VISIO. Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma. Kaupunginjohtajan ehdotus Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma Kaupunginjohtajan ehdotus Kaupunginhallitus VISIO Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

2 Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 28 Yhteenvetotaulukot 37 KÄYTTÖTALOUSOSA 43 1 Yleishallinto 45 2 Sosiaali- ja terveystoimi 63 3 Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi 155 Tilakeskus-liikelaitos 179 Suurpellon taseyksikkö 191 Tapiolan taseyksikkö 197 Palveluliiketoimen toimiala 205 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos 221 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos 227 Espoo Logistiikka -liikelaitos 233 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 239 Espoo Catering -liikelaitos 245 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos 251 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 257 TULOSLASKELMAOSA 263 INVESTOINTIOSA 279 RAHOITUSOSA 295 LIITTEET 299 (1 Valtuuston päätökset) 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 3 Investoinnit hankkeittain vuosina Kannen kuva: RED/Espoo-tarina

3 1 ESIPUHE Vuoden 2014 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa hyväksymän Espoo-tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä kehitysohjelmilla. Tekemisessä ja kehittämisessä keskitytään Espoon tärkeimpiin tehtäviin. Espoo kasvaa yli uudella asukkaalla vuosittain. Kasvu lisää erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palvelujen tarvetta. Maahanmuuttajien osuus väestönlisäyksestä on korkea. Samaan aikaan yleisen taloudellisen tilanteen epävakaus näkyy työttömyyden kasvuna ja verotulojen hiipumisena. Kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin kireä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Talousarvioehdotukseen sisältyy kunnallisveroprosentin korotus puolella prosenttiyksiköllä 18,25 prosenttiin vuonna Korotus on osa koko valtuustokauden mittaista talouden tasapainotusohjelmaa. Korotuksen jälkeenkin Espoon kunnallisverotusta voidaan pitää maltillisena verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Talousarvioehdotus ei sisällä korotuksia kiinteistöveroon tai maksuihin. Kasvavana kaupunkina Espoo ei suunnittele henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia. Henkilöstön määrä on noin Henkilöstömäärän kasvu on Espoon asukasluvun kehitykseen verrattuna ollut viime vuosina hyvin maltillista ja painottunut sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sivistystoimeen. Henkilöstön eläkkeelle jäämistä ja muuta vaihtuvuutta hyödynnetään siten, että jokainen avoimeksi jäävä tehtävä ja sen sisältö arvioidaan, ja paikan täyttäminen vaatii erillisen täyttöluvan. Kaupunki tarjoaa harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille, nuorten kesätyöllistymistä tuetaan ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä kehitetään. Maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan erityisellä mallilla. Koko kaupungin toimintamenot kasvavat noin 2,8 prosenttia vuonna Tämä edellyttää vuonna 2014 noin 10 milj. euron ja valtuustokauden aikana 70 milj. euron tuottavuusparannusta. Verotuloja kertyy ensi vuonna milj. euroa veronkorotus mukaan lukien. Valtionosuuksia tilitetään noin 31 milj. euroa vuonna Tähän sisältyy verotuloon perustuva tasausvähennys, joka vastaa Espoossa noin 3 veroprosentin tuottoa. Peruskaupungin vuosikate on noin 97 milj. euroa. Tulos on noin 17 milj. euroa alijäämäinen vuonna Investointeja peruspalveluihin Espoon vahvuus on viiteen aluekeskukseen perustuva verkostomainen kaupunkirakenne. Se antaa edellytykset järjestää palvelut sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne taloudellisesti ja ekologisesti. Hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja pääkaupunkiseudun yhteisten yhteisöjen taseisiin. Vuonna 2014 kaupungin investoinnit ovat yhteensä 273 milj. euroa ja merkittävät tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 275 milj. euroa. Noin viidennes kaupungin ja tytäryhteisöjen nettoinvestoinneista rahoitetaan kaupungin tulorahoituksella ja valtionosuuksilla. Rahastoja puretaan investointien rahoitukseen 40 milj. euroa. Peruskaupunki ottaa uutta lainaa 102 milj. euroa vuonna 2014, joten lainaa on vuoden lopussa 267 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Konsernin lainakanta kasvaa vuonna 2014 yhteensä 287 milj. eurolla.

4 2 Kaupungin palveluja keskitetään tulevan Länsimetron varteen ensimmäisenä Matinkylässä, jonne tulee uudenlainen sivistys- ja terveyspalveluja yhdistävä palvelutori. Muita merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat T3 -alueen ja Espoon keskuksen kehittämisohjelmat sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Länsimetron asemien ja tunneleiden varustelu on käynnissä koko linjalla vuonna Kaupungin palvelukäyttöön tulee lähivuosina uusia tytäryhtiöiden taseisiin rakennettavia palvelutiloja, kuten Opinmäen kampus, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut sekä ikäihmisten Elä ja asu -keskukset. Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Espoo luo edellytykset noin asunnon rakentamiseen vuosittain. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain 300 vuokra-asuntoa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta päätetään keväällä Yleiseen talouskehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta. Valtio valmistelee parhaillaan rakennepakettia, jolla kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea 2 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Vielä ei tiedetä, kuinka se tehdään, mutta kuntien rahoitusmahdollisuudet suhteessa palveluvelvoitteeseen ovat joka tapauksessa selvästi riittämättömät. Suunnitteilla olevan valtionosuusuudistuksen ei uskota parantavan Espoon rahoitusmahdollisuuksia. Valmisteilla oleva metropolihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voivat vaikuttaa Espoon talouteen voimakkaastikin. Espoo selvittää jo nyt yhteistyötä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, minkä lisäksi valtioneuvosto on määrännyt metropolia koskevan selvityksen. Vahvana peruskuntana Espoo kykenee huolehtimaan peruspalveluista ja osallistumaan voimakkaasti seudun hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittämiseen jatkossakin. Espoo valmistelee ensi vuoden maaliskuuhun mennessä koko valtuustokauden kestävän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, jonka avulla kaupungin talous- ja rahoitusasema saadaan kestävästi tasapainoon. Kaupungin vuosikate tulisi saada lähivuosina vähintään 180 milj. euron tasolle, jotta tulorahoituksen osuus olisi riittävä ja velkaantuminen voitaisiin pysäyttää. Ohjelman valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelman merkittävimpänä tavoitteena on tuoda tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Tuottavuuden parantamisen tärkeä elementti on Espoo-tarinan mukaisesti osallistuva henkilöstö. Valtuusto päätti taloussuunnitelmakehyksestä syyskuussa, mutta ei normaalikäytännön mukaisesti samalla päättänyt tulevan vuoden veroprosenteista. Niitä koskeva päätös tehdään valtuustossa marraskuussa valtuustoryhmien talousarvioneuvottelujen jälkeen. Talousarviosta ja taloussuunnitelmasta valtuusto päättää joulukuussa. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

5 Espoo-tarina 3 ESPOO-TARINA Valtuuston hyväksymä

6 Espoo-tarina 4

7 Espoo-tarina 5 JOHDANTO Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon, mikä sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitys-ohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa, mitkä hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ESPOO-TARINAN VALMISTELUPROSESSI Espoo-tarinaa on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Aineistoa ja ideoita Espoo-tarinaan on kerätty kuntalaisia monin eri tavoin osallistamalla. Kerättyä aineistoa käsiteltiin edellisen valtuuston seminaarissa Uuden valtuuston kanssa Espootarinan valmistelu käynnistyi strategia-seminaarissa. Espoo-tarinaluonnosta ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteita käsiteltiin valtuuston toisessa strategiaseminaarissa Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa. Päätöksen yhteydessä valtuusto hyväksyi useita toivomuksia, mitkä otetaan huomioon Espoo-tarinaa toteutettaessa. STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-tarinan strategia-perustassa että toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitetty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Espoo-tarina kertoo, mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon. Toimialan tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot, toimintaperiaatteet sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Tuloskorteissa käytettäviä käsitteitä ovat näkökulmat, päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, tulostavoitteet, tavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Toimintaperiaatteet konkretisoivat ja osoittavat, mitä arvot merkitsevät käytännön arjessa.

