Inkluusio tutkimuksen näkökulmasta Tuen järjestämisen uusi vuosikymmen prosesseja lähikouluksi! Jyväskylä 2.11.2018 Hannu Savolainen Kansainväliset sopimukset taustalla Salamanca Statement (1994) Dakar World Education Forum (2000) EFA 2015 UN Convention on the rights of persons with disabilities (2006) (Suomi 2016) https://www.un.org/development/desa/disabilities/convention-on-therights-of-persons-with-disabilities.html UN Sustainable development goals (2015) goal 4: Ensure inclusive and equitable quality education and promote lifelong learning opportunities for all 4 https://sustainabledevelopment.un.org/sdg4 1
Mitä vammaisten oikeuksien yleissopimus edellyttää? sopimuspuolet varmistavat osallistavan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen vammaisia henkilöitä ei suljeta yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden perusteella vammaiset henkilöt pääsevät osallistavaan, hyvälaatuiseen ja maksuttomaan ensimmäisen asteen sekä toisen asteen koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhteisöissä, joissa he elävät vammaisia henkilöitä varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset vammaiset henkilöt saavat yleisessä koulutusjärjestelmässä tuen, jota tarvitaan helpottamaan heidän tehokasta koulutustaan toteutetaan tehokkaat yksilöidyt tukitoimet ympäristöissä, jotka mahdollistavat oppimisen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin täysimääräisen osallisuuden tavoitteen mukaisesti Ks. https://www.finlex.fi/data/ss/2016/ss20160027.pdf 2
Inkluusio lasten oikeutena Meillä on moraalinen velvollisuus tavoitella inkluusiota Inkluusion edistäminen on mahdollista (David Mitchell) Mitä inkluusio on? (Ainscow 2006) Prosessi suunta johon mennään Oppimisen esteiden poistamista Herkkyyttä tunnistaa oppilaat, oppilasryhmät jotka ovat vaarassa jäädä ulkopuolelle kouluun kiinnittyminen Kolme keskeistä ulottuvuutta: Läsnäolo Osallistuminen Oppiminen 3
Kolme keskeistä ulottuvuutta: Läsnäolo Osallistuminen Oppiminen (Mel Ainscow) Läsnäolo Onko meillä asenteellisia esteitä joita tulisi poistaa? nämä oppilaat eivät ainakaan kuulu tavalliseen kouluun mina en ole saanut koulutusta tällaisten lasten opettamiseen Pitäisikö eri työntekijöiden rooleja avata ja keskustella uusin silmin erityisopettaja hoitaa nuo erityisoppilaat avustaja on luokassa tuota oppilasta varten 4
Osallistuminen Lähteekö opetuksen suunnittelu siitä miten kaikki saadaan osallistumaan Suunnitellaanko koulun yhteiset tapahtumat ja retket niin että kaikki voivat osallistua Onko koulun tilat sellaisia että ne ovat kaikille saavutettavissa Oppiminen Mitä on tuen tehostaminen: Miten pedagogiikka muuttuu Mitä tehdään tehokkaammin Miten varmistetaan että tuki vaikuttaa toivotuun suuntaan Miten tuen intensiteettia saadaan joustavasti muutettua (kevyemmäksi tai vahvemmaksi) tuen vaikuttavuuden arvioinnin perusteella Tuen tehostamista ei ole: Siirto pienryhmään Kouluavustajan hankkiminen Päätös antaa tehostettua tukea Vaan: se miten opetus muuttuu tehokkaammaksi 5
Mitä pitäisi tehdä? Tuki kaikille lapsille, jossa rooli kaikilla koulun aikuisilla, sekä yhteistyötahoilla Tuen vaikuttavuuden arviointi mukaan Huomio paikasta siihen mitä tuki on ja kuinka sitä voidaan kehittää pedagogiikka keskeisintä Tuen joustava tehostaminen Tuen siirtäminen lapsen luo ei toisinpäin Muutamia näkökulmia tutkimusnäytöstä: Moninaisuudesta ei ole haittaa Tehokkaat opetusmenetelmät sopivat kaikille opettajille 6
13 Muutamia näkökulmia tutkimusnäytöstä: Moninaisuudesta ei ole haittaa Tehokkaat opetusmenetelmät sopivat kaikille opettajille Suomalaiset opettajat hyväksyvät erilaisuuden, mutta ovat huolissaan kuinka pärjäävät itse moninaisuuden kanssa Minäpystyvyys on yhteydessä positiivisiin asenteisiin Tuen muutos ei lisännyt opettajien uupumusta, asenteet hieman myönteisemmiksi 7
Esimerkki yleisen tuen tehostamisesta Keskeiset elementit: yhteiset käyttäytymisodotukset, niiden opettaminen, vahvistaminen positiivisella palautteella ja yhteiset tavat puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen tavoitteena toimintakulttuurin muutos Vaikutus: Vähentää käyttäytymisen ongelmia sekä oppilaiden että opettajien kokemana Vähentää kiusaamista Parantaa oppilas-opettaja -vuorovaikutusta Lisää opettajien kollektiivisen pystyvyyden tunnetta käyttäytymisen ohjaamisessa Tehostettu tuki auttaa myös ProKoulussa annettu tehostettu tuki (Check-in - Check-out) rakennetaan lapsen tavalliseen oppimisympäristöön Sisältää yksilölliset tavoitteet, lapsen kannustamisen niissä onnistumiseen, yhteydenpidon kotiin Vähentää ADHD lasten ongelmallista käyttäytymistä ja mahdollistaa oppimisen tavallisessa luokassa (Anne Karhu) On hyväksyttävää sekä lapsille että opettajille että vanhemmille Istuu hyvin tavallisen peruskoulun arkeen 8
Tuen järjestämisen uuden vuosikymmenen tavoite: Tukipuheesta tukitekoihin Kiitokset Lähteitä: Ainscow, M., Booth, T., Dyson, A. (2006) Improving schools, develping inclusion. London and New York: Routledge. Dyson, A., Farrwel, P., Polat, F., Hutcheson, G. & Gallannaugh, F. (2004) Inclusion and pupil achievement. Department for Education and skills, Research Report No 578. University of Newcastle. Forness, S. (2001) Special education and related services: what have we learned from meta-analysis. Exceptionality 9, 185-197 Kalambouka, A., Farrell, P., Dyson, A., Kaplan, I. (2005) The impact of population inclusivity in schools on student outcomes. In: Research Evidence in Education Library. London: EPPI-Centre, Social Science Research Unit, Institute of Education, University of London. Karhu, A., Närhi, V. & Savolainen, H. (2018). Inclusion of pupils with ADHD symptoms in mainstream classes with PBS. International Journal of Inclusive Education, 22(5), 475 489. Karhu, A., Savolainen, H. & Närhi, V. (2018). Yhteistyö ja psykologisen tiedon soveltaminen tukevat ADHDoireisen oppilaan toimintakykyä koulussa. Psykologia, 53(2 3), 76 88. Karhu, A., Närhi, V. & Savolainen, H. (2018). Check in check out intervention for supporting pupils behaviour: effectiveness and feasibility in Finnish schools. European Journal of Special Needs Education. doi.org/10.1080/08856257.2018.1452144. Mitchell, D. (2008) What really works in special and inclusive education. New York and London: Routledge. Okkolin, M-A., Koskela, T., Engelbrecht, P., & Savolainen, H. (2018) Capability to be educated Finnish teachers inclusive and inspiring pedagogical arrangements. Journal of Human Development and Capabilities. DOI: 10.1080/19452829.2018.1474858 Savolainen, H. (2009) Responding to diversity and striving for excellence: the case of Finland. Prospects, 39, 281-292. Savolainen, H., Engelbrecht, P., Nel, M., & Malinen, O-P. (2012). Understanding teachers attitudes and selfefficacy in inclusive education: implications for pre-service and in-service teacher education. European Journal of Special Needs Education, 27 (1), 51-68. Engelbrecht, P., & Savolainen, H. (2017). A mixed-method approach to developing an understanding of teachers attitudes and their enactment of inclusive education. European Journal of Special Needs Education. DOI: 10.1080/08856257.2017.1410327 9
Keskeisiä kysymyksiä Miten me eri alojen ammattilaiset voisimme toimia toisin, jotta poistaisimme olemassa olevia oppimisen esteitä, olisimme herkkiä tunnistamaan ne oppilaat tai oppilasryhmät, jotka ovat vaarassa jäädä ulkopuolisiksi Miten me eri alojen ammattilaiset voimme kehittää omaa osaamistamme näihin haasteisiin vastaamiseksi Miten voimme edistää omaa työssä jaksamista? Miten voimme edistää kaikkien lasten oppimista? Miten voimme edistää kaikkien lasten osallistumista? 10