Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 28 Yhteenvetotaulukot 36 KÄYTTÖTALOUSOSA 41 Yleishallinto 43 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 75 Sosiaali- ja terveystoimi 81 Sivistystoimi 117 Tekninen ja ympäristötoimi 167 Espoo Tilapalvelut -liikelaitos 193 Suurpellon taseyksikkö 205 Tapiolan taseyksikkö 211 TULOSLASKELMAOSA 217 INVESTOINTIOSA 231 RAHOITUSOSA 245 LIITTEET 249 (1 Valtuuston päätökset) 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 3 Investoinnit hankkeittain vuosina 2016-2020 OHEISMATERIAALI Henkilöstösopimus Kannen kuva: Espoo-tarina/RED/Espoon kaupungin viestintä
1 ESIPUHE Espoo kasvaa ja tiivistyy raiteiden varteen Espoon lähivuosien merkittävin rakennushanke Länsimetro saavuttaa tärkeän välietapin, kun metroliikennöinti Matinkylään käynnistyy elokuussa 2016. Metroasemien ympäristöt uudistuvat voimakkaasti Tapiolassa ja Matinkylässä, jossa avataan myös uudenlainen julkisten palvelujen palvelutori kauppakeskuksen laajennukseen. Otaniemessä kampuskaava tulee muuttamaan aluetta ja Kehä I:n uudistamista valmistaudutaan rakentamaan osuudella Länsiväylä - Otasolmu. Jousenpuiston metroaseman yhteyteen rakennetaan pysäköintilaitos, joka tukee asuntotuotantoa. Tapiolan urheilupuistoon laaditaan kokonaissuunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä. Länsimetro ja sen jatke Kivenlahteen sekä kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen ovat merkittäviä kehityskäytäviä Espoolle ja koko seudulle. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ratojen varsille luo merkittävästi uusia mahdollisuuksia niin yritysten, palvelujen kuin asuntojen sijoittumiseen. Tämä tukee osaltaan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Espoo satsaa myös koulujen rakentamiseen ja peruskorjaukseen, päivähoitotilojen rakentamiseen sekä Elä ja asu -seniorikeskuksiin. Espoon sairaala Jorvissa otetaan käyttöön loppuvuonna 2016. Puolet toimitilarakentamisesta on käytössä olevien tilojen peruskorjausta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Espoo kokeilee syksystä 2016 Koulu palveluna -konseptia Otaniemen kampuksella. Kyseessä on uudenlainen metrokäytävän varrelle sijoittuva, kampusalueen palveluja ja resursseja tehokkaasti hyödyntävä pidempiaikainen väistötilaratkaisu. Espoon väestö kasvaa yli 4 000 asukkaalla vuodessa maahanmuuton ja syntyvyyden enemmyyden vuoksi. Samalla ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja samalla, kun väestön ikärakenteen vanheneminen lisää tarvetta rakentaa senioreiden palvelutiloja. Espoo varautuu myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Oleskeluluvan saaneista noin puolet tulee sijoittumaan pääkaupunkiseudulle, mikä tulee vaikuttamaan merkittävästi asunto- ja työmarkkinatilanteeseen ja kaupunkien palvelukysyntään. Kehykseen verrattuna talousarvioehdotus sisältää 7 milj. euron lisäyksen vuodelle 2016 sekä sosiaali- ja terveystoimelle että sivistystoimelle turvapaikanhakijoiden palvelujen järjestämiseen. Valtio vastaa turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista. Lisäksi valtion talousarvion eräät ratkaisut, mm. sairausvakuutuksen omavastuiden nousu, tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntää ja siihen on varauduttu. Myös koulujen kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilaiden vahvempaan tukeen on tehty lisävarauksia. Pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Espoo toteuttaa valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti 300 400. Verotus pysyy ennallaan Kuluvan vuoden tulos tulee toteutumaan talousarviota paremmin, mikä antaa hyvän pohjan vuoden 2016 talousarviolle ja taloussuunnitelmalle. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vuonna 2014. Sen toteuttaminen niin, että kaupungin talous ja rahoitus ovat kestävästi tasapainossa, on taloussuunnitelmakauden keskeinen tavoite. Ohjelma on nostanut kaupungin toimijoiden kustannustietoisuutta ja sen toteutus on hyvässä vauhdissa.
2 Vuosina 2016-2017 menot kasvavat uusien palvelujen, kuten Espoon sairaalan, metron ja Leppävaaran uimahallin sekä koulujen ja päiväkotien, käyttöönoton myötä. Toisaalta myös kaupungin saamat maksutulot kasvavat valtion korottaessa maksuperusteita ja tulot esimerkiksi tontinmyynnistä kasvavat kaupunkikeskusten vetovoiman lisääntyessä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu elinkeinopolitiikassaan. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan 18,00 prosentissa. Kiinteistöveroprosentit pidetään kuluvan vuoden tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä noin 2,9 prosenttia, josta verotulojen kasvun osuus on vain 0,8 prosenttia vuonna 2016. Vuosikatetta arvioidaan kertyvän 121 milj. euroa vuonna 2016, mikä on alle talous- ja tuottavuusohjelman tavoitteen. Tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 milj. euroa alijäämäinen vuonna 2016. Koko suunnitelmakausi on lievästi ylijäämäinen. Vuonna 2016 otetaan uutta lainaa 303 milj. euroa. Lainaa on vuoden lopussa 731 milj. euroa eli 2 662 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa suunnitelmakauden jatkovuosina voimakkaasti. Rahoitustarvetta lisää yhtiömuotoisten toimitilojen sekä metron lainanlyhennysten ja korkokustannusten nousu vuodesta 2016 alkaen. Rahastoja käytetään investointien rahoitukseen 15 milj. euroa/vuosi. Vuonna 2016 Espoon kaupunkikonsernin investoinnit ovat kaikkiaan noin 800 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 296 milj. euroa ja tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 415 milj. euroa. Kaupungin henkilöstömäärä oli syyskuun 2015 lopulla 14 109. Henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla vuoden 2015 ajan, mikä vastaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta. Vuoden 2016 kuluessa seurataan kaupungin omien henkilötyövuosien ja vuokratyövoiman määrää sekä ostopalvelujen kehitystä. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Talousarvio toteuttaa Espoo-tarinaa, joka on Espoon strategia vuosille 2014-2017. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Espoo-tarina antaa hyvän pohjan johtamisen kehittämiselle, jossa Esjo -projektit ovat tuottaneet hyviä tuloksia, sekä kaupungin kehittämistä jäntevöittävälle EsPro -mallille. Kutsun koko kaupungin, niin henkilöstön kuin luottamushenkilöt, toteuttamaan strategiaamme sekä rakentamaan uutta Espoo-tarinaa ensi elokuusta alkaen. Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja
Espoo-tarina 3 ESPOO-TARINA Valtuuston 10.6.2013 hyväksymä
Espoo-tarina 4
Espoo-tarina 5 JOHDANTO Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2014-2017. Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarina on konkretisoitu strategian muotoon ja se sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan erityisesti toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla, poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla sekä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa. Tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ESPOO-TARINAN VALMISTELUPROSESSI Espoo-tarinaa on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna 2025. Espoo-tarina hyväksyttiin 10.6.2013 valtuustossa. Päätöksen yhteydessä valtuusto hyväksyi useita toivomuksia, mitkä otetaan huomioon Espoo-tarinaa toteutettaessa. STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-tarinan strategiaperustassa että toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitetty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Espoo-tarina kertoo, mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon. Toimialan tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot, toimintaperiaatteet, sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Tuloskorteissa käytettäviä käsitteitä ovat näkökulmat, päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, tulostavoitteet, tavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Toimintaperiaatteet konkretisoivat ja osoittavat, mitä arvot merkitsevät käytännön arjessa. Näkökulmat ovat strategisia alueita, joiden suunnasta päämäärät asetetaan. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota.
Espoo-tarina 6 Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa. Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Mittarit / arviointikriteerit ovat indikaattoreita, joilla kuvataan asian tila. Jokaiselle tulostavoitteelle/ tavoitteelle määritetään pääsääntöisesti yksi mittari tai muu arviointikriteeri. ESPOO-TARINA: KUNINKAANTIEN VARRELTA KAUPUNKIKESKUSTEN VERKOSTOKSI Mistä olemme tulossa? Espoo täytti 555 vuotta kesällä 2013. Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehitys kuvaa Suomea pienoiskoossa. Kehityksestämme löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomenkin kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistumiskehitys, keskeinen rooli maan kehityksessä sodan jälkeen, voimakas väestönkasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja nykyinen kehitys osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti 20 000 asukasta. Sen sijaan viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Kun koko Helsingin seudun asukasluku on viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaistunut 1,3 miljoonaan asukkaaseen, on Espoon väkiluku samassa ajassa kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. Kasvava Espoo on rakentanut asuntoja suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin. 1960-luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Espoota ja sen lähiöitä rakennettiin uudisraivaamisen hengessä. Uudet asukkaat olivat aktiivisia, ja monet tänään merkittävät kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat saivat alkunsa. Espooseen syntyi paljon lapsia, joten uusia päiväkoteja ja kouluja rakennettiin paljon. Tapiola rakennettiin teemalla Asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin. Perässä seurasivat Länsiväylän varteen rakentuneet Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Junaradan varressa kasvoivat Leppävaara ja Maxi-Market. Kaupungin hallinnollinen keskus sijoittui Espoon keskukseen. Espoosta tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972.