8 Espoo-tarina 6 Näkökulmat ovat strategisia alueita, joiden suunnasta päämäärät asetetaan. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota. Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa. Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Mittarit / arviointikriteerit ovat indikaattoreita, joilla kuvataan asian tila. Jokaiselle tulostavoitteelle/tavoitteelle määritetään pääsääntöisesti yksi mittari tai muu arviointi-kriteeri. ESPOO-TARINA: KUNINKAANTIEN VARRELTA KAUPUNKIKESKUSTEN VERKOSTOKSI Mistä olemme tulossa? Espoo täytti 555 vuotta kesällä Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehitys kuvaa Suomea pienoiskoossa. Kehityksestämme löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomenkin kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistumiskehitys, keskeinen rooli maan kehityksessä sodan jälkeen, voimakas väestönkasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja nykyinen kehitys osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti asukasta. Sen sijaan viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Kun koko Helsingin seudun asukasluku on viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaistunut 1,3 miljoonaan asukkaaseen, on Espoon väkiluku samassa ajassa kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. Kasvava Espoo on rakentanut asuntoja suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Espoota ja sen lähiöitä rakennettiin uudisraivaamisen hengessä. Uudet asukkaat olivat aktiivisia, ja monet tänään merkittävät kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat saivat alkunsa. Espooseen syntyi paljon lapsia, joten uusia päiväkoteja ja kouluja rakennettiin paljon. Tapiola rakennettiin teemalla Asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin. Perässä seurasivat Länsiväylän varteen rakentuneet Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Junaradan varressa kasvoivat Leppävaara ja Maxi-Market. Kaupungin hallinnollinen keskus sijoittui Espoon keskukseen. Espoosta tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972.

9 Espoo-tarina 7 Missä olemme? Tänään Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Espoon kasvu jatkuu. Espooseen syntyvät lapset ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin yli asukkaalla vuodessa. Vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Vieraskielisen väestön kasvu on myös nopeaa. Tällä hetkellä vieras-kielisiä asukkaita on lähes Ennusteen mukaan määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Kasvusta johtuen myös investointiohjelma on euromääräisesti ennätyssuuri. Espoossa luonto on lähellä. Lähiluonnon lisäksi Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja Rantaraittia, 165 saarta, keskuspuisto ja Pohjois-Espoossa Nuuksion erämaa, jossa asutus kohtaa Nuuksion luontoarvot ja kymmenet järvet. Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n sekä myöhemmin Aalto-yliopiston ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita isojen yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Kaupunkikeskusten asukkaita puolestaan palvelee lukuisa määrä eri alojen paikallisia pienyrityksiä. Olemme osa kasvavaa metropolialuetta. Kaupunkirataan tukeutuva Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi. Sen ytimessä on Sellon kauppakeskus, jossa on tarjolla sekä yksityisiä että julkisia palveluita. Sellon kirjastossa on vuosittain yli miljoona kävijää. Kaupunkirataa on tarkoitus jatkaa Espoon keskukseen. Etelä-Espoossa Länsimetron louhintatyöt alkavat valmistua. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Esimerkiksi teknologiateollisuudesta on menetetty työpaikkaa viimeisten vuosien aikana. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti. Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä ilmastonmuutoksen vaatimukset. Kasvavan rakennuskannan peruskorjaustarpeet tuovat haasteita kaupungin tilojen ylläpitoon. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Näihin meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu asukasta. Olemme keskeinen osa kehittyvää metropolialuetta ja Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta.

10 Espoo-tarina 8 Kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunkikeskuksiin. Riittävästä pientalorakentamisesta ja tonttitarjonnasta pidetään huolta. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijoittuvat Länsimetron, Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan läheisyyteen. Nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi uusia keskuksia ovat merellinen Finnoo metron varrella ja ekologinen Kera kaupunkiradan varrella ja myöhemmin Hista Espoo - Lohja -radan varrella. Kaupunkikeskusten välillä on toimivat julkisen liikenteen poikittaisyhteydet. Aidosti verkostomainen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkiamme. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa. Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot säilyvät. Kaikkien Espoo Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat kotona, tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa Elä ja Asu -seniorikeskuksissa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys-, mielenterveys- ja vanhuspalvelujen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan vertaistoimintaan. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Kuntalaisten tarpeet ja toiveet palveluiden suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen kehittämisessä. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin.

11 Espoo-tarina 9 Aktiiviset espoolaiset Espoon teatterilla on toimivat tilat ja kaikissa kaupunkikeskuksissa on arvostetut kirjastot ja uimahallit. Kirjastot toimivat kuntalaisten olohuoneina ja työväenopisto tarjoaa espoolaisille heille tärkeitä kursseja. Espoo on liikkuva kaupunki. Lähiluonto ja laajat metsäalueet antavat espoolaisille liikuntamahdollisuuksia ja espoolaiset liikuntaseurat liikuttavat kaiken ikäisiä espoolaisia monipuolisesti. Kilpaurheilussa mestaruuksia saavutetaan kaikissa ikäsarjoissa, mikä innostaa varsinkin nuorempia liikuntaharrastusten pariin. Espoolaisilla on mahdollisuus nauttia rikkaasta ja valtakunnallisesti laadukkaasta espoolaisesta kulttuuritarjonnasta. Espoolaisuus on elämää arjessa ja kohtaamisia mm. EMMAn näyttelyissä, Sinfoniettan ja Tapiolan kuoron konserteissa, April Jazzissa, Olarin voimistelijoiden näytöksissä, Bluesin, Hongan tai Oilersin otteluissa ja muissa erilaisissa harrastuksissa. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Kaupunki on kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Olemme onnistuneet yhdistämään vetovoimaiset kaupunkikeskukset ja innovaatiokeskittymät. Niissä panostetaan kasvaviin ja osaaviin nuoriin yrityksiin. Espoo edistää yritystoimintaa avaamalla toiminnasta kerätyt tiedot kaikille sitä tarvitseville. Julkisesti tuotettu tieto on avointa myös kuntalaisille. Hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. Espoon työllisyysaste on 75 %, ja työttömyysaste on korkeintaan 5 %. Nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Kaupungin johtaminen Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. STRATEGIAPERUSTA Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.

