ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 28. Yhteenvetotaulukot 36 KÄYTTÖTALOUSOSA 41

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 28 Yhteenvetotaulukot 36 KÄYTTÖTALOUSOSA 41 Yleishallinto 43 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 75 Sosiaali- ja terveystoimi 81 Sivistystoimi 117 Tekninen ja ympäristötoimi 167 Espoo Tilapalvelut -liikelaitos 193 Suurpellon taseyksikkö 205 Tapiolan taseyksikkö 211 TULOSLASKELMAOSA 217 INVESTOINTIOSA 231 RAHOITUSOSA 245 LIITTEET 249 (1 Valtuuston päätökset) 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 3 Investoinnit hankkeittain vuosina OHEISMATERIAALI Henkilöstösopimus Kannen kuva: Espoo-tarina/RED/Espoon kaupungin viestintä

3 1 ESIPUHE Espoo kasvaa ja tiivistyy raiteiden varteen Espoon lähivuosien merkittävin rakennushanke Länsimetro saavuttaa tärkeän välietapin, kun metroliikennöinti Matinkylään käynnistyy elokuussa Metroasemien ympäristöt uudistuvat voimakkaasti Tapiolassa ja Matinkylässä, jossa avataan myös uudenlainen julkisten palvelujen palvelutori kauppakeskuksen laajennukseen. Otaniemessä kampuskaava tulee muuttamaan aluetta ja Kehä I:n uudistamista valmistaudutaan rakentamaan osuudella Länsiväylä - Otasolmu. Jousenpuiston metroaseman yhteyteen rakennetaan pysäköintilaitos, joka tukee asuntotuotantoa. Tapiolan urheilupuistoon laaditaan kokonaissuunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä. Länsimetro ja sen jatke Kivenlahteen sekä kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen ovat merkittäviä kehityskäytäviä Espoolle ja koko seudulle. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ratojen varsille luo merkittävästi uusia mahdollisuuksia niin yritysten, palvelujen kuin asuntojen sijoittumiseen. Tämä tukee osaltaan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Espoo satsaa myös koulujen rakentamiseen ja peruskorjaukseen, päivähoitotilojen rakentamiseen sekä Elä ja asu -seniorikeskuksiin. Espoon sairaala Jorvissa otetaan käyttöön loppuvuonna Puolet toimitilarakentamisesta on käytössä olevien tilojen peruskorjausta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Espoo kokeilee syksystä 2016 Koulu palveluna -konseptia Otaniemen kampuksella. Kyseessä on uudenlainen metrokäytävän varrelle sijoittuva, kampusalueen palveluja ja resursseja tehokkaasti hyödyntävä pidempiaikainen väistötilaratkaisu. Espoon väestö kasvaa yli asukkaalla vuodessa maahanmuuton ja syntyvyyden enemmyyden vuoksi. Samalla ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja samalla, kun väestön ikärakenteen vanheneminen lisää tarvetta rakentaa senioreiden palvelutiloja. Espoo varautuu myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Oleskeluluvan saaneista noin puolet tulee sijoittumaan pääkaupunkiseudulle, mikä tulee vaikuttamaan merkittävästi asunto- ja työmarkkinatilanteeseen ja kaupunkien palvelukysyntään. Kehykseen verrattuna talousarvioehdotus sisältää 7 milj. euron lisäyksen vuodelle 2016 sekä sosiaali- ja terveystoimelle että sivistystoimelle turvapaikanhakijoiden palvelujen järjestämiseen. Valtio vastaa turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista. Lisäksi valtion talousarvion eräät ratkaisut, mm. sairausvakuutuksen omavastuiden nousu, tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntää ja siihen on varauduttu. Myös koulujen kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilaiden vahvempaan tukeen on tehty lisävarauksia. Pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Espoo toteuttaa valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti Verotus pysyy ennallaan Kuluvan vuoden tulos tulee toteutumaan talousarviota paremmin, mikä antaa hyvän pohjan vuoden 2016 talousarviolle ja taloussuunnitelmalle. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vuonna Sen toteuttaminen niin, että kaupungin talous ja rahoitus ovat kestävästi tasapainossa, on taloussuunnitelmakauden keskeinen tavoite. Ohjelma on nostanut kaupungin toimijoiden kustannustietoisuutta ja sen toteutus on hyvässä vauhdissa.

4 2 Vuosina menot kasvavat uusien palvelujen, kuten Espoon sairaalan, metron ja Leppävaaran uimahallin sekä koulujen ja päiväkotien, käyttöönoton myötä. Toisaalta myös kaupungin saamat maksutulot kasvavat valtion korottaessa maksuperusteita ja tulot esimerkiksi tontinmyynnistä kasvavat kaupunkikeskusten vetovoiman lisääntyessä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu elinkeinopolitiikassaan. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan 18,00 prosentissa. Kiinteistöveroprosentit pidetään kuluvan vuoden tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä noin 2,9 prosenttia, josta verotulojen kasvun osuus on vain 0,8 prosenttia vuonna Vuosikatetta arvioidaan kertyvän 121 milj. euroa vuonna 2016, mikä on alle talous- ja tuottavuusohjelman tavoitteen. Tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 milj. euroa alijäämäinen vuonna Koko suunnitelmakausi on lievästi ylijäämäinen. Vuonna 2016 otetaan uutta lainaa 303 milj. euroa. Lainaa on vuoden lopussa 731 milj. euroa eli euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa suunnitelmakauden jatkovuosina voimakkaasti. Rahoitustarvetta lisää yhtiömuotoisten toimitilojen sekä metron lainanlyhennysten ja korkokustannusten nousu vuodesta 2016 alkaen. Rahastoja käytetään investointien rahoitukseen 15 milj. euroa/vuosi. Vuonna 2016 Espoon kaupunkikonsernin investoinnit ovat kaikkiaan noin 800 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 296 milj. euroa ja tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 415 milj. euroa. Kaupungin henkilöstömäärä oli syyskuun 2015 lopulla Henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla vuoden 2015 ajan, mikä vastaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta. Vuoden 2016 kuluessa seurataan kaupungin omien henkilötyövuosien ja vuokratyövoiman määrää sekä ostopalvelujen kehitystä. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Talousarvio toteuttaa Espoo-tarinaa, joka on Espoon strategia vuosille Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Espoo-tarina antaa hyvän pohjan johtamisen kehittämiselle, jossa Esjo -projektit ovat tuottaneet hyviä tuloksia, sekä kaupungin kehittämistä jäntevöittävälle EsPro -mallille. Kutsun koko kaupungin, niin henkilöstön kuin luottamushenkilöt, toteuttamaan strategiaamme sekä rakentamaan uutta Espoo-tarinaa ensi elokuusta alkaen. Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja

5 Espoo-tarina 3 ESPOO-TARINA Valtuuston hyväksymä

6 Espoo-tarina 4

7 Espoo-tarina 5 JOHDANTO Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarina on konkretisoitu strategian muotoon ja se sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan erityisesti toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla, poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla sekä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa. Tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ESPOO-TARINAN VALMISTELUPROSESSI Espoo-tarinaa on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa. Päätöksen yhteydessä valtuusto hyväksyi useita toivomuksia, mitkä otetaan huomioon Espoo-tarinaa toteutettaessa. STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-tarinan strategiaperustassa että toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitetty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Espoo-tarina kertoo, mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon. Toimialan tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot, toimintaperiaatteet, sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Tuloskorteissa käytettäviä käsitteitä ovat näkökulmat, päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, tulostavoitteet, tavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Toimintaperiaatteet konkretisoivat ja osoittavat, mitä arvot merkitsevät käytännön arjessa. Näkökulmat ovat strategisia alueita, joiden suunnasta päämäärät asetetaan. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota.

8 Espoo-tarina 6 Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa. Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Mittarit / arviointikriteerit ovat indikaattoreita, joilla kuvataan asian tila. Jokaiselle tulostavoitteelle/ tavoitteelle määritetään pääsääntöisesti yksi mittari tai muu arviointikriteeri. ESPOO-TARINA: KUNINKAANTIEN VARRELTA KAUPUNKIKESKUSTEN VERKOSTOKSI Mistä olemme tulossa? Espoo täytti 555 vuotta kesällä Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehitys kuvaa Suomea pienoiskoossa. Kehityksestämme löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomenkin kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistumiskehitys, keskeinen rooli maan kehityksessä sodan jälkeen, voimakas väestönkasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja nykyinen kehitys osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti asukasta. Sen sijaan viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Kun koko Helsingin seudun asukasluku on viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaistunut 1,3 miljoonaan asukkaaseen, on Espoon väkiluku samassa ajassa kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. Kasvava Espoo on rakentanut asuntoja suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Espoota ja sen lähiöitä rakennettiin uudisraivaamisen hengessä. Uudet asukkaat olivat aktiivisia, ja monet tänään merkittävät kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat saivat alkunsa. Espooseen syntyi paljon lapsia, joten uusia päiväkoteja ja kouluja rakennettiin paljon. Tapiola rakennettiin teemalla Asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin. Perässä seurasivat Länsiväylän varteen rakentuneet Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Junaradan varressa kasvoivat Leppävaara ja Maxi-Market. Kaupungin hallinnollinen keskus sijoittui Espoon keskukseen. Espoosta tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972.

9 Espoo-tarina 7 Missä olemme? Tänään Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Espoon kasvu jatkuu. Espooseen syntyvät lapset ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin yli asukkaalla vuodessa. Vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Vieraskielisen väestön kasvu on myös nopeaa. Tällä hetkellä vieraskielisiä asukkaita on lähes Ennusteen mukaan määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Kasvusta johtuen myös investointiohjelma on euromääräisesti ennätyssuuri. Espoossa luonto on lähellä. Lähiluonnon lisäksi Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja Rantaraittia, 165 saarta, keskuspuisto ja Pohjois-Espoossa Nuuksion erämaa, jossa asutus kohtaa Nuuksion luontoarvot ja kymmenet järvet. Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n sekä myöhemmin Aalto-yliopiston ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita isojen yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Kaupunkikeskusten asukkaita puolestaan palvelee lukuisa määrä eri alojen paikallisia pienyrityksiä. Olemme osa kasvavaa metropolialuetta. Kaupunkirataan tukeutuva Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi. Sen ytimessä on Sellon kauppakeskus, jossa on tarjolla sekä yksityisiä että julkisia palveluita. Sellon kirjastossa on vuosittain yli miljoona kävijää. Kaupunkirataa on tarkoitus jatkaa Espoon keskukseen. Etelä-Espoossa Länsimetron louhintatyöt alkavat valmistua. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Esimerkiksi teknologiateollisuudesta on menetetty työpaikkaa viimeisten vuosien aikana. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti. Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä ilmastonmuutoksen vaatimukset. Kasvavan rakennuskannan peruskorjaustarpeet tuovat haasteita kaupungin tilojen ylläpitoon. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Näihin meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu asukasta. Olemme keskeinen osa kehittyvää metropolialuetta ja Etelä- Suomen työssäkäyntialuetta.

10 Espoo-tarina 8 Kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunkikeskuksiin. Riittävästä pientalorakentamisesta ja tonttitarjonnasta pidetään huolta. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijoittuvat Länsimetron, Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan läheisyyteen. Nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi uusia keskuksia ovat merellinen Finnoo metron varrella ja ekologinen Kera kaupunkiradan varrella ja myöhemmin Hista Espoo - Lohja -radan varrella. Kaupunkikeskusten välillä on toimivat julkisen liikenteen poikittaisyhteydet. Aidosti verkostomainen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkiamme. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa. Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot säilyvät. Kaikkien Espoo Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat kotona, tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa Elä ja Asu -seniorikeskuksissa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys-, mielenterveys- ja vanhuspalvelujen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan vertaistoimintaan. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Kuntalaisten tarpeet ja toiveet palveluiden suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen kehittämisessä. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin.

11 Espoo-tarina 9 Aktiiviset espoolaiset Espoon teatterilla on toimivat tilat ja kaikissa kaupunkikeskuksissa on arvostetut kirjastot ja uimahallit. Kirjastot toimivat kuntalaisten olohuoneina ja työväenopisto tarjoaa espoolaisille heille tärkeitä kursseja. Espoo on liikkuva kaupunki. Lähiluonto ja laajat metsäalueet antavat espoolaisille liikuntamahdollisuuksia ja espoolaiset liikuntaseurat liikuttavat kaiken ikäisiä espoolaisia monipuolisesti. Kilpaurheilussa mestaruuksia saavutetaan kaikissa ikäsarjoissa, mikä innostaa varsinkin nuorempia liikuntaharrastusten pariin. Espoolaisilla on mahdollisuus nauttia rikkaasta ja valtakunnallisesti laadukkaasta espoolaisesta kulttuuritarjonnasta. Espoolaisuus on elämää arjessa ja kohtaamisia mm. EMMAn näyttelyissä, Sinfoniettan ja Tapiolan kuoron konserteissa, April Jazzissa, Olarin voimistelijoiden näytöksissä, Bluesin, Hongan tai Oilersin otteluissa ja muissa erilaisissa harrastuksissa. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Kaupunki on kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Olemme onnistuneet yhdistämään vetovoimaiset kaupunkikeskukset ja innovaatiokeskittymät. Niissä panostetaan kasvaviin ja osaaviin nuoriin yrityksiin. Espoo edistää yritystoimintaa avaamalla toiminnasta kerätyt tiedot kaikille sitä tarvitseville. Julkisesti tuotettu tieto on avointa myös kuntalaisille. Hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. Espoon työllisyysaste on 75 %, ja työttömyysaste on korkeintaan 5 %. Nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Kaupungin johtaminen Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. STRATEGIAPERUSTA Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.

12 Espoo-tarina 10 Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Valtuustokauden tavoitteet: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Valtuustokauden tavoitteet: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.

13 Espoo-tarina 11 POIKKIHALLINNOLLISET KEHITYSOHJELMAT Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat: 1. Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa Espoo-tarinan hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmien hyötytavoitteet ohjelmittain ovat seuraavat: Osallistuva Espoo Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Avoin osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorten elinvoimaisuus Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten työttömyys vähenee Elinvoimaa ikääntyville Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Kestävä kehitys Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Kilpailukyvyn edistäminen Innovaatioiden hyödyntäminen Yrittäjyyden tukeminen

14 Espoo-tarina 12 Kehitysohjelmien ohjausryhmät jatkoivat valtuuston päätöksen jälkeen ohjelmien suunnittelua siten, että ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Ohjelmat toteutetaan osin osana kaupungin ja yhteistyökumppaneiden perustoimintaa, osin ohjelman budjetista tuetuin toimin sekä kaupungin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kehitysohjelmien toteutumisesta ja tulevien vuosien projekteista raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti muun seurannan kanssa.

15 13 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT KANSANTALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin kolmen vuoden aikana ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen kasvu on käynnistynyt. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn suhteellisen halpa hinta edesauttaa Suomen talouden kasvunäkymiä. Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo kolmena edellisenä vuotena supistunut. Valtion talousarvioehdotuksen pohjana olevan talousennusteen mukaan Suomen talous ei juurikaan kasva kuluvana vuonna. Talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia. Kasvun taustalla on hyvin pitkästi investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin hankalaa monestakin syystä ja ensi vuoden kasvuennusteeseen sisältyy riski. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2016 työllisten lukumäärän ennustetaan kääntyvän hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän parantumisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 prosenttia. HELSINGIN SEUDUN JA ESPOON LÄHIVUOSIEN HAASTEITA Aluetalouden, väestökehityksen ja rakentamisen näkymiä Helsingin seudun talous on muun Suomen tavoin kärsinyt pitkittyneestä taantumasta useiden vuosien ajan. Erityisesti teollisuudessa ja kaupassa yritysten liikevaihto on laskenut ja työllisyys supistunut. Kuitenkin Helsingin seudulla rakentaminen ja monet palvelut ovat kasvaneet myös taantuman aikana, palveluista erityisesti informaatioalat, liike-elämän palvelut sekä kotitalouksien palvelut. Näillä aloilla toimii lukuisia start-up ja muita kasvuyrityksiä, jotka ovat tuoneet positiivista dynamiikkaa Helsingin seudun talouteen myös taantuma-aikana. Väestönkasvu on tuonut lisäkysyntää asuntomarkkinoille ja pitänyt yllä rakentamisen taloutta. Rakentamisessa ja kasvavilla palvelualoilla työllisyyskin on kasvanut. Näiden alojen vaikutuksesta myös Helsingin seudun talouden näkymät lähivuosille ovat positiivisemmat kuin koko maassa kokonaisuutena. Turvapaikan hakijoiden määrän nopea kasvu ja siitä seuraava asukasmäärän lisäys vaikuttavat voimakkaasti Helsingin seudun ja Espoon tulevien vuosien kehitykseen. Arviolta puolet oleskeluluvan saavista sijoittuu Helsingin seudulle ja heistä prosenttia Espooseen. Tämä tulee aiheuttamaan väestösysäyksen usean vuoden ajaksi. Vaikutuksen pituutta on mahdoton ennustaa. Väestönkasvusysäys tulee vaikuttamaan voimakkaasti Helsingin seudun ja Espoon asuntomarkkinoille, työmarkkinoille ja palveluihin. Näihin muutoksiin on syytä varautua mahdollisimman pian. Lisääntyneen maahanmuuton aikaansaamat vaikutukset tuovat pitkällä ajalla mahdollisuuksia. Maahanmuuttajat painottuvat nuoriin ikäluokkiin ja vaikuttavat osaltaan väestö-rakenteeseen. Väestönkasvu tuo lisäkysyntää kaupalle ja paikallisille palvelualoille. Maahanmuuttajien osaaminen ja eteenpäin pyrkiminen voivat tarjota mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle.

16 14 Informaatioalan rakennemuutos jatkuu. Helsingin seudun aluetalous on vahvasti riippuvainen laajaalaisesta informaatioalasta, joka on keskittynyt erityisesti Espooseen. Viestintäteknologian työpaikat ovat vähentyneet muutamassa vuodessa kolmanneksella. Vastaavasti työllisyys on kasvanut informaatio- ja viestintätoimialoilla, joihin viestintäteknologian osaamista ja henkilöstöä on siirtynyt. Murroksessa olevien alojen osaamispääoman kanavoitumista uusien yritysten ja alojen kasvuvoimaksi kannattaa edelleen tukea. Nuorten työikäisten syrjäytyminen opiskelusta ja työmarkkinoilta. Suhteettoman suuri osa Helsingin seudun nuorista, joista kasvava osa on vieraskielisiä, uhkaa syrjäytyä opiskelusta ja työstä. Nuorten työttömyys on myös kasvanut monista tukitoimista huolimatta. Heidän työvoimapotentiaalinsa jää käyttämättä samaan aikaan, kun monilla aloilla on työvoimapulaa. Lisäksi vakavasti syrjäytyneet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä sosiaalisia kustannuksia. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta Helsingin seudulla asuminen edelleen hajautuu, joskin kehityssuunta on hidastunut. Tämä johtaa investointi- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliiseen yhdyskuntatekniikkaan sekä palvelu- ja liikenneverkostoon. Työpaikka- ja asumistihentymien negatiivisia piirteitä ylikorostetaan, mutta hyötyjä ja kustannussäästöjä aliarvioidaan systemaattisesti. Uuden maankäytön ja liikenneverkon kustannukset: Uuden maankäytön edellyttämän liikennejärjestelmän ja perusrakenteen rahoittamiseen tarvitaan uusia malleja, koska nopea kasvu ja niukkeneva rahoituspohja ovat entistä vaikeampi sovittaa yhteen. Nykyistä suurempi osa näistä kustannuksista tulisi rahoittaa hyvän saavutettavuuden ja kaavoituksen aikaansaamalla maan arvon nousulla. Kohtuuhintainen asuminen: Seudun tasolla asuntotuotannon volyymi on riittämätön vastaamaan väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aikaansaamaan asumiskysynnän kasvuun. Tämä heijastuu asuntomarkkinoille nopeasti nousevina hintoina ja vuokrina, jotka karkaavat asuntomarkkinoille tulevien ulottumattomiin, Espoossa mm. kotoa irtautuvat nuoret ja maahanmuuttajat. Tarvitaan uusia malleja tarjonnan lisäämiseksi, mm. vuokra-asuntosijoittajien potentiaalin hyödyntämistä, ARA:n toiminnan uudelleenarviointia sekä asumistukijärjestelmän kehittämistä. Työllisyysasteen nostaminen: Espoossa on potentiaalia nostaa erityisesti nuorten aikuisten, mm. maahanmuuttajataustaisten, sekä ikääntyvien työllisyysastetta, kun talous on enemmin tai myöhemmin kääntymässä uudelleen kasvuun. Länsimetron luomat mahdollisuudet. Länsimetro ja kaupunkirata ovat merkittäviä kehityskäytäviä Espoolle ja koko seudulle. Molemmat hankkeet vahvistavat ja tiivistävät Espoon kaupunkirakennetta ja luovat merkittävän kasvupotentiaalin sekä yritystoiminnan että väestökehityksen ja uuden asuntotuotannon osalta. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta panostuksia ja vahvaa tahtotilaa ja yhteistoimintaa. ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestönkasvun aiheuttamat haasteet palvelutuotannolle Nopea väestönkasvu lisää palvelutarpeita. Vuonna 2014 Espoo kasvoi lähes ennätykselliset asukasta. Vuoden 2015 elokuussa espoolaisia oli yli Lyhyen ja pitkän aikavälin väestöennusteissa ei ole näköpiirissä väestönkasvun merkittävää hidastumista. Itse asiassa vuosittaista keskimääräistä kasvua (noin uutta asukasta) on syytä tarkentaa ylöspäin. Viimeisimmän vuoteen 2024 ulottuvan ennusteen mukaan Espoon asukasmäärä olisi kyseisenä vuonna eli kasvua vuoden 2015 alusta olisi noin asukasta. Väestönkasvu on myös erilaista kuin vielä 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöä kasvattavat erityisesti syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto ja tänä vuonna myös lisääntynyt maassamuutto.

17 15 Pitkän aikavälin väestöennuste vuoteen Espoolle on valmistunut lokakuussa uusi vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin väestöskenaario. Siinä on kolme projektiota: perusvaihtoehto, nopean kasvun vaihtoehto ja uutena maahanmuuton nopeaan kasvuun perustuva vaihtoehto. Kaikkein vaihtoehtojen toteutuminen on realistista. Vuonna 2050 perusvaihtoehdon väestömäärä olisi asukasta. Nopeassa vaihtoehdossa väestömäärä olisi ja maahanmuuttopainotteisessa väestömäärä olisi vuonna Väestöprojektioiden erot perustuvat erilaisiin oletuksiin maassamuuton ja siirtolaisuuden määrissä. Ikärakenteen vanheneminen. Vaikka Espoon väestön ikärakenne on vielä nuori, kasvaa vanhusväestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Erityisen nopeasti kasvaa yli 75-vuotiaiden määrä, noin asukkaalla seuraavien 10 vuoden aikana. Vaikka tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään kotona, aiheuttaa osuuden kasvu paineita kaupungin järjestämille vanhuspalveluille. Toinen, joskin selvästi kaukaisempi vaikutus on huoltosuhteen muuttuminen, joka tulee myöhemmin vaikuttamaan myös kaupungin verotulokertymään. Vieraskielisen väestön kasvu on jatkossa voimakasta sekä Espoossa että koko seudulla. Vieraskielisiä on Espoossa tällä hetkellä ja määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin :n, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä olisi noin 21 prosenttia. Vielä ei pysty tarkasti arvioimaan kuinka paljon turvapaikanhakijoita sijoittuu Espooseen. Espoon kaupunki on arvioinut, että turvapaikanhakijoita tulisi Espooseen ensi vuonna noin Vastaava suhteellinen kasvu tapahtuu muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskunnissa kasvu on hitaampaa. Vieraskielisen väestön osuuden ja määrän kasvaessa nousee tehokkaan kotouttamisen merkitys ensi arvoisen tärkeäksi. 2. Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet Espoo on menettänyt usean vuoden ajan lapsiperheitä lähikuntiin. Yksi keskeinen muuton syy on tilavien perheasuntojen korkea hintataso ja toisaalta kaupungin tarjoaman omatoimiseen rakentamiseen soveltuvan tonttitarjonnan vähäisyys. Kaavoitusta nopeuttamalla ja maankäyttösopimuksia käyttämällä kaupunki pystyy lisäämään rakennuskelpoisten tonttien tarjontaa. Asuntojen korkeaa hintatasoa ylläpitävät monet tekijät, joihin kaupungilla ei ole suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Päätös Länsimetron rakentamisesta ja sopimus asuntotuotannon kasvattamisesta tiivistää merkittävästi uusien metroasemien ja koko kehityskäytävän rakennetta. Kehityskäytävä mahdollistaa uusien yritysten sijoittumisen ja työpaikkojen syntymisen hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Asuntotuotannon ja palvelurakentamisen näkökulmasta rakenteen tiivistäminen vahvistaa kaupunkikeskusten toiminnallisuutta ja parantaa palvelutarjontaa. Nämä kaikki rakenteelliset toimet tukevat osaltaan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

18 16 3. Espoo on aktiivinen Ilmastonmuutoksen torjunnassa Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimeisimmässä raportissa todetaan, että kasvihuonekaasupäästöt on saatava roimaan laskuun jo ennen vuotta 2020 ja puoliintumaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii rohkeita ja vastuullisia päätöksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vakavimman business as usual -skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kahden asteen lämpötilan nousua pidetään yleisesti rajana, jolloin ilmaston muuttumisen seuraukset eivät ole vielä kestämättömiä ja niihin on mahdollista sopeutua kohtuullisin kustannuksin. Espoo-tarinan mukaan kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Tahtotila ei ole täysin välittynyt toimintaan, eivätkä Espoon päästöt tällä hetkellä laske tavoiteuran mukaisesti. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja mm. liikenne- ja kulutuskäyttäytymisen ohjaamiseksi kestävälle pohjalle. Suurimmat ongelmat ja samalla suurin päästövähennyspotentiaali on liikenteen ja kaukolämmön tuotannon aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä. Suuri vähennyspotentiaali on myös ikääntyvien lähiöiden peruskorjauksessa, jos korjauksen yhteydessä toteutetaan energiaremontti, kuten maalämpöön siirtyminen. Tilanteeseen haetaan ratkaisua päivittämällä ilmastotoimenpideohjelma vuosille ja toteuttamalla sen toimenpiteet. Ohjelmaan on valittu ne kokonaisuudet, joissa on vuonna 2014 teetetyn vaikuttavuusarvion perusteella suurin päästövähennyspotentiaali. Ohjelmaa tehdään kestävä kehitys -poikkihallinnollisen kehitysohjelman ohjauksessa ja ohjelmaan liittyvillä projekteilla vauhditetaan kaikkein tärkeimpiä ilmastotoimia. Väestö Vuoden 2015 alussa Espoossa oli asukasta. Määrä kasvoi vuoden 2014 aikana hengellä eli 1,8 prosenttia. Lisäys oli suurin sitten vuoden Muuttovoittoa lisäyksestä oli henkeä, mikä oli 58 prosenttia kasvusta. Vuoden 2014 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto kohosi 1061 henkeen ja ulkomailta muuttovoittona saatiin asukasta. Vuoden 2015 alussa espoolaisista oli ulkomaan kansalaisia henkeä eli 9,2 prosenttia. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, ja osuus väestöstä oli kohonnut vuoden aikana 13,3 prosenttiin. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet olivat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Ruotsinkielisiä Espoossa oli ja heidän osuutensa oli laskenut 7,6 prosenttiin. Väestö suuralueittain vuodenvaihteessa , ja Muutos Muutos Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Suur-Leppävaara , , , , ,3 Suur-Tapiola , , , , ,7 Suur-Matinkylä , , , , ,6 Suur-Espoonlahti , , , , ,6 Suur-Kauklahti , , , , ,8 Vanha-Espoo , , , , ,8 Pohjois-Espoo , , , , ,6 Muut , , , , ,7 Espoo , , , ,0 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli elokuun lopussa asukasta. Kasvua vuoden alusta kertyi henkeä, josta muuttovoittoa oli henkeä. Lisäys on noin 400 henkeä pienempi kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin.

19 17 Voimassa olevan väestöennusteen mukaan vuoden 2018 alussa väestöä tulee olemaan Tämä edellyttää yli asukkaan vuotuista lisäystä. Vuosien väestökasvusta runsas viidennes tulee Suur-Espoonlahteen ja lähes viidennes Suur-Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Vuoden 2024 alkuun mennessä Espoossa on ennusteen mukaan asukasta. Tämä edellyttää lähes hengen lisäystä vuosina , mikä merkitsee lähes 4000 hengen vuosittaista lisäystä. Väestö ikäryhmittäin vuosina 2015 ja ennuste* vuosille 2018 ja 2024 Ikä Väestö yhteensä * * Osuus väestöstä % ,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5, * 9,4 11,2 4,4 20,8 39,5 9,1 5, * 9,0 11,0 4,7 19,7 39,0 8,6 7,9 100 Vuoden 2015 alussa yli 65-vuotiaiden osuus espoolaisia oli 13,6 prosenttia, mutta vuoden 2018 alussa heitä on arvioitu olevan jo 14,8 prosenttia ja vuoden 2024 alussa jo 16,5 prosenttia asukkaista. Vuoteen 2024 yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa yli henkilöä eli 38 prosenttia. Samanaikaisesti lasten ja nuorten työikäisten aikuisten osuudet laskevat. Espoon ikärakenne-ennuste vuosille 2018 ja 2024 Vuoden 2015 alussa espoolaisista jo 13,3 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuonna 2012 tehdyn vieraskielisen väestön projektion mukaan Espoossa olisi vuonna 2018 vieraskielisiä 14,3 prosenttia väestöstä ja vuonna 2030 heitä olisi jo 20,5 prosenttia.

20 18 Työpaikat Vuonna 2014 laaditun Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektion mukaan Espoossa on vuonna 2015 arviolta työpaikkaa. Tuorein virallinen työpaikkaluku on vuodelta 2012 ( työpaikkaa). Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan lähivuosina keskimäärin työpaikan vuosivauhdilla, jolloin vuonna 2024 Espoossa olisi noin työpaikkaa. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla työpaikkamäärältään suurin toimiala oli tukku- ja vähittäiskauppa. Seuraavina ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä informaatio- ja viestintä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15-74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000, keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Lähteet: Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto ja työvoimatutkimus Kaupunkitutkimus TA Oy: Uudenmaan työpaikkaprojektiot Työttömyys Elokuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 10,7 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 12,9 prosenttia. Naisia oli 46,4 prosenttia Espoon työttömistä. Espoossa, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuodentakaiseen verrattuna Espoossa oli elokuun lopulla työttömiä 14,1 prosenttia (1 806 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli 8,5 prosenttia enemmän ja työttömyysaste oli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin.

21 19 Viimeisen parin vuoden aikana tapahtuneen kehityksen valossa työttömien määrä Espoossa kasvaa tulevinakin kuukausina, mutta kasvu on hiljalleen hidastunut. Jos tämä trendi jatkuu, työttömiä olisi syksyllä 2016 arviolta noin Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut Espoossa vuoden 2011 lopulta alkaen. Elokuussa 2015 oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli 10,2 prosenttia vuodentakaista suurempi ja kasvu näyttää lähikuukausina jatkuvan hidastuvaan tahtiin. Nuorisotyöttömien määrässä on erityisen suuri kausi- ja satunnaisvaihtelu. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, syksyllä 2016 olisi alle 25-vuotiaita työttömiä arviolta noin Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli elokuussa eli 49 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuus kaikista työttömistä oli 38,4 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä Espoossa kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu on jatkunut siitä lähtien. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella kasvu näyttää jatkuvan myös tulevina kuukausina. Jos muutaman viime vuoden trendi jatkuu, pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2016 syksyllä karkeasti arvioituna jopa yli Ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2015 elokuussa työttömänä 3 113, kun vuotta aiemmin määrä oli Kasvua vuodentakaiseen oli 19 prosenttia. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella ulkomaalaisia työttömiä olisi syksyllä 2016 arviolta noin 3 600, mikäli trendi jatkuu ennallaan. Pakolaisten ja myöhemmin oleskeluluvan saaneiden nopea kasvu todennäköisesti nostaa ulkomaalaisten työttömien määrää lähivuosina. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli elokuussa työttömänä yhteensä (36 % työttömistä). Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun lopulla avointa työpaikkaa, mikä oli 11,3 prosenttia vuodentakaista enemmän. Paitsi että työttömien määrä on vuonna 2015 korkein sitten 1990-luvun lamavuosien, myös avoimia työpaikkoja on ollut enemmän kuin muutamaan vuoteen, joten kyseessä on työmarkkinoiden huomattava rakenteellinen ongelma. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Espoon työttömyyslukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Muutos elokuu elokuu elokuu Työttömyysaste, % 9,4 10,7 1,3 %-yksikköä vuotiaat 10,9 12,0 1,1 %-yksikköä vuotiaat 8,5 9,7 1,2 %-yksikköä vuotiaat 10,9 12,6 1,7 %-yksikköä Työttömät työnhakijat ,1 % vuotiaat ,2 % vuotiaat ,8 % vuotiaat ,9 % Yli vuoden työttömänä ,0 % osuus työttömistä, % 29,4 38,4 9,0 %-yksikköä Avoimet työpaikat ,3 %

22 20 Rakennus- ja asuntotuotanto Ennakkotiedon mukaan tammi - elokuussa 2015 Espooseen valmistui uutta kerrospinta-alaa k-m 2 :ä, uutta rakentamista aloitettiin k-m 2: ä ja uusia rakennuslupia myönnettiin k-m 2 :ä. Vuodentakaiseen verrattuna valmistunutta kerrosalaa oli noin k-m 2 :ä vähemmän, aloituksia noin k-m 2 :ä vähemmän ja myönnettyjä rakennuslupia k-m 2 :ä suuremmalle volyymille. Asuntotuotannossa talonrakentamisen uudistuotantoa valmistui tammi - elokuussa 2015 noin k-m 2 :ä, mikä on hieman vuodentakaista pienempi volyymi. Asuntoja valmistui eli 134 enemmän kuin vuotta aiemmin. Valmistuneista asunnoista 210 (15 %) oli valtion tukemia vuokraasuntoja ja 81 (6 %) asumisoikeusasuntoja. Valmistuneista valtion tukemista vuokra-asunnoista 135 oli Espoon Asunnot Oy:n. Lisäksi valmistui 113 välimallin lyhyen korkotuen vuokra-asuntoa. Talonrakentamisen uudistuotantona aloitettiin asuntorakentamista tammi - elokuussa noin k-m 2 :ä, mikä oli vajaa puolet vuodentakaisesta volyymista. Uudisasuntotuotantona käynnistyi asuntoa, mikä oli lähes 200 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Käynnistyneestä tuotannosta 303 (18 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 124 (7 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy ei aloittanut kahdella ensimmäisellä neljänneksellä uusia kohteita. Asuntotuotannon uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat käsittivät tammi - elokuussa 2015 yhteensä noin k-m 2 :ä eli noin k-m 2 :ä enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennuslupia myönnettiin uudelle asunnolle, mikä on lähes 900 vuodentakaista enemmän. Vuonna 2014 valtion tukeman alkaneen asuntotuotannon määrä oli edellistä vuotta suurempi. Valtion pitkällä korkotuella toteutettavana aloitettiin vuonna 2014 kaikkiaan 428 vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa oli 223 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 120 asunnon verran. Vapaarahoitteista tuotantoa aloitettiin asuntoa, joten kaikkiaan asuntotuotanto kuitenkin säilyi korkealla tasolla. Rakennustuotanto Espoossa tammi - elokuussa 2014 ja Erotus Erotus % vuoden alusta vuoden alusta VALMISTUNEET RAKENNUKSET -Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) ,7 -Asuntojen lkm ,3 ALOITETUT RAKENNUKSET -Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) ,5 -Asuntojen lkm ,0 MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT -Kerrosala kaikki rakennukset (k-m2) ,3 -Asuntojen lkm ,4 Ei sisällä vanhojen rakennusten laajennuksia. Luvut perustuvat mennessä rakennusvalvonnan rekisteriin vietyyn aineistoon, Lähde: Trimble Locus-kuntatietojärjestelmä, Espoon asunto-ohjelma Luvut ovat ennakkotietoja. Lähteet: Espoon kaupunki, Trimble Locus -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi

23 21 ESPOON KAUPUNGIN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Kaupunkitasoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtia Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on tukea Espoo-tarinan päämäärien ja valtuustokauden tavoitteiden valmistelua ja toteuttamista, mutta myös havainnoida ja ennakoida tulevia kaupungin toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Sisällöllisiä painopisteitä ovat myös väestön hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen, kaupunkirakenteen kehittäminen erityisesti Länsimetron kehityskäytävän osalta, kaupungin tuottamiin palveluihin, niiden rakenteisiin, laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen ja toiminnan vertailtavuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen sekä Espoon kilpailukykyyn ja elinkeino-elämän toimintaan liittyvä tutkimus. Myös henkilöstön ja työvoiman saatavuuteen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kohteet ovat toiminnan painopisteinä. Uudet palvelujen järjestämis- ja toimintamallit edellyttävät selkeää kehittämistoimintaa ja tutkimusta sekä arviointia mallien vaikutuksista. Kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla parannetaan palvelujen järjestämisen edellytyksiä, ennakoidaan palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia ja varmistetaan entistä tuottavampien järjestämistapojen käyttöönotto. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksia ja lähtökohtia ovat: Espoo-strategian toteutumisen tukeminen ja valmentautuminen tuleviin haasteisiin Tuottavuuden ja kaupungin rahoitustasapainon parantaminen Tukea poikkihallinnollisten kehitysohjelmien toteutusta ja seurantaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen Tutkimustiedon käytön parantaminen suunnittelussa, johtamisessa, päätöksenteossa ja palvelutuotannon kehittämisessä Seutuyhteistyön vahvistaminen Uusien yhteisten ratkaisujen ja toimintatapojen kehittäminen. Seudullinen yhteistyö ja kumppanuus Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on vahvat sidokset seudulliseen tutkimusyhteistyöhön ja myös joihinkin valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin. Yhä useammat tutkittavat ilmiöalueet kattavat maantieteellisesti laajoja alueita. Metropolialueeksi on vakiintunut neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia ja 10 kehyskuntaa. Alueittaista ja teemakohtaista vaihtelua voi kuitenkin olla. Espoo tekee yhdessä Helsingin, Vantaan ja kehyskuntien kanssa yhä vahvistuvampaa yhteistyötä tietohuollon harmonisoinnissa, yhteisissä tutkimushankkeissa ja tietoaineistojen hankinnassa. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti vuonna 2009 PKS-kaupunginjohtajakokouksen hyväksymän Seututietovisio asiakirjan pohjalta. Visiossa on tuotu esiin keskeiset tiedon tuotantoon, käsittelyyn ja jakamiseen liittyvät periaatteet: tiedon käytön ja saatavuuden avoimuus, tiedon korkea laatu ja ajantasaisuus, tiedon skaalautuvuus tarkasteltavan ilmiön ja alueen mukaan ja käyttäjämyönteinen maksupolitiikka. Vision mukaisia toimenpiteitä toteuttaa seudullinen yhteistyöryhmä kaupunginjohtajien esittämien tavoitteiden mukaisesti. Keväällä 2010 käynnistynyt yhteinen tietopalvelu- ja -tuotantoprojekti "Helsinki Region Infoshare" jatkuu. Järjestelmän tietosisältöä on laajennettu ja huomiota kiinnitetty tiedon visualisointiin ja helppokäyttöisyyteen. Vuoden 2016 aikana Espoon avoimen tiedon tietotuotantoa laajennetaan. Tämä merkitsee muutoksia toimialojen tietotuotantoprosesseissa. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat seudun kaupunkien lisäksi valtiovarainministeriö, Sitra sekä työ- ja elinkeinoministeriö. PKS-yhteistyönä Espoossa otettiin vuonna 2011 käyttöön pääkaupunkiseudun palvelukartta, jonka tietosisältöä on päivitetty vuonna Espoossa on käytössä myös alueraportointijärjestelmä, jossa on laaja, erityisesti teknisen ja ympäristötoimen tuottama tietosisältö. Tätä on tarkoitus kehittää mm. sijoittamalla karttapohjaan alueellisia väestö- ja muita ominaisuustietoja.

24 22 Seudullisen yhteistyön muita tuotteita ovat verkkopohjainen aluesarjat -tilastotietokanta, ajankohtainen Helsingin seudun suunnat -neljännesvuosikatsaus ja yhteinen väestöennustejärjestelmä. Vuonna 2013 valmistui vuoteen 2030 ulottuva Helsingin seudun vieraskielisten ennuste, joka päivitetään vuoden 2015 syksyn aikana. Jo nyt tiedetään, että uuden ennusteen väestökehitysarvioita on nostettava reilusti. Jo pelkästään syksyn 2015 turvapaikkahakijoiden määrä tulee näkymään Helsingin seudulla varsin nopeasti. Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka uusi sopimuskausi korostaa konkreettisten haasteiden ratkaisuja Uudella sopimuskaudella vuosina ohjelma jatkaa ja noudattaa pääpiirteissään aiempaa toiminta- ja rahoitusmallia. Kysyntälähtöisyyteen ja ohjelman rahoittamien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ajankohtaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja vuorovaikutusta ohjelman rahoittajien ja tutkijoiden välillä kehitetään tiiviimmäksi järjestämällä mm. seminaari- ja muita tapahtumia. Ohjelman ohjausryhmä on määritellyt uuden yhteisen teeman sopimuskaudelle Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet. Keskeisiä alateemoja, joihin tutkimustoiminta kohdistuu, ovat ympäristö, jakamistalous, hyvinvointi ja palveluiden kehittäminen. Koulutusyhteistyö ja sopimuspohjainen T&K -yhteistyö Aalto-yliopiston, työ- ja elinkeinoministeriön ja Tekesin kanssa Kaupunki vahvistaa ja kehittää verkostoyhteistyötä kumppaneina toimivien oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset ovat mukana hakemassa ratkaisuja kaupungin isoihin haasteisiin omassa koulutus- ja T&K&I -toiminnassaan sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävässään. Koulutusyhteistyön tavoitteena on kehittää yhdessä tekemisen myönteistä ilmapiiriä ja eri tahojen kohtaamisia. Tarkoitus on myös vahvistaa yhteistyötä mm. opiskelijoiden harjoittelun ja harjoitustöiden tekemisessä sekä vahvistaa koulutusorganisaatioiden ja kaupungin henkilöstön työelämäosaamista. Tätä toimintaa tukee myös Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhdessä perustama kaupunkiakatemia. Vuonna 2012 allekirjoitettua Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston välistä puitesopimusta innovaatio-, opetus- ja tutkimusyhteistyöstä on edistetty. Tavoitteena on laaja ja tiivis yhteistyö mm. rakennetun ympäristön ja palveluarkkitehtuurin tutkimuksessa ja kehittämisessä. Keskeisiä kehittämisaihioita ovat myös poikkihallinnollisissa kehitysohjelmissa esitetyt hyötytavoitteet. Kaupunki jatkaa myös yhteistyötä Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) kanssa. Hyvinvointi ja palvelujen arviointityö Kaupungin toimialojen yhteistyönä on toteutettu hyvinvointiteemaan ja Espoo-tarinan seurantaan liittyvät hyvinvointikertomus ja -barometri. Ne kuvaavat espoolaisten hyvinvoinnin tilaa verrattuna muihin kuntiin. Vuonna 2015 valtuusto hyväksyi ensimmäisen sähköisen hyvinvointikertomuksen. Kaupunkipalvelututkimus, johon Espoo on osallistunut neljän vuoden välein, on tehty jo vuodesta 1983 alkaen. Välivuosina tehdään suppeampi kuntapalvelujen laatu -tutkimus. Nämä tutkimukset tuottavat oleellista tietoa Espoo-tarinan tavoitteiden arviointiin ja seurantaan. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma toteutti syksyllä 2015 yrityksille kyselyn, jolla selvitettiin kaupungin yrittäjyysmyönteisyyttä sekä keskeisiä kehittämisalueita. Ohjelman puitteissa tällä valtuustokaudella on tarkoitus toteuttaa toimenpiteitä, jotka parantavat elinkeino- ja yritystoiminnan edellytyksiä Espoossa ja tukevat yrittäjyysmyönteisyyden kehittymistä. Sosiaali- ja terveystoimen merkittäviä hankkeita vuonna 2016 Kehittämishankkeet lisäävät palvelujen asiakaslähtöisyyttä, laatua ja tuottavuutta. Kehittämishankkeiden hyödyt arvioidaan huolella ennen niiden aloittamista. Espoon oma projektimalli (Espro) ja vuonna 2015 käyttöön otettu Espoon keskitetty projektisalkku jämäköittävät suunnittelua ja projektien johtamista.

25 23 Toiminnan tarpeista lähteviä IT-ratkaisuja kehitetään Espoon sote-ohjelmassa, jonka toteutus alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu asti. Ohjelma koordinoi eri suunnilla tapahtuvaa kehittämistä sekä nopeiden hyötyjen saamiseksi että pidemmän aikavälin tavoitteet mahdollistavan perustan kehittämiseksi. Sote-ohjelman hyötytavoitteita ovat: - asiakastyytyväisyys - ammattilaisten tehokkuus ja työtyytyväisyys - eheytyvät ja tehostuvat palvelupolut - kehittämisen ja ohjauksen välineet Sähköiset palvelut täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- ja puhelinpalveluja. Ne vähentävät rutiinitehtäviä ja vapauttavat henkilöstön aikaa asiakkaan kohtaamiseen. Sähköisen asioinnin toteutuksessa on aikomuksena enenevässä määrin kansalliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään Kuntaliiton tai ministeriöiden tuella organisoiduissa kehityshankkeissa tai muuta ulkopuolista rahoitusta saavissa hankkeissa. Espoon uutta sairaalaa varten kehitetään merkittävästi IT-ratkaisuja ja integroidaan Espoon tietojärjestelmiä toimimaan yhdessä HUS:in Jorvin sairaalassa käyttämien järjestelmien kanssa. Sairaalaan tuodaan käytettäviä, joustavia ja kustannustehokkaita IT-ratkaisuja, jotka tukeva hoitoa ja kuntoutusta. Moderni teknologia lisää työssä viihtymistä ja asiakastyytyväisyyttä sekä mahdollistaa toimintatapojen, myös liikkuvan työn kehittämisen. Samalla tiedon saanti helpottuu ja päällekkäinen työ sekä inhimillisen virheen mahdollisuudet pienenevät. Ulkopuolista rahoitusta on haettu tai haetaan seuraaville hankkeille 1. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA -projekti) ODA -projekti on kahdeksan kunnan yhteishanke, jossa Espoo toimii isäntäkuntana. ODA:ssa on kyse itse- ja omahoitoa tukevan kansallisen sähköisen palvelukokonaisuuden luomisesta, johon liittyy ison toiminnallisen muutoksen läpivieminen sosiaali- ja terveystoimessa ja uuden toimintamallin luominen, joka muuttaa sekä ammattilaisten että kansalaisten toimintaa sote-organisaatioiden kansallisen yhteisen teknisen ratkaisun kehittäminen, joka mahdollistaa toiminnallisen muutoksen. Uuden palvelukokonaisuuden avulla kansalaiset voivat tehdä sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja ottaa käyttöön sähköisen itsehoitosuunnitelman sekä sähköisiä hyvinvointivalmennuksia, arvioida sähköisesti omaa hoidon/palvelun tarvettaan ja saada sen perusteella automaattista palveluohjausta. Palvelukokonaisuus sisältää myös sähköisen hyvinvointisuunnitelman pitkäaikaista hoitoa/palvelua tarvitsevalle sekä mahdollisuuden tallentaa omia hyvinvointitietojaan. Projektille on haettu rahoitus valtiovarainministeriöltä, hallitusohjelman kärkihankehausta. Espoon omarahoitusosuus projektista on noin euroa, josta vuodelle 2016 kohdistuu noin euroa. 2. Parastapalvelua.fi. Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) on toteutettu osana valtion rahoittaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). PSOP vastaa palvelujen kasvavaan kysyntään, lisää kuntalaisten valinnanvapautta, luo yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia ja lisää kuntien tuottavuutta. Palvelun laajemman käyttöönoton tukemiseen on tavoitteena hakea valtion avustusta. 3. Tajua mut! -hanke Tajua mut! viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektin tavoitteena on tiivistää lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tarjota lapsille, nuorille ja heidän perheilleen yhä koordinoidumpaa tukea.

26 24 Vuonna 2015 Espoossa otettiin käyttöön sähköinen Tajua mut! -tietojärjestelmä sekä kehitettiin tähän pohjautuva ammattilaisten yhteistyötä tukeva toimintamalli. Toimintamallin käyttöönoton laajemman organisoimisen mahdollistamiseksi on haettu lisärahoitusta vuodelle Projektin kohderyhmänä ovat 9 28-vuotiaat lapset ja nuoret ja keskeisiä sidosryhmiä ovat tämän ikäryhmän parissa työskentelevät ammattilaiset. Tietojärjestelmän ja siihen perustuvan toimintamallin käyttöönottoa tuetaan sidosryhmien koulutuksilla sekä erilaisilla viestinnän keinoilla. Sidosryhmät osallistuvat myös tiiviisti toimintamallin kehittämiseen. 4. Nikotiiniton amis -tupakattomuuden edistämishanke Hanke on jatkumoa Etelä-Suomen Kaste-ohjelman toimeenpanomäärärahoilla vuosina tehtyä Tupakatta paras amiksessa -kehittämistä. THL:ltä on haettu rahoitusta hankkeeseen, jolla estetään ammattiopistoissa opiskelevien nuorten tupakointia, nuuskaamista ja sähkösavukkeiden käyttöä yhteiskunnallisen markkinoinnin keinoin. Hankkeessa muotoillaan yhdessä nuorten kanssa välituntitoimintaa (design) ja tupakanvastaisia rakenteellisia toimintatapoja (control) sekä tupakoimattomuuteen liittyvää informaatiota (inform), koulutusta (educate) ja tukea (support). Hankkeessa luodaan edellytyksiä nikotiinittoman opiskeluyhteisön synnylle eli vaikutettaan myös oppilaitoskulttuuriin sekä nuorten työssäoppimispaikkoihin. Sivistystoimen merkittäviä hankkeita vuonna 2016 Sivistystoimessa kehitetään toimintaa ja asiakkaiden saamia palveluja pääsääntöisesti oman toiminnan ohella jatkuvan parantamisen toimintatapaa noudattaen, mutta myös erillisillä projekteilla ja tutkimuksilla. Espoo on aktiivisesti mukana YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn Global Network of Learning Cities (GLNC) -verkostossa. Paikallisessa koulutuksen kehittämissuunnitelmassaan, KuntaKesu 2020, Espoo sitoutuu noudattamaan Oppivat kaupungit -verkoston periaatteita elinikäisestä oppimisesta. Periaatteiden mukaan espoolaiset kasvavat toteuttamaan omassa elämässään ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Espoo palkittiin vuonna 2015 Meksikossa Oppivien kaupunkien maailmankonferenssissa saavutuksistaan elinikäisen oppimisen edelläkävijäkaupunkina ja mahdollistajana. Vuonna 2016 Espoon kehittäminen Oppivana kaupunkina jatkuu laajassa verkostoyhteistyössä jakamalla hyviä käytäntöjä niin alueellisesti kuin kansainvälisesti sekä mm. levittämällä Oppiva kaupunki -aatetta. Opetus- ja kasvatuspalveluiden suurena haasteena ovat uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittäminen, digitaalisen teknologian hyödyntäminen, ja opetussuunnitelmien uudistamistyön loppuun saattaminen. Myös uusi varhaiskasvatuslaki sysää käyntiin kehittämistyötä. Espoo kokeilee syksystä 2016 Koulu palveluna -konseptia Otaniemen kampuksella. Uudenlainen metrokäytävän varrelle sijoittuva kampusalueen palveluita ja resursseja tehokkaasti hyödyntävä pidempiaikainen väistötilaratkaisu on syntynyt ja kehittynyt vuonna 2015 yhtenä Joustavat oppimisen tilat (JOT) -hankkeen Espoon sisäisen ja Aalto-yliopiston sekä Helsingin yliopiston yhteistyön tuotoksena. Koulun kehittämisen uudenlaisilla lähestymistavoilla haetaan oppimisen iloa ja omistajuutta paremmin tukevia ratkaisuja niin koulutuspalveluihin kuin muihinkin sivistystoimen ja miksei kaupunginkin palvelutarpeisiin. Keskeiseen asemaan JOT-hankkeessa ja Otaniemen kampuksen väistötilahankkeessa on nostettu oppilaiden ja opettajien, muun henkilökunnan ja huoltajien käyttäjäkokemus sekä oppimisen tilojen kehittäminen saavutettavuuden, joustavuuden ja omistajuuden näkökulmista. Koulu palveluna - kokeilussa saatavia oppeja voidaan käyttää skaalautuvasti myös Länsimetron kehityskäytävän sekä muiden kehittyvien alueiden kasvaviin palvelutarpeisiin. Espoo on mukana kansainvälisessä New Pedagogies for Deep Learning -kehittämisohjelmassa, jonka avulla haetaan ratkaisuja oppimisen haasteisiin Espoon Kuntakesun periaatteiden mukaisesti. Espoon tavoitteena on lisätä tämänkin ohjelman avulla oppilaiden sitoutumista oppimiseensa sekä vahvistaa eheää oppimispolkua varhaiskasvatuksesta lähtien ja vahvistaa oppimisen iloa. Lisäksi pyritään lisäämään uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä oppimisessa ja tukemaan päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia niiden kasvatustyössä. Ohjelma on laaja-alainen koulutus- ja oppilaitosyhteistyöohjelma, jossa on mukana monia kaupunkeja. Ohjelma tarjoaa asiantuntijoita espoolaisten koulujen kehittämistyön tueksi, järjestää seminaareja ja koulutuksia opetushenkilöstölle sekä ohjaa resursseja oppimisen ympäristöjen kehittämiseen.

27 25 Opetussuunnitelmien toteuttamiseksi on käynnistynyt useita kehittämisprojekteja, kuten esim. Kehittyvä toimintakulttuuri (KETO) ja LOISTO. KETO-projektin tarkoituksena on tukea esi- ja perusopetusta OPS 2016:n sekä Espoon kasvatuksen ja opetuksen digitarinan mukaisen toimintakulttuurin toimeenpanossa. KETO-projektissa kehitetään neljää osa-aluetta: oppilaiden osallisuutta, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, oppimista digiteknologian tuella sekä lisäopetuksen ohjausta. LOISTO puolestaan on opetustoimien yhteisprojekti, jossa LOISTO-opettajat toimivat kouluyhteisöjensä digikehittäjinä ja vertaisohjaajina. He ohjaavat opettajia käyttämään verkossa olevaa aineistoa ja digitaalisuutta hyödyntävää opetusta. Projektin tavoitteena on tukea koulujen opetussuunnitelmauudistuksen suuntaista kehittämistoimintaa koulun omista lähtökohdista ja tarpeista. LOISTO mahdollistaa oppilaille aikaisempaa paremmat ja tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa oppimisessaan. Kulttuurin ja liikunnan puolella OPS2016 näkyy KULPS! -kulttuuri ja liikuntapolku - palveluiden oppimisympäristöjen kehitystyössä. Kevään 2016 aika saadaan päätökseen 6Aika-Avoimet Innovaatioalustat -kokonaisuuteen kuuluva Case Living Lab kokeilu, selvitys ja kuvaus Espoon suomenkielisen opetustoimen ja yritysten yhteistyön mallintamiseksi. Tämä lyhyehkö selvitystyö on tarpeen, jotta pelisäännöt yritysten tuotteiden ja palveluiden yhteiskehittelyyn saadaan joustaviksi. Vuoden 2016 tavoitteena sivistystoimella on myös työstää sitä, että Espoo julistautuu Suomen yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijäkaupungiksi. Tätä varten Espoon kaupunki työstää ja kuvaa yhdessä muiden koulutuskumppaniensa kanssa Espoon yrittäjyyskasvatuksen polun sekä sen tarjoamat mahdollisuudet. Tavoitteena on että vuoden 2016 aikana Espoo voi julkistaa asian. Tässä onnistuminen on herättänyt jo kansainvälisestikin kiinnostusta, sillä harvalla kaupungilla on esittää niin systemaattista lähestymistapaa yrittäjyyskasvatuksessa. Espoo jatkaa vuoden 2015 Tajua Mut -toimintamallin edelleen kehittämistä ja hakee opetus- ja kulttuuriministeriöstä rahoitusta valtakunnallisen osaamiskeskuksen perustamiseksi syventämällä suunnittelua vuonna 2016 etsivän nuorisotyön ja Tajua mut! -toimintamallin sekä vuonna 2015 valmistuvan osaamiskeskuksen toteuttamissuunnitelman pohjalta. Mahdollinen varsinainen osaamiskeskus käynnistyy vuonna 2017 ja sen hallinnoimisen osalta järjestetään erillinen haku, johon myös Espoon kaupunki voi lähteä mukaan. Espoon uusimpiin hankkeisiin kuuluu Taideyliopiston koordinoima laaja tutkimushanke Art as Public Service: Strategic Steps towards Equality. Vuonna 2016 alkavassa, kuusivuotisessa ARTSEQUALtutkimuksessa selvitetään, miten julkiset kulttuuripalvelut voivat edistää tasa-arvoa ja vastata 2020-luvun sosiaalisiin haasteisiin. Espoon kaupunki on tutkimushankkeen vuorovaikutuskumppani. Kulttuurin tulosyksikkö on mukana hankkeessa koko sen elinkaaren ajan. Espoo osallistuu hankkeessa valmisteltavien kulttuuripoliittisten suositusten laatimiseen ja voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia oman toimintansa kehittämisessä. Muutenkin kulttuurin tulosyksikön palvelualueilla kehitetään palvelujen laatua ja saavutettavuutta sekä tehdään tapahtuma- ja tilaisuuskohtaisia käyttäjätutkimuksia. Kuntalaisten mukaan ottamista palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen jatketaan uudistamalla sivistystoimen palveluja mm. palvelumuotoilun avulla. Uudenlaisia yhteistoiminnallisia palvelukonsepteja ja ideoita on haettu Länsimetron kehityskäytävän palvelutarpeisiin ja tämä työ tulee tiivistymään Metron tulon lähestyessä. Yhteistyötä jatketaan hyvässä hengessä ja entistä tiiviimmin myös koulutusyhteistyökumppaneiden kanssa tehtävässä kehittämistyössä. Teknisen ja ympäristötoimen merkittäviä hankkeita 2016 Toimialan tutkimus- ja kehitystyötä tehdään maankäyttöä, asumista, liikennettä ja ympäristöä koskevissa hankkeissa yhteistyössä yritysten, Tekesin ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Keskeisiä kohteita ovat kaupunkikeskusten ja tulevan metron kehyskäytävän kehittäminen sekä merkittävien rakentamiskohteiden, kuten Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola Suurpelto (T3), Olari - Matinkylän ja Finnoon erityishankkeet. Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta ja tehostamalla maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen syksyllä 2016 ja metron jatkeen rakentaminen Kivenlahteen. Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi.

28 26 T3 -kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen, talouden monipuolisena keskittymänä ja alueen edelläkävijyyttä edistetään eri keinoin. Vuonna 2016 loppuu Tekes-projektiin ECV (Electric Commercial Vehicles) -verkostohanke, joka on osaa Sähköiset linja-autot/ebus hanketta alueella. Espoolaiset sähköbusseja käyttävä matkustajat ovat mukana tekemässä joukkoliikenteen historiaa. ebus -testihanke on lajissaan ainoa koko maailmassa ja on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota. T3 -alueella edistetään myös puurakentamista eri hankkeilla. Osallistumme Energizing Urban Ecosystems (EUE) -ohjelmaan, jossa on luotu Suomeen kaupunkikehittämisen kansainvälisesti arvostettu ja monitieteinen huippuosaamisen keskittymä. Tutkimusohjelma jakautuu viiteen eri osaan: Innovation Ecosystems, People Flow and Security, Service Business, Smart City Planning ja Resource Management. Espoon kaupunki osallistuu näistä Innovation Ecosystems ja Smart City Planning -tehtäviin. Toimialalla on lisäksi meneillään useita innovatiivisia ilmastostrategia- ja energiasäästötavoitteisiin liittyviä pilottihankkeita. Lisäksi olemme mukana EU-rahoitusta saavassa julkisten alueiden valaistus - projektissa, ENIGMA:ssa. Toimiala tekee myös pienempiä tutkimusprojekteja ympäristöön kuten veteen, eläinlajeihin, ilmastoon, metsiin ja saaristoihin liittyen. SASUI (Systemic Architectures for Sustainable Urban Innovation) -projektissa tutkitaan kestävän kaupunkirakenteen tekijöitä ja kestävän liikkumisen ratkaisujen tunnistamista. Osallistumme lisäksi Infrabim -sateenvarjon alla olevaan tuotemallipohjaisen suunnittelun ja koneohjatun rakentamisen kehittämiseen. Toimialalla on käynnissä 3D -tuotemallipohjaisen aineiston kehittämisprojekteja. Sähköisiä palveluita ja toimintatapoja edistetään. Kehitystyössä haemme uusia toimintatapoja ja tehokkuuden lisäämistä sekä asiakaspalvelun laadun parantamista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursointi Kaupungilla on runsaasti sellaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka on merkittävää palvelutuotannon ja -toiminnan kehittämisen kannalta. Kaiken kaikkiaan Espoon kaupunki käyttää erilaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuosittain omaa työtään arvion mukaan noin 200 henkilötyövuotta, joista tutkimustoiminnan osuus on noin 15 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa noin 13 milj. euron henkilöstöpanosta/vuosi. Suuri osa kehitystyötä tapahtuu parantamalla omia ja työyhteisön työtapoja. Kaupungilla on lisäksi käytössä tilapäistä ja määräaikaista työvoimaa (esim. opiskelijat, harjoittelijat), joiden työpanosta on vaikea arvioida. Kaupunki on osallisena tai toteuttaa itse runsaasti erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Niistä suurin osa kohdistuu arjen ja päivittäisen työn kehittämiseen. Yleisenä ongelmana Espoossa ja muualla on todettu tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulosten vähäinen hyödyntäminen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tätä aukkoa tulee osaltaan paikkaamaan projektisalkkusovellus, jonka pilottikäyttöä testataan vuoden 2015 syksyllä. Kaupungin tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sen roolia kaupungin johtamisen tukena ja kohteena selkiytetään edelleen. Kaupungissa on kehitetty uutta johtamisen mallia, jossa hyvän tietopohjan merkitys on oleellinen. Toiminnan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan mm. vahvistamalla ohjelmajohtamista ja projektinhallintaa, ja parantamalla toiminnan yleistä laatua ja näkyvyyttä toiminnan arvostuksen ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminta liitetään myös nykyistä selvemmin osaksi kaupungin oppilaitos- ja muuta sidosryhmätyötä.

29 27 KUNTAUUDISTUS, METROPOLIPOLITIIKKA JA SEUTUYHTEISTYÖ Kuntauudistus Espoo toimii aktiivisesti kuntauudistuksen toteutukseen liittyvässä edunvalvonnassa. Sipilän hallituksen mukaan kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Kunta on ihmisten yhteisö. Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa. Valtion kuntapolitiikka nojaa vahvaan yhteistyöhön kuntien kanssa. Hallitus lisää kuntalaisen ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Sipilän hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla. Tehtävillä ratkaisuilla on tavoitteena vähintään 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset. Uudistuksia ovat: - eläkeuudistus - sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus - kuntien kustannusten vähentäminen tehtäviä ja normeja karsimalla - aluehallinnon uudistus (valtion aluehallinnon ja maakuntahallinto itsehallintoalueille) - tulevaisuuden kunta (hallintorakenne ja toimintatavat uudistetaan) Sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisu etenee vaiheittain. Hallituksen määrittelemät vaiheet ovat: 1. Julkisten sote-palveluiden integraatio ja rakenneuudistus 2. Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen Toteutuessaan uudistuksella on erittäin laajat vaikutukset kuntien toimintaan. Uusi alueellinen organisoituminen vie aikaa, sillä vanhoja kuntayhtymiä on purettava, tehtävä-, henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyjä sekä sovitettava yhteen tietojärjestelmiä. Lisäksi selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän selkeyttämistä. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistusta jatketaan osana kuntien muuttuvaa tehtäväkenttää. Kuntarakenteen osalta hallitus edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Merkittävää on Espoon kannalta, että kuntarakennelain selvitysvelvollisuuden kriteereitä, määräaikoja ja irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteessa koskevat säädökset kumotaan. Metropolipolitiikka Hallitus ja metropolialueen kunnat tekevät uuden sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Seutuyhteistyö Seutuyhteistyötä tehdään aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustuu kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Pääkaupunkiseudun yhteistyön sisältöjä ovat mm. seudullinen omistajaohjaus, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka sekä kuntauudistukseen liittyvät asiat. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti jatkavat hyvin käynnistynyttä yhteistyötä.

30 28 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO ESPOO-TARINA JA TALOUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET Valtuusto hyväksyi Espoo-tarinan, joka on Espoon strategia vuosille Se on konkretisoitu strategian muotoon ja sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Konserniesikunnan ja toimialojen valtuustokauden tavoitteet ja tulostavoitteet on valmisteltu toteuttamaan Espoo-tarinan valtuustokauden tavoitteita. Yleiseen talouskehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta ja suuremmankin kriisin uhka on kasvanut. Vuoden 2014 toukokuussa valtuusto hyväksyi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vuosille Tämän ns. TATU-ohjelman toimeenpano on käynnistetty ja sen toteuttaminen niin, että kaupungin talous ja rahoitus ovat kestävästi tasapainossa, on taloussuunnitelmakauden keskeinen tavoite. TATU-ohjelma päivitetään talvikaudella ja se tulee tarjoamaan tärkeää syötetietoa vuosien taloussuunnitelmaan. Toinen keskeinen kehittämisen lähtökohta on syksyllä 2014 tehty päätös Länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen. Länsimetron asemanseudut muodostavat Espoon eteläosiin kaupungin ja koko Suomen kannalta erittäin merkittävän kehityskäytävän, joka määrittää Espoon kehitystä pitkälle tulevaisuuteen ja vaikuttaa laajasti kaupungin tavoitteenasetteluun ja kehittämiseen. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Vuosi 2015 Vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio oli 24 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakate oli 21 milj. euroa parempi kuin elokuussa 2014, vuoden 2015 talousarvion pohjaksi tehty ennuste. Se antoi hyvät edellytykset parantaa vuoden 2015 katteita ja tulosta. Kun valtio luopui kiinteistöveron lisätuoton takaisinperinnästä aiemmin suunnittelemallaan tavalla, kaupungin kustannuskehitys on ollut maltillista ja tulokertymä talousarvion mukainen, nousee vuoden 2015 vuosikate elokuussa tehdyn ennusteen mukaan 137 milj. euroon eli 42 milj. euroa paremmaksi kuin joulukuussa hyväksytty alkuperäinen talousarvio. TATU-ohjelman toimeenpano on nostanut koko kaupungin toimijoiden kustannustietoisuutta ja osa talousarviota paremmasta tuloskehityksestä voidaan lukea ohjelman ansioksi. Kaupungin johtoryhmä asetti elokuussa tavoitteeksi, että kaupungin toimintakate saataisiin tänä vuonna alkuperäisen talousarvion mukaiseksi huolimatta siitä, että toimialat raportoivat eräistä menojen ylitysuhkista ja arvioiduista tulovajauksista. Syyskuun lopun kuukausiraportin ennusteiden perusteella näyttää vahvasti siltä, että johtoryhmän asettama tavoite toteutuu. Ennusteen mukaan toimintakatteen alijäämä jää pienemmäksi kuin alkuperäinen talousarvio. Vuosikatetta ja tulosta parantaa merkittävästi rahastojen budjetoitua suurempi tuotto, joka ei ole käytettävissä suoraan investointien rahoitukseen. Vuoden 2015 vuosikate on kuitenkin terveen taloudenpidon näkökulmasta milj. euroa liian alhainen. Taloussuunnitelma Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen takia kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että myöskään pitkällä aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Kunnat joutuvat vuodeksi 2016 nostamaan veroprosenttejaan ja ottamaan entistä enemmän velkaa.

31 29 Espoon väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Taloussuunnitelmakauden toimintakatteen alijäämä on 5 milj. euroa suurempi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymässä taloussuunnitelmakehyksessä. Käytännössä poikkeama johtuu vuodelle 2016 tehdyistä lisävarauksista koulujen kasvavien oppilasmäärien sekä vaativien oppilaiden vahvempaan tukeen. Vuonna 2015 lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden palvelujen järjestämiseen on varauduttu sekä sosiaali- ja terveystoimessa että sivistystoimessa. Tätä varten on varattu molemmille toimialoille 7 Me vuodelle 2016 ja vastaavasti tarkistettu tuloarvioita niin että kaupunkitasolla tästä toiminnasta tulee nettomenoa noin miljoona euroa. Valtion vuoden 2016 talousarvion sisältämät valtionosuuksien leikkaukset ja palveluja koskevat normit on otettu niiltä osin huomioon kun niistä on saatu tietoa syys - lokakuun vaihteessa. Käytännössä Sosiaalija terveydenhoidon maksutulojen arviota on nostettu ja valtion toimenpiteiden, mm. sairausvakuutuskorvausten omavastuuosuuksien noston seurauksena arvioituus palvelukysynnän lisäykseen on varauduttu. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2014 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan. Kiinteistöveroprosentit ovat niin ikään vuoden 2015 tasolla. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuutta pudotetaan vuoden 2016 alussa kuusi prosenttiyksikköä, mikä vähentää kunnille tilitettävän yhteisöveron määrää. Verotulojen kasvu vuodelle 2016 on 0,8 prosenttia. Vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia ja 3 prosenttia vuonna Verotulojen heikko kasvu johtuu heikosta taloustilanteesta, edellä mainitusta yhteisöveron kuntaosuuden alenemisesta sekä siitä että verotuksen työtulovähennystä kasvatetaan merkittävästi vuonna Valtio kompensoi työtulovähennyksen muutoksen vaikutuksen kuntakohtaisesti valtionosuuksien kautta sekä vuodelle 2016 päätetty valtionosuuksien pohjana olevien kustannusten tarkistus selittää valtionosuuksien merkittävää kasvua vuonna Verorahoituksen kokonaisuutena arvioidaan kasvavan 2,9 prosenttia. Henkilöstö Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti osaava ja uudistumiskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoite on, että johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Kaupungin henkilöstömäärä syyskuun 2015 lopulla oli Henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla vuoden 2015 ajan, mikä vastaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta. Vuoden 2016 kuluessa seurataan paitsi kaupungin omien henkilötyövuosien määrää myös aiempaa tarkemmin vuokratyövoimana ostettuja henkilötyövuosia suhteessa kaupungin asukasmäärän kehitykseen sekä arvioidaan, miten kaupungin palveluostot vaikuttavat näihin henkilötyövuosimääriin. Tuottavuuden paranemista on edistetty ja edelleen edistetään mm. sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Viime vuosina kehitys on tässä suhteessa ollut hyvää. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Espoolaisen johtamismallin kehittämisen projekti (ESJO) jatkuu vuonna Kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin tavoitteen ollessa, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä kasvaa. Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti osaava ja uudistumiskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoite on, että johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla.

32 30 Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintakatteen alijäämän kasvu vuoden 2015 elokuussa tehtyyn tilinpäätösennusteeseen on 2,4 prosenttia talousarviovuonna Kuluvana vuonna toimintakatteen alijäämän kasvu jää pienemmäksi, 2,1 prosenttia. Huolimatta aktiivisesta tuottavuustyöstä nettomenon kasvu kiihtyy, sillä vuosina valmistuu useita suuria palveluhankkeita (Opinmäki, Leppävaaran uimahalli, Espoon sairaala ja suurimpana Länsimetron 1. vaihe). Tontinmyynnin ja maankäyttösopimustulojen tavoitetta nostettiin jo vuoden 2014 syksyllä koko suunnitelmakaudelle, mikä vastaavasti parantaa toimintakatetta. Tulo-odotuksia on mahdollista kasvattaa Länsimetron valmistumisen ja mm. Tapiolan keskustan hankkeiden etenemisen myötä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu elinkeinopolitiikassaan. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talous-kehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Vuonna 2016 vuosikatetta arvioidaan kertyvän 121 milj. euroa ja 155 milj. euroa vuosina 2017 ja TATU-tavoitteiden mukaan vuosikatteen pitäisi olla 180 milj. euroa vuonna 2017, mutta tämän hetken tiedoilla siihen ei tulla pääsemään. Valtion hallitusohjelman mukaisista kuntatalouden keventämistoimenpiteistä on saatava valtion päätökset ja näiden päätösten pohjalta tehtävä kaupungin omat päätökset, joilla talouden tasapainoa voidaan parantaa. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 376 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 41 prosenttia. Loppuosa katetaan rahastojen tuotoilla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna käytetään rahastoja 15 milj. euroa/vuosi. Peruspalvelujen kehittämisrahasto puretaan kokonaan vuonna 2016 ja sen käytettävissä olevat varat ovat 12 milj. euroa. Vuodesta 2016 lähtien on tarpeen mukaan tarkoitus käyttää Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua lisätuottoa valtuuston päätöksillä. Käytöksi on kirjattu taloussuunnitelman laskelmiin 3 milj. euroa vuodelle 2016 ja 15 milj. euroa vuosille Rahaston pääomaa ei vähennetä ja mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, ko. rahaston tuottoa ei käytetä. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 20 milj. euroa eli lähes nelinkertaiset vuoden 2015 tasoon verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2015 olemaan noin 12 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviovuoden 2016 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 milj. euroa alijäämäinen. Koko suunnittelukauden tulos on noin miljoona euroa ylijäämäinen Vuonna 2015 talousarviolainaa nostetaan yhteensä 269 milj. euroa ja lyhennykset ovat 54 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 501 milj. euroa eli euroa/asukas. Vuonna 2016 otetaan uutta lainaa 303 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 731 milj. euroa eli 2664 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2018 lopussa 934 milj. euroa eli euroa/asukas. Rahoitustarvetta lisää merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen. Kaupungin lainamäärän kasvu on jo tänä ja ensivuonna huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten ennustettiin. Kaupungin maksuvalmius on viime vuosina heikentynyt ja toiminnan sekä investointien rahoittamiseksi on jouduttu ottamaan lisääntyvästi tilapäislainaa. Tapiolan taseyksikkö tulee tarvitsemaan tänä vuonna merkittävästi lisärahoitusta, joka on hoidettava lisälainalla. Myös lähivuosina sen maksuvalmius on heikko, koska investointeja on tehtävä etupainoisesti suhteessa siihen, kuinka tontinmyyntitulot ja maankäyttömaksut kertyvät. Em. syiden vuoksi vuoden 2016 talousarvioon on merkitty otettavaksi talousarviolainaa 50 milj. euroa enemmän kuin ko. vuoden maksuihin tarvitaan.

33 31 Espoo-konsernin talous Yleistä konsernista Vuoden 2016 alusta Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu neljästä toimialasta, kahdesta liikelaitoksesta ja kahdesta taseyksiköstä. Palveluliiketoimen toimiala liitetään konsernihallintoon. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana kaupungin normaalia talouden ja toiminnan seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2016 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle sekä Länsimetro Oy:lle. Tulostavoitteiden seuranta on vastuutettu tuloskorttien avulla eri toimialoille. Taloudellinen asema tilinpäätöksessä 2014 Espoo-konsernin tulot vuonna 2014 olivat 2,2 mrd. euroa ja menot 2,1 mrd. euroa. Konsernitaseen loppusumma oli 5,2 mrd. euroa ja omavaraisuusaste 49,8 prosenttia. Lainakanta vuoden 2014 lopussa oli 2,19 mrd. euroa ja konsernilainat asukasta kohden euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuoteen nähden 309 milj. euroa. Suurin osa konsernin lainakannasta koostuu kaupungin lainojen lisäksi HSY-kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, HUS-kuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetro Oy:n vieraasta pääomasta. Lainojen lisäksi konsernilla on vuokravastuita 370 milj. euroa ja leasingvastuita 30 milj. euroa. Merkittävimmät sitoumukset liittyvät elinkaarihankkeisiin. Myönnettyjä takauksia muille kun tytäryhteisöille on yhteensä 105 milj. euroa, joista täytetakauksia on 20 milj. euroa. Oikaistu lainakanta vuoden 2014 lopussa (Espoon Asunnot Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän lainat vähennettynä) oli milj. euroa eli 306 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oikaistu lainakanta asukasta kohden oli euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli euroa. Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla ja pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan. HSY rahoittaa investointinsa tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla rahoitusstrategiansa mukaisesti. Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 719 milj. euroa vuonna 2014 ja ne kasvoivat 220 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten investointeja kaupungin investointien lisäksi toteuttivat tytäryhtiöt: Länsimetro Oy 176 milj. eurolla, Espoon Asunnot Oy 65 milj. eurolla, KOY Opinmäen Kampus 25 milj. eurolla, KOY Espoon sairaala 44 milj. eurolla sekä Espoon Toimitilat Oy 33 milj. eurolla. Lisäksi Espoon osuus HUS:n investoinneista oli 27,3 milj. euroa ja HSY:n investoinneista 26,6 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointimenoihin konserni sai 56,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi 34,8 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna.

34 32 Konsernin tuottojen ja tuloksen muodostuminen Toimintatuotot TP 2014 ENN 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Espoon kaupunki Tytäryhtiöt Kuntayhtymät *) Toimintatuotot yhteensä Verorahoitus Yhteensä *) Espoon omistusosuuden mukainen osuus kuntayhtymän tuotoista Tilikauden ylijäämä / alijäämä TP 2014 ENN 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Tilikauden ylijäämä / alijäämä Taloussuunnittelukaudella tilikauden yli-/alijäämällä ei ole merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Konsernin tulos on alijäämäinen koko suunnitelmakaudella. Tulos on riittämätön investointien rahoitustarpeisiin nähden. Espoon kaupungin toimintatuotot ovat vuonna 2016 lähes 300 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvu talousarviokaudella on 50 milj. euroa. Espoo- konsernin tytäryhteisöiden toimintatuotot ja niiden kasvu suunnittelukaudella muodostuu lähes kokonaan Espoon Asuntojen osuudesta. Uudiskohteita valmistuu vuosittain ja tämä vaikuttaa vuokratulojen kasvuun. Elokuussa 2015 kaupungin valtuustossa päätettiin Espoo Catering liikelaitoksen uudelleen organisoinnista. Espoo Catering Oy aloittaa toimintansa Espoon kaupungin 100 prosenttisesti omistamana tytäryhtiönä vuoden 2016 alussa. Espoo Catering Oy:n ulkoiset toimintatuotot ovat 1-2 milj. euroa vuodessa. Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymän vaikuttavat eniten Espoo-konsernin kuntayhtymän toimintatuottojen kasvuun. HSL:n toimintatuottojen kasvu aiheutuu lipputulojen sekä matkustajamäärien kasvusta. Lippujen hintojen korotusesitys johtuu pääosin kasvaneista Länsimetron käyttöönoton, Kehäradan sekä muun metroliikenteen (metrovarikon laajennus, kulunvalvontalaitteisto) aiheuttamista infrakustannuksista. HSY;n toimintatuottojen kasvu on hyvin maltillista suunnitelmakaudella. Pientä nousua suunnittelukaudella toimintatuottoihin aiheuttaa volyymien kasvu sekä taksojen korotukset. Investoinnit Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Alla olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taseisiin vaikka niiden rahoitus pitkällä aikavälillä hoidetaan kaupungin verorahoituksella. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella jatkuu edellisvuosien tapaan mittavana. Konserni investoi vuonna 2016 noin 800 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille , jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennushankkeita. Kauden investoinnit ovat keskimäärin 580 milj. euroa vuodessa. Vuosien investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen Kivenlahteen asti, metron asemaseutujen kehittäminen, koulujen peruskorjausohjelma, päivähoitotilojen rakentaminen, yli 65-vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen ja T3 -alueen kehittäminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen koko metrokäytävän varrella. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja

35 33 kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet sekä jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen ja uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, jonka rakentaminen käynnistyi vuoden 2014 lopulla, sekä Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä 643 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 128 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestömäärän palvelut voidaan järjestää. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. TATU-ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia, parantaa tilojen käyttöasteita ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen lisää tarvetta rakentaa yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemia palvelutiloja. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Vuonna 2016 konsernin investoinnit ovat kaikkiaan noin 800 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 296 milj. euroa ja merkittävät tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 415 milj. euroa. Suurimpia konsernin investointiohjelmaan sisältyviä rakennushankkeita ovat: Länsimetro Ruoholahdesta Matinkylään, jonka rakentaminen jatkuu ja hankkeen on määrä valmistua elokuussa Länsimetron jatkon rakentaminen välillä Matinkylä - Kivenlahti alkoi vuoden 2014 lopulla ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna Hankkeen kustannusarvio marraskuun 2013 hintatasossa on 801 milj. euroa. Valtion osuus hankkeen rahoituksesta on 30 prosenttia. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuonna 2015 yhteensä 132 uuden asunnon rakennuttamisen. Perusparannuksia vuonna 2015 ei aloiteta lainkaan. Vuonna 2015 alkavien hankkeiden kustannusarvio on noin 19,9 milj. euroa. Suunnitelmakauden loppuvuosina asuntotuotannon määrätavoite nousee 400 asuntoon vuodessa. Tavoite tarkoittaa 5-7 uudishankkeen rakennuttamista vuosittain. Lisäksi vuosittain peruskorjataan 1-3 kohdetta kiinteistöstrategian mukaisesti. Investointien kokonaismäärä suunnitelmakauden loppupuolella lähestyy 100 milj. euroa. HSY:n investoinnit vuosina ovat yhteensä noin 500 milj. euroa, joista suurin osa on vesihuoltoon liittyviä investointeja. Vesihuollon suunnitelmakauden merkittäviä hankkeita ovat Suurpelto, Jätkäsaari ja Kalasatama sekä Kivistön alue. Vedenjakelun ja viemäröinnin merkittävimmät investoinnit ovat runkojohtohankkeita, kuten Kivistön alueen linjat ja Länsi- Espoon runkovesijohto. Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat pääviemärihankkeita, kuten Länsi-Vantaan ja Koillis-Espoon viemäröinti sekä Mäntymäki- Vallila tunneli. Jätevedenpuhdistuksen merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Sortti-asemaverkosto laajentuu suunnitelmakaudella

36 34 Kirkkonummelle. Espoon omistusosuus HSY:stä ja konsernin osuus investoinneista on 22,5 prosenttia. HUS, Vuosina 2015 ja 2016 valmistuu ja otetaan käyttöön Meilahden tornisairaala, HUSLAB:n uusi toimitalo, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus sekä Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus. Muita suuria investointihankkeita ovat Lohjan sairaalan psykiatrian uudisrakennus, uusi Traumakeskus-Syöpäkeskus, Hyvinkään sairaalan leikkausosaston lisärakennus sekä Jorvin sairaalan suurten korjaushankkeiden jatkaminen. Talousarviokaudella vanhojen sairaalakiinteistöjen peruskorjaustarpeet ovat suuria, laite- ja tietojärjestelmähankkeisiin on merkittäviä paineita. Espoon omistusosuus HUS:sta ja konsernin osuus investoinneista on 17,5 prosenttia. Espoon sairaala, joka valmistuttuaan tarjoaa Jorvissa terveydenhoidon ja kuntoutuksen palveluja. Uudisrakennushankkeen toteuttaa kaupungin omistama Koy Espoon sairaala. Hankeen toteutus alkoi vuonna 2013 ja sairaalan on määrä valmistua vuonna Rakentamisen kustannusarvio on 160 milj. euroa. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi sairaalan IT-järjestelmien ja varustuksen sekä irtokalustuksen kustannusarvio on yhteensä noin 17 milj. euroa. Elinkaarimallilla peruskorjattavat koulut. Elinkaarikoulujen kolmannessa erässä toteutetaan Lintuvaaran koulu ja päiväkoti vuosina ja Päiväkehrän koulu vuosina Elinkaarikoulujen neljäs kilpailutuserä on suunnitteilla ja erään sisältyvät Kirstin, Viherlaakson, Tuomarilan ja Laajalahden koulut peruskorjataan vuosina Ajoitus ja kustannusarviot tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Neljännen erän kustannusarvio on noin 82 milj. euroa. Auroran koulu ja Tapiolan koulu ja lukio sekä Leppävaaran uimahalli valmistuvat vuonna Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus sisältää 140 palveluasuntoa ja avopalvelukeskuksen tilat. Uudisrakennushanke toteutetaan ARA-avustuksella ja sen kustannusarvio on 28 milj. euroa. Rakentaminen alkoi vuonna 2015 ja hanke valmistuu vuonna Hankkeen toteuttaa kaupungin omistama Espoon Elä ja Asu -kiinteistöyhtiö, joka jatkossa rakennuttaa Elä ja asu -konseptin hankkeet. Seuraava seniorikeskus on suunnitteilla Matinkylään. Matinkylän palvelutorille, kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen yhteyteen valmistuu uutta palvelutilaa sosiaali- ja terveystoimelle sekä sivistystoimen palveluille. Uuden mallin myötä palveluja, joita käytetään usein ja kävijämäärät ovat suuret, tuodaan hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen ja palveluja tarjotaan laajemmilla aukioloajoilla ja osittain ilman ajanvarausta. Palvelutorille yhteiseen toimintatilaan sijoitetaan käynnistysvaiheessa vuonna 2016 mm. aluekirjasto, terveysasemapalveluja, neuvolapalvelut sekä yhteispalvelupiste. Terveysaseman yhteyteen tulee HUS-laboratorio ja HUS-Kuvantaminen. Kaupunki vuokraa palvelutorin tilat 20 vuoden pitkäaikaisella vuokra-sopimuksella. Kehä I:n uudistaminen ja kattaminen (osuudella Länsiväylä - Otasolmu) käynnistetään vuoden 2016 alussa edellyttäen kahden ensimmäisen asuintornitontin myyntiä sekä valtuuston päätöstä Kehä I:n uudistushankkeen käynnistämisestä. Hankkeen kustannusarvio on milj. euroa. Liikenneväyliä ja katuja rakennetaan laaditun investointiohjelman mukaisesti. Merkittäviä suunnitelmakaudelle ajoitettuja rakennushankkeita ovat mm. Kauklahdenväylän parantaminen, Espoonväylä sekä Perkkaantien saneeraus. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu Tapiolan, Espoon keskuksen, Finnoo - Kaitaan sekä Matinkylä - Niittykummun projektialueilla. Metroasemien ympärille rakennetaan metron liityntäliikenteen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämää kunnallistekniikkaa. Investointien rahoitus ja konsernilainojen kehitys Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan 100 prosentin lainoituksella. Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden sekä Niittykummun, Finnoon ja Espoon keskustassa sijaitsevan Suviniityn kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamismenot tulevat katetuksi pääosin ko. alueiden maankäyttösopimuksilla ja tonttien myyntituloilla. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla, mutta pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan eli asuntojen vuokratuloilla. Kuntayhtymien (HUS, HSY, HSL) investoinnit rahoitetaan yhtymien tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla yhtymien rahoitusstrategian mukaisesti. Lainat eivät ainakaan suoraan ole Espoon kaupungin kassavirtaan vaikuttavia. Näitä eriä ei ole mukana jäljempänä esitettävässä investointeja ja niiden rahoitusta kuvaavassa taulukossa.

37 35 TATU-ohjelman yhteydessä määriteltiin kaupungin nettoinvestoinneille vuosittainen 180 milj. euron investointikatto vuodesta 2016 alkaen. Kattoajattelun ulkopuolelle rajattiin metroinvestointi sekä kunnallistekniikan projektialueet, joiden investoinnit katetaan alueelta kertyvillä maankäyttötuloilla. Investointiohjelma on valmisteltu siten, että vuosina investointikatto ylittyy yhteensä 52 milj. eurolla. Ylityksestä 24 milj. euroa syntyy vuonna 2016, jolloin rakenteilla on paljon hankkeita, joiden kustannuksiin kaupunki on sitoutunut aiemmilla päätöksillä. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden vuoden 2016 nettoinvestoinneista noin 20 prosenttia rahoitetaan kaupungin tulorahoituksella. Tulorahoituksen osuus on poikkeuksellisen alhainen johtuen meneillään olevista mittavista rakennushankkeista sekä kaupungin tulorahoituksen heikosta kehityksestä. Vuosikatteen parantuessa jatkovuosina TATU-tavoitteen mukaisesti, on tulorahoituksen osuus koko suunnitelmakaudella keskimäärin noin 31 prosenttia, joka sekin on alhainen ja johtaa velkamäärän nopeaan kasvuun. Rahastoja puretaan investointien rahoitukseen 15 milj. euroa vuosittain vuodesta 2016 lähtien. Peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoma tulee käytetyksi vuonna Vuodesta 2016 alkaen puretaan peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastosta rahaston tuottoja enintään 15 milj. euroa vuodessa. Koko Espoo-konsernin lainakanta kasvaa suuren investointiohjelman myötä vuonna 2016 yhteensä noin 450 milj. eurolla ja vuoden 2020 loppuun mennessä 1,4 mrd. eurolla. Metron osuus kannan kasvusta vuosina on noin puolet, 750 milj. euroa. Suunnitelmakauden lopulla konsernilla on lainaa noin 3,9 mrd. euroa, joka on euroa asukasta kohden. Lainakanta, pl. Espoon Asuntojen ja HSY:n lainat, jotka katetaan vuokrilla ja maksutuloilla, on kauden lopulla 2,8 mrd. euroa, euroa asukasta kohden. Kaupungin ja tytäryhtiöiden investoinnit ja niiden rahoitus Investoinnit MEUR ENN Yhteensä Kaupunki Yhtiöhankkeet* Rahoitus, MEUR Kaupungin vuosikate Valtion rahoitusosuudet Rahastojen purku** Lainat Lainakannan kehitys, MEUR Konsernilainat, tilinpäätös euroa/asukas Konsernilainat, pl. Espoon Asunnot ja HSY euroa/asukas * Merkittävät tytäryhtiöiden kautta tehtävät investoinnit, jotka rahoitetaan lainoilla. Espoon Asunnot Oy:n investoinnit on rajattu ulkopuolle, koska yhtiö rahoittaa omat investoinnit pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan. ** Investointirahastosta lainataan yht. 80 milj. euroa länsimetron jatkon rahoittamiseen vuosina Taloussuunnitelmaraportin lopussa olevassa investointiliitteessä on esitetty kaupungin, Tilakeskuksen sekä tytäryhtiöiden kautta toteutettavien merkittävien investointien ajoitukset ja kustannusarviot. Liitteen lopussa on selvityskohdeluettelo, johon on merkitty sellaisia hankkeita, joiden tarkemmasta sisällöstä, sijoituspaikasta, ajoituksesta, toteutustavasta, kustannuksista tai rahoituksesta ei ole riittävästi tietoa, jotta ne voitaisiin sisällyttää investointiohjelmaan.

38 36 TULOSLASKELMA Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien yhdistetty taloussuunnitelma Tuloslaskelma TP 2014 ENN 2015* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot T oimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Satunnaiset tulot / menot Tilikauden tulos = Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Rahastojen/varausten lisäys Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = * ENN 2015 = ennuste v uoden lopun tilanteesta Tunnuslukuja TP 2014 ENN 2015* TA Toimintatulot/-menot % 37,3 39,9 38,8 39,6 37,5 Vuosikate poistoista % 99,6 109,4 90,3 108,3 101,4 Vuosikate euroa/asukas Asukkaat

39 37 RAHOITUSLASKELMA Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2014 ENN 2015* TA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Investoinnit netto = Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos = Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos = Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Tunnuslukuja TP 2014 ENN 2015* TA Investointien tulorahoitus % 45,0 43,2 41,0 61,5 61,1 Lainakanta Lainat euroa/asukas Asukkaat

40 38 Talousarvio 2016 Peruskaupungin, liikelaitosten, Suurpellon, Tapiolan ja rahastojen yhdistetty tuloslaskelma Peruskaupunki Tilapalvelut LUP Suurpelto Tapiola Rahastot Eliminoinnit Espoon kaupunki Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja - menot Korkotulot Muut rahoitustulot Peruspääoman korko Kunnalle maksetut korkomenot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset menot ja tulot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Rahastojen/varausten lisäys Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden ylijäämä/alijäämä

41 39 Peruskaupungin, liikelaitosten, Suurpellon, Tapiolan ja rahastojen yhdistetty rahoituslaskelma Talousarvio 2016 Peruskaupunki Tilapalvelut LUP Suurpelto Tapiola Rahastot Eliminoinnit Espoon kaupunki Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Nettoinvestoinnit Nettokassavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykse Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lis. kunn Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokse Rahoituksen nettokassavirta Rahavarojen muutos

42 40 Peruskaupunki (PK) Vuosien taloussuunnitelma Tuloslaskelma TP 2014 ENN 2015* TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Korkotulot liilelaitoksilta Muut rahoitustulot Peruspääoman korko liikelaitoksilta Korkomenot muille Korkomenot liikelaitoksille Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos = Poistoeron muutos Rahastojen/varausten muutos Tilikauden yli/alijäämä = * ENN 2015 = ennuste v uoden lopun tilanteesta Rahoituslaskelma TP 2014 ENN 2015* TA Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Varsinainen tominta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen muutokset = Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset = Muut maksuvalmiuden muutokset = Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Peruskaupungin tunnuslukuja TP 2014 ENN 2015* TA Toimintatulot/-menot % 22,4 24,7 24,2 23,6 22,7 Vuosikate euroa/asukas

43 41 Käyttötalousosa KÄYTTÖTALOUSOSA

44 42 Käyttötalousosa

45 43 Yleishallinto YLEISHALLINTO PERUSKAUPUNKI LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS

46 44 Yleishallinto

47 45 YLEISHALLINTO KONSERNIESIKUNNAN TARINA Ydintehtävänämme on ohjata Espoo-tarinan toteutusta sekä kaupungin talous- ja henkilöstöjohtamista, kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä, kaupungin toiminnan kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä, kaupunkitasoista seutuyhteistyötä, kaupungin päätöksentekoprosessia ja viestintää. Edistämme hyvää hallintoa, päätöksentekoa, yhtenäisiä toimintatapoja, kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Konserniesikunnan yksiköt ja ryhmät vastaavat konserniesikunnan tehtävistä monialaisella asiantuntijuudella, esikunnan ja koko konsernin edustajista koostuvilla tiimeillä sekä verkostomaisella toimintatavalla. Minne olemme menossa? Espoon haasteet ovat suuret. Väestö kasvaa nopeasti, noin uudella asukkaalla vuodessa. Ikääntyneiden, lasten ja vieraskielisten määrän kasvu lisää palvelutarpeita. Monet rakennuksemme kaipaavat peruskorjausta, minkä lisäksi lähivuosien investointiohjelma on ennätyssuuri. Verotulojen hidas kehitys ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen vastaaminen tulevat kiristämään Espoon lähivuosien taloutta. Haasteisiin vastaamme kaupunkikonsernin vahvalla ohjauksella. Tavoitteenamme on parantaa kaupungin tuottavuutta sekä voimistaa kaupungin elinvoimaisuutta ja siten myös verotulopohjaa. Viiteen kaupunkikeskukseen perustuvaa verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, tavoitteena viihtyisä ja turvallinen kaupunki. Vahvistamme Espoon asemaa kansainvälisesti merkittävänä innovaatiokeskittymänä. Kehitämme kaupungin johtamista yhteisten johtamisen kulmakivien pohjalta. Konserniohjaus, projekti- ja ohjelmajohtaminen ja kokonaisarkkitehtuurin linjaukset ohjaavat tekemään vain strategialähtöistä kehittämistä. Työskentelemme sen hyväksi, että kuntauudistus ja metropolihallinto toteutetaan Espoon tavoitteiden mukaisesti. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan hyvän hallinnon, toimivan päätöksenteon, kumppanuuden sekä avoimen vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Miten sinne pääsemme? Keskitymme ydintehtäviimme. Keskeistä on, että konserniesikunta ohjaa koko kaupunkikonsernia tekemään espoolaisten kannalta oikeita asioita sujuvasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää toimivia ohjausprosesseja, hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, asiantuntemusta sekä innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä. Konserniesikunta toimii Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti yhdessä tehden ja jokaisen osaamista arvostaen. Työyhteisö on avoin, joustava ja keskusteleva. Keskinäinen luottamus on hyvä ja vastuut ovat selkeät sekä toisiaan täydentävät. Yhteiset tietojärjestelmät toimivat ja tuottavat tarpeellisen ohjaustiedon kaupungin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kaupunkien yhteistyö ja kansainvälisyys ovat luonteva osa toimintaamme.

48 46 Konserniesikunnan valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % vuodessa. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1,0 % TATU-ohjelma on päivitetty ja toimeenpano etenee sovitusti. Tilaaja-tuottajamallista siirryttäessä uuteen toimintamalliin johtaminen on selkeytynyt ja päällekkäisyydet poistuneet. Tilakustannukset/asukas alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos, % Toteutuneet toimenpiteet Henkilötyövuosien aleneminen Kustannusten aleneminen Työhyvinvointimatriisi Tilakustannukset/asukas Konsernin ja emokaupungin vuosikate ja rahoitustasapaino paranevat suunnitelmallisesti. Koko kaupungin toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen milj. euroa Yleishallinnon toimintakate on vähintään -60,3 milj. euroa Kaupungin vuosikate vähintään 121,4 milj. euroa Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 731 milj. euroa Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään milj. euroa Toimintakate, M Vuosikate, M Kaupungin lainakanta, M Konsernin lainakanta, M Johtaminen ja työhyvinvointi paranee.(johtamisen kannustavuus ja vastuullisuus paranee, työhyvinvointi paranee) Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi.

49 47 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. (tavoiteltava alenema vuoteen 2012 verrattuna on 20 %) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa asukasmäärään. (palveluostojen muutosten vaikutus henkilötyövuosien määrään arvioidaan) Projekti- ja ohjelmajohtamisen mallilla ohjataan tekemään vain strategian mukaista kehittämistyötä. Projektien ja ohjelmien kokonaisuuden hallinta on parantunut. Kaupungin projektisalkkua hallitaan systemaattisesti kaikilla toimialoilla ja kehitysohjelmissa salkkukatselmoinnein. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Työttömyys kasvaa ja pitkittyy Verotulojen kasvu on edelleen niukkaa ja jopa negatiivista, veropohja heikkenee odotettua enemmän Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Työllisyyspalvelut on organisoitu uudestaan. Tekeillä parannuksia työllisyyspalveluiden toimintaan. Aktiiviset elinkeinopoliittiset toimenpiteet, erityisesti metron kehityskäytävä. Työllisyyskokeilut ELY, TE ja kaupunki. Kiinteä yhteydenpito valtion valmisteluun ja nopea reagointi. Oma valmistelu etupainotteista.

50 48 Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoon kokonaisarkkitehtuuri 1. edistää kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, 2. parantaa palveluvalikoiman yhteensopivuutta ja palvelujen tuottamisen yhteentoimivuutta, 3. monipuolistaa yritysten mahdollisuutta osallistua julkisten palvelujen tuottamiseen, 4. parantaa palveluvalikoimaa, palvelutuotantoa ja palvelujen laatutasoa ohjaavan lainsäädännön valmisteluun vaikuttamista. Palvelujen digitalisointia lisätään ja käyttöä edistetään kustannusvaikuttavasti Lähtötilanne on kartoitettu ja mittarit on määritetty. Kevennetään verorahoituksella tuotettavaa palvelutarjoomaa kustannusvaikuttavasti ja asiakkaan valinnanvapautta parantaen Kokeiltuja uusia palveluratkaisuja vähintään viisi Lakkautettuja palveluratkaisuja vähintään kolme Kokeiltujen uusien palveluratkaisujen lkm Uusien käyttöönotettujen palveluratkaisujen lkm Lakkautettujen palveluratkaisujen lkm Luodaan palvelujen tuotteistamismalli ja sitä hyödynnetään palvelujen kuvaamisessa asiakkaille, toimittajille ja muille sidosryhmille. Malli on luotu. Mallia on käytetty vähintään viiden palvelun kuvaamisessa. Malli on luotu Käyttöönottojen lkm

51 49 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Luodaan ja pilotoidaan kaupunkitasoisen Contact Center -toimintamalli ja siihen sisältyvä digitaalisen asioinnin tuen kaupunkitasoisen toimintamalli. Toimintamalli on luotu ja pilotoitu (käyttöönotto vuonna 2017) Luodaan ja pilotoidaan kaupunkitasoinen asiakkuuksien hallinnan toimintamalli Toimintamalli on luotu ja pilotoitu (käyttöönotto vuonna 2017) Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Palveluiden kehittämisessä ei keskitytä kustannusvaikuttavien palveluiden kehittämiseen. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Johtamisen ja kehittämisen tueksi kehitetään liiketoimintamallinnuksen ja johtamisen viitearkkitehtuuria sekä niiden hyödyntämisessä tarvittavia työkaluja, jotta kehittämisen kohdentaminen paranee. Palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa. Työkaluja kehitetään case-kokeiluissa yhdessä niitä käyttävien johtajien kanssa. Case-kokeilujen etenemistä esitellään säännöllisesti konserniesikunnan johtoryhmässä. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiin tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoo Innovation Gardenia (EIG) kehitetään Pohjois- Euroopan vetovoimaisimmaksi innovaatiokeskittymäksi ja kansainvälisten osaajien kohtaamispaikaksi. Kansainvälisellä toiminnalla ja kaupunkimarkkinoinnilla edistetään investointien ja yritysten sijoittumista länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeelle. Uusien työpaikkojen määrä. Alueelle sijoittuneiden uusien yritysten määrä. Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän vetovoima työpaikka- ja asuinalueena vahvistuu. Asukkaiden ja työpaikkojen nettomäärä kehityskäytävällä. Yli 30 työpaikkaa tarjoavien uusien työnantajien sijoittuminen kehityskäytävälle.

52 50 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Maahanmuuttajien kotoutuminen ylläpitää kaupungin elinvoimaisuutta sekä turvaa jatkossa työvoiman saatavuuden. Monikulttuurisuusohjelman toteutumisen edellytykset on varmistettu. Ohjelman ohjaus ja seuranta on koordinoitu. Toimialat vastaavat ohjelman toteuttamisesta omalta osaltaan. Ohjelman toimeenpanoa seurataan monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmässä. Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Toteutuneet toimenpiteet Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edellytykset vahvistuvat. Uusien työpaikka-alueiden lanseeraus ja muutostilanteessa olevien uudelleenprofilointi. Työpaikat lkm Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin vastataan tarkoituksenmukaisin työllisyydenhoidon toimenpitein. Konserniesikunta yhdessä TYTin ja YritysEspoon kanssa edistää tyhjien ja tyhjenevien toimitilojen uusiokäyttöä monimuotoisen yritystoiminnan ja yrittäjyyden alustana. Vaikeasti työllistyville, nuorille, maahanmuuttajille ja korkeasti koulutetuille määritellään tarvittavat työllisyyttä edistävät toimenpiteet. Toteutuneet toimenpiteet Konserniesikunta ohjaa ja koordinoi keinovalikkoa pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Tavoite 200 työpaikkaa. Espoon Ohjaamo ohjaa 600 työtöntä nuorta avoimille työmarkkinoille tai tutkintoon johtavaan koulutukseen. Lisäksi 40 nuorta ohjataan oppisopimuksen kautta töihin kaupunkiorganisaatioon. Kaupunkitasoisissa työllisyydenhoidon toimenpiteissä siirrytään uuteen organisointi- ja johtamismalliin. Toteutuneet toimenpiteet Osallistutaan kaupunkikeskusten kehittämiseen, niiden vahvuuksien määrittelyyn ja maankäytön suunnittelutavoitteiden asettamiseen. Kaupunki ja konserniyhteisöt edistävät Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän kehittymistä taloudellisesti tehokkaana älykkäiden palveluiden ja kestävän kaupunkirakentamisen alueena, joka houkuttelee työpaikkoja ja asukkaita alueelle. Palveluiden käyttöönoton ja kaupunkirakentamisen kehityshankkeet/pilotit (kpl)

53 51 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Vastataan kestävän kehityksen ohjauksesta kaupunkikonsernin toiminnassa. 20 kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatiminen kaupunkikonsernissa Kpl Kuntauudistus toteutuu Espoon tavoitteiden mukaisesti. Espoo edistää Sote-uudistusta, Toteutuneet toimenpiteet jossa keskiössä on asiakkaiden etu, talouden tavoitteet ja muutoksen hallinta. Edistetään julkisten tietovarantojen Avattuja tietovarantoja, lkm avaamista avoimeksi dataksi eli innovaatioiden ja uuden yrittäjyyden tuotannontekijäksi. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Yleinen taloustilanne huononee edelleen eivätkä yritykset investoi (esim. Länsimetron kehityskäytävä). Työllisyystoimenpiteet eivät riitä työttömyystilanteesta johtuen. Maahanmuuttajien kotoutus ei onnistu, syrjäytyminen kasvaa. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Panostusta viestintään, markkinointiin ja myyntiin. Yritysyhteistyön lisääminen, työllisyyskokeilut. Tiivis kuutoskaupunki- ja PKS-yhteistyö. Monikulttuurisuusohjelman toteuttaminen, kielikoulutuksen tehostaminen: Omnia-yhteistyö, sähköiset oppimisalustat, kolmas sektori, valtio. Resurssit ja johtaminen Kaupungin taloudellisena päämääränä on saada kaupunkikonsernin talous kestävästi tasapainoon. Heikon talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen takia koko suunnittelukauden keskeinen tehtävä on suunnitelmallisesti parantaa kaupunkikonsernin talouden tasapainoa ja tuottavuutta. Kaupungin käyttötalouden tasapaino on 2010-luvulla heikentynyt merkittävästi. Palvelutarpeen jatkuvan kasvun takia käyttötalouden kustannukset ovat kasvaneet vuosina enemmän kuin verorahoitus. Verotulokehitystä heikentää lisääntynyt työttömyys, hidas palkkakehitys sekä yritysten tulosten ja veropohjan alentuminen. Samaan aikaan kaupunkikonsernin vuosittaisia investointeja on lisätty ja ne on enenevässä määrin rahoitettu lainanotolla. Keväällä 2014 valtuuston hyväksymää koko valtuustokauden kestävää talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan ja se on vuoden 2015 aikana toiminut tavoitteiden suuntaisesti. Ohjelma päivitetään talvikaudella , ja uutta ohjelmaa voidaan hyödyntää vuosien taloussuunnitelman sekä seuraavan valtuustokauden Espoo-tarinan valmistelussa. Konserniesikunta ohjaa kaupungin henkilöstövoimavaran hallintaa taloudellisesti haastavassa toimintaympäristössä. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman sekä tuloskortin tavoite on, että tilaajatuottajamallista siirryttäessä uuteen toimintamalliin päällekkäisyydet poistuvat ja henkilötyövuosien määrä vähenee. Tuottavuuden paranemista edistetään myös sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Espoolaisen johtamismallin kehittämisen projekti jatkuu konserniesikunnan johdolla.

54 52 Samaan aikaan on varmistettava tulevien vuosien työvoiman saanti niille aloille, joille toimintaympäristön muutokset tuovat kasvupaineita. Sopimuspohjaista oppilaitosyhteistyötä ylläpidetään siten, että kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia kehitetään yhdessä toimialojen ja oppilaitosten kanssa. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin tavoitteen ollessa, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajien osuutta väestöstä. Konserniesikunnan henkilöstön osaamista hyödynnetään kaupunkitasoisten tavoitteiden edistämisessä aiempaa tiiviimmällä yksiköiden ja työntekijöiden välisellä yhteistyöllä. Asukkaat ja palvelut Kaupungin päämääränä on järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa ja siten, että eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Palvelujen kehittäminen kohdennetaan kustannusvaikuttavuutta parantaviin palveluihin hyödyntämällä digitalisaatiota, palvelujen digitalisointia, keventämällä verorahoituksella tuotettavien palvelujen tarjontaa ja parantamalla asiakkaiden valinnanvapautta digitalisoinnin sekä monikanavaisen asioinnin ja palvelutuotannon avulla. Palveluita kehitetään toimintalähtöisesti parantaen palveluvalikoiman asiakkuusperustaisuutta sekä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen yhteentoimivuutta. Palvelukehityksessä otetaan käyttöön ja testataan casekokeiluilla Espoossa kehitettyjä johtamista ja asiakkuusperustaista kehittämistä tukevia työkaluja, kuten kansallinen kuntajohtamisen viitearkkitehtuuri, liiketoimintamallinnuksen viitekehys ja asiakasosallisuuden ja asiakkuuksien hallinnan toimintamalli. Uusien työkalujen avulla parannetaan palvelujen asiakkuuteen perustuvaa määrittelyä ja palvelujen järjestämisen vaihtoehtoisten tapojen kustannusvaikuttavuuden arviointia ja hallintaa. Palveluvalikoiman kuvaamista parannetaan luomalla palvelujen tuotteistamismalli, joka mahdollistaa palvelujen kuvaamisen ja kehittämisen asiakkaiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien näkökulmasta yhteensopivalla tavalla. Lisäksi luodaan ja pilotoidaan kaupunkitasoinen asiointia helpottava Contact Center -toimintamalli ja siihen sisältyvä digitaalisen asioinnin tuen kaupunkitasoinen toimintamalli, joiden käyttöönotto tapahtuu vuoteen 2017 mennessä. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kestävä kehitys -ohjelmalla johdetaan kaupungin kehittämistä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäväksi valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2016 ohjelman kautta rakennettuja toimintatapamalleja vahvistetaan. Kaupungin päivitetty ilmasto-ohjelma jalkautetaan. Kestävän kehityksen portinvartijayhteistyö vauhdittaa edelleen ilmastonmuutoksen hillintää. Cleantechin käyttöönottoa edistetään. Yhteistyö on vahvaa poikkihallinnollisesti sekä kumppaneiden kanssa. Kaupungin yksikköjä ja kumppaneiden yhteisöjä tuetaan kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksien tekemisessä. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma puolestaan vastaa kaupungin vetovoimaisuuden kasvusta, uusien toimintatapojen ja ratkaisujen sekä kaupungin yrittäjyysmyönteisyyden kehittymisestä. Kestävä kehitys sekä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelmat valmistelevat länsimetron kehityskäytävän tavoitteiden saavuttamista kehittämällä johtamista, markkinointia sekä pilottitoimintaa edistämällä. Espoo Innovation Garden (EIG) on kasvava ja kehittyvä, monimuotoinen ekosysteemi, joka kasvaa ja versoaa tieteen, talouden ja taiteen yhdistämänä. Vuonna 2016 jatketaan toimenpiteitä Espoo Innovation Gardenin vahvistamiseksi Pohjois-Euroopan vetovoimaisimpana innovaatiokeskittymänä ja kansainvälisten osaajien kohtaamispaikkana. Kaupunki toimii alueen toimijoiden osaamista ja resursseja yhteen kokoavana voimana. Tällä toiminnalla halutaan myös vahvistaa innovaatioiden käyttöönottoa alueella. Investointien ja yritysten sijoittumista Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeelle edistetään kansainvälisellä toiminnalla ja kaupunkimarkkinoinnilla. Tapahtumatoiminnot tukevat kaupungin vetovoimaisuuden kasvattamista.

55 53 Elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamista tukevia toimenpiteitä toteutetaan yhdessä kaupungin rahoittamien markkinointiyhtiöiden kanssa (Espoo Marketing Oy ja Helsinki Business Hub). Näillä toimenpiteillä tavoitellaan ensisijaisesti uusien työpaikkojen syntymistä Espooseen ja metropolialueelle. Kaupunki toimii aktiivisesti yrittäjyyden edellytysten kehittämiseksi tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston, Metropolian, Laurean, Omnian ja YritysEspoon kanssa. Hankintakäytäntöjen kehittämisellä vaikutetaan markkinoiden kehittymiseen ja siten myös elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittymiseen espoolaisissa yrityksissä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajien kotoutuminen ylläpitää kaupungin elinvoimaisuutta sekä turvaa jatkossa työvoiman saatavuuden. Maahanmuuttajien määrä ja osuus kaikista kaupunkilaisista kasvaa nopeasti. Maahanmuuttajien kotoutumista Espooseen tuetaan toimeenpanemalla valtuuston hyväksymä monikulttuurisuusohjelma. Akuuttiin pakolaistilanteeseen ja maahan tulleiden kotoutumistarpeeseen vastaaminen tulee edellyttämään kaupungilta vuonna 2016 erityistoimenpiteitä. Espoon kaupungin eri toimijoiden välistä työnjakoa selkeytetään suhteessa työllisyydenhoidon vallitsevaan tilanteeseen. Vaikeasti työllistyville, nuorille, maahanmuuttajille ja korkeasti koulutetuille määritellään tarkoituksenmukaiset työllisyyttä edistävät toimenpiteet. Tämä toteutetaan kaupungin, TE-toimiston ja yritysten yhteistyönä. Konserniesikunnan keskeisiä kehittämistoimia Espoo-tarinan toteutumisen arviointi sekä poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ja ohjelmajohtamisen arviointi toteutetaan syksyllä Espoo-tarinan päivitys käynnistetään Espoo-päivänä Kaupungin projekti- ja ohjelmatoiminnan kokonaisuuden hallintaa kehitetään edelleen. Vuonna 2015 pilottikäytössä olleen projektisalkkujärjestelmän ja projektisalkun hallintatavan käyttö laajenee vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on, että projektisalkun avulla kaupungin projekteja hallitaan systemaattisesti kaikilla toimialoilla ja kaikissa kehitysohjelmissa salkkukatselmoinnein vuoden loppuun mennessä. Kaupungin tärkeimpiin kehittämishaasteisiin haetaan ratkaisuja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman sekä espoolaisen johtamisen ohjelman kautta. Tulevien vuosien suurimmat kehittämishaasteet ovat kaupungin oman toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden edistämisessä, Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden ja toteutuksen määrittelyssä, kestävän kehityksen periaatteiden soveltamisessa kaupungin eri toiminnoissa, kaupungin vetovoiman ja elinvoiman kasvattamisessa sekä johtajuuden ja esimiestyön kehittämisessä. Uusi Espoon kaupungin ICT-toimintamalli (ITOMA) on otettu käyttöön ja sen jatkokehittäminen on Espoo Tietotekniikan vastuulla. Konserniesikunnan tietohallintoryhmän tehtävänä on uudistaa tietoturvapolitiikka, -ohjeet sekä -hallintamalli niin, että kaupungin toimintojen jatkuvuus varmistetaan kaikissa tilanteissa. Kaupungin digiagendaa kehitetään ja pidetään yllä ja agendan mukaisia kokeiluja tehdään. Julkisia tietoja avataan yritysten ja kaupunkilaisten käyttöön osana kuuden suurimman kaupungin avoimen datan kärkihanketta. Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kansallisen palveluarkkitehtuurin hankkeessa vaikutetaan aktiivisesti ja edistetään kaupunkien ja julkisen hallinnon yhteentoimivuutta. Tietohallintoryhmän asiantuntemusta tullaan käyttämään mm. Espoon kaupungin ja kuntien yhteisessä toiminnanohjauksen kehittämisessä sekä sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallisessa UNA-hankkeessa. Tiedonhallintaympäristössä otetaan Master Datan hallintamalli käyttöön ja tietohallintoryhmästä tulee keskeinen resurssi tähän. Johtamisen ja kehittämisen tueksi luodaan ja otetaan käyttöön johtamisen viitearkkitehtuuri ja kehitetään sen käytössä tarvittavat työkalut. Espoon kaupunki toimii isäntäkaupunkina kansallisessa Kuntatieto - ohjelmaan kuuluvassa, kuuden kaupungin yhteisessä johtamisen viitearkkitehtuuriprojektissa ( ), jossa luodaan toimintalähtöistä viitearkkitehtuuria kuntien kokonaisvaltaisen johtamisen ja kehittämisen tueksi.

56 54 Vuoden alusta tietotuotanto siirtyy konserniesikunnan strategia- ja kehittämisryhmään. Tietotuotanto vastaa suunnittelun ja johdon tietopalvelusta, joka perustuu tilastoaineistojen ja ennusteiden ylläpitoon ja jalostamiseen. Tietotuotanto on tiiviisti mukana suunnittelun ja johtamisen prosesseissa tiedontuottajan roolissa. Yksikkö tekee kiinteää yhteistyötä toimialojen kanssa sekä osallistuu merkittävällä panoksella seudullisten tilastojen, rekisterien ja tietopalvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon. Espoo toteuttaa yhdessä muiden kuutoskaupunkien kanssa kuusivuotisen ( ) kehitysohjelman Avoimet ja älykkäät palvelut - kuutoskaupunkien yhteistyöstrategia. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen työllisyyttä ja edistää innovaatioiden syntymistä. Ohjelmakokonaisuudessa on kolme painopistealuetta: avoimet innovaatioalustat, avoin data ja rajapinnat sekä avoin osallisuus ja asiakkuus. Ohjelman rahoituksesta 50 prosenttia tulee EU:n kautta ja 17 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriöltä. Kaupunkien osuus hankerahoituksesta on 33 prosenttia. Vuoden 2016 aikana jatkuu kaikilla painopistealueilla käynnistynyt kärkihankkeiden toteuttaminen. Espoon osatoteutusten yhteisenä tavoitteena on parantaa yritysten ja kaupungin toiminnan ja tietovirtojen yhteentoimivuutta, siten edistämme innovaatioiden syntymistä ja juurtumista kaupunkiekosysteemiin. Kaupunki vastaa kasvaneeseen työttömyyteen sekä kasvattamalla palkkatukityöllistämisen volyymia omassa organisaatiossaan että lisäämällä työttömien mahdollisuuksia tuettuun työhön yrityksissä kaupungin tekemien julkisten hankintojen kautta. Nuorisotakuun työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi haetaan rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastoista. Lisäksi kaupunki varautuu reagoimaan Espoossa nähtyjen mittavien irtisanomisten jatkumiseen ja lisää toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien urapolkujen vauhdittamiseen. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden seurannan ja raportoinnin kehittäminen jatkuu. Tavoitteena on analysoinnin laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, jotta se tukee yhä paremmin ylintä johtoa ja luottamushenkilöitä johtamisessa ja päätöksenteossa. Vuoden aikana suunnitellaan ja valmistellaan kaupungin uuden ERP- ja palkanlaskentajärjestelmän käyttöönotto. Tavoitteena on, että kokonaisuus on keskeisimmiltä osilta käytössä vuoden 2017 alusta lukien. Käyttöönottoaikataulu tarkennetaan toimittajan ja kaupungin yhteisesti laadittavassa projektisuunnitelmassa. Omistajapolitiikka ja konserniohjeet uudistetaan. Konserniohjauksessa painopistettä siirretään ennakoivampaan ja ohjaavampaan suuntaan. Kaupungin keskeiset strategisen turvallisuussuunnittelun painopisteet sekä suurimmat kehittämishaasteet tulevat kohdistumaan metron kehityskäytävän rakennetunympäristön turvallisuussuunnitteluun ja kaupungin turvallisuusohjelman toimenpiteisiin. Turvallisuus on keskeinen tekijä suunniteltaessa kuntalaisten uusia sekä olemassa olevia palveluita. Toiminta Yleishallinnon toiminta koostuu valtuuston, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen, kaupunginhallituksen ja konsernihallinnon toiminnasta. Konsernihallintoon kuuluva konserniesikunta huolehtii valtuuston ja kaupunginhallituksen päätettäväksi tuotavien asioiden valmistelusta sekä johtaa, ohjaa ja valvoo koko kaupunkikonsernia kaupunginjohtajan johdolla. Lisäksi konsernihallinnossa on kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastus. Osana konsernihallintoa on alkaen myös konsernipalvelut, joka tuottaa kaupunkikonsernin sisäisiä palveluja ja huolehtii pelastustoimesta. Yleishallinnon määrärahat sisältävät myös eri yhteisöjen jäsenmaksut, maksuosuudet ja avustukset. Yleishallinnon aineettomissa investointimäärärahoissa näkyy Länsimetron 1. vaiheen valtionosuus vuonna 2015, jolloin tuloihin ja menoihin on budjetoitu valtionsuutta 59,1 milj. euroa. Metron 2. vaiheen valtionosuuden maksatus alkaa vuonna 2016, jolloin saadaan myös viimeinen 13,4 milj. euron maksuerä metron 1. vaiheesta. Valtion rahoitusosuus Länsimetron jatkosta ajoittuu vuosille

57 55 Talous ja investoinnit Yleishallinnon määrärahat ovat sitovia pois lukien 112 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus ja C05 Konsernipalvelut. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen määrärahat ovat sitovia. Konsernipalvelujen yksikköjen määrärahat ovat nettositovia. 1 YLEISHALLINTO TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 20 0 Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintamenot tehtäväalueittain vuosina Tehtäväalue TP 2014 Yleishallinto Valtuusto Tarkastusltk ja tilintarkastus Kaupunginhallitus Verotustoimi Konsernihallinto Konsernipalvelut Muu yleishallinto YLEISHALLINTO (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus, konsernipalvelut) TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vuoden 2015 muutettu talousarvio sisältää työterveyspalvelujen läpilaskutuksesta johtuen 4,3 milj. euroa tuloja ja menoja. Läpilaskutus poistuu vuodesta 2016 alkaen.

58 56 Investoinnit (pl. konsernipalvelut) 9111 Aineettomat hyödykkeet TP 2014 Tulot Menot Netto Koneet ja kalusto TP 2014 Tulot Menot Netto Osakkeet ja osuudet TP 2014 Tulot Menot Netto VALTUUSTO JA TARKASTUSTOIMI TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas VALTUUSTO Mittarit TP 2014 TA Kokouksia Käsiteltyjä asioita

59 57 Talous Määrärahassa on varauduttu valtuuston toiminnasta aiheutuviin menoihin, jotka muodostuvat pääasiassa valtuutettujen vuosi- ja kokouspalkkioista sekä toimitilavuokrista. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus. Tavoitteena on toiminnan laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden turvaaminen. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen määrärahat ovat sitovia. TP 2014 Toimintatulot 3 0 Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

60 58 12 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen kokonaismäärärahat sisältävät tehtäväalueiden toimintamenot ja -tulot. Tehtäväalueet ovat kaupunginhallitus, konsernihallinto, verotustoimi sekä muu yleishallinto. TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 20 0 Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KAUPUNGINHALLITUS (pl. konsernipalvelut) TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KAUPUNGINHALLITUS Mittarit TP 2014 TA Kokouksia Käsiteltyjä asioita Talous Määräraha sisältää kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen jaostojen sekä kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien toimintamenot sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan käyttömenot. Kaupunkitasoiset henkilöstöpoliittiset määrärahat, mm. henkilöstöneuvostolle, joustaviin henkilöstöjärjestelyihin, henkilöstön kehittämisohjelmaan, työsuhdematkalippuun ja sportti- ja kulttuuripassiin, sisältyvät kaupunginhallituksen määrärahoihin. Konserniavustusta/ruokasubventiota maksetaan Espoo Cateringin tuottamaan henkilöstöruokailuun. Reilun kaupan arvonimen tunnettavuutta lisätään.

61 59 Kaupunginhallituksen määrärahoissa on mukana kolmen poikkihallinnollisen kehitysohjelman (Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys, Osallistuva Espoo, Kestävä kehitys) määrärahat sekä varaus työllistämiseen. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas VEROTUSTOIMI Tehtäväalue sisältää valtiolle maksettavat verotuskustannukset, jotka ovat korvaus verohallinnon tekemistä verotuksen valmisteluun, veronkantoon ja verojen tilittämiseen liittyvistä tehtävistä. TP 2014 Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KONSERNIHALLINTO Konsernihallinnon tehtäväalueeseen kuuluu konserniesikunta, konsernipalvelut ja kaupunginjohtajan alaisuudessa oleva sisäisen tarkastuksen yksikkö. Konserniesikunta huolehtii kaupunginjohtajan johdolla valtuuston ja kaupunginhallituksen päätettäväksi tuotavien asioiden valmistelusta sekä johtaa ja ohjaa kaupunkikonsernia. Konserniesikunnassa toimii kuusi yksikköä: strategia ja talous, henkilöstö, kaupunkikehitys, palvelut ja laatu, hallinto ja lakiasiat sekä viestintä. Strategia ja talous -yksikkö on koottu viidestä ryhmästä: strategia ja kehittäminen, tietohallinto, taloussuunnittelu, rahoitus sekä konserniohjaus. Alla oleva taulukko sisältää konserniesikunnan ja sisäisen tarkastuksen luvut. Myös konsernipalvelut sisältyvät jatkossa konsernihallintoon, mutta tässä vaiheessa sen talouden luvut on esitetty omana kokonaisuutenaan sivulta 61 alkaen. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

62 MUU YLEISHALLINTO Muun yleishallinnon määräraha sisältää eri yhteisöjen jäsenmaksut, maksuosuudet ja avustukset mm. seuraaville: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinajärjestö, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun kauppakamari, Sydkustens Landskapsförbund, Laatuyhdistys, Suomen Riskienhallintayhdistys, Espoon asukasfoorumi ja Svenska Finlands folkting. Yleishallinnon määräraha sisältää myös hallinnon kopiointikulukorvauksen Kopiosto ry:lle. Toimialojen ja tulosyksiköiden talousarvioihin sisältyvät niiden toimintaan liittyvien yhteisöjen jäsenmaksut. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

63 61 C05 KONSERNIPALVELUT KONSERNIPALVELUJEN TARINA Mistä tulemme? Konsernipalvelujen monihaaraiset juuret löytyvät toimialoilta, keskushallinnosta ja vanhoista liikelaitoksista. Yksiköissä on jo monen vuoden ajan tehty ansiokkaasti töitä tuottavuuden parantamiseksi ja uuden toimintakulttuurin kehittämiseksi. Palvelujemme kulmakivet Tarjoamme hyvin johdettuja ja laadukkaita palveluja toimialoille. Kaupunkikonsernille tuotettavat palvelut ovat tehokkaita ja niiden tuottavuus nousee vuosi vuodelta. Palvelumme ovat kustannustehokkaita, niiden laatua seurataan säännöllisesti ja hyvät keskitetyt sähköiset palvelut edesauttavat jatkuvan asiakaspalautteen monipuolista antamista nykyaikaisin keinoin. Tuomme lisäarvoa Kohtaamme kaupunkilaiset niin, että he ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin ja kokevat asuinalueensa ja yhteisönsä turvallisina. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta lisää alueellista turvallisuutta. Teemme toimintamme tutuksi ja kaupunkilaiset voivat myös halutessaan entistä aktiivisemmin osallistua palvelujemme kehittämiseen ja tuottamiseen. Työntekijämme tiedostavat kaupunkilaisen kohtaamisen merkityksen ja ostopalvelujen tuottajilta edellytetään samaa palveluasennetta kuin kaupungin työntekijöiltä. Kehitämme jatkuvasti palvelujamme sekä niiden ja ostopalvelujen suhdetta yhdessä muiden toimialojen, asukkaiden ja kumppanien kanssa. Tuemme toimialoja uusilla toimintatavoilla ja -menetelmillä sekä tarjoamme asiantuntija-apua tarvittaessa. Sisäisten palvelujen hyvä toimivuus antaa muille toimialoille enemmän aikaa keskittyä omaan perustehtäväänsä. Tehokas sisäinen yhteistyö ja kaksinkertaisen tekemisen poistaminen tuovat lisäarvoa myös asukkaille. Tehostamme tuottavuutta Taloutemme on terveellä pohjalla ja meillä on tarkoin mittaroidut tavoitteet. Mittaamme tuottavuutta ja tehostamista jatkuvasti. Korkeatasoisella hankintaosaamisellamme saavutamme säästöjä Espoon kaupungin yksiköille ja toimialoille. Yksiköt kehittävät keskinäistä kumppanuusyhteistyötä, joka johtaa vuorostaan tehokkuuteen ja taloudellisiin säästöihin. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat isossa roolissa, kun toteutamme palveluja ja hankintoja. Kestävä kehitys näkyy myös arjen teoissa. Käytämme jatkossa yhä enemmän aurinkoenergiaa ja sähköautoja. Arvostamme henkilöstöä Motivoitunut, työkykyinen ja sitoutunut henkilöstömme tekee tuloksellista työtä. Henkilöstön työhyvinvointi lisääntyy ja esimiesten arki sujuu paremmin heitä hyvin palvelevan keskitetyn tuen avulla. Työpaikkamme ovat terveellisiä ja turvallisia, sillä työturvallisuus on tärkeä osa arjen johtamista ja työntekijöiden työhyvinvointia. Työntekijöidemme työ on arvostettua joka tasolla ja tämä varmistaa rekrytoinnin sujuvuuden. Työntekijöitä rohkaistaan myös innovatiivisuuteen. Edistämme hankintojen kautta sosiaalista työllistymistä nykyistä merkittävästi enemmän. Harjoittelupaikkoja on tarjolla ympäri vuoden ja niiden lisäksi tarjoamme kesäisin monia työmahdollisuuksia nuorille työnhakijoille.

64 62 Konsernipalvelujen valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Palvelujen taloudellinen tehokkuus lisääntyy. Tuottavuus paranee: Kuljetus- ja materiaalipalvelut: kuljetukset tehostuvat vuodesta vrt Tilaaminen tehostuu: tilaamisessa siirrytään yhä enemmän sähköisiin tilauksiin. Tuottavuuden kasvu: kuljetuskustannukset euroa/hlö sähköisten tilausten %-osuus kaikista tilauksista Keskeiset TATU -ohjelmaan liittyvät Konsernipalvelujen vuoden 2016 toimenpiteet ovat toteutuneet. Esikuntatehtävien ja uuden konsernihallinnon päällekkäisyyksien karsiminen. Hankintatoimen kehittäminen. Espoon ERP -kokonaisuuden käyttöönoton valmistelu: järjestelmän keskeiset osat käyttöönotettavissa hyväksytyn projektisuunnitelman mukaan. Toteutuneet toimenpiteet Toteutuneet toimenpiteet Konsernipalvelujen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -13,2 milj. euroa. Toimintakate Kaupungin oman henkilöstön määrä suhteessa tarpeeseen on arvioitu/suunniteltu Työhyvinvointi ja esimiestyö ovat paremmalla tasolla kuin vuonna Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Henkilöstön työkyky on työkykyindeksin mukaan lisääntynyt (TATU). Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä Työkykyindeksi

65 63 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää/htv. (TATU) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Työhyvinvointimatriisi Terveysperusteisista aiheutuvista poissaoloista aiheutuva kuorma (päivää per henkilötyövuosi) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä % Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Toimintakate ei toteudu tavoitteen mukaisesti: o Lisäsäästöjä on haasteellista löytää enää. Tuloksen pitäisi syntyä tuottavuuden tehostamisesta. Riski: pystymmekö tehostamaan toimintaamme yhdistymisen tuomassa muutospaineessa tarpeeksi. o Ennakoimaton kustannusnousu on myös riski (ostopalvelut, aineet ja tarvikkeet, järjestelmäkustannukset) Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Tiukka seuranta ja aikainen reagointi. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Asukkaiden aktiivisuus, turvallisuuden tunne ja suhteellinen tyytyväisyys paranee. Jutellaanko? Konseptia sovelletaan asukkaiden suuntaan (TATU). 1-3 kpl case-sovellusta toteutettu, joista maahanmuuttajiin kohdistuvia vähintään yksi. Sisäinen yhteistyö luo lisäarvoa jatkuvalle kuntapalvelujen kehittämiselle. Ison Omenan palvelutorikonsepti käyttöönotettu. Raportti konseptin toteutuksesta

66 64 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin. Toteutuneet toimenpiteet Hankinnoissa käytetään sosiaalisen työllistämisen velvoitteitta. Sosiaalisen työllistämisen velvoitteen mallia on edelleen kehitetty. Työllistettyjen määrä Resurssit ja johtaminen Kaikissa yksiköissä on tehty pitkäkestoista työtä tuottavuuden parantamiseksi. Taloudellisen tehokkuuden, kustannustietoisuuden ja talouden ennustettavuuden nostaminen uudelle tasolle edellyttää mm. esikuntatehtävien ja konsernihallinnon päällekkäisyyksien karsimista ja se tulee vaikuttamaan kaupunkitasoisesti. Työhyvinvoinnin ja esimiestyön kehittämistä jatketaan tavoitteena motivoitunut, työkykyinen ja sitoutunut henkilöstö minkä seurauksena työviihtyvyys ja tulokset paranevat sekä poissaoloista ja tapaturmista aiheutuvat kustannukset edelleen vähenevät. Konsernipalveluissa hyödynnetään muutosten hallintaan henkilöstön kanssa yhteisesti kehitettyä mallia ja varhaisen tuen keskusteluissa palveluliiketoimelle laadittua Vatupassi -ohjeistusta. Toiminnan tehostamisen lisäksi tilojen ja kaluston käyttöä optimoidaan mahdollisuuksien mukaan. Suunnitteilla ja jo toteutuksessa olevat toimitilojen muuttamiset monitoimitilaksi pienentävät neliötarvetta ja tehostavat toimintaa. Asukkaat ja palvelut Asiakaspalvelua tuodaan uuteen muotoon Ison Omenan palvelutorin myötä. Myös yksiköiden työ sähköisten palveluiden osuuden kasvattamiseksi tuo joustoa asiakaspalveluun sekä säästöjä kaupungin kaikkiin tulosyksiköihin. Asukkaiden monimuotoisuuden lisääntyminen otetaan huomioon palveluja kehitettäessä Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Esikuntatoimintojen uudelleenorganisoinnilla haetaan kaupunkitasoisesti mm. organisaation ja johtamisen selkeytymistä, resurssien parempaa hyödyntämistä ja yleiskustannusten pienenemistä. Nämä kaikki edistävät kaupungin toimijoiden kilpailukykyä. Konsernipalveluissa hyödynnetään mm. Lean menetelmiä yksiköiden prosessien tarkasteluissa ja kestävän kehityksen toimenpiteitä seurataan.

67 65 Konsernipalvelujen keskeisiä kehittämistoimia Kaupunkikonsernin yleiskulujen pienentämiseksi selvitetään esikuntatoimintojen päällekkäisyydet, hankintojen keskittäminen ja kaupunkitasoisen HR-toiminnon järjestäminen. Selvityksiä varten asetetut työryhmät laativat ehdotuksen toiminta- ja organisointimallista mennessä. Kuntalaispalveluja kehitetään vuonna Näkyvin osa tätä työtä on Ison Omenan palvelutori, joka avataan Matinkylän metroaseman yhteyteen. Palvelutori on uusi ja ainutlaatuinen palvelu- ja asiointikonsepti, jossa yhdistyvät useat kuntalaisille tarjoutuvat kaupungin palvelut. Vuoden aikana suunnitellaan ja valmistellaan kaupungin uuden ERP- ja palkanlaskentajärjestelmän käyttöönotto siten, että järjestelmän keskeiset osat ovat käytössä hyväksytyn projektisuunnitelman mukaan. Lisäksi jatketaan OSKU -projektia (Ostot kuntoon Espoon kaupungilla). Projektin myötä saadaan muutettua kaupungin ostokäyttäytymistä ja ostosta maksuun prosessin hallinta tehostuu. Projektin tavoitteena on nostaa kaupungin sähköisten ostotilausten määrää merkittävästi. Taloussuunnitelmakauden riskit Keskeisimpinä riskeinä ovat heikon taloustilanteen, meneillään olevien rakenteellisten ja lainsäädännön muutosten sekä kaupungin sisäisen organisaatiomuutoksen heijastuminen toimintaan ja henkilöstön työhyvinvointiin. Lisäksi tehtävien ja vastuiden jakautuminen eri toimijoille kaupungin sisällä tuo haastetta toiminnan sujuvuudelle ja tehokkuudelle. Toiminnan tuottavuuden riskinä on, että suunnitteilla olevien sähköisten palvelujen kehittämistoimenpiteet eivät toteudu aikataulussa ja suunnitellusti. Palveluliiketoimen liikelaitosten ja tulosyksiöiden toimintaa kehitettiin tehokkaasti. Keskittämällä ja uudelleen organisoimalla saatetaan menettää saavutettuja hyvin toimivia malleja. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 20 0 Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vuoden 2015 toimintatuloja ja -menoja kasvattivat Espoo Tietotekniikka -liikelaitokselle keskitetyt toimialojen IT-menot. Vuoden 2016 toimintatuloja ja -menoja kasvattaa Hankintakeskus -tulosyksikköön kuuluva kaupungin uusi ruokapalvelut -yksikkö. Ruokapalvelujen toimintatulot ovat 30,5 milj. euroa ja -menot 30,9 milj. euroa.

68 66 Toimintamenot tehtäväalueittain vuosina Tulosyksikkö TP 2014 Konsernipalvelut Hallinto- ja kehittämisyksikkö Espoo Tietotekniikka Kaupunkitieto Espoo Henkilöstöpalvelut Espoo Talouspalvelut Espoo Logistiikka Hankintakeskus Pelastustoimi Aineettomat hyödykkeet TP 2014 Tulot Menot Netto Koneet ja kalusto TP 2014 Tulot Menot Netto C050 HALLINTO- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ Toiminta Hallinto- ja kehittämisyksikkö koordinoi konsernipalvelujen strategian, hallinnon ja toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Yksikön tavoitteena on edistää yhteisiä työskentelymenetelmiä ja uudistaa hallintotyöskentelyä. Henkilöstö Yksikköön on keskitetty konsernipalvelujen koordinoiva henkilöstö, joka toimii samalla linkkinä palvelutoimialoihin.

69 67 Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Hallinto- ja kehittämisyksikön menot ovat sitovia. C051 ESPOO TIETOTEKNIIKKA Palvelut Espoo Tietotekniikka on tulosyksikkö, johon keskitettiin toimialojen ja konserniesikunnan operatiiviset IT-tehtävät ja niitä hoitava henkilöstö. Yksikön tavoitteena on tuottaa nopeammin ja parempia ITpalveluja kaupungin palvelutuotantoon ja hallintoon samalla kun IT-toiminta tehostuu ja tuottavuus nousee. Espoo Tietotekniikka -tulosyksikössä järjestämme perustietotekniikkapalveluja ja varmistamme nykyisten ratkaisujen jatkuvuuden ja kehittämisen. Lisäksi vastaamme IT-sopimusten toimittajahallinnasta sekä ratkaisukehityksestä yhdessä toimialojen kanssa. Asiakkainamme ovat kaupungin johto, toimialat ja niiden tulosyksiköt sekä luottamushenkilöorganisaatiot. Toiminnan kehittäminen Oman palvelunhallintajärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan ja kehittämistä jatketaan edelleen. Käytettävyyspalvelut-sopimuksen mukaisten saatavuuspalvelujen käyttöönotto jatkuu vuodelle Espoon uuden sairaalan vuonna 2014 alkanut IT-projekti ja sen aliprojektit jatkuvat vuoden 2016 puolella. Sairaalan järjestelmien kilpailutukset arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden sote-lain vaikutukset. Taloussuunnitelmaan on sisällytetty talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman sekä vuonna 2014 asetetut IT -toimintamallimuutoksen edellyttämät tavoitteet. Espoo Tietotekniikan järjestämien palvelujen kehittämistä ja tuotteistamista jatketaan edelleen. Henkilöstö Espoo Tietotekniikan henkilöstömäärä on 63 henkilöä. Suunnitelmakauden henkilöstömäärä on aleneva.

70 68 Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 20 0 Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Espoon uuden sairaalan IT-hankkeeseen on käyttömenoissa varattu 3 milj. euroa. Investoinnit käsitellään kaupungin IT-kehittämisen johtoryhmässä uuden toimintamallin mukaisesti. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy kahden miljoonan euron varaus pitkävaikutteisten tietojärjestelmien määrittely-, hankinta- ja käyttöönottokustannuksiin sekä laajat tietojärjestelmien muutos- ja kehittämistyöt. Koneiden ja kaluston määrärahoihin on varattu Espoon kuituverkon ja lähiverkon kehittämiseen sekä esitysteknisiin laitehankintoihin yhteensä 2,5 milj. euroa. Ensikertaiseen kalustamiseen on varattu euroa. Espoo Tietotekniikan toimintakate on sitova. C052 KAUPUNKITIETO Palvelut Kaupunkitiedon tulosyksikkö tuottaa asiakirjahallinto- ja käännöspalveluja, julkishallinnon asiointipalveluja sekä järjestää tulkkauspalveluja kuntalaisille ja kaupungin sisäisille asiakkaille. Lisäksi tulosyksikön vastuulla on Ison Omenan palvelutorin yhteinen toiminta. Toiminnan kehittäminen Asiakirjahallinnon palveluyksikkö jatkaa vuoden 2016 aikana sähköisen asiakirjahallinnon kehittämistä sähköisen säilyttämisen osalta. Yhteispalvelussa kehitetään kaupunkitasoisen sähköisen asioinnin mahdollistavia toimintamalleja. Elokuussa 2016 Ison Omenan kauppakeskuksessa avautuu Ison Omenan palvelutori, jonka palvelukonsepti käytännössä toteuttaa Espoon asukas- ja asiakaslähtöistä toimintaa. Palvelutorikonseptin tavoitteena on luoda uusi asiakaslähtöisen julkisten palvelujen toteuttamisen tapa, jolla parannetaan palvelun laatua, tehostetaan toimintaa sekä aikaansaadaan kustannussäästöjä. Kustannukset euroa/asukas - asiakirjahallinto 4,87 5,21 4,83 4,83 4,83 Yhteispalvelu, kustannukset euroa/asiakas 8,37 9,69 9,39 9,39 9,39 Käännöspalvelut, kustannukset euroa/käännetty merkki 0,050 0,052 0,055 0,055 0,055

71 69 Henkilöstö yksikön henkilöstömäärä on 56 henkilöä, joista vakinaisia viran- tai toimenhaltijoita on 49 ja määräaikaisia seitsemän. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan työtehtävien muuttuessa ja monipuolistuessa. Henkilöstösuunnittelulla pyritään turvaamaan osaamisen säilyminen ja palveluntuotannon edellytykset eläköitymisistä huolimatta. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vuodelle 2016 on varattu euroa investointeihin yhteispalvelun Ison Omenan palvelutorille muuttoa varten. Kaupunkitiedon toimintakate on sitova. C053 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT Palvelut Espoo Henkilöstöpalvelut tuottaa HR- asiantuntija- ja työterveyspalveluita kaupungin toimintayksiköille, esimiehille ja työntekijöille. Palvelujamme ovat rekrytointi-, työterveys- ja henkilöstön kehittämispalvelut sekä palvelusuhdeneuvonta ja -ohjaus. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet HR -palvelujen tarjoaminen kaupunkitasoisesti keskitettynä lisää tuottavuutta ja varmistaa tasalaatuisen palvelun kaikille kaupungin toimintayksiköille ja esimiehille sekä työntekijöille. Palveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja sähköistäminen parantavat tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta suunnitelmakaudella. Työterveyden pitkän aikavälin toimintasuunnitelma on tehty toimintakaudelle Keskeisenä tavoitteena on sairauspoissaolojen alentaminen ja työkykyisyyden lisääminen työterveyden keinoin sekä sähköisten palvelumuotojen kehittäminen.

72 70 Toimintamenot euroa / kaupungin työntekijä - palvelussuhdepalvelut henkilöstön kehittämispalvelut rekrytointipalvelut työterveyspalvelut (brutto) Henkilöstö Henkilöstöpalveluiden henkilöstömäärä on 76 vuonna Henkilöstön määrään vaikuttavat mm. kaupunkitasoisten prosessien sähköistämisen aste, työterveydessä lääkärien saatavuus sekä sijaisten määrä. Henkilöstön osaamiseen panostetaan ja varaudutaan tulevina vuosina tapahtuvaan eläköitymiseen. Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintatuotot koostuvat sisäisistä myyntituotoista ja 2,0 milj. euron Kelakorvauksesta työterveyshuollon kustannuksiin. Toimintamenot koostuvat pääosin henkilöstökuluista ja palvelujen ostoista. Suurimmat palveluostojen menoerät ovat työterveyden tutkimuspalvelut 0,9 milj. euroa ja työvoimanvuokraus 0,6 milj. euroa. Espoo Henkilöstöpalvelujen toimintakate on sitova. C054 ESPOO TALOUSPALVELUT Palvelut Espoo Talouspalvelut -tulosyksikkö jakaantuu kirjanpito- ja myyntilaskut, osto-, palkanlaskenta ja tuotannon tuki -palvelualueisiin. Espoo Talouspalvelut vastaa kaupungin taloushallinnon operatiivisesta toiminnasta, oston tuesta, kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, osto- ja myyntilaskujen käsittelystä, palkan- ja palkkiolaskennasta. Toiminnan kehittäminen Tulosyksikössä on jatkettu suunnitelmallista prosessien kehittämistyötä. Kaupungin talouspalvelutoimintojen keskittämisen mahdollistaman prosessien läpikäynnin yhteydessä on tunnistettu useita prosessivaiheita, joita voidaan tehostaa merkittävästi esimerkiksi sähköisillä työvälineillä. Merkittävin kehityskohde on toimintamalli, jossa ostolaskut kohdistetaan automaallisesti tilauksiin.

73 71 Siirtyminen enenevässä määrin sähköisten työvälineiden ja työtapojen käyttöön siirtää merkittävän määrän nykyisestä työpanoksesta järjestelmien hoidettavaksi. Talouspalveluille voidaan siirtää toimialoilta enemmän asiantuntemusta vaativia talouspalvelujen tehtäviä. Ostolaskut, sähköisten ostolaskujen ja tilausten %-osuus kaikista tilauksista 14,0 30,0 30,0 45,0 60,0 Myyntilaskut, myyntilaskuihin käytetty aika min/lähetetty myyntilasku 2,1 1,5 1,3 1,3 1,1 Palkanlaskenta, palkkalipukkeita kpl/kk/palkkakirjanpitäjä Henkilöstö Henkilöstömäärän arvioidaan olevan 153 henkilöä vuoden lopussa Henkilöstön määrään vaikuttavat muun muassa sähköisten toimintatapojen käyttöönotto koko kaupungin osalta sekä palkanlaskennan manuaalisen tallennustyön loppuminen. Kaikissa palveluyksiköissä on osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli käytössä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan voimakkaasti työtehtävien painotuksen siirtyessä enenevissä määrin vaativampiin asiantuntijatehtäviin. Henkilöstö osallistuu sekä kaupunki- että toimialatasoiseen työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintatuotoista 98 prosenttia on sisäistä ja 2 prosenttia ulkoista myyntiä. Ulkoisesta myynnistä suurin osa on saatavien perintätuottoja. Toimintamenot koostuvat pääosin palvelujen ostoista ja henkilöstökuluista. Suunnitelmakaudella on varauduttu eurolla monitilatoimiston ensikertaiseen kalustamiseen. Espoo Talouspalvelujen toimintakate on sitova.

74 72 C055 ESPOO LOGISTIIKKA Palvelut Espoo Logistiikan tulosyksikkö hankkii kaupungille autoja ja työkoneita sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja ja muita kaupunkikonsernin sisäisiä logistiikkapalveluja liiketaloudellisin periaattein kustannustehokkaasti. Espoo Logistiikan palveluyksiköitä ovat auto- ja konepalvelut, kuljetus- ja materiaalipalvelut, painatus- ja postipalvelut sekä vaihdepalvelut. Yhteisistä asioista vastaa tuotannon tuen palveluyksikkö. Palvelujen tuotanto perustuu sopimuksiin ja tilauksiin, joissa asiakas määrittelee haluamansa tuotteen tai palvelun ja palvelutason ja jotka asiakas maksaa sovitun mukaisesti. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Palveluyksiköissä tehdään säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä. Lisäksi käytössä on reaaliaikainen asiakaspalautekanava. Saatuja asiakaspalautteita hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kuljetus- ja materiaalipalveluissa jatketaan aktiivista toiminnan kehittämistä. Kuljetuksissa aloitetaan uusia kilpailutuksia sekä pyritään sähköistämään koulukuljetusten päätösprosessia. Materiaalipalvelujen vastuulle keskitetään kaupungin toimisto-, koulu- ja askartelutarvikkeet. Mittarit TP 2014 TA Auto- ja konepalvelut, ajoneuvojen hallinnointikustannukset euroa/ajoneuvo Kuljetus- ja materiaalipalvelut, kuljetuskustannukset euroa/kuljetustapahtuma 19,70 19,60 18,60 18,30 17,50 Painatuspalvelut, työmääräimet kpl/henkilö Vaihdepalvelut, tuleva puhelumäärä kpl/henkilö Henkilöstö Henkilöstömäärän arvioidaan olevan 46 henkilöä vuoden 2016 lopussa. Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä kaikissa palveluyksiköissä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Tulosyksikkö osallistuu kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintatulot ovat 34,0 milj. euroa. Tuloista 98,2 prosenttia on sisäistä ja 1,8 prosenttia ulkoista myyntiä.

75 73 Toimintamenojen osuus budjetista on yhteensä 31,3 milj. euroa ilman suunnitelman mukaisia poistoja. Poistojen osuus on 2,7 milj. euroa. Auto- ja konekalustoinvestointeihin on vuodelle 2016 budjetoitu 2,6 milj. euroa. Henkilöautot hankitaan huoltoleasingilla ja muu kalusto ostetaan. Espoo Logistiikan toimintakate on sitova. C056 HANKINTAKESKUS Palvelut Hankintatoimen uudelleenorganisointi toteutetaan keskittämällä hankinnat konsernipalveluihin, jonne muodostetaan Hankintakeskus -niminen uusi tulosyksikkö. Hankintakeskus suunnittelee, ohjaa ja kilpailuttaa Espoon kaupungin tavara- ja palveluhankintoja sekä edistää hankintojen avointa ja tehokasta kilpailuttamista. Tehokkaalla hankintatoimella vaikutetaan kaupungin talouteen ja voidaan parantaa hankintojen laatua. Hankintojen kautta edistetään edelleen myös kestävää kehitystä, tervettä kilpailua ja työllistämistä sekä innovatiivisia palveluratkaisuja. Yksikköön sijoittuu myös kaupungin ruokapalveluasiantuntemus, jonka kautta johdetaan ja koordinoidaan koko kaupungin ruokapalveluhankintojen kokonaisuutta. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintatuotot ovat pääosin hankinta- ja ruokapalvelujen sisäistä myyntiä. Toimintamenojen merkittävimmät erät ovat materiaali- ja palveluostoja mm. elintarvikkeet sekä henkilöstökuluja. Investoinneissa on huomioitu keskuskeittiön kalustaminen, koneet ja laitteet. Hankintakeskuksen toimintakate on sitova.

76 74 C057 PELASTUSTOIMI TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Pelastustoimeen sisältyvät Espoon maksuosuus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnasta sekä seuraavat Espoon omat pelastustoimen menot: Espoon kaupungin johtokeskuksen toimitilavuokra, avustukset kahden sopimuspalokunnan rakennushankkeiden rahoituskuluihin, poistot siitä omaisuudesta (mm. autot), joka on hankittu ennen alueellisen pelastuslaitoksen muodostamista vuonna 2004 sekä niiden henkilöiden eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka ovat jääneet eläkkeelle Espoon pelastustoimesta ennen alueellisen pelastustoimen muodostamista. Pelastustoimen menot ovat sitovia.

77 75 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

78 76 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Toiminta Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka toimii osana Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 65 :n tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Länsi-Uudenmaan ensihoitoalueilla (Hanko, Inkoo ja Raasepori) yhteistoimintasopimusten sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitos järjestää ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Vuosina toiminta pyritään pitämään vuoden 2015 mukaisella tasolla ottaen huomioon väestön lisäyksen mukaiset tarpeet. Vuoden 2016 kärkihankkeita ovat: Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinnin alkaminen maankäytön ohjaus ja hallinta -prosessin käynnistäminen jatkuvuuden hallinta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Pelastustoimi Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla ja tilannekeskuksessa, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu. Pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla on laskenut. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi, ovat myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. Peruskorjatun keskuspaloaseman ja Karjaan uuden paloaseman käyttöönotot toteutuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää.

79 77 Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan jälleen kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena on saavuttaa 16 prosenttia alueen kuntien asukkaista vuonna Pelastustoimen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2015 noin euroa. Pelastustoimen kunnittaisiin maksuosuuksiin aiheutuviin muutoksiin vaikuttaa myös asukaslukuennusteiden ja kuntien asukaslukujen välisten suhteiden muutokset. Pelastustoimen osalta sopeuttamistarve vuonna 2016 on noin euroa. Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2015 laskelmissa; sijaismäärärahat ylittyvät. Palkantarkistuksiin varataan 0,8 prosentin korotusta vastaava erä, investointien poistot kasvavat ja toimitilamuutokset aiheuttavat lisäkustannuksia. Lisäksi Länsimetro -projekti tulee aiheuttamaan kustannuksia tulevina vuosina. Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinti alkaa elokuussa Kustannukset nousevat erityisesti alkuvuodesta, jolloin metron käyttöönottoon liittyviin koulutuksiin joudutaan panostamaan merkittävästi. Sopeutus tullaan tekemään käyttötalousvaiheen laadinnan yhteydessä. Keinoina ovat muiden toimintamenojen vähentäminen, TATU-toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sisäisiin palvelumaksuihin sekä pelastustoimen aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintojen vähentäminen. Ensihoitopalvelut HUS Jorvin ja Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut sekä Lohjan ensivastepalvelu Vuoden 2016 talousarvio on laadittu yhteistoiminnassa HUS:n kanssa. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos tuottaa yhteistoiminnassa ensihoito- ja ensivastepalvelua Jorvin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla sekä ensivastepalvelua Lohjan sairaanhoitoalueella. Pelastuslaitoksen laatima HUS Jorvin ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2016 on noin 5,6 milj. euroa ja HUS Länsi-Uudenmaan noin 4,4 milj. euroa. Mittarit TP 2014 TA Bruttomenot euroa/asukas - pelastustoimi 65,94 65,09 64,28 63,95 62,14 - ensihoito, HUS Jorvin alue 15,17 15,13 17,13 16,92 16,42 - ensihoito, HUS Länsi-Uudenmaan alue 95,70 98,63 96,12 94,22 Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2016 ovat: 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi. 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään ensisijaisesti hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. HUS:n kanssa on neuvoteltu yhden ambulanssin lisäämisestä ympärivuorokautiseen valmiuteen Jorvin ensihoitoalueelle. Tähän tarvitaan lisäresursseja.

80 78 Talous ja investoinnit Pelastuslaitoksen talousarvio 2016 koostuu kolmesta elementistä: pelastustoimi, HUS Jorvin ensihoitopalvelut ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (radiot, ajoneuvot) tms. suhteessa. Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin lähes henkilöä vuodessa. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun arvellaan olevan noin henkilöä. Väestönkasvu ja väestön ikärakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2016 kasvaa Jorvin ja Länsi-Uudenmaan ensihoitobudjeteissa tapahtuvien muutosten vuoksi. Pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuonna 2016 yhteensä 1,0 milj. euroa. Vuonna 2016 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 29,9 milj. euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on 5,6 milj. euroa ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on 4,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0. Vuoden 2016 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella. Pelastustoimen maksuosuudet Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos -% TA 2015 TA Espoo ,2 % Hanko ,6 % Inkoo ,6 % Karkkila ,5 % Kauniainen ,6 % Kirkkonummi ,2 % Lohja ,5 % Raasepori ,4 % Siuntio ,3 % Vihti ,1 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskennan erät ,6 %

81 79 Tuloslaskelma Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Tilinnimi TP Ennuste Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta -123 Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Tilinnimi TP Ennuste 7/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

82 80 Investoinnit Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelmaan vuosille nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos TA 2016 TA 2017 TA 2018 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet Investointimenot Netto Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastus-laitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei ole riittävästi huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua vastaavaa korotusta e ole otettu huomioon. Jo vuosien talousarviot olivat henkilöstömenojen osalta alimitoitettu, mutta vajetta on pystytty toimintojen järjestelyillä ja osin budjetoimattomilla tuloilla. Talouskehyksestä johtuen riski pitää hyväksyä. Länsimetron käyttöönottoon liittyvien koulutusten ja tarkastusten viivästyminen voi pahimmillaan lykätä Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinnin käynnistämistä. Tällainen riski ei ole hyväksyttävällä tasolla ja se tulee hallita yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa. Riskin vähentäminen kasvattaa talousarvion ylittymisen riskiä. Jatkuvuuden hallinnan kannalta on tunnistettu erilaisia riskejä osana toimintaympäristön arviointia. Keskeistä on turvata pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden saatavuus alueen kuntalaisille riippumatta eri organisointivaihtoehdoista Espoon kaupungin sisällä tai mahdollisesti laajemmissa muutoksissa osana sote- ja aluehallintoratkaisuja. Pelastuslaitoksen kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Muun muassa häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä osto-osaamista. Erityisen haasteen muodostavat riippuvuudet muista toimijoista. Ensihoidon laajentuessa kasvavat yleiskulut jaetaan HUS:n kanssa. Jos pelastuslaitos ei tuota ensihoitopalveluita vuoden 2017 jälkeen jollain alueella, tarkoittaa tämä tuotannon supistamista, yleiskulujen uudelleenjakoa ja pelastustoimen kuntamaksuosuuden nousua. Riski pyritään poistamaan vaikuttamalla aktiivisesti siihen, että pelastuslaitos toimii jatkossakin ensihoitopalvelujen järjestäjänä. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä ja hallinnollista viivettä. Riskiä pyritään vähentämään hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoinnilla. Tehdyt kunnalliset eläkeratkaisut ovat selkeästi lisänneet ennenaikaisesti eläköityneiden osuutta kokonais-määrästä ja tämä nostaa eläkeperusteisia kuluja merkittävästi. Riski otetaan huomioon tulevien vuosien taloussuunnitelmissa.

83 81 Sosiaali- ja terveystoimi SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

84 82 Sosiaali- ja terveystoimi

85 83 Taloussuunnitelma SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TARINA Talousarvio toteuttaa Espoo-tarinaa. Toteutamme palvelut yhteistyössä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Kohtaamme sekä toimintaympäristön haasteet että espoolaiset avoimen myönteisin mielin. Autamme asiakkaitamme löytämään oman elämänsä kannalta hyviä ratkaisuja. Kehitämme palveluja yhdessä asiakkaidemme kanssa ja pyrimme entistä paremmin vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Rakennamme parempaa palvelua asiakkaille ja hyvinvointia henkilöstölle. Samalla huolehdimme siitä, että julkiset varat ovat tehokkaassa käytössä. Parempaa palvelua asiakkaalle: Panostamme ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Palvelut ovat helposti saavutettavissa ja niitä on tarjolla ajoissa ja tarpeen mukaan. Eheät palvelupolut ja sujuvat liukumäet ovat tavaramerkkimme. Otamme asiakkaat mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Osaamme kysyä asiakkaalta, mikä on hänelle tärkeää, ja ohjaamme hänet tilanteeseen parhaiten soveltuvien palvelujen pariin. Meille ei voi tulla väärästä ovesta. Hyvinvointia henkilöstölle: Espoossa työskentely houkuttelee, sillä meillä on tekemisen meininki. Työskentelemme innostuneesti, tavoitteellisesti, tuottavasti ja kumppanuuksia rakentaen. Etsimme vaikuttavia toimintatapoja ja olemme valmiita uudistumaan, jotta pystymme palvelemaan kasvavaa asiakaskuntaa entisin resurssein. Haluamme tehdä arjen työstä sujuvaa ja pitää kiinni osaajista. Oman toiminnan kehittäminen kuuluu jokaisen työhön. Julkiset varat vastuullisessa käytössä: Suuntaamme käytössä olevat resurssit tehokkaasti asiakaspalveluun ja henkilöstömenoihin. Pyrimme hillitsemään henkilöstömenojen kasvua rajaamalla ylityötä, toimien täyttöä ja vuokratyövoiman käyttöä. Suhtaudumme harkiten palvelujen ostoihin ja hankintoihin ja olemme säästäväisiä toimitilojen käytön suhteen. Huolehdimme siitä, että asiakasmaksut, korvaukset ja myyntitulot kerätään. Vastuullinen säästäminen on nyt välttämätöntä. Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.

86 84 Taloussuunnitelma Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Työn tuottavuus Sotepalveluissa paranee. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Keskeisten suoritteiden deflatoidut kustannukset laskevat 1 %: - kotihoidon asiakaspalvelutunti - lastensuojelun asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset - terveysasemakäynti Keskeiset TATU-ohjelmaan liittyvät Sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteet ovat toteutuneet. Toteutuneet toimenpiteet Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -717,4 milj. euroa. Toimintakate, M HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1,5 % / vuosi. Tilakustannukset/asukas alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Espoon erikoissairaanhoidon menojen kasvua hillitään. Palvelusopimuksen deflatoitu arvo asukasta kohti laskee 1,5 %. Tilakustannukset/asukas Palvelusopimuksen deflatoitu arvo Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin paranee. Kelpoisuuden täyttävien hakijoiden määrä kasvaa työvoimavajealoilla. Hakijoiden määrä avointa vakanssia kohden seuraavissa ammattiryhmissä: lääkärit, sosiaalityöntekijät, hammashoitajat ja sairaanhoitajat Vaihtuvuus vähenee työvoimavajealoilla. Vaihtuvuus ammattiryhmissä: lääkärit, sosiaalityöntekijät, hammashoitajat ja sairaanhoitajat Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 pv / htv. (Vuoden 2012 lähtöarvo on 18,3 päivää / henkilötyövuosi) Työhyvinvointimatriisi Terveysperusteiset poissaolot päivää / htv. Sotet seuraa lisäksi: lyhyet (1-3 pv) sairauspoissaolot % palvelusuhdepäivistä (tavoiteltava alenema vuoteen 2012 verrattuna on 20 %)

87 85 Taloussuunnitelma Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa kohdeväestöön (palveluostojen muutosten vaikutus henkilötyövuosien määrään arvioidaan) Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Kasvaviin lakisääteisiin asiakastarpeisiin vastaaminen ei ole mahdollista kehyksen puitteissa. Valtion budjetin leikkaukset nostavat vähimmäisturvan tarvetta (toimeentulotuki). Yksityisen terveyspalvelujen Kela-tukien leikkaus lisää palvelujen kysyntää kaupungin tarjoamissa palveluissa (terveysasemat, suun terveydenhuolto). Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Talouden kehitystä seurataan aktiivisesti ja korjaaviin toimiin ryhdytään mahdollisimman varhain. Tuottavuutta parantavien toimenpiteiden ja rakenteellisten uudistusten toimeenpano varmistetaan. Talouden kehitystä seurataan aktiivisesti. Pyritään vaikuttamaan palvelujen kysyntään asiakasohjauksen kautta. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Terveysasemien palvelukyky paranee Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 17 pv. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on vuoden lopussa vähintään 92,3 %. T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani lokakuussa 2016 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet tilanteessa

88 86 Taloussuunnitelma Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä vuotiaat. Sijoitettuina olevien lasten ja nuorten osuus ikäluokasta on pienempi kuin vuonna Palvelujen digitalisointia lisätään ja käyttöä edistetään kustannusvaikuttavasti. SIjoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta yhteensä Sijoitettujen 0-12-vuotiaiden osuus ikäluokasta Kiireellisesti sijoitettujen vuotiaiden osuus ikäluokasta Sijoitettujen vuotiaiden osuus ikäluokasta Kiireellisesti sijoitettujen vuotiaiden osuus ikäluokasta Kirjautumisten määrä Espoon sähköisiin sote-palveluihin kasvaa 25 % Toimeentulotuen hakemuksista sähköisiä vähintään 50 % Terveyskeskusasioinneista sähköisiä vähintään 10 % Lastenneuvolan ajanvarauksista sähköisiä vähintään 30 % Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Vanhuspalvelujen ja lastensuojelun rakenteelliset muutokset eivät toteudu suunnitellussa laajuudessa. Terveyspalveluissa kysynnän kasvu johtaa jonotusaikojen pidentymiseen. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Palvelujen saavutettavuutta seurataan aktiivisesti. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen.

89 87 Taloussuunnitelma Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä luodaan kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Palvelusetelin käyttökohteet lisääntyvät ja käytön volyymi (, kpl) kasvaa Palvelujen määrä, joissa mahdollisuus käyttää palveluseteliä, kpl Myönnettyjen palvelusetelien määrä yhteensä, kpl Myönnettyjen palvelusetelien arvo yhteensä, euroa Maahanmuuttajien kotoutuminen ylläpitää kaupungin elinvoimaisuutta sekä turvaa jatkossa työvoiman saatavuuden. Maahanmuuttajien osuus asiakkaista eri palveluissa vastaa paremmin heidän osuutta väestöstä huomioiden palvelutarpeen erot. Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Palvelujen kohdistuminen on selvitetty keskeisissä palveluissa Toteutuneet toimenpiteet Resurssit ja johtaminen Sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteena on parantaa työn tuottavuutta lisäämällä asiakastyön osuutta työajasta, automatisoimalla rutiiniprosesseja ja tarjoamalla asiakkaille mahdollisuuksia itsepalveluun. Tuottavuuden kasvutavoite on 1 prosentti. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tuottavuus kasvaa vähintään 1,5 prosenttia vuodessa ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua hillitään. Sosiaali- ja terveystoimi on entistä houkuttelevampi työnantaja työvoimavajealoilla ja tavoitteena on, että kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä lisääntyy ja työvoiman vaihtuvuus vähenee. Työhyvinvointi kohenee ja terveysperusteisia poissaolopäiviä on enintään 13 päivää/ henkilötyövuosi. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Asukkaat ja palvelut Sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteet: Terveysasemien palvelukyky paranee: odotusaika vastaanotolle kiireettömässä asiassa on korkeintaan 17 päivää. Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan: kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on vuoden lopussa vähintään 92,3 prosenttia. Kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta pienenee: sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuus ikäluokasta on pienempi kuin vuonna 2015.

90 88 Taloussuunnitelma Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteena on, että etsimme kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa: palvelusetelin käyttökohteen lisääntyvät ja käytön volyymi kasvaa. Maahanmuuttajien kotoutuminen ylläpitää kaupungin elinvoimaisuutta sekä turvaa jatkossa työvoiman saatavuuden: maahanmuuttajien osuus asiakkaista eri palveluissa vastaa paremmin heidän osuutta väestöstä huomioiden palvelutarpeen erot. Muutoksia lainsäädännössä Uuden sosiaalihuoltolain kotipalvelua koskevat säännökset ovat tulleet voimaan ja suurin osa muista säännöksistä Hoidon ja huolenpidon turvaavia päätöksiä sekä henkilökunnan ilmoitusvelvollisuutta ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta alkaen. Uusi sosiaalihuoltolaki vaikuttaa osaltaan sosiaalihuollon tehtävärakenteisiin ja henkilöstön käyttöön. Lakiin sisältyvät yhteistyövelvoitteet aiheuttavat toimenpiteitä kunnissa osana lain toimeenpanoa. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä korvaa sosiaalihuollon kelpoisuuslain ja sen myötä siirrytään samantyyppiseen ammatinharjoittamisoikeuden sääntelyyn kuin terveydenhuollossa. Eduskuntakäsittelyn aikana lakiin lisättiin hallituksen esitystä tiukemmat edellytykset toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa ( epäpätevät sosiaalityöntekijät ). Laki tulee voimaan Uuden sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista -lain tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalihuollon käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Jatkossa sosiaalihuollon asiakasasiakirjat laaditaan määrättyyn lain edellyttämään muotoon. Myöhemmin tarkoituksena on siirtyä myös sosiaalihuollossa valtakunnalliseen sähköiseen arkistoon. Lain voimaantulo tapahtuu vaiheittain niin, että osa säännöksistä on tullut voimaan ja viimeiset säännökset tulevat voimaan vasta vuonna Toimeentulotuesta annetun lain muutosten tarkoituksena on siirtää perustoimeentulotuen myöntäminen kunnilta kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Tuki säilyy hakemuksen perusteella myönnettävänä etuutena. Kunnat osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen edelleen siten, että kuntien rahoitusosuus kustannuksista on 50 prosenttia. Kuntien osuus vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Lain muutos tulee voimaan , mutta siihen varautuminen aiheuttaa jo aikaisemmin kustannusvaikutuksia kunnissa.

91 89 Taloussuunnitelma Talous ja investoinnit 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Aineettomat hyödykkeet TP 2014 Tulot Menot Netto Koneet ja kalusto 952 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TP 2014 Menot Netto Vuonna 2016 sosiaali- ja terveystoimen toimintatulot ilman valmistus omaan käyttöön -erän vaikutusta kasvavat 14,7 milj. euroa eli 17,7 prosenttia. Tuloarviossa on huomioitu asiakasmaksujen korotukset yhteensä 6 milj. euroa. Menot kasvavat 26,3 milj. euroa eli 3,3 prosenttia. Menot sisältävät valmistus omaan käyttöön erän. Vuonna 2016 on toimialatasoisesti varauduttu 7 milj. euron lisäyksellä turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin tuloihin ja menoihin. Kuntaliiton Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin - julkaisun mukaan Espoon nettotoiminta menot vuonna 2014 olivat euroa asukasta kohden. Espoon menot olivat viidenneksi alhaisimmat 60 suurimman kunnan ja kuntayhtymän vertailussa. Toimintamenot tulosyksiköittäin vuosina Tulosyksikkö TP 2014 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Sosiaali- ja terveystoimen esikunta

92 90 Taloussuunnitelma VANHUSTEN PALVELUT Tulosyksikön palveluihin sisältyvät Espoon perusterveydenhuollon sairaalahoito, vanhusten avopalvelut, kotihoito sekä pitkäaikaishoidon asumis- ja laitospalvelut. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Vanhusten palvelujen vastuulla on järjestää kotihoitoa, sairaalahoitoa, asumispalveluja ja laitoshoitoa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Ikääntyneen väestön ennaltaehkäiseviä avopalveluja ja päivätoimintaa järjestetään Espoon viidellä suuralueella arkipäivisin. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa talousarviovuoden loppuun mennessä väestöennusteen mukaan henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mikä on kaksi kertaa normaalia vuosittaista kasvua suurempi. Väestön ikääntymisen seurauksena muistisairaiden henkilöiden määrä kasvaa, mikä lisää palvelutarvetta erityisesti kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa. Vuoden 2016 talousarvio mahdollistaa uuden sairaalan suunnitelman mukaisen käyttöönoton sekä muilta osin palvelut vuoden 2015 lopun määrällisellä tasolla koko vuoden 2016 ajan. Tulosyksikön painopisteet vuonna 2016 ovat: Mahdollistamme kotona asumisen Ennalta ehkäisevät toimenpiteet vähentävät palvelujen tarvetta Neuvonnalla ja palveluohjauksella varmistamme tarkoituksenmukaisen palvelujen käytön Tuemme omaishoitajien jaksamista Kehitämme uusia palveluja ja ratkaisuja kotona asumisen tueksi Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikeudenmukaisesti ja ajallaan Potilaat saavat sairaalassa tehokasta ja vaikuttavaa hoitoa sekä kuntoutusta Olemme ylpeitä palvelumme laadusta Asiakkaat ja heidän läheisensä kehittävät kanssamme laadukkaita palveluja ja lisäämme asiakkaiden valinnanvapautta Asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin Palvelujen saatavuus on hyvä Potilas ja asiakasturvallisuus ovat korkealla tasolla Olemme ystävällisiä kuten haluaisimme läheisillemme olevan. Meillä on osaavat ja hyvinvoivat työntekijät sekä taitavaa johtamista Kehitämme omaa työtämme ja osaamistamme Johdamme oikeudenmukaisesti ja hallitsemme muutoksen johtamisen Organisoimme työmme hyvin Meillä on toimiva johtamisjärjestelmä ja prosessit sekä johtamista tukeva seurantajärjestelmä Kaupungin talous pysyy tasapainossa Toimintojemme tuottavuus paranee Palvelurakenteemme on kustannustehokas Hoitoketjumme toimivat Järjestämme palvelumme monituottajamallia hyödyntämällä: paras hinta-laatu -suhde ratkaisee

93 91 Taloussuunnitelma Keskeiset muutokset vuonna 2016 ovat: Jorvin sairaalan yhteydessä oleva Espoon 22-paikkainen päivystysosasto käynnistyy tammikuussa. Uusi kymmenpaikkainen saattohoitoyksikkö käynnistetään Puolarmetsän sairaalassa keväällä. Nämä muutokset toteutetaan muuttamatta sairaalan sairaansijojen määrää. Uuden sairaalan kalustus ja käyttöönotto toteutetaan syksyn aikana. Sairaalan toiminta siirtyy uusiin tiloihin vuodenvaihteessa 2016/2017. Ikääntyneen väestön neuvonta, palvelutarpeiden selvittäminen ja palveluohjaus keskitetään uuteen yksikköön kevään aikana. Leppävaaran elä ja asu keskuksen käyttöönottoa valmistellaan. Uuden yksikön käyttöönoton vaikutukset palveluverkkoon selvitetään ja tuodaan päätettäväksi. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä koko Espoossa. Kotihoidon ostopalvelut kilpailutetaan. Palvelusetelin osuutta palvelujen järjestämistapana lisätään. Valtuuston päätettäväksi tuodaan Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma Ohjelma sisältää vanhuspalvelujen palvelurakenteen kehittymissuunnitelman. Henkilöstö Talousarviokaudella toteutettavat toiminnan muutokset sekä uusi alkava toiminta vaikuttavat henkilöstöön. Vuoden 2016 aikana tapahtuvat toiminnan muutosten edellyttämät henkilöstötarpeet toteutetaan nimikkeenmuutoksilla. Vuonna 2017 Espoon uuden sairaalan toiminnan käynnistyessä sairaalan laitosapulaiset siirtyvät HUS Desikon työntekijöiksi. Muutos on suunniteltu yhdessä henkilöstön kanssa. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen toiminnan käynnistyessä osa nykyisistä, vanhusten avopalvelujen toiminnoista henkilöstöineen siirtyy Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen. Siirtyvien avopalvelutoimintojen lisäksi seniorikeskukseen avataan ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien asukkaiden asumispalveluyksikkö. Väestön ikääntyminen ja vanhuspalvelulain mukainen, kotihoidon ensisijaisuus edellyttävät alueelliseen kotihoitoon 15 lähihoitajan vakanssia vuosina 2017 ja 2018, jotta vanhukset voidaan hoitaa palvelutarvetta vastaavasti heidän omissa kodeissaan. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Talousarviovuonna tulojen arvioidaan kasvavan noin 3,4 milj. eurolla eli 11,4 prosentilla. Tuloarviossa on huomioitu asiakasmaksujen korotukset.

94 92 Taloussuunnitelma Menot kasvavat muutettuun talousarvioon verrattuna noin 2,9 milj. eurolla eli 1,8 prosentilla. Menot sisältävät valmistus omaan käyttöön erän. Jorvin sairaalan yhteyteen rakentuva päivystysosasto kokovuotisena ja syyskuun alussa valmistuva Espoon uusi sairaala osavuotisena, nostavat vuokria noin 4,6 miljoonalla eurolla. Puolarmetsän sairaalan kiinteistössä ja Jorvin sairaalassa sijaitsevista vuodeosastoista luopuminen vuodenvaihteessa 2016/2017 vähentää vuokria noin 2,5 milj. eurolla. Kasvavan, ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää palvelurakenteiden ja palvelujen sekä järjestämis-, että tuottamistapojen uudistamista sekä tuottavuuden kasvua. Espoon uusi sairaala valmistuu Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus valmistuu AVOPALVELUT Palvelut Avopalvelujen tavoitteena on tukea kotona asumista järjestämällä neuvontaa, tukea ja toimintaa ikääntyneille ja heidän omaisilleen. Vanhusten avopalveluihin sisältyvät ennaltaehkäisevät palvelut, palvelukeskustoiminta, päivätoiminta, oma palvelutalotoiminta sekä omaishoidontuen järjestäminen 50 vuotta täyttäneille espoolaisille. Palvelutaso pysyy määrällisesti loppuvuoden 2015 mukaisena. Omaishoitoa tuetaan järjestämällä omaishoitajille ryhmäkuntoutusta, siivousapua ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Koneellinen lääkkeenjako otetaan käyttöön palvelutalojen asukkaille. Palvelukeskuksissa tarjotaan toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia sekä omien palvelutalojen asukkaille että alueen ikääntyneelle väestölle yhteistyössä muiden toimialojen ja järjestöjen kanssa. Mittarit TP 2014 TA Vanhusten omaishoidontuki - asiakkaita tuettuja kuukausia Päivätoiminta, oma toiminta - asiakkaita hoitopäiviä Päivätoiminta, ostopalvelut - asiakkaita hoitopäiviä Palvelutalot - asukkaita - %-osuus RAI-arvioiduista asukkaista, joiden palvelutarve korkea tai erittäin korkea käyntejä

95 93 Taloussuunnitelma Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Avopalvelujen tuloissa ei tapahdu muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Menot kasvavat talousarvioon 2015 verrattuna noin 0,9 milj. eurolla eli 8,4 prosentilla. Menojen kasvu kohdentuu omaishoitajien palkkioihin ja lakisääteisiin vapaapäiväjärjestelyihin. 242 PITKÄAIKAISHOITO Palvelut Pitkäaikaishoito järjestää sosiaalihuoltolain mukaiset ikääntyneiden ympärivuorokautiset yhteisölliset ja kodikkaat laitos- ja asumispalvelut espoolaisille senioreille. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään pääsääntöisesti asumispalveluna joko omissa tai ostetuissa yksiköissä. Hoiva-asumisen palvelusetelin käyttöönotto jatkuu sosiaali- ja terveyslautakunnan linjausten mukaisesti. Palvelusetelillä järjestettyjen asumispalvelujen osuutta lisätään tavoitteellisesti. Aurorakodin vanha kiinteistö edellyttää peruskorjausta. Selvitetään ajanmukaisen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen edellyttämät toimenpiteet. Viherlaakson ja Taavin muistipalvelukeskusten toimintaa kehitetään muistisairaiden kotona asumista tukeviksi yksiköiksi. Mittarit TP 2014 TA Omat palvelut - asiakkaita vuoden aikana asiakkaita laitoshoidossa pitkäaikaiset* laitoshoidossa lyhytaikaiset asumispalveluissa pitkäaikaiset asumispalveluissa lyhytaikaiset vuodepotilaiden %-osuus asukkaista hoitoaika pitkäaikaispäätöksestä ka. vuosina %-osuus asukkaista, joiden hoitoaika yli 5 vuotta %-osuus asukkaista, joiden hoitoaika alle 1 vuotta Ostetut palvelut** - asiakkaita vuoden aikana* asiakkaita * Sisältää asiakkaat, joiden palvelujakso on keskeytynyt ** Sisältää palveluseteliasiakkaat

96 94 Taloussuunnitelma Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tuloissa ja menoissa ei tapahdu oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. 243 ESPOON SAIRAALA Palvelut Espoon sairaalan toiminnan lähtökohtina ovat viiveetön hoitoon pääsy, yksilöllinen ja vaikuttava hoito ja kuntoutus sekä viiveetön kotiutus niin, että potilaat kuntoutuvat sairaalasta kotiin entistä nopeammin. Jorvin päivystysosaston yhteyteen valmistuva 22-paikkainen päivystysosasto, otetaan käyttöön tammikuussa Päivystysosaston avautuessa Espoon sairaalan kokonaispaikkamäärä pysyy vuoden 2015 tasolla, käytössä on 218 sairaansijaa. Muutos toteutetaan vähentämällä sairaansijoja Puolarmetsän sairaalassa. Osastojen profiileja tarkennetaan muutoksen yhteydessä. Puolarmetsän sairaalan kiinteistössä avataan kymmenpaikkainen saattohoitoyksikkö. Mittarit TP 2014 TA Vuodeosastot - vuoden aikana hoidettuja potilaita päivystyksenä tulleita potilaita hoitopaikkoja päättyneitä hoitojaksoja kotiutukseen päättyneitä hoitojaksoja Päiväsairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita hoitopaikkoja päättyneitä hoitojaksoja Kotisairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita hoitopaikkoja päättyneitä hoitojaksoja Kertakäyntejä Osa vuoden 2016 suoritteista sisältyy tehtäväalueelle 248

97 95 Taloussuunnitelma Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Espoon sairaalan tuloissa ei tapahdu oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Menoista on siirretty Espoon uuden sairaalan määrärahavarukseen 1,5 milj. euroa. Menot sisältävät nykyisen osastotoiminnan, avosairaanhoidon, lääkäripalvelut, kuntoutuksen ja sosiaalityön sekä pilottina alkavan kymmenpaikkaisen saattohoitoyksikön. Lääkäripalvelujen, kuntoutuksen ja sosiaalityön määrärahavarauksesta osa kohdentuu Espoon uuden päivystysosaston potilaille. Määrärahasiirto tehdään loppuvuodesta 2016, kun tiedot työpanoksen kohdentumisesta uuteen toimintaan valmistuvat. 245 VANHUSTEN PALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Vanhusten palvelujen yhteiseen määrärahavaraukseen sisältyvät tulosyksikön keskitetty johto ja asiantuntijapalvelut sekä kaikille palvelualueille kohdentuvia yhteisiä sisäisiä menoja kuten henkilöstö- ja työterveyspalvelut, tietoliikennepalvelut ja taloushallinto. Menot vähenevät edellisen vuoteen verrattuna noin 2,9 milj. eurolla. Menojen pienentyminen johtuu pääosin Espoon uuden sairaalan IT -suunnitteluprojektiin tarvittavan määrärahavaruksen vähentymisestä. 246 ASIAKASOHJAUSKESKUS Palvelut Asiakasohjauskeskukseen on keskitetty sairaalan ja pitkäaikaishoidon palvelujen asiakas- ja potilasvirtojen ohjaus sekä pitkäaikaishoitoon sijoittaminen.

98 96 Taloussuunnitelma TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tuloissa ja menoissa ei tapahdu oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Määrärahavaraus sisältää noin 0,2 milj. euron varauksen erityistason saattohoitopalvelujen ostoon Terhokodista. 247 KOTIHOITO Palvelut Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa turvallinen asuminen kotona kaikenikäisille espoolaisille, jotka yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella tarvitsevat kotisairaanhoitoa, kotipalvelua ja kotipalvelun tukipalveluja. Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito järjestetään ensisijaisesti heidän yksityiskoteihinsa. Kotihoitoon sisältyy alueellisen kotihoidon kotihoitopalvelut ja tukipalvelut sekä kotihoidon keskitetty palvelutarpeen arviointiyksikkö. Kotihoitoa ja sen tukipalveluja suunnataan eniten apua tarvitseville. Kotihoidon asiakkaiden lääkehuollossa otetaan käyttöön koneellinen lääkkeenjako. Alueellisessa kotihoidossa tarvepohjaisen toimintamallin kehittäminen jatkuu. Mittarit TP 2014 TA 2015 TA Alueellinen kotihoito asiakkaita - %-osuus RAI-arvioiduista asiakkaista, joiden palvelutarve korkea tai erittäin korkea käyntejä SHL-kuljetustuki, asiakkaita *Vuoden 2015 asiakasmäärä on ennuste Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kotihoidon Tuloarviossa on huomioitu asiakasmaksujen korotukset. Menoissa ei tapahdu oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavuuden kasvuun on luotu edellytykset aikaisempina vuosina tehdyillä toiminnan kehittämisprojekteilla ja teknologiainvestoinneilla. Käyttöönotettu toiminnanohjausjärjestelmä, mobiiliovenavaus, koneellisen lääkkeenjakelu ja tietojärjestelmäintegraatiot vapauttavat henkilötyöpanosta varsinaiseen asiakaspalveluun.

99 97 Taloussuunnitelma ESPOON UUSI SAIRAALA Uusi sairaalarakennus valmistuu syksyllä 2016 ja sairaala otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Sairaalan tulevaa toimintaa kehitetään yhteistyössä HUS:n ja Jorvin sairaalan kanssa lautakunnan hyväksymän uuden sairaalan toimintakonseptin linjausten mukaisesti. Tukipalveluja käynnistetään yhteistyössä HUS -liikelaitosten kanssa. Espoon uuden sairaalan päivystysosaston toiminta käynnistyy tammikuussa 2016 erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä kehitetyn toimintamallin mukaisena. Tavoitteena on ohjata potilaat, joiden hoitojakson pituudeksi arvioidaan 3 vrk (-5 vrk), Jorvin yhteispäivystyksestä uudelle päivystysosastolle. Kymmenen hoitopaikan palliatiivisen ja saattohoitoyksikön toiminta käynnistyy Puolarmetsän sairaalan tiloissa uuden sairaalan pilottihankkeena. Selvitetään ympäristökuntien sairaalan käyttö. Mittarit TP 2014 TA Osastot - vuoden aikana hoidettuja potilaita hoitopaikkoja päättyneitä hoitojaksoja kotiutukseen päätyneitä hoitojaksoja Polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut Hoitokeskus/päiväsairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita hoitopaikkoja päättyneitä hoitojaksoja Kotisairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita hoitopaikkoja päättyneitä hoitojaksoja kertakäyntejä Osa vuoden 2016 suoritteista sisältyy tehtäväalueelle 243 Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Espoon uuden sairaalaan noin 9,3 milj. euron määrärahavarauksesta 3,9 milj. euroa kohdentuu tammikuussa potilaskäyttöön avautuvalle päivystysosastolle. Syyskuussa 2016 valmistuvaan Espoon uuteen sairaalaan kohdentuu 5,4 milj. euron määrärahavaraus.

100 98 Taloussuunnitelma TERVEYSPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Terveyspalvelujen tulosyksikkö vastaa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, perusterveydenhuollosta, ympäristöterveydenhuollosta ja kaupungin hoidettavaksi kuuluvasta erikoissairaanhoidosta. Terveyspalvelujen tulosyksikkö vastaa erikoissairaanhoidon ja terveyspalvelujen tulosyksikön välisen yhteistyön kehittämisestä. Kaikissa terveyspalveluiden toiminnoissa väestönkasvu, ikääntyminen ja pitkittynyt talouden laskusuhdanne lisää kysyntää ja kiihdyttää siirtymää Espoon järjestämien terveyspalveluiden käytön pariin. Palvelualueesta riippuen asiakaspaineen arvioidaan kasvavan vuodessa 5 8 prosenttia vuosina 2016 ja Tulosyksikön painopisteet vuonna 2016: turvaa hoitoon pääsyn huolimatta selvästä kysynnän lisääntymisestä mittaa hoitotuloksia ja parantaa niitä turvaa tiedon tuotannon terveyspalveluiden toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi mittaa systemaattisesti asiakastyytyväisyyttä ja pitää sen korkealla tasolla parantaa henkilöstön saatavuutta ja edistää työhyvinvointia nostaa tuottavuutta vähintään TATU -ohjelman tavoitteiden mukaisesti Keskeiset muutokset ovat: suun terveydenhuollon organisaatiouudistus saatetaan voimaan vuoden 2016 alussa suun terveydenhuollon toimintamallien muutokset, kuten joustava ajanvaraus ja monihuonemalli terveysasemien pitkän aikavälin tiekartta valmistuu kevääseen 2016 mennessä murtumapotilaat keskitetään Jorvin uuteen päivystysrakennukseen Nuorten mielenterveyspalveluiden organisointi arvioidaan uudelleen 2016 aikana Holmanpuisto II tukiasuntojen loppuvuodeksi 2016 suunniteltu valmistuminen mahdollistaa psykiatrisen palveluasumisen hallitun vähentämisen Ison Omenan palvelutori valmistuu syksyllä 2016 ja Puolarmetsän terveyspalveluiden tiloista luovutaan. Apuvälinetoiminnot siirtyvät HUS:in organisaatioon ja ne tuotetaan Espoon Uuden sairaalan tiloissa Henkilöstö Terveysasemia lukuun ottamatta tulosyksikön henkilöstömäärä ei kasva. Henkilöstön vaihtuvuutta pyritään vähentämään. Henkilöstön osaamisessa korostuvat jatkossakin IT-osaaminen ja kyky tehdä työtä englannin kielellä. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

101 99 Taloussuunnitelma Vuonna 2016 toiminnallisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää merkittäviä prosessin uudistamisia ja toiminnan tehostamista. Tuloarviossa on huomioitu asiakasmaksujen korotukset. Matinkylän terveysasema peruskorjaus alkaa vuoden 2016 loppupuolella. Suun terveydenhuolto ja avokuntoutus eli apuvälinepalvelut saavat uusia tiloja Espoon uudesta sairaalasta. Vanhoista tiloista luovutaan. 250 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Palvelut Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestävät ehkäiseviä, hoitavia ja kuntouttavia palveluja nuorille ja aikuisille. Painopiste on avopalveluissa. Keskeisenä tavoitteena on tuottavuuden ja asiakasmäärien kasvu ja ostopalvelujen käytön seuranta. Mittarit TP 2014 TA 2015 TA Mielenterveys- ja päihdepalvelujen 2018 avopalvelut - asiakaskäyntejä, MtP-klinikka eri asiakkaita, MtP-klinikka laitosvieroitushoitovuorokausia (oma ja ostettu) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen erityispalvelut - psykiatrinen palveluasuminen, eri asiakkaita (oma ja ostettu) päihdepalveluasuminen, eri asiakkaita (oma ja ostettu) korvaushoitoa saaneet eri asiakkaat TA 2015 luku on ennuste Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas AVOSAIRAANHOITO Palvelut Terveysasemien T3 on enintään 18 vuorokautta, vaikka asiakkaita on edellisvuotta enemmän. Lisääntyvä asiakasmäärä edellyttää toimintatapojen jatkuvaa uudistumista ja toimintojen terveyshyödyn arviointia. Hoitotuloksia arvioidaan aiempaa enemmän ja haetaan sitä kautta toiminnan vaikuttavuuden lisäämistä.

102 100 Taloussuunnitelma Toiminnallisesti merkittävä muutos on Ison Omenan Palvelutorin valmistuminen, jolloin Puolarmetsän terveysasemasta luovutaan. Samaan aikaan Tapiolan kuvantamisyksikkö siirtyy Ison Omenan Palvelutorille ja tuoreiden murtumien diagnostiikka Jorvin päivystykseen. Ambulanssipotilaiden hoidon keskittämistä Jorviin tavoitellaan HUS:n kanssa, koska nykyisin iso osa terveysasemille tuoduista jatkaa päivän aikana hoitoon Jorviin. Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen ajaksi toiminta väistää Tapiolan terveysasemalle. Yhteistyössä perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikön kanssa valmistellaan koululääkärien työn keskittämistä perhe- ja sosiaalipalveluihin elokuusta 2016 alkaen. Mittarit TP 2014 TA Terveysasematoiminta (ei sisällä Jorvin tkpäivystystä) - asiakkaita lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä peittävyys väestöstä, % Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas SUUN TERVEYDENHUOLTO Palvelut Espoossa on 18 hammashoitolaa. Hammaslääkäreiden T3 on 50 vuorokautta ja suuhygienistien 30. Suun terveydenhuoltoon tulee organisaatiouudistus vuoden 2016 alusta. Organisaatiomuutoksen on tarkoitus sujuvoittaa toimintaa ja lisätä tuottavuutta sekä mahdollistaa uusien toimintamallien (esim. monihuonemalli ja joustava ajanvaraus) tuomista käytäntöön. Suun terveydenhuollon vuonna 2015 aloittaman laaturekisterin on tarkoitus lisätä toiminnan vaikuttavuutta. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys toteutetaan entiseen tapaan Pääkaupunkiseudun (PKS) yhteistyönä Meilahdessa. Suun erikoishoito järjestetään myös PKS -yhteistyönä Helsingissä. Mittarit TP 2014 TA Perushoito - asiakkaita sth peittävyys väestöstä, % käyntejä oma toiminta ostopalvelukäyntejä PKS-päivystyksessä PKS-erikoishoidon yksikössä TA 2015 luku on ennuste

103 101 Taloussuunnitelma Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas ERIKOISSAIRAANHOITO Palvelut Vuonna 2016 HUS -palvelusopimuksen mukaisiin menoihin on varattu 248,6 milj. euroa. Menot kasvavat 2,9 prosenttia. Palvelusopimuksen lisäksi Espoo ostaa suoraan lasten silmälääkäripalveluja, ruotsinkielisiä nuorisopoliklinikan palveluja sekä joitain tutkimuspalveluja. Erikoissairaanhoidon kysyntää ja kustannuksia kasvattavat väestönkasvu, ikääntyminen ja hoitojen kehittyminen. Terveyskeskuksesta tulee noin 60 prosenttia kaikista HUS:iin saapuvista espoolaisten lähetteistä. Terveyskeskuksesta tulevien lähetteiden määrä on taittunut. Erikoissairaanhoidon suoritemäärien ennustetaan vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvavan 3-4 prosenttia. Kasvu tulee jatkumaan vuonna Hoidon porrastuksen parantamiseksi ja palveluketjujen sujuvoittamiseksi tehdään systemaattista yhteistyötä HUS:n kanssa. Mittarit TP 2014 TA Nord-drg -tuotteita Hoitopäiviä Avohoitokäyntejä Hoidettuja eri asiakkaita Peittävyys väestöstä, % TA 2015 luku on ennuste Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

104 102 Taloussuunnitelma AVOKUNTOUTUSPALVELUT Palvelut Avokuntoutuspalveluihin sisältyvät avoterveydenhuollon fysioterapia, apuvälineyksikkö, kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU, lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu, aikuisten toimintaterapia ja veteraanipalvelut. Tulevaisuuden haasteena nähdään väestön ikääntyminen sekä laitoshoidon purku, jotka tulevat lisäämään avopalvelujen tarvetta sekä fysioterapiassa, toimintaterapiassa että apuvälinepalveluissa. Muutokset kohdistuvat eri toimintoihin eri tavoilla. Espoon Uuteen Sairaalaan sijoittuva apuvälinekeskus muuttuu vuoden 2016 aikana HUS:n toiminnaksi ja muuttaa yhteistyötapoja. Näiden vuoksi käynnistetään strategiatyö, jossa arvioidaan tulevaisuuden toimintamalli ja asiakkaita parhaiten palveleva henkilöstörakenne. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2016 aikana ja henkilöstö otetaan mukaan sen suunnitteluun. Mittarit TP 2014 TA Fysioterapia - asiakkaita käyntejä yhteensä Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Palvelut Espoon seudun ympäristöterveys huolehtii Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella kunnalle kuuluvista lakisääteisistä elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaisesta valvonnasta sekä eläinlääkintähuollon tehtävistä. Ympäristöterveydellä on alueella yhteensä noin valvontakohdetta, joiden valvonta perustuu valvontasuunnitelmiin. Tavoitteena on parantaa sektorikohtaisten valvontasuunnitelmien toteutumisastetta sekä lisätä ihmisten terveydensuojelua koskevien tavoitteiden esille tuomista ympäristöluvista, yvasuunnitelmista tai muista vastaavista hankkeista annettavissa lausunnoissa. Mittarit TP 2014 TA Eläinlääkintähuolto - käyntejä (sis. päivystys) valvontatehtäviä Yleinen terveysvalvonta - valvontakäyntejä (tarkastus, näytteenotto) kiireellisiä terveysvaaraepäilyjä TA 2015 luku on ennuste

105 103 Taloussuunnitelma Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas TERVEYSPALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET Terveyspalvelujen yhteisiin kustannuksiin sisältyvät tulosyksikön keskitetty johtaminen ja yhteiset koulutus- ja kehittämismäärärahat. TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Palvelut ja toiminnan kehittäminen Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaina ovat lasta odottavat perheet ja 0 6-vuotiaat lapset ja perheet. Neuvolapalvelujen peittävyys Espoossa on noin 90 prosenttia kohdeväestöstä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja käyttävät kaikki peruskoulujen, lukioiden ja toisen asteen oppilaat ja heidän vanhempansa. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö on kohdennettu pääasiassa alle 12-vuotiaiden lasten perheille. Lasten terapiapalvelujen asiakkaina on alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän vanhempiaan. Lastensuojelupalvelujen asiakkaina on 0 17-vuotiaita lapsia ja nuoria ja heidän huoltajiaan sekä jälkihuollossa olevat vuotiaat nuoret. Aikuisväestö on palvelujen käyttäjänä toimeentulotuessa, aikuissosiaalityössä, työllistämispalveluissa, talous- ja velkaneuvonnassa ja sosiaalisessa luototuksessa. Pakolaisten, paluumuuttajien ja nuorten turvapaikanhakijoiden kotouttamispalveluja järjestetään maahanmuuttajayksikössä. Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluja ovat sosiaalityö, omaishoidon tuki, asumispalvelut, päivä- ja työtoiminta sekä vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaiset muut palvelut ja tukitoimet. Vuoden 2016 aikana espoolaisten määrä kasvaa noin henkilöllä (+1,6 prosenttia), joista alaikäisiä on noin neljäsosa. Vieraskielisten prosentuaalinen lisäys on noin kuusi prosenttia. Väestön kasvu lisää palvelujen kysyntää ja haastaa uudenlaisiin palvelujen järjestämistapoihin kaikissa perhe- ja sosiaalipalveluissa.

106 104 Taloussuunnitelma Keskeisenä strategisena tavoitteena on vähentää raskaampien palvelujen kuten laitoshoidon tarvetta ja kehittää itse ja kumppaneiden kanssa vaikuttavaa varhaisemman vaiheen tukea. Erilaisia avopalveluja ja kotiin vietäviä palveluja on tarjolla aikaisempia vuosia enemmän, mikä on vähentänyt esim. lastensuojelun laitoshoidon tarvetta. Pitkään jatkunut talouden heikkeneminen näkyy voimakkaasti toimeentulotuen ja työllistämispalvelujen asiakasmäärien lisääntymisenä. Työllisyyden edistämiseen on esitetty toimenpiteitä ja on meneillään työllisyyshankkeita, joilla arvioidaan olevan työmarkkinatuen menokasvua ja toimeentulotuen kestoa hillitsevä vaikutus. Vammaispalveluissa tavoitteena on lisätä kevyempiä asumisen tuen ratkaisuja sekä vammaisten lasten perheiden kotiin vietävää tukea. Vuonna 2015 pilotoitu verkkoