaa euroa eli 19,4 prosenttia viimevuodesta. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 1,8 miljardia euroa vuonna 2015. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 793 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 697 euroa. Lähde: Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastot, jota varten kerättiin tiedot Manner-Suomen 301 kunnalta ja 140 kuntayhtymältä. 14
Oman alueen taloudellinen kehitys Maakuntaohjelman mukaan Hämeen suuria tulevaisuuden haasteita ovat talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälistyvässä kilpailussa ja väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla ja julkisen sektorin palveluissa. Hämeen menestystekijöinä nähdään kyky uusiutua, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, kansainvälistyminen, saavutettavuus sekä laadukkaat ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Väestön määrän hallittuun kasvuun on tärkeätä varautua riittävällä ja korkeatasoisella, omistuspohjaltaan monipuolisella asunto- ja tonttitarjonnalla. Maailmanlaajuinen talouskriisi koskettaa myös Hämeen maakuntaa ja pakottaa hakemaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maakunnasta häviää työpaikkoja ja kokonaisia toimialoja, jotka on korvattava uusilla. Maakunnan kehitys tulee riippumaan paljolti siitä, kuinka kilpailukykyinen maakunta on. Väestönkehityksen suhteen ratkaisevaa on, kuinka viihtyisänä, turvallisena ja palveluiltaan toimivana maakunta koetaan. Jos vertaillaan Kanta-Hämeen kolmen eri seutukunnan väestönkehitystä, voidaan todeta, että huolestuttavinta on ollut väestön määrän väheneminen Forssan seudulla. Se on koskettanut kaikkia Forssan seudun kuntia. Myös työttömyys on säilynyt korkeana Forssan seudulla. Näin on todettava kun vertaillaan Forssan seudun tunnuslukuja Riihimäen ja Hämeenlinnan seudun vastaaviin. Toisaalta koko maan työttömyysaste on vielä korkeampi. Forssan seudulla rakennemuutoksen toimenpiteenä seudun elinkeinostrategia muokattiin laajalla toimijajoukolla vastaamaan uusia haasteita. Kehitettävät toimialat ovat: Energia ja ympäristö, Hyvinvointi, Vihreä logistiikka ja Teknologia. Forssan seutu tulee määrätietoisesti panostamaan luovaan talouteen, osaamiseen ja yhteistyöhön niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin sekä hakemaan aktiivisesti yhteistyökumppaneita, niin yritysmaailmasta kuin julkiselta sektorilta. Forssan seudun yrityksien tulevaisuuden usko on ollut kaikissa viimeaikaisissa mittauksissa positiivisempi kuin alueilla keskimäärin. Hämeen liiton vahvuutena on olla kansanvaltaiseen päätöksentekoon ankkuroituva strateginen asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Liitto vaikuttaa aktiivisesti maakunnan menestymiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hämeen liiton missiona on toimia siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Liitto on hämäläisen kehittäjäverkoston avaintoimija ja solmukohta, jonka tehtävänä on osoittaa Hämeen hyvän tulevaisuuden suunta ja yhteen sovittaa ja koota voimavarat sen toteuttamiseksi. Työssä ovat mukana maakunnan kaupungit ja kunnat, kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset, oppilaitokset, tutkimusyksiköt, valtion aluehallinto sekä järjestö-, yh 15
distys- ja yrityskenttä. Yhteistyö maakuntarajojen yli oli edelleen tiivistä ja tarve ylimaakunnalliselle yhteistyölle on jatkossakin selkeä. Lähde: Hämeen liitto Väestö Hämeessä Väkiluku 31.12. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Hämeenlinnan seutu 92 875 93 378 93 912 94 122 94 336 94 563 94 645 Riihimäen seutu 45 657 45 891 46 202 46411 46 481 46 488 46 385 Forssan seutu 35 296 35 286 35 116 34 922 34 696 34 349 34 176 Kanta-Häme 173 828 174 555 175 230 175 455 175 513 175 400 175 206 Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste Hämeessä Työttömyysaste (%) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Hämeenlinnan seutu 9,4 9,7 8,5 9,5 11,2 12,1 12,7 Riihimäen seutu 9,0 9,2 8,3 9,3 10,9 10.1 11,7 Forssan seutu 12,6 12,2 11,2 12,4 14,1 11,9 14,0 Kanta-Häme 10,0 10,1 9,0 10,0 11,7 12,3 12,6 Koko maa 9,8 10,0 9,4 9,7 12,6 13,2 14,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 16