12 Espoo-tarina 10 Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.

13 Espoo-tarina 11 POIKKIHALLINNOLLISET KEHITYSOHJELMAT Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat: 1. Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa Espoo-tarinan hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmien hyötytavoitteet ohjelmittain ovat seuraavat: Osallistuva Espoo Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Avoin osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorten elinvoimaisuus Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten työttömyys vähenee Elinvoimaa ikääntyville Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Kestävä kehitys Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Kilpailukyvyn edistäminen Innovaatioiden hyödyntäminen Yrittäjyyden tukeminen

14 Espoo-tarina 12 Kehitysohjelmien ohjausryhmät ovat valtuuston päätöksen jälkeen jatkaneet ohjelmien suunnittelua. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelmakuvaukset Ohjausryhmät valmistelevat syksyn 2013 aikana ohjelmasuunnitelmat, mitkä sisältävät vuoden 2014 aikana käynnistyvät tai käynnissä olevat projektit ja toimenpiteet. Kaupunginhallitus hyväksyy ohjelmasuunnitelmat joulukuussa Jokaiselle ohjelmalle on budjetoitu euroa vuodelle Ohjelmat toteutetaan osin osana kaupungin ja yhteistyökumppaneiden perustoimintaa, osin ohjelman budjetista tuetuin toimin sekä kaupungin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kehitysohjelmien toteutumisesta ja tulevien vuosien projekteista raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti muun seurannan kanssa. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien tueksi ja kaupungin projektitoiminnan kehittämiseksi otettiin käyttöön Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli, EsPro. Ohjelmajohtamisen mallin osalta kehitys jatkuu kehitysohjelmien valmistelun ja suunnittelun etenemisen kanssa samanaikaisesti.

15 13 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT HELSINGIN SEUDUN JA ESPOON TALOUSNÄKYMÄT Tuotannon lasku näyttää elokuun lopulla tehdyn ennakkoarvion mukaan pysähtyneen Helsingin seudulla vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna tuotanto kasvoi ennakkoarvion mukaan 0,5 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä seudun tuotanto supistui huomattavasti aikaisempia ennakkoarvioita enemmän, lähes 3,5 prosenttia. Helsingin seudun tuotannon trendi on seurannut valtakunnallista trendiä viimeisen vuoden aikana. Teollisuuden tuotanto ja kaupan reaalinen myynti laskivat edelleen toisella neljänneksellä. Sen sijaan liike-elämän palveluissa, informaatiopalveluissa ja kotitalouksien palveluissa reaalinen liikevaihto kasvoi. (Lähde: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA Oy) Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen päivitetyn tiedon mukaan vuoden 2013 kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi - maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puoli prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2014 ja 1,9 prosenttia vuonna 2015.

16 14 Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä, mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 prosenttia vuonna 2011 ja 3,9 prosenttia vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 1,4 prosenttiin ja olevan 2,4 prosenttia vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 prosenttia tänä vuonna ja 8,1 prosenttia ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna Helsingin seudun ja Espoon lähivuosien haasteita: - Tietoliikennealan rakennemuutos jatkuu. Helsingin seudun aluetalous on vahvasti riippuvainen tietoliikennealan tulevaisuudesta. Ala on erityisesti keskittynyt Espooseen. Nokian toiminta supistui erityisesti Espoossa. Miten tietoliikenne-klusterissa kehittynyt valtava osaamispääoma saadaan kanavoitua uusien yritysten ja alojen kasvuvoimaksi? - Nuorten työikäisten syrjäytyminen opiskelusta ja työmarkkinoilta. Suhteettoman suuri osa Helsingin seudun nuorista, joista kasvava osa on vieraskielisiä, uhkaa syrjäytyä opiskelusta ja työstä. Heidän työvoimapotentiaalinsa jää käyttämättä samaan aikaan, kun monilla aloilla on työvoimapulaa. Lisäksi vakavasti syrjäytyneet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä sosiaalisia kustannuksia. - Yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta Helsingin seudulla asuminen hajautuu. Tämä johtaa investointi- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliiseen yhdyskuntatekniikkaan sekä palvelu- ja liikenneverkostoon. Työpaikka- ja asumistihentymien negatiivisia piirteitä ylikorostetaan, mutta hyötyjä ja kustannussäästöjä aliarvioidaan systemaattisesti. - Uuden maankäytön ja liikenneverkon kustannukset: Uuden maankäytön edellyttämän liikennejärjestelmän ja perusrakenteen rahoittamiseen tarvitaan uusia malleja, koska nopea kasvu ja niukkeneva rahoituspohja ovat entistä vaikeampi sovittaa yhteen. Nykyistä suurempi osa näistä kustannuksista tulisi rahoittaa hyvän saavutettavuuden ja kaavoituksen aikaansaamalla maan arvon nousulla. - Kohtuuhintainen asuminen: Seudun tasolla asuntotuotannon volyymi on riittämätön vastaamaan väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aikaansaamaan asumiskysynnän kasvuun. Tämä heijastuu asuntomarkkinoille nopeasti nousevina hintoina ja vuokrina, jotka karkaavat asuntomarkkinoille tulevien ulottumattomiin, Espoossa mm. kotoa irtautuvat nuoret ja maahanmuuttajat. Tarvitaan uusia malleja tarjonnan lisäämiseksi, mm. vuokra-asuntosijoittajien potentiaalin hyödyntämistä, ARA:n toiminnan uudelleenarviointia sekä asumistukijärjestelmän kehittämistä. - Työllisyysasteen nostaminen: Espoossa on potentiaalia nostaa erityisesti nuorten aikuisten, mm. maahanmuuttajataustaisten, sekä ikääntyvien työllisyysastetta, kun talous on enemmin tai myöhemmin kääntymässä uudelleen kasvuun.

17 15 ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestönkasvun aiheuttamat haasteet palvelutuotannolle Nopea väestönkasvu lisää palvelutarpeita. Vuonna 2012 Espoo on kasvanut edellisen vuoden tavoin noin asukkaalla. Vuoden 2013 alussa espoolaisia oli lähes Alkuvuoden kasvu on aikaisempia vuosia hitaampaa, mutta edelleen korkealla tasolla. Lyhyen ja pitkän aikavälin väestöennusteissa ei ole näköpiirissä väestönkasvun merkittävää hidastumista. Uusimman vuoteen 2023 ulottuvan ennusteen mukaan Espoon asukasmäärä olisi kyseisenä vuonna noin eli kasvua vuodesta 2013 olisi noin asukasta. Väestönkasvu on myös erilaista kuin vielä 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöä kasvattavat erityisesti syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto ja tänä vuonna myös lisääntynyt maassamuutto. Väestönkasvu sekä väestörakenteen muutos on keskeinen syy siihen, että kaupungin investointiohjelma on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa erittäin suuri. Ikärakenteen vanheneminen. Vaikka Espoon väestön ikärakenne on vielä nuori, kasvaa vanhusväestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 2 900:sta 5 200:aan vuoteen 2023 mennessä. Erityisen nopeasti kasvaa yli 95-vuotiaiden määrä, joka nousee nykyisestä 180:stä 460 henkilöön. Vaikka tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään kotona, aiheuttaa osuuden kasvu paineita kaupungin järjestämille vanhuspalveluille. Toinen, joskin selvästi kaukaisempi vaikutus on huoltosuhteen muuttuminen, joka tulee myöhemmin vaikuttamaan myös kaupungin verotulokertymään. Vieraskielisen väestön kasvu on jatkossa voimakasta sekä Espoossa että koko seudulla. Vieraskielisiä on Espoossa tällä hetkellä noin ja määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin :een, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä olisi noin 17 prosenttia. Vastaava suhteellinen kasvu tapahtuu muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskunnissa kasvu on hitaampaa. Vieraskielisten osuuden ja määrän kasvaessa nousee tehokkaan kotouttamisen merkitys ensi arvoisen tärkeäksi. 2. Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet Espoo on menettänyt usean vuoden ajan lapsiperheitä lähikuntiin. Yksi keskeinen muuton syy on tilavien perheasuntojen korkea hintataso ja toisaalta kaupungin tarjoaman omatoimiseen rakentamiseen soveltuvan tonttitarjonnan vähäisyys. Kaavoitusta nopeuttamalla ja maankäyttösopimuksia käyttämällä kaupunki pystyy lisäämään rakennuskelpoisten tonttien tarjontaa. Asuntojen korkeaa hintatasoa ylläpitävät monet tekijät, joihin kaupungilla ei ole suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Metroasemien ympäristön sekä kaupunkiradan asemaseutujen ja nykyisten kaupunkikeskusten kaavoituksen ja rakentamisen tiivistäminen luo uusia mahdollisuuksia asuntotuotannolle. Kuntien ja valtion yhteinen ja vaikutuksiltaan vahvempi asuntotuotannon aiesopimus voi myös tuoda ratkaisua tilanteeseen. 3. Ilmastostrategian vaatimukset Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, tuoreessa raportissa todetaan, että kasvihuonekaasupäästöt on saatava roimaan laskuun jo ennen vuotta 2020 ja puoliintumaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii rohkeita ja vastuullisia päätöksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vakavimman skenaarion mukaan, missä kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nykykehityksen mukaisesti, maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kahden asteen lämpötilan nousua pidetään yleisesti rajana, jolloin ilmaston muuttumisen seuraukset eivät ole vielä kestämättömiä ja niihin on mahdollista sopeutua kohtuullisin kustannuksin. Espoon ilmastotyön painopistealueet ovat energian suunnittelu ja uusiutuva energia, monipuolinen ja kestävä liikkuminen sekä päätöksenteon elinkaariperusteisuus (Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet ). Espoo-tarinassa todetaan myös, että kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Tällä hetkellä Espoon päästöt ovat kasvussa. Espoon ilmastotyötä tulee tehostaa. Kestävä kehitys -poikkihallinnollisen kehitysohjelman kuudesta hyötytavoitteesta kolme liittyy suoraan ilmastoasioihin ja ohjelmaan liittyvillä projekteilla vauhditetaan kaikkein tärkeimpiä ilmastotoimia.