Espoo-tarina 7 Missä olemme? Tänään Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama 260 000 asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Espoon kasvu jatkuu. Espooseen syntyvät lapset ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin yli 3 500 asukkaalla vuodessa. Vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Vieraskielisen väestön kasvu on myös nopeaa. Tällä hetkellä vieraskielisiä asukkaita on lähes 30 000. Ennusteen mukaan määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Kasvusta johtuen myös investointiohjelma on euromääräisesti ennätyssuuri. Espoossa luonto on lähellä. Lähiluonnon lisäksi Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja Rantaraittia, 165 saarta, keskuspuisto ja Pohjois-Espoossa Nuuksion erämaa, jossa asutus kohtaa Nuuksion luontoarvot ja kymmenet järvet. Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n sekä myöhemmin Aalto-yliopiston ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita isojen yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Kaupunkikeskusten asukkaita puolestaan palvelee lukuisa määrä eri alojen paikallisia pienyrityksiä. Olemme osa kasvavaa metropolialuetta. Kaupunkirataan tukeutuva Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi. Sen ytimessä on Sellon kauppakeskus, jossa on tarjolla sekä yksityisiä että julkisia palveluita. Sellon kirjastossa on vuosittain yli miljoona kävijää. Kaupunkirataa on tarkoitus jatkaa Espoon keskukseen. Etelä-Espoossa Länsimetron louhintatyöt alkavat valmistua. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Esimerkiksi teknologiateollisuudesta on menetetty 14 000 työpaikkaa viimeisten vuosien aikana. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti. Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä ilmastonmuutoksen vaatimukset. Kasvavan rakennuskannan peruskorjaustarpeet tuovat haasteita kaupungin tilojen ylläpitoon. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Näihin meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu 300 000 asukasta. Olemme keskeinen osa kehittyvää metropolialuetta ja Etelä- Suomen työssäkäyntialuetta.
Espoo-tarina 8 Kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunkikeskuksiin. Riittävästä pientalorakentamisesta ja tonttitarjonnasta pidetään huolta. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijoittuvat Länsimetron, Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan läheisyyteen. Nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi uusia keskuksia ovat merellinen Finnoo metron varrella ja ekologinen Kera kaupunkiradan varrella ja myöhemmin Hista Espoo - Lohja -radan varrella. Kaupunkikeskusten välillä on toimivat julkisen liikenteen poikittaisyhteydet. Aidosti verkostomainen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkiamme. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa. Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot säilyvät. Kaikkien Espoo Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat kotona, tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa Elä ja Asu -seniorikeskuksissa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys-, mielenterveys- ja vanhuspalvelujen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan vertaistoimintaan. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Kuntalaisten tarpeet ja toiveet palveluiden suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen kehittämisessä. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin.
Espoo-tarina 9 Aktiiviset espoolaiset Espoon teatterilla on toimivat tilat ja kaikissa kaupunkikeskuksissa on arvostetut kirjastot ja uimahallit. Kirjastot toimivat kuntalaisten olohuoneina ja työväenopisto tarjoaa espoolaisille heille tärkeitä kursseja. Espoo on liikkuva kaupunki. Lähiluonto ja laajat metsäalueet antavat espoolaisille liikuntamahdollisuuksia ja espoolaiset liikuntaseurat liikuttavat kaiken ikäisiä espoolaisia monipuolisesti. Kilpaurheilussa mestaruuksia saavutetaan kaikissa ikäsarjoissa, mikä innostaa varsinkin nuorempia liikuntaharrastusten pariin. Espoolaisilla on mahdollisuus nauttia rikkaasta ja valtakunnallisesti laadukkaasta espoolaisesta kulttuuritarjonnasta. Espoolaisuus on elämää arjessa ja kohtaamisia mm. EMMAn näyttelyissä, Sinfoniettan ja Tapiolan kuoron konserteissa, April Jazzissa, Olarin voimistelijoiden näytöksissä, Bluesin, Hongan tai Oilersin otteluissa ja muissa erilaisissa harrastuksissa. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Kaupunki on kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Olemme onnistuneet yhdistämään vetovoimaiset kaupunkikeskukset ja innovaatiokeskittymät. Niissä panostetaan kasvaviin ja osaaviin nuoriin yrityksiin. Espoo edistää yritystoimintaa avaamalla toiminnasta kerätyt tiedot kaikille sitä tarvitseville. Julkisesti tuotettu tieto on avointa myös kuntalaisille. Hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. Espoon työllisyysaste on 75 %, ja työttömyysaste on korkeintaan 5 %. Nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Kaupungin johtaminen Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. STRATEGIAPERUSTA Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.
Espoo-tarina 10 Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Valtuustokauden tavoitteet: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Valtuustokauden tavoitteet: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Espoo-tarina 11 POIKKIHALLINNOLLISET KEHITYSOHJELMAT Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat: 1. Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa 10.6.2013 Espoo-tarinan hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmien hyötytavoitteet ohjelmittain ovat seuraavat: Osallistuva Espoo Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Avoin osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorten elinvoimaisuus Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten työttömyys vähenee Elinvoimaa ikääntyville Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Kestävä kehitys Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Kilpailukyvyn edistäminen Innovaatioiden hyödyntäminen Yrittäjyyden tukeminen
Espoo-tarina 12 Kehitysohjelmien ohjausryhmät jatkoivat valtuuston 10.6.2013 päätöksen jälkeen ohjelmien suunnittelua siten, että ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Ohjelmat toteutetaan osin osana kaupungin ja yhteistyökumppaneiden perustoimintaa, osin ohjelman budjetista tuetuin toimin sekä kaupungin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kehitysohjelmien toteutumisesta ja tulevien vuosien projekteista raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti muun seurannan kanssa.