1.1.5 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toimintavuodelle muodosti tärkeän pohjan maan uuden hallituksen linjaus hallitusohjelmaan, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon maaliin saattaminen katsottiin tärkeimmäksi päämääräksi hallituskauden aikana. Tähän nivoutettiin maakuntauudistus. Merkittäviä toimia olivat maankäytön ja alueiden suunnittelun (kaavoituksen) jatkuminen kunnassa. Palikkalan osayleiskaavatyö tuli hyväksytyksi ja myöskin lainvoimaiseksi. Honkalan asemakaava vahvistuttuaan lähti jo alkuunsa toteutumaan. Tyrinselän tuulivoimakaava tuli myös hyväksytyksi, jälkimainingit tuntuvat kuitenkin muutaman jätetyn valituksen johdosta. Kuntastrategiatyötä työstettiin eri työryhmissä ja Ypäjä-visio 2020 muodosti tärkeän näkökulman tulevaisuuteen. Toimintavuoden joulukuussa Ypäjä visio 2020 ja kuntastrategia saivat yksimielisen hyväksynnän valtuustossa. Syksyllä panostettiin vielä Kuntamarkkinoilla yhdessä Hippolis ry:n sekä FSHKY:n kanssa Hevoset ja yhteiskunta -jatkohankkeen merkeissä sisältäen mm. sosiaalipedagogisen hevosavusteisen toiminnan. Ypäjän kunnan vuosikate vuosina 2009 2015 (euroa/asukas): 17
1.2 KUNNAN HENKILÖSTÖ 1.1.1 Ypäjän kunnan henkilöstö Ypäjän kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa henkilöä, joista toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oli henkilöä ja määräaikaisessa suhteessa (sijaiset, tilapäiset) henkilöä. Päävastuualueet 2012 2013 2014 2015 Hallintotoimi 91 109 103 102 Sosiaali- ja terveystoimi 84 88 0 0 Sivistystoimi 35 42 76 71 Tekninen toimi 7 14 11 11 Yhteensä 217 253 190 184 Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat seuraavat henkilöt: Kunnanjohtaja Vesa Ketola Taloussihteeri Pirjo-Maarit Hellman Tekninen johtaja Jouko Käkönen Koulutoimen sihteeri Auli Hossi Varhaiskasvatusjohtaja Karoliina Kärkkäinen 31.5.2015 asti Varhaiskasvatusjohtaja Hanna-Leena Sippola 1.6.2015 alkaen Kirjaston johtaja Satu Leppälahti Lomituspalvelupäällikkö Karita Järvelä 18
1.2 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKI- JÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEI- KOISTA Merkittävänä riskinä ja samalla myöskin epävarmuustekijänä ovat henkilöstöhallintoon liittyvät riskitekijät. Talous- ja henkilöstöhallinnon osalta suorittavia tahoja ei ole kaiken aikaa ollut edes työparin muodostamiseksi eri tilanteisiin. Tilannetta on helpottanut osaltaan se, että FSHKY:n toimintojen alettua iso joukko (55 työntekijää/virkahenkilöä) siirtyi mainitun kuntayhtymän palvelukseen. Akuutteihin tilanteisiin on saatu apua lähinnä naapurikunnista. Sisäisen valvonnan tehostamisen tarve on ilmeinen. Tietotekniikan kehittyminen mahdollistaa paljon hyvää ja nopeuttaa toimintoja, mutta aivan ongelmatonta ei sekään ole. Tärkeätä on myös luottamus ja jatkossa työparitoiminnan saaminen jouhevaksi. Suurena epävarmuustekijänä ja palvelujen turvaamisen riskinä nousi edelleen esiin asukasluvun voimakas väheneminen. Asukasluvun lasku on tuntunut koko Forssan seudulla, jossa väkimäärä väheni runsaalla 400:lla toimintavuoden aikana. Asukasluvun alenema uhkaa ensinnäkin palvelujen järjestämismahdollisuutta yksikkökustannusten nousun kautta. Alle 15-vuotiaiden määrän tuntuva vähenemä kohdistaa paineita erityisesti varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin. Toisaalta asukasluvun lasku heikentää veropohjaa. Koko väkiluvun lasku heijastuu suoraan tulopohjaan valtionosuuksien kautta. Kunnan jälkeen suurin paikkakunnan työnantaja on Hevosopisto Oy. Sitäkin ovat koetelleet kovat ajat ja rajut leikkaukset ja säästöt eivät voi olla kohdentumatta henkilöstöön. Siksi on oleellista seurata ja mahdollisuuksien mukaan edesauttaa oppilaitoksen oppilaspaikkojen säilymistä ja mahdollisuutta niiden lisäämiseen. Nuorten ikäluokkien pieneneminen valtakunnallisesti tuo paineita toisen asteen oppilaspaikkojen vähentämiseen. Hevosalan menestyminen ja sen tarpeiden esillä pitäminen ovat tärkeitä Ypäjälle jo reilun sadan Hevosopiston työpaikan vuoksi. Kunnan linjaus Ypäjä-visiossaan 2020 asettaa hevonen ja siihen liittyvät erimuotoiset toiminnot keskiöön on varmasti oikea. Kunnan henkilöstön saatavuus on toistaiseksi ollut hyvää tasoa. Vaikka tulevien vuosien jatkuva eläköityminen niin meillä kuin muualla nostaa kuitenkin esiin uhan pätevän tai ylipäätään tehtävistä selviytyvän henkilöstön riittämisestä, on yhteistyöllä ja -toiminnoilla lähikuntien kesken jatkossa varmaan entistä isompi rooli. Pienessä organisaatiossamme yksittäisenkin osaavan avainhenkilön puuttuminen luo tuntuvia aukkoja palveluihimme. Koko väestöön ja paikkakuntaan