18 16 Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös aktiivisia toimenpiteitä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja mm. liikenne- ja kulutuskäyttäytymisen ohjaamiseksi kestävälle pohjalle. Länsimetron rakentaminen on tässä suhteessa suuri askel eteenpäin. Metron jatkorakentaminen Kivenlahteen sekä kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen ja edelleen Kauklahteen ovat tulevien vuosien tärkeimpiä hankkeita. Espoo haluaa olla edelläkävijä raide- ja sähköautoliikenteen kehittämisessä ja siihen tarvittavan infrastruktuurin luomisessa. Rakentamisessa ja rakennusten käytössä parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta. Omaa uudis- ja korjausrakentamista kehitetään toteuttamalla pilottikohteita. Kustannuksia tulee arvioida koko elinkaaren ajalta, investointien ilmastovaikutukset arvioida ja ottaa huomioon budjetoinnissa. Sähköisen asioinnin edistämisellä vähennetään liikkumistarvetta ja päästöjä. Kaupungin omista ilmastotoimista viestitään aktiivisesti ja kuntalaisten tietoisuutta lisätään. Myös kaupungin henkilöstöä koulutetaan ilmastoasioissa ja omaa asiantuntijuutta kehitetään. VÄESTÖ Vuoden 2013 alussa Espoossa oli asukasta. Määrä kasvoi vuoden aikana hengellä eli 1,7 prosenttia. Väestön lisäys oli lähes yhtä suuri kuin vuotta aiemmin, jolloin se oli suurin sitten vuoden Muuttovoittoa lisäyksestä oli henkeä, mikä oli 50,7 prosenttia kasvusta. Vuoden 2012 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto väheni 580 henkeen. Ulkomailta muuttovoittona saatiin yli asukasta. Vuoden 2013 alussa espoolaisista oli ulkomaan kansalaisia henkeä eli 8 %. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, , ja osuus väestöstä oli kohonnut vuoden aikana 11,3 %:iin. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet olivat venäjä, viro, englanti ja somali ja kiina. Ruotsinkielisiä Espoossa oli ja heidän osuutensa oli laskenut 7,9 %:iin. Väestö suuralueittain , ja Muutos Muutos Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Suur-Leppävaara , , , , ,6 Suur-Tapiola , , , , ,2 Suur-Matinkylä , , , , ,1 Suur-Espoonlahti , , , , ,6 Suur-Kauklahti , , , , ,4 Vanha-Espoo , , , , ,5 Pohjois-Espoo , , , , ,2 Muut , , , , ,4 Espoo , , , , ,0 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli elokuun lopussa asukasta. Kasvua vuoden alusta kertyi henkeä, josta muuttovoittoa oli 860 henkeä. Väestön lisäysvauhti näyttäisi olevan edellisvuotta vaimeampi. Voimassa olevan väestöennusteen mukaan vuoden 2016 alussa väestöä tulee olemaan Tämä edellyttää lähes asukkaan vuotuista lisäystä. Vuosien väestökasvusta viidennes tulee Suur-Matinkylään ja lähes yhtä suuri osuus Suur-Leppävaaraan. Vuoden 2023 alkuun mennessä Espoossa on ennusteen mukaan asukasta. Tämä edellyttää hengen lisäystä vuosina , mikä merkitsee yli hengen vuosittaista lisäystä.

19 17 Väestö ikäryhmittäin vuosina 2008, 2013 ja ennuste vuosille 2016 ja 2023 Väestö Ikä yhteensä * * Osuus väestöstä % ,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4, ,7 10,9 5,1 21,5 40,2 8,0 4, * 9,5 11,0 4,6 21,2 39,6 8,9 5, * 9,0 11,1 4,7 19,8 39,1 8,7 7,5 100 Espoon väestö pohjautuu suurelta osalta sodan jälkeen syntyneisiin ikäluokkiin ja väestön ikärakenne vanhenee nopeasti näiden tullessa eläkeikään lähes samanaikaisesti. Vuoden 2013 alussa yli 65-vuotiaiden osuus espoolaisista oli 12,7 %, mutta vuoden 2016 alussa heitä on arvioitu olevan jo 14,1 % ja vuoden 2023 alussa jo 16,2 % asukkaista. Vuoteen 2023 yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa yli henkilöä eli 49 %. Samanaikaisesti lasten osuus laskee, samoin nuorten työikäisten aikuisten. Espoon ikärakenne vuonna 2016 ja ennuste vuodelle 2023 % ,6 39, ,2 19,8 2016* 2023* ,5 9,0 11,0 11,1 4,6 4,7 8,9 8,7 5,2 7, Kieliryhmät Vuoden 2013 alussa espoolaisista jo 11 % puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Yleisimpiä puhuttuja vieraita kieliä olivat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Venäjän ja viron kielen puhujia oli molempia yli henkeä. Vuonna 2012 tehdyn vieraskielisen väestön projektion mukaan Espoossa olisi vuonna 2016 vieraskielisiä 13 % väestöstä ja vuonna 2030 heitä olisi jo 20 %.

20 18 Työpaikat Vuonna 2012 laaditun Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektion mukaan Espoossa on vuonna 2013 noin työpaikkaa. Tuorein virallinen työpaikkaluku on vuodelta 2010 ( työpaikkaa). Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan lähivuosina alle 1500 työpaikan vuosivauhdilla, jolloin vuonna 2020 Espoossa olisi noin työpaikkaa. Espoon työpaikkakehitys v Vuoden 2013 toisella neljänneksellä Espoossa sijaitsevista työpaikoista 18 % on tukku- ja vähittäiskaupassa, 14 % ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (josta lähes puolet arkkitehti- ja insinööripalveluissa, neljännes ryhmässä lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, pääkonttorien toiminta ja liikkeenjohdon konsultointi, sekä noin viidennes tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä). Työpaikoista 11 % oli teollisuudessa (josta noin kolmannes tietokone- ja elektroniikka-teollisuudessa ja kolmannes öljytuotteiden, kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineitten valmistuksessa), 10 % terveys- ja sosiaalipalveluissa, 10 % informaatio- ja viestintäalalla ja 7 % rakennusalalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000, keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Vuonna 2010 Espoon työpaikoista 36 % sijaitsi Suur-Tapiolassa, 25 % Suur-Leppävaarassa ja 11 % Vanha-Espoon alueella. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2010 Suur-Leppävaaran, Suur-Tapiolan Suur-Espoonlahden ja Suur-Kauklahden alueilla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, joka on ajantasaisin luotettava osa-alueittainen työssäkäyntiaineisto.

21 19 Työpaikat suuralueittain Muutos Suuralue lkm % Suur-Leppävaara ,3 Suur-Tapiola ,7 Suur-Matinkylä ,0 Suur-Espoonlahti ,9 Suur-Kauklahti ,7 Vanha-Espoo ,8 Pohjois-Espoo ,6 Muut ,2 Yhteensä ,6 Lähteet: Tilastokeskus: työvoimatutkimus ja työssäkäyntitilasto Seppo Laakso & Tamas Lahdelma: Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot. Työttömyys Elokuun 2013 lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 11,1 %. (TEM, työnvälitystilasto). Työttömyys on kasvanut kuluneen vuoden aikana voimakkaasti ja elokuun 2013 lopulla Espoossa oli työttömiä 34,8 % (2764 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Erityisesti nuorten työttömien määrä on kasvanut Espoossa voimakkaasti. Elokuussa 2013 Espoossa oli alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Määrä oli yli 50 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli elokuun lopussa eli 22,4 % työttömistä. Määrä oli 48,5 prosenttiyksikköä (783 henkilöä) vuodentakaista suurempi. Avoimia työpaikkoja oli Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa 4,5 % vuodentakaista vähemmän. Espoon luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, joka on rekisteripohjainen ja perustuu työvoimatoimistoissa asiointiin. PTT ennustaa Suomen työttömyysasteen kasvavan vielä loppuvuonna, mutta laskevan hieman vuonna 2014 talouden positiivisen, joskin väliaikaisen, käänteen seurauksena. Työllisten määrän käännyttyä laskuun myös työvoiman tarjonta on vähentynyt kuluvana vuonna, mikä on pitänyt työttömyysasteen nousun maltillisena. Työvoiman määrän väheneminen ja työttömyysasteen yllättävä lasku kesällä 2013 ovat kuitenkin osittain seurausta poikkeuksellisista ja tilapäisistä tekijöistä.

22 20 Työttömyys Espoossa elokuussa (Työ- ja elinkeinoministeriö) Vuosi Muutos Kuukausi VIII VIII VIII %-yksikköä Työttömyysaste, % 6,0 8,1 2, vuotiaat 5,9 8,9 3, vuotiaat 5,1 7,2 2, vuotiaat 7,9 9,7 1,8 miehet 6,6 8,9 2,3 naiset 5,4 7,3 1,9 % Työttömät työnhakijat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat ,5 Miehet ,8 Naiset ,8 Yli vuoden työttömänä ,5 Avoimet työpaikat ,5 Lähteet: Pellervon taloustutkimus, PTT - ennuste - Kansantalous 2/2013 Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen on ollut voimakasta 2010-luvun alkuvuosina, mutta vuoden 2012 jälkeen on tuotanto vähenemässä. Tammi - syyskuussa 2013 Espooseen valmistui kerrospinta-alaa k-m 2: ä. Asuntoja valmistui tammi - syyskuussa lähes 1 500, eli 400 vähemmän kuin vuotta aiemmin, tosin loppuvuonna näyttäisi valmistuvan vielä paljon asuntoja ja arvio valmistuvasta asunnosta on edelleen toteutettavissa. Uutta kerrosalaa alettiin rakentaa tammi - syyskuussa noin k-m 2 :ä. Asuntoja aloituksissa oli runsas 1 500, eli lähes 500 edellisvuotta vähemmän. Myös myönnettyjen rakennuslupien perusteella rakentamisen vauhti on hidastumassa. Tammi - syyskuussa 2013 rakennuslupia myönnettiin selvästi vuodentakaista pienemmälle kerrosalalle. Myönnetyissä rakennusluvissa oli vajaat uutta asuntoa, eli asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 valtion tukeman valmistuneen asuntotuotannon määrä kasvoi Espoossa edellisestä vuodesta jonkun verran. Merkittävä osuus valtion tukemasta tuotannosta oli edelleen ns. välimallin lyhyen korkotuen tuotantoa (442 asuntoa). Vuokra-asuntoja valmistui 614 (josta Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa 407 asuntoa) ja asumisoikeusasuntoja 349. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistui 87 ja omistusasuntoja Valtion tukemaa tuotantoa alkoi vuokra-asuntoina 387 asuntoa, josta kaupungin omaa tuotantoa 229 asuntoa. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin 195 asunnon verran ja välimallin lyhyen korkotuen tuotantoa 3 asuntoa. Vuonna 2013 aloitetaan kaikkiaan noin 200 kaupungin vuokra-asuntoa. Vuosina arvioidaan Espooseen valmistuvan keskimäärin tavoitteen mukainen asuntoa vuodessa. Suur-Tapiolan alueella asuntotuotanto on kasvanut merkittävästi ja muutenkin asuntorakentaminen painottuu Länsimetron, rantaradan ja kehäteiden tuntumaan.