13 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT KANSANTALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin kolmen vuoden aikana ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen kasvu on käynnistynyt. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn suhteellisen halpa hinta edesauttaa Suomen talouden kasvunäkymiä. Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo kolmena edellisenä vuotena supistunut. Valtion talousarvioehdotuksen pohjana olevan talousennusteen mukaan Suomen talous ei juurikaan kasva kuluvana vuonna. Talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia. Kasvun taustalla on hyvin pitkästi investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin hankalaa monestakin syystä ja ensi vuoden kasvuennusteeseen sisältyy riski. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2016 työllisten lukumäärän ennustetaan kääntyvän hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän parantumisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 prosenttia. HELSINGIN SEUDUN JA ESPOON LÄHIVUOSIEN HAASTEITA Aluetalouden, väestökehityksen ja rakentamisen näkymiä Helsingin seudun talous on muun Suomen tavoin kärsinyt pitkittyneestä taantumasta useiden vuosien ajan. Erityisesti teollisuudessa ja kaupassa yritysten liikevaihto on laskenut ja työllisyys supistunut. Kuitenkin Helsingin seudulla rakentaminen ja monet palvelut ovat kasvaneet myös taantuman aikana, palveluista erityisesti informaatioalat, liike-elämän palvelut sekä kotitalouksien palvelut. Näillä aloilla toimii lukuisia start-up ja muita kasvuyrityksiä, jotka ovat tuoneet positiivista dynamiikkaa Helsingin seudun talouteen myös taantuma-aikana. Väestönkasvu on tuonut lisäkysyntää asuntomarkkinoille ja pitänyt yllä rakentamisen taloutta. Rakentamisessa ja kasvavilla palvelualoilla työllisyyskin on kasvanut. Näiden alojen vaikutuksesta myös Helsingin seudun talouden näkymät lähivuosille ovat positiivisemmat kuin koko maassa kokonaisuutena. Turvapaikan hakijoiden määrän nopea kasvu ja siitä seuraava asukasmäärän lisäys vaikuttavat voimakkaasti Helsingin seudun ja Espoon tulevien vuosien kehitykseen. Arviolta puolet oleskeluluvan saavista sijoittuu Helsingin seudulle ja heistä 20-25 prosenttia Espooseen. Tämä tulee aiheuttamaan väestösysäyksen usean vuoden ajaksi. Vaikutuksen pituutta on mahdoton ennustaa. Väestönkasvusysäys tulee vaikuttamaan voimakkaasti Helsingin seudun ja Espoon asuntomarkkinoille, työmarkkinoille ja palveluihin. Näihin muutoksiin on syytä varautua mahdollisimman pian. Lisääntyneen maahanmuuton aikaansaamat vaikutukset tuovat pitkällä ajalla mahdollisuuksia. Maahanmuuttajat painottuvat nuoriin ikäluokkiin ja vaikuttavat osaltaan väestö-rakenteeseen. Väestönkasvu tuo lisäkysyntää kaupalle ja paikallisille palvelualoille. Maahanmuuttajien osaaminen ja eteenpäin pyrkiminen voivat tarjota mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle.
14 Informaatioalan rakennemuutos jatkuu. Helsingin seudun aluetalous on vahvasti riippuvainen laajaalaisesta informaatioalasta, joka on keskittynyt erityisesti Espooseen. Viestintäteknologian työpaikat ovat vähentyneet muutamassa vuodessa kolmanneksella. Vastaavasti työllisyys on kasvanut informaatio- ja viestintätoimialoilla, joihin viestintäteknologian osaamista ja henkilöstöä on siirtynyt. Murroksessa olevien alojen osaamispääoman kanavoitumista uusien yritysten ja alojen kasvuvoimaksi kannattaa edelleen tukea. Nuorten työikäisten syrjäytyminen opiskelusta ja työmarkkinoilta. Suhteettoman suuri osa Helsingin seudun nuorista, joista kasvava osa on vieraskielisiä, uhkaa syrjäytyä opiskelusta ja työstä. Nuorten työttömyys on myös kasvanut monista tukitoimista huolimatta. Heidän työvoimapotentiaalinsa jää käyttämättä samaan aikaan, kun monilla aloilla on työvoimapulaa. Lisäksi vakavasti syrjäytyneet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä sosiaalisia kustannuksia. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta Helsingin seudulla asuminen edelleen hajautuu, joskin kehityssuunta on hidastunut. Tämä johtaa investointi- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliiseen yhdyskuntatekniikkaan sekä palvelu- ja liikenneverkostoon. Työpaikka- ja asumistihentymien negatiivisia piirteitä ylikorostetaan, mutta hyötyjä ja kustannussäästöjä aliarvioidaan systemaattisesti. Uuden maankäytön ja liikenneverkon kustannukset: Uuden maankäytön edellyttämän liikennejärjestelmän ja perusrakenteen rahoittamiseen tarvitaan uusia malleja, koska nopea kasvu ja niukkeneva rahoituspohja ovat entistä vaikeampi sovittaa yhteen. Nykyistä suurempi osa näistä kustannuksista tulisi rahoittaa hyvän saavutettavuuden ja kaavoituksen aikaansaamalla maan arvon nousulla. Kohtuuhintainen asuminen: Seudun tasolla asuntotuotannon volyymi on riittämätön vastaamaan väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aikaansaamaan asumiskysynnän kasvuun. Tämä heijastuu asuntomarkkinoille nopeasti nousevina hintoina ja vuokrina, jotka karkaavat asuntomarkkinoille tulevien ulottumattomiin, Espoossa mm. kotoa irtautuvat nuoret ja maahanmuuttajat. Tarvitaan uusia malleja tarjonnan lisäämiseksi, mm. vuokra-asuntosijoittajien potentiaalin hyödyntämistä, ARA:n toiminnan uudelleenarviointia sekä asumistukijärjestelmän kehittämistä. Työllisyysasteen nostaminen: Espoossa on potentiaalia nostaa erityisesti nuorten aikuisten, mm. maahanmuuttajataustaisten, sekä ikääntyvien työllisyysastetta, kun talous on enemmin tai myöhemmin kääntymässä uudelleen kasvuun. Länsimetron luomat mahdollisuudet. Länsimetro ja kaupunkirata ovat merkittäviä kehityskäytäviä Espoolle ja koko seudulle. Molemmat hankkeet vahvistavat ja tiivistävät Espoon kaupunkirakennetta ja luovat merkittävän kasvupotentiaalin sekä yritystoiminnan että väestökehityksen ja uuden asuntotuotannon osalta. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta panostuksia ja vahvaa tahtotilaa ja yhteistoimintaa. ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestönkasvun aiheuttamat haasteet palvelutuotannolle Nopea väestönkasvu lisää palvelutarpeita. Vuonna 2014 Espoo kasvoi lähes ennätykselliset 4 800 asukasta. Vuoden 2015 elokuussa espoolaisia oli yli 268 300. Lyhyen ja pitkän aikavälin väestöennusteissa ei ole näköpiirissä väestönkasvun merkittävää hidastumista. Itse asiassa vuosittaista keskimääräistä kasvua (noin 4 000 uutta asukasta) on syytä tarkentaa ylöspäin. Viimeisimmän vuoteen 2024 ulottuvan ennusteen mukaan Espoon asukasmäärä olisi kyseisenä vuonna 302 000 eli kasvua vuoden 2015 alusta olisi noin 36 500 asukasta. Väestönkasvu on myös erilaista kuin vielä 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöä kasvattavat erityisesti syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto ja tänä vuonna myös lisääntynyt maassamuutto.
15 Pitkän aikavälin väestöennuste vuoteen 2050. Espoolle on valmistunut lokakuussa uusi vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin väestöskenaario. Siinä on kolme projektiota: perusvaihtoehto, nopean kasvun vaihtoehto ja uutena maahanmuuton nopeaan kasvuun perustuva vaihtoehto. Kaikkein vaihtoehtojen toteutuminen on realistista. Vuonna 2050 perusvaihtoehdon väestömäärä olisi 385 000 asukasta. Nopeassa vaihtoehdossa väestömäärä olisi 408 000 ja maahanmuuttopainotteisessa väestömäärä olisi 418 000 vuonna 2050. Väestöprojektioiden erot perustuvat erilaisiin oletuksiin maassamuuton ja siirtolaisuuden määrissä. Ikärakenteen vanheneminen. Vaikka Espoon väestön ikärakenne on vielä nuori, kasvaa vanhusväestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Erityisen nopeasti kasvaa yli 75-vuotiaiden määrä, noin 11 000 asukkaalla seuraavien 10 vuoden aikana. Vaikka tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään kotona, aiheuttaa osuuden kasvu paineita kaupungin järjestämille vanhuspalveluille. Toinen, joskin selvästi kaukaisempi vaikutus on huoltosuhteen muuttuminen, joka tulee myöhemmin vaikuttamaan myös kaupungin verotulokertymään. Vieraskielisen väestön kasvu on jatkossa voimakasta sekä Espoossa että koko seudulla. Vieraskielisiä on Espoossa tällä hetkellä 35 200 ja määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 64 500:n, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä olisi noin 21 prosenttia. Vielä ei pysty tarkasti arvioimaan kuinka paljon turvapaikanhakijoita sijoittuu Espooseen. Espoon kaupunki on arvioinut, että turvapaikanhakijoita tulisi Espooseen ensi vuonna noin 2 500. Vastaava suhteellinen kasvu tapahtuu muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskunnissa kasvu on hitaampaa. Vieraskielisen väestön osuuden ja määrän kasvaessa nousee tehokkaan kotouttamisen merkitys ensi arvoisen tärkeäksi. 2. Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet Espoo on menettänyt usean vuoden ajan lapsiperheitä lähikuntiin. Yksi keskeinen muuton syy on tilavien perheasuntojen korkea hintataso ja toisaalta kaupungin tarjoaman omatoimiseen rakentamiseen soveltuvan tonttitarjonnan vähäisyys. Kaavoitusta nopeuttamalla ja maankäyttösopimuksia käyttämällä kaupunki pystyy lisäämään rakennuskelpoisten tonttien tarjontaa. Asuntojen korkeaa hintatasoa ylläpitävät monet tekijät, joihin kaupungilla ei ole suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Päätös Länsimetron rakentamisesta ja sopimus asuntotuotannon kasvattamisesta tiivistää merkittävästi uusien metroasemien ja koko kehityskäytävän rakennetta. Kehityskäytävä mahdollistaa uusien yritysten sijoittumisen ja työpaikkojen syntymisen hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Asuntotuotannon ja palvelurakentamisen näkökulmasta rakenteen tiivistäminen vahvistaa kaupunkikeskusten toiminnallisuutta ja parantaa palvelutarjontaa. Nämä kaikki rakenteelliset toimet tukevat osaltaan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.