kohdistuvia ulkoisia riskitekijöitä on kartoitettu valmiussuunnittelun piirissä. Toimintayksiköt ovat valmistelleet omia suunnitelmiaan kuviteltavissa olevien uhkien varalta, ja koko kunnan valmiussuunnittelua edistämään käynnistyi Kanta- Hämeen kuntien yhteinen hanke. Kunnan palvelujen mahdollisimman häiriötön tarjoaminen poikkeusoloissakin on yhteinen tavoite. Työtä on tarpeen tiivistää ja koota suunnitelmia yhteen. Tärkeänä elämisen ehtona puhdas vesi ja sen saatavuuden turvaaminen nousee koko väestöä ajatellen keskeiseksi riskiksi. Kunnan vesijohtoverkosto kattaa lähes kaikki taloudet, ja siihen otetaan vettä kolmesta eri vedenottamosta. Puhdasta vettä ei kuitenkaan varastoida, eivätkä vedenottamot pysty kovin pitkään täysipainoisesti korvaamaan jonkin niistä puuttumista. Tämä seikka on teknisen lautakunnan tiedossa. 19
1.3 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Ypäjän kunnan sisäinen valvonta toimii osana johtamis- ja ohjaamisjärjestelmää. Sen perusteet on määritelty lainsäädännön lisäksi hallintosäännössä ja muissa johtosäännöissä; valtuuston työjärjestys kunnanhallituksen johtosääntö sivistystoimen johtosääntö teknisen toimen johtosääntö hallintosääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö Hallintosääntö määrittelee seuraavat johtamisen ja ohjaamisen menettelyt: Kunnan toimintaa ohjaavat säännöt Luottamushenkilöorganisaatio ja kokousmenettely Henkilöstöorganisaatio ja yhteistoiminta Toimivalta henkilöstöasioissa Muut määräykset Toiminnan johtaminen, ohjaaminen ja myös sen valvonta tapahtuu toisaalta määritellyn luottamushenkilöorganisaation ja toisaalta henkilöstöorganisaation kautta. Luottamushenkilöorganisaation muodostavat valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja toimikunnat kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanhallitus on nimennyt erikseen edustajansa lautakuntiin voidakseen seurata niiden työskentelyä tehokkaasti. Henkilöstöorganisaation kunnan päävastuualueisiin pohjautuva osastojako on seuraava: hallinto-osasto sivistysosasto tekninen osasto Osastoa johtaa osaston päällikkö. Yhteensopivista tehtäväkokonaisuuksista on muodostettu osastojaon puitteissa vastuualueita, jotka ovat samat kuin talousarvion tehtävät. Kunnanjohtaja ja osastojen päälliköt muodostavat kunnan johtoryhmän Vuosittaista ja päivittäistä toimintaa ohjataan talousarviolla ja muilla päätöksillä. Talousarvion yhteydessä kirjataan päätökseksi myös kunnan pidemmän tähtäyksen linjaukset, visio ja strategiset määrittelyt. Sisäisen valvonnankin toteuttamiseksi tarpeellisia ohjeita kunnanhallitus antaa organisaatiolle talousarvion käyttösuunnitelmaohjeissa ja toimielimet hyväksymissään käyttösuunnitelmissa. Toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa, jotka toimintavuonna vietiin myös valtuuston tietoon. 20
Omalta osaltaan sisäisen valvonnan tarkoitusta palvelevat henkilöstön palaverikäytännöt, joiden avulla tietoa kulkee suuntaan ja toiseen. Kuitenkin runsaslukuisten ja kiireisten kokousaikataulujen johdosta on päädytty parin kolmen viikon välein tapahtuviin johtoryhmäpalavereihin. Yhteinen sähköinen tietoarkisto (korvaa toistaiseksi intranetin) tarjoaa mahdollisuuden läpinäkyvyyteen organisaation sisällä ja toiminnan seurantaan. Päätösten otto-oikeus ja sen käyttämisen harkinta tuovat toimielimille ja esimiehille mahdollisuuden oikaista ajoissa näkemiään epäkohtia. Toimielimet seuraavat viranhaltijapäätöksiä hyvin, ja kunnanjohtajalla on myös mahdollisuus nähdä päätökset ajantasaisesti yhteisessä tietoarkistossa. Toimenkuvauksilla ja niiden vuosittaisella tarkastelulla huolehditaan tehtävien jakamisesta henkilöstölle, ja kehityskeskustelukäytäntö (esimies ja alainen kerran vuodessa vähintään) tuo kunnan tavoiteasettelun ja toteutuksen seurannan henkilötasolle saakka. Konsernivalvonta Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 28.5.2013 :ssä 23 kunnan konserniohjeen. Kuntakonsernin valvontavastuu on kunnanhallituksella. Ypäjän kunnan kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä on kokonaisuudessaan 14. Niistä kuntayhtymiä on kuusi, tytäryhteisöjä neljä ja osakkuusyhteisöjä niin ikään neljä. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen prosentuaalisista omistusosuuksista voi viitata lukuun 1.8. 21
1.4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TULOSLASKELMA (1.000 euroa) 2015 2014 Toimintatuotot 5 585 5 693 Toimintakulut -17 634-17 691 Toimintakate -12 049-11 998 Verotulot 7 394 7 183 Valtionosuudet 5 292 5 400 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 2 Muut rahoitustuotot 30 14 Korkokulut -5-8 Muut rahoituskulut -6-5 Vuosikate 657 588 Poistot ja arvonalentumiset -633-659 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 24-71 Poistoeron lisäys/vähennys 13 13 Varausten lisäys/vähennnys Tilikauden ylijäämä / alijäämä 37-58 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 31,7 % 32,2 % Vuosikate/ Poistot, % 103,8 % 89,3 % Vuosikate, euroa/asukas 272 238 Asukasmäärä 2 418 2 472 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/ Poistot Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/ Asukasmäärällä 22
1.5 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) 2015 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 657 588 Satunnaiset erät 0-18 Tulorahoituksen korjauserät -22 635-7 563 Investointien rahavirta Investointimenot -1 796-667 Rahoitusosuudet investointimenoihin 543 50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 43-1 210 7-610 Toiminnan ja investointien rahavirta -575-47 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 3 18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -28-77 Lyhytaikaisten lainojen muutos 750 722-77 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1-15 Vaihto-omaisuuden muutos 0 2 Saamisten muutos -316-75 Korottomien velkojen muutos -265-580 -196-284 Rahoituksen rahavirta 145-343 Rahavarojen muutos -430-390 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 566 996 Rahavarat 1.1. 996-430 1 386-390 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta 2010-2015 249 Investointien tulorahoitus, % 53,4 % 95,4 % Lainanhoitokate 16,3 6,9 Kassan riittävyys, pv 11 20 Asukasmäärä 2418 2 472 Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 23
1.6 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1.000 euroa) 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 27 57 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 687 1 696 Rakennukset 4 807 4 805 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 787 1 953 Koneet ja kalusteet 20 25 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 892 107 9 193 8 586 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 492 2 471 Muut lainasaamiset 206 209 2 698 2 680 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 3 Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 3 3 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 671 499 Muut saamiset 57 65 Siirtosaamiset 509 357 1 237 921 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 168 168 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 168 168 Muut arvopaperit 0 0 336 336 Rahat ja pankkisaamiset 230 659 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 725 13 243 24
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 046 7 046 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 878 1 936 Ed.tilik.yli-/alijäämä, pakollinen varaus -102-102 Tilikauden ylijäämä 37-58 8 859 8 822 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 166 178 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 102 102 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 82 82 Muut toimeksiantojen pääomat 20 18 102 100 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 791 797 Lainat julkisyhteisöiltä 143 167 Muut velat 318 317 Siirtovelat 0 0 1 252 1 282 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 555 805 Lainat julkisyhteisöiltä 24 23 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat 682 648 Muut velat 210 212 Siirtovelat 773 1 070 3 244 2 759 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 725 13 243 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 65,8 % 68,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 24,6 % 22,1 % Lainat, /asukas 1 040 725 Lainakanta 31.12., 1000 2 514 1 793 Lainasaamiset 31.12., 1000 206 209 Kertynyt ylijäämä 31.12. 1 813 1 776 Kertynyt ylijäämä 31.12. /asukas 750 718 Asukasmäärä 2 418 2 472 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus /asukas = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset)- (Vieras pääoma -Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot 25
1.7 KOKONAISTULOT JA MENOT Kunnan kokonaistulot ja menot (1000 ) ulkoiset Tulot % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5 585 29,6 Verotulot 7 394 39,1 Valtionosuudet 5 293 28,0 Korkotuotot 1 0,0 Muut rahoitustuotot 30 0,2 Satunnaiset tuotot 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -22-0,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 22 0,1 Investoinnit Rahoitusos. investointimenoihin 543 2,9 Pys.vastaavien hyödykk. luovutustulot 43 0,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 3 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä 18 892 100,0 Menot % Varsinainen toiminta Toimintakulut 17 634 90,6 Korkokulut 5 0,0 Muut rahoituskulut 6 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 - Pysyvien vastaavien 0,0 hyödykkeiden luvutustappiot 0,0 Investoinnit Investointimenot 1 796 9,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 29 0,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 Kokonaismenot yhteensä 19 470 100,0 26
1.8 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Ypäjän kuntakonserniin kuuluivat 31.12.2015 seuraavat yhteisöt: Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Omistusosuus Kuntayhtymät: L-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky, Forssa 4,41 % Forssan seudun hyvinvointi ky, Forssa 4,08 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky, Hämeenlinna 0,46 % Hämeen liitto, Hämeenlinna 1,41 % Eteva kuntayhtymä, Mäntsälä 0,10 % Hämeen päihdehuollon ky, Lammi 0,79 % Tytäryhteisöt: Ypäjän Lämpö Oy, Ypäjä 100 % Asunto Oy Tolminrivi, Ypäjä 100 % Asunto Oy Kurjenlento, Ypäjä 100 % Kiinteistö Oy Ypäjän opiskelija-asunnot, Ypäjä 53,34 % Liitetietoihin merkittävät yhteisöt Osakkuusyhteisöt: Asunto Oy Soininmäki, Ypäjä 28 % Asunto Oy Sepänpirtti, Ypäjä 24 % Asunto Oy Kartanonmäki, Ypäjä 20 % Ypäjän Hevossairaala Oy, Ypäjä 28 % Konsernin toiminnan ohjaus Ypäjän kunnanvaltuusto on 28.5.2013 hyväksynyt konserniohjeet. Niiden mukaisesti kunnanhallitus (konsernijohto) on nimennyt edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antanut heille tarvittaessa suullisia evästyksiä käsiteltäviin asioihin. Konserniohjeiden mukaisesti Taloudellisesti tai toiminnallisesti merkittävien konserniyhteisöjen toimielinten jäseniksi tulee pyrkiä valitsemaan kunnan strategiat ja toiminnan hyvin tuntevia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. 27
Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tärkeätä on tiedostaa, että vuonna 2014 toimintansa aloittaneen FSHKY:n toiminnot ovat jatkuneet myös toimintavuoden 2015 aikana. Olennaista on huomata, että FSHKY:n taseessa ilmenee edellisten tilikausien alijäämä - tilillä 3.021.607,43 euron suuruinen alijäämä. Omistajakunnat ovat vuoden 2015 pohdintojen seurauksena päätymässä mainitun alijäämän kattamisasiassa ratkaisuun, jossa yhtymän peruspääomaa pudotetaan 1,5 miljoonalla eurolla, mikä on likimain puolet edellisten kausien alijäämästä. Ypäjän kunnan osuudeksi kertyy 61.206,53 euroa. Vastaavalla tavalla on toimittu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, jossa on tehty talouden tasapainotusohjelma. Tasapainotusohjelman mukaan kertynyt alijäämä 23.242.156,42 euroa katetaan vuoteen 2018 mennessä. Olennaista on se, että Ypäjän kunnalla on kuntayhtymän myyntivoiton jälkeen katettuna taseen ylijäämästä varaus, joka on kunnan osuus kertyneestä alijäämästä eli euroissa ilmaistuna 101.646,65 euroa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Systemaattista arviota konsernivalvonnasta ei ole vuonna 2015 tehty. Tytäryhteisöiltä on pyydetty ja saatu tilinpäätöstiedot, mutta konserniohjeen edellyttämiä puolivuotisraportteja ei ole pyydetty. Kiinteistö Oy Ypäjän Opiskelija-asuntojen hallituksen puheenjohtajana on toiminut kunnanjohtaja, Ypäjän Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hallituksissa ovat toimineet keskeiset luottamushenkilöt. Asunto Oy Kurjenlennon ja Asunto Oy Tolminrivin hallitusten puheenjohtajana on toiminut teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja tekninen johtaja on ollut kummankin hallituksen jäsenenä. Kuntayhtymien toimintaa kunnanhallituksella on ollut mahdollisuus seurata esityslistojen ja pöytäkirjojen kautta. Osakkuusyhteisöissä kuntaa edustavat konsernijohdon nimeämät viranhaltijat. 28
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2015 2014 Toimintatuotot 12 000 308,88 11 908 512,67 Toimintakulut -24 118 660,50-24 034 562,24 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 1 223,92-32,59 Toimintakate -12 117 127,70-12 126 082,16 Verotulot 7 393 843,86 7 182 783,51 Valtionosuudet 5 721 658,98 5 854 059,12 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 532,38 3 030,43 Muut rahoitustuotot 32 826,11 17 259,26 Korkokulut -57 830,15-63 575,28 Muut rahoituskulut -10 058,20-11 079,32 Vuosikate 965 845,28 856 395,56 Poistot ja avonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -916 924,46-921 563,71 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00 10 061,82 Arvonalentumiset 0,00-18 287,70 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tilikauden tulos 48 920,82-73 394,03 Tilinpäätössiirrot -1 155,27 691,37 Laskennalliset verot 0,00-4 762,00 Vähemmistöosuudet -76,32-114,62 Tilikauden ylijäämä / alijäämä 47 689,24-77 579,28 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 49,8 % 49,5 % Vuosikate/ Poistot, % 105,3 % 92,9 % Vuosikate, euroa/asukas 399 346 Asukasmäärä 2 418 2 472 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/ Poistot 29
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2015 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 0 856 Satunnaiset erät Tilikauden verot 5 Tulorahoituksen korjauserät 0 861 Investointien rahavirta Investointimenot 0-1 377 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 53 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 10-1 314 Toiminnan ja investointien rahavirta 0-453 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 0 18 18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 45 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0-525 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0-19 -499 Oman pääoman muutokset *) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0-19 Vaihto-omaisuuden muutos 0 2 Saamisten muutos 0 380 Korottomien velkojen muutos 0 0 194 557 Rahoituksen rahavirta 0 76 Rahavarojen muutos 0-377 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0 1 611 Rahavarat 1.1. 0 0 2 041-430 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta 2009-2013 221 Investointien tulorahoitus, % % 64,7 % Lainanhoitokate 1,5 Kassan riittävyys, pv 23 Asukasmäärä 2418 2 472 Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 30
Konsernitase ja sen tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat VASTAAVAA hyödykkeet Aineettomat oikeudet 59 315,22 83 774,33 Muut pitkävaikutteiset menot 37 821,04 31 974,94 Ennakkomaksut 85,31 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 97 221,57 115 749,27 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 781 146,86 1 791 909,68 Rakennukset 8 197 500,11 8 205 054,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 801 010,33 1 968 046,32 Koneet ja kalusto 238 441,04 254 021,05 Muut aineelliset hyödykkeet 522 857,71 543 472,42 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 934 263,68 194 500,78 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 13 475 219,73 12 957 004,40 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 223 667,25 216 405,14 Osakkeet ja osuudet 626 337,04 604 773,21 Lainasaamiset 30 214,55 33 565,76 Muut saamiset 1 381,62 1 385,97 Sijoitukset yhteensä 881 600,46 856 130,08 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 8 694,68 13 419,68 Vaihto-omaisuus 39 926,27 44 938,88 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1 994 245,39 1 692 484,39 Saamiset yhteenä 1 994 245,39 1 692 484,39 Rahoitusarvopaperit 336 838,65 336 838,65 Rahat ja pankkisaamiset 803 156,02 1 273 674,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 636 902,77 17 290 239,52 31
VASTATTAVAA 31.12.2015 31.12.2014 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 046 366,18 7 046 366,18 Arvonkorotusrahasto 13 568,74 13 568,74 Muut omat rahastot 208 140,37 207 884,04 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 1 933 137,47 1 883 495,54 Tilikauden yli- / alijäämä 47 689,24-77 579,28 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 9 248 902,00 9 073 735,22 VÄHEMMISTÖOSUUDET 3 134,83 5 993,47 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 32 166,48 127 596,15 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 125 639,60 124 738,87 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 3 057 365,76 3 652 152,07 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 703 952,21 315 619,77 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 1 849 222,59 1 114 617,96 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 2 616 519,30 2 875 786,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 227 059,86 7 958 175,81 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 17 636 902,77 17 290 239,52 Konsernin omavaraisuusaste (%) 53,2 Suhteellinen velkaantuneisuuus (%) 31,9 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 1 806 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 731 Konsernin lainat, /asukas 1 928 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 4 767 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 30 34 Kunnan asukasmäärä 2 418 2 472 Konsernin omavaraisuus (%): = 100 * (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset )/ (koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma -Saadut ennakot)/käyttötulot Rahoitusvarallisuus /asukas: = ((Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma- Saadut ennakot))/ Asukasmäärä Konsernin lainakanta 31.12.: = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat /asukas. = Konsernin lainakanta / asukasmäärä Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt lainasaamiset 32
1.9 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAI- NOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä 37.362,19 euroa kirjataan taseen yli- /alijäämän tilille. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talouden tasapainottamistoimenpiteitä jatketaan. Edellisten tilikausien ylijäämä on vuoden 2015 ylijäämän liittämisen jälkeen 1.813.229,64 euroa. Jatkossa valtionosuuksien väheneminen tuo lisäpaineita kunnan muihin toimintoihin, säästöjä joudutaan hakemaan eikä henkilömäärää nykytilanteessa voi enää kasvattaa. Työllisyyden velvoitteet koskettavat kuntaa entistä voimakkaammin uuden lainsäädännönkin myötä. Tiivistyvällä kuntayhteistyöllä eritoten lähimpiin naapureihin voidaan vielä säästöjä saada aikaiseksi. Tilanne on yleisesti tarkassa seurannassa. 33
1.10 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Keskusvaalilautakunta Vaalit Päämäärä 2015: Kaikki vaalit hoidetaan asiantuntevasti, sujuvasti ja laillisesti. 2013 ei säännönmukaisia vaaleja 2014 europarlamenttivaalit, toukokuu 2015 eduskuntavaalit, huhtikuu Vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Toteuma: Vaalit sujuivat ongelmitta. Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Toteuma: Kunnanhallitus Johtamispalvelut Päämäärä 2015: Ypäjän kunnan palvelurakenne on asukaslähtöisesti kunnassa määritelty, kunnan talous on kestävällä pohjalla, veroprosentit keskitasoiset, palvelut ja päätökset tuotetaan ammattitaitoisesti ja motivoituneesti. Henkilökuntaa on riittävästi ja se voi hyvin. Maaseudulla asuu monipuolista, asiakaslähtöistä toimintaa harjoittavia ihmisiä ja maatilat ovat kannattavia. Elinkeinojen kirjo laajentuu matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvien palveluiden tuottamisen osalta. 34
Vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Kunta on joutunut vuodelle 2015 korottamaan tuloveroprosenttinsa 21,00. Tämä on pitkälti seurausta alati vähenevistä valtionosuuksista. Myös henkilöstössä on muutoksia, hallintojohtajan virka on lakkautettu 1.1.2015 ja taloussihteerin toimi muutettu viraksi samasta ajankohdasta alkaen. Keskeisinä havaintoina on todettava FSHKY:n toiminnan alettua, että 55 henkilöä on siirtynyt kunnasta hyvinvointikuntayhtymän palvelukseen. Keskeisiä kunnanhallinnon tehtäviä ovat edelleenkin maankäytön ja alueiden suunnittelun jatkaminen (kaavoitusviranomaisena on kunnanhallitus) ja kuntatalouden tasapainon säilyttäminen muuttuvassa kuntakentässä. Eletään suomalaisen kunnallishallinnon suurimman muutoksen aikaa, suurkuntien syntyä vauhditetaan. Työllisyyden hoitovastuu kuuluu jatkossa entistä voimallisemmin kunnille ja yritys- ja elinkeinoelämän sekä työpaikkojen synnyttäminen ovat tärkeitä. Seudulla työttömyys on säilynyt korkeana ja väestökato on jatkunut jo pidempään. Tilanteen elvytyksessä riittää töitä. Niin ikään kunnalle tärkeiden hevostoimintojen vahvistaminen eri muodoissaan on keskeinen asia. Markkinoilla ja tehostetuilla erillistoiminnoilla koskien mainittua hevosasiaa, pystytään parhaiten ylläpitämään tai varmentamaan omaa vahvinta osa-aluettamme. Talouden tärkeät tunnusluvut kuten vuosikate on hyvä ja vahvan positiivinen ja poistotkin ollaan saamassa katetuiksi. Tilanne on olosuhteet huomioon ottaen hyvä. Suuria investointeja on tiedossa. Lähinnä ne ovat teknisen toimen alalla, mutta kylläkin rahaa kysyviä. Viime mainittu tietää kunnan lainamäärän kasvua. Valtionosuuksia on luvassa niin jätevesiverkoston kuin uuden liikuntahallinkin toteuttamiseen. Jälkimmäinen on toki vuodessa 2016. Talouden tunnusluvat toimivat mittareina, toki työn ja tekemisen tulosten näkyvyys ja olemassa oleviin palveluihin ja/tai uusien ratkaisujen syntyyn vaikuttaminen muodostavat myös tärkeän osan arvioinnissa. 35
Toteuma: Vuoden 2015 keväällä käytiin eduskuntavaalit ja niiden seurauksena tasavalta sai uuden hallituksen. Valtioneuvoston linjaukset koskien kuntapolitiikkaa muuttuivat sikäli, että kuntien pakkoliitosajatuksista luovuttiin ja enemmänkin painopiste siirtyi vähitellen lisätyn vapaaehtoisen yhteistyön linjoille. Soteratkaisun maaliin saattaminen kirjautui vahvasti hallitusohjelmaan ja itsehallintoalueiden muodostaminen tuli merkitsemään maakuntien syntyä. Uuden kuntalain säännökset ovat astumassa vaiheittain voimaan, mutta uusien kuntavaalien ajankohta on tätä nykyä vielä auki. Kunnan vastuu työllisyyden hoidossa kasvaa ja työpajatoimintaa ollaan käynnistämässä yhteistyössä Jokioisten kunnan kanssa. Pajatoiminnan idea ja tarkoitus on hyvä, yritetään saada työllistettyä pitkäaikaistyöttömiä ja saada heitä sopeutettua työelämään. Kuntouttavan työtoiminnan merkitys tulee korostumaan. Pajatoiminnan hallinnointi on ostettu Jokioisilta, mutta pajat toimivat omina pajoinaan sekä Ypäjällä että Jokioisissa. Maankäytön suunnittelussa Palikkalan osayleiskaava on saanut lainvoiman ja Tyrinselän tuulivoimakaava vahvistunut tietynlaisin jälkimainingein. Honkalan lähes 90 hehtaarin asemakaava Ypäjänkyläntien varrella tarjoaa monipuolisia asuin- ja siihen liittyen hevostoimintojen mahdollisuuksia. Kaava on toteuttamiskelpoinen ja sen toteutuminen on jo käynnistynytkin. Suurista investoinneista tärkein on Loimaan siirtoviemärihanke, joka työ on edennyt toimintavuoden aikana suunnitellun mukaisesti ja työ loppuunsaatetaan vuonna 2016. Yrittäjyys- ja elinkeinotoimen kehittämistyössä on edetty yhteistyössä Jokioisten kanssa ja Suomen Uusyrittäjyyskeskuksen avulla/kautta voidaan parhaiten ratkaista ja auttaa uuden yrittäjyyden asiaa. Seudullinen yhteistyö Forssan kanssa ei edennyt toivotulla tavalla ja kaupunki osti seutualueen kuntien osakkeet itselleen ja FSKK:n toiminta hiipui. Matkailuneuvonta toteutunee jatkossakin Forssan seudulla yhteisesti. Toimintavuoden lopussa valtuusto hyväksyi eritoten syksyn 2015 aikana viimeistellyn kuntamme vision, Ypäjä 2020, ja kuntastrategian vuosille 2016-2019. Visio on selkeä ja ytimekäs, Ypäjä nähdään kansainvälisenä, hevosvoimaisena sekä hyvien peruspalvelujen vireänä kuntana, joka sijaitsee Loimijokilaaksossa. Hevostoiminnot isona kokonaisuutena ovatkin kunnan toimintojen keskiössä. Strategiatyö tulee kerran tai kahdesti seuraavallakin valtuustokaudella tarkasteluun. 36
Päämäärä 2015: Hallintopalvelut Kunnanviraston palvelupisteestä on saatavissa suuri osa kunnan asiakaspalveluista sekä valtion eri virastojen palveluja, palvelut annetaan välittömästi asiakasta turhaan juoksuttamatta. Sähköisillä välineillä kunnan palvelut ja tiedonvälitys ovat mahdollisimman hyvin asukkaan saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Tarkan talouden henki on sisällytetty kaikkeen toimintaan, ja laskentatoimen asiantunteva palvelu edistää kustannustietoisuutta ja auttaa suunnittelua. Ypäjän kunta hallinnoi alueen lomituspalvelutehtävät. Vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet ja mittarit: Hallintopalveluissa pyritään säilyttämään vähintäänkin entinen taso. Uusien käytänteiden käyttöönotto ja asiakkaiden ymmärtäminen (esim. hyvinvointikuntayhtymän perustamisen myötä) muuttuneessa kuntakentän tilanteessa aiheuttaa todennäköisesti jonkin asteista päänvaivaa. Toteuma: Taloushallinnossa toimitaan sekä yksin että yhteistyössä. Akuutin avun tarvetta atk-asiassa on saatavissa toistaiseksi yhteistyöstä Jokioisten kanssa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän palvelut ulottuvat edelleenkin Ypäjälle, kunnanvirastolla on aikuissosiaalityön työntekijä vuoropäivin yhdessä naapurikunta Humppilan kanssa. Vanhustyön palveluohjaaja on tavannut asiakkaita kerran kuukaudessa kunnanvirastolla antaen neuvontaa ja ohjausta. Perhepalvelujen työntekijät käyvät tarvittaessa virastolla esimerkiksi asiakaspalavereissa, mutta toiminnan pääpaino on kuitenkin kenttätyössä. 37