16 3. Espoo on aktiivinen Ilmastonmuutoksen torjunnassa Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimeisimmässä raportissa todetaan, että kasvihuonekaasupäästöt on saatava roimaan laskuun jo ennen vuotta 2020 ja puoliintumaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii rohkeita ja vastuullisia päätöksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vakavimman business as usual -skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kahden asteen lämpötilan nousua pidetään yleisesti rajana, jolloin ilmaston muuttumisen seuraukset eivät ole vielä kestämättömiä ja niihin on mahdollista sopeutua kohtuullisin kustannuksin. Espoo-tarinan mukaan kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Tahtotila ei ole täysin välittynyt toimintaan, eivätkä Espoon päästöt tällä hetkellä laske tavoiteuran mukaisesti. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja mm. liikenne- ja kulutuskäyttäytymisen ohjaamiseksi kestävälle pohjalle. Suurimmat ongelmat ja samalla suurin päästövähennyspotentiaali on liikenteen ja kaukolämmön tuotannon aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä. Suuri vähennyspotentiaali on myös ikääntyvien lähiöiden peruskorjauksessa, jos korjauksen yhteydessä toteutetaan energiaremontti, kuten maalämpöön siirtyminen. Tilanteeseen haetaan ratkaisua päivittämällä ilmastotoimenpideohjelma vuosille 2015 20 ja toteuttamalla sen toimenpiteet. Ohjelmaan on valittu ne kokonaisuudet, joissa on vuonna 2014 teetetyn vaikuttavuusarvion perusteella suurin päästövähennyspotentiaali. Ohjelmaa tehdään kestävä kehitys -poikkihallinnollisen kehitysohjelman ohjauksessa ja ohjelmaan liittyvillä projekteilla vauhditetaan kaikkein tärkeimpiä ilmastotoimia. Väestö Vuoden 2015 alussa Espoossa oli 265 543 asukasta. Määrä kasvoi vuoden 2014 aikana 4 790 hengellä eli 1,8 prosenttia. Lisäys oli suurin sitten vuoden 1996. Muuttovoittoa lisäyksestä oli 2 786 henkeä, mikä oli 58 prosenttia kasvusta. Vuoden 2014 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto kohosi 1061 henkeen ja ulkomailta muuttovoittona saatiin 1 725 asukasta. Vuoden 2015 alussa espoolaisista oli ulkomaan kansalaisia 24 490 henkeä eli 9,2 prosenttia. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, 35 194 ja osuus väestöstä oli kohonnut vuoden aikana 13,3 prosenttiin. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet olivat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Ruotsinkielisiä Espoossa oli 20 261 ja heidän osuutensa oli laskenut 7,6 prosenttiin. Väestö suuralueittain vuodenvaihteessa 1.1.2015, 1.1.2018 ja 1.1.2024 2015 2018 Muutos 2015-2017 2024 Muutos 2018-2024 Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Suur-Leppävaara 65 824 24,8 68 270 24,5 2 446 19,0 73 291 24,3 5 021 21,3 Suur-Tapiola 44 427 16,7 45 876 16,5 1 449 11,3 51 463 17,0 5 587 23,7 Suur-Matinkylä 38 336 14,4 40 782 14,6 2 446 19,0 43 518 14,4 2 736 11,6 Suur-Espoonlahti 52 981 20,0 55 832 20,1 2 851 22,2 59 269 19,6 3 437 14,6 Suur-Kauklahti 8 438 3,2 9 503 3,4 1 065 8,3 10 877 3,6 1 374 5,8 Vanha-Espoo 39 431 14,8 41 283 14,8 1 852 14,4 44 073 14,6 2 790 11,8 Pohjois-Espoo 11 165 4,2 12 022 4,3 857 6,7 14 281 4,7 2 259 9,6 Muut 4 941 1,9 4 831 1,7-110 -0,9 5 229 1,7 398 1,7 Espoo 265 543 100,0 278 400 100 12 857 100,0 302 000 100,0 23 600 100,0 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli elokuun lopussa 268 310 asukasta. Kasvua vuoden alusta kertyi 2 767 henkeä, josta muuttovoittoa oli 1 489 henkeä. Lisäys on noin 400 henkeä pienempi kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin.
17 Voimassa olevan väestöennusteen mukaan vuoden 2018 alussa väestöä tulee olemaan 278 400. Tämä edellyttää yli 4 000 asukkaan vuotuista lisäystä. Vuosien 2015-2017 väestökasvusta runsas viidennes tulee Suur-Espoonlahteen ja lähes viidennes Suur-Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Vuoden 2024 alkuun mennessä Espoossa on ennusteen mukaan 302 000 asukasta. Tämä edellyttää lähes 24 000 hengen lisäystä vuosina 2018-2024, mikä merkitsee lähes 4000 hengen vuosittaista lisäystä. Väestö ikäryhmittäin vuosina 2015 ja ennuste* vuosille 2018 ja 2024 Ikä 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Väestö yhteensä 2015 25 528 29 446 12 456 56 419 105 693 22 719 13 282 265 543 2018* 26 083 31 049 12 366 57 777 109 987 25 387 15 753 278 400 2024* 27 082 33 319 14 312 59 485 117 905 25 890 24 007 302 000 Osuus väestöstä % 2015 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5,0 100 2018* 9,4 11,2 4,4 20,8 39,5 9,1 5,7 100 2024* 9,0 11,0 4,7 19,7 39,0 8,6 7,9 100 Vuoden 2015 alussa yli 65-vuotiaiden osuus espoolaisia oli 13,6 prosenttia, mutta vuoden 2018 alussa heitä on arvioitu olevan jo 14,8 prosenttia ja vuoden 2024 alussa jo 16,5 prosenttia asukkaista. Vuoteen 2024 yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa yli 13 600 henkilöä eli 38 prosenttia. Samanaikaisesti lasten ja nuorten työikäisten aikuisten osuudet laskevat. Espoon ikärakenne-ennuste vuosille 2018 ja 2024 Vuoden 2015 alussa espoolaisista jo 13,3 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuonna 2012 tehdyn vieraskielisen väestön projektion mukaan Espoossa olisi vuonna 2018 vieraskielisiä 14,3 prosenttia väestöstä ja vuonna 2030 heitä olisi jo 20,5 prosenttia.
18 Työpaikat Vuonna 2014 laaditun Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektion mukaan Espoossa on vuonna 2015 arviolta 125 000 työpaikkaa. Tuorein virallinen työpaikkaluku on vuodelta 2012 (121 253 työpaikkaa). Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan lähivuosina keskimäärin 1 400 työpaikan vuosivauhdilla, jolloin vuonna 2024 Espoossa olisi noin 138 000 työpaikkaa. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla työpaikkamäärältään suurin toimiala oli tukku- ja vähittäiskauppa. Seuraavina ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä informaatio- ja viestintä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti 12 000 työikäistä (15-74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000, keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Lähteet: Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto ja työvoimatutkimus Kaupunkitutkimus TA Oy: Uudenmaan työpaikkaprojektiot 2014. Työttömyys Elokuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 14 644 ja työttömyysaste oli 10,7 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 12,9 prosenttia. Naisia oli 46,4 prosenttia Espoon työttömistä. Espoossa, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuodentakaiseen verrattuna Espoossa oli elokuun lopulla työttömiä 14,1 prosenttia (1 806 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli 8,5 prosenttia enemmän ja työttömyysaste oli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin.
19 Viimeisen parin vuoden aikana tapahtuneen kehityksen valossa työttömien määrä Espoossa kasvaa tulevinakin kuukausina, mutta kasvu on hiljalleen hidastunut. Jos tämä trendi jatkuu, työttömiä olisi syksyllä 2016 arviolta noin 16 000. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut Espoossa vuoden 2011 lopulta alkaen. Elokuussa 2015 oli 1 613 alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli 10,2 prosenttia vuodentakaista suurempi ja kasvu näyttää lähikuukausina jatkuvan hidastuvaan tahtiin. Nuorisotyöttömien määrässä on erityisen suuri kausi- ja satunnaisvaihtelu. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, syksyllä 2016 olisi alle 25-vuotiaita työttömiä arviolta noin 1 700. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli elokuussa 5 619 eli 49 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuus kaikista työttömistä oli 38,4 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä Espoossa kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu on jatkunut siitä lähtien. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella kasvu näyttää jatkuvan myös tulevina kuukausina. Jos muutaman viime vuoden trendi jatkuu, pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2016 syksyllä karkeasti arvioituna jopa yli 8 000. Ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2015 elokuussa työttömänä 3 113, kun vuotta aiemmin määrä oli 2 611. Kasvua vuodentakaiseen oli 19 prosenttia. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella ulkomaalaisia työttömiä olisi syksyllä 2016 arviolta noin 3 600, mikäli trendi jatkuu ennallaan. Pakolaisten ja myöhemmin oleskeluluvan saaneiden nopea kasvu todennäköisesti nostaa ulkomaalaisten työttömien määrää lähivuosina. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli elokuussa työttömänä yhteensä 5 200 (36 % työttömistä). Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun lopulla 1 521 avointa työpaikkaa, mikä oli 11,3 prosenttia vuodentakaista enemmän. Paitsi että työttömien määrä on vuonna 2015 korkein sitten 1990-luvun lamavuosien, myös avoimia työpaikkoja on ollut enemmän kuin muutamaan vuoteen, joten kyseessä on työmarkkinoiden huomattava rakenteellinen ongelma. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Espoon työttömyyslukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. 2014 2015 Muutos 2014-2015 elokuu elokuu elokuu Työttömyysaste, % 9,4 10,7 1,3 %-yksikköä 15-24-vuotiaat 10,9 12,0 1,1 %-yksikköä 25-49-vuotiaat 8,5 9,7 1,2 %-yksikköä 50-74-vuotiaat 10,9 12,6 1,7 %-yksikköä Työttömät työnhakijat 12 838 14 644 14,1 % 15-24-vuotiaat 1 464 1 613 10,2 % 25-49-vuotiaat 7 167 8 157 13,8 % 50-74-vuotiaat 4 207 4 874 15,9 % Yli vuoden työttömänä 3 770 5 619 49,0 % osuus työttömistä, % 29,4 38,4 9,0 %-yksikköä Avoimet työpaikat 1 367 1 521 11,3 %
20 Rakennus- ja asuntotuotanto Ennakkotiedon mukaan tammi - elokuussa 2015 Espooseen valmistui uutta kerrospinta-alaa 180 000 k-m 2 :ä, uutta rakentamista aloitettiin 191 000 k-m 2: ä ja uusia rakennuslupia myönnettiin 240 000 k-m 2 :ä. Vuodentakaiseen verrattuna valmistunutta kerrosalaa oli noin 20 000 k-m 2 :ä vähemmän, aloituksia noin 170 000 k-m 2 :ä vähemmän ja myönnettyjä rakennuslupia 12 000 k-m 2 :ä suuremmalle volyymille. Asuntotuotannossa talonrakentamisen uudistuotantoa valmistui tammi - elokuussa 2015 noin 145 000 k-m 2 :ä, mikä on hieman vuodentakaista pienempi volyymi. Asuntoja valmistui 1 434 eli 134 enemmän kuin vuotta aiemmin. Valmistuneista asunnoista 210 (15 %) oli valtion tukemia vuokraasuntoja ja 81 (6 %) asumisoikeusasuntoja. Valmistuneista valtion tukemista vuokra-asunnoista 135 oli Espoon Asunnot Oy:n. Lisäksi valmistui 113 välimallin lyhyen korkotuen vuokra-asuntoa. Talonrakentamisen uudistuotantona aloitettiin asuntorakentamista tammi - elokuussa noin 165 000 k-m 2 :ä, mikä oli vajaa puolet vuodentakaisesta volyymista. Uudisasuntotuotantona käynnistyi 1 718 asuntoa, mikä oli lähes 200 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Käynnistyneestä tuotannosta 303 (18 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 124 (7 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy ei aloittanut kahdella ensimmäisellä neljänneksellä uusia kohteita. Asuntotuotannon uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat käsittivät tammi - elokuussa 2015 yhteensä noin 203 000 k-m 2 :ä eli noin 17 000 k-m 2 :ä enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennuslupia myönnettiin 2 110 uudelle asunnolle, mikä on lähes 900 vuodentakaista enemmän. Vuonna 2014 valtion tukeman alkaneen asuntotuotannon määrä oli edellistä vuotta suurempi. Valtion pitkällä korkotuella toteutettavana aloitettiin vuonna 2014 kaikkiaan 428 vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa oli 223 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 120 asunnon verran. Vapaarahoitteista tuotantoa aloitettiin 1 846 asuntoa, joten kaikkiaan asuntotuotanto kuitenkin säilyi korkealla tasolla. Rakennustuotanto Espoossa tammi - elokuussa 2014 ja 2015 2015 2014 Erotus Erotus % vuoden alusta vuoden alusta 2015-2014 2015-2014 VALMISTUNEET RAKENNUKSET -Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) 179 205 200 649-21 444-10,7 -Asuntojen lkm 1 434 1 300 134 10,3 ALOITETUT RAKENNUKSET -Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) 190 739 363 579-172 840-47,5 -Asuntojen lkm 1 718 1 520 198 13,0 MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT -Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) 236 558 224 589 11 969 5,3 -Asuntojen lkm 2 110 1 210 900 74,4 Ei sisällä vanhojen rakennusten laajennuksia. Luvut perustuvat 5.10.2015 mennessä rakennusvalvonnan rekisteriin vietyyn aineistoon, Lähde: Trimble Locus-kuntatietojärjestelmä, Espoon asunto-ohjelma Luvut ovat ennakkotietoja. Lähteet: Espoon kaupunki, Trimble Locus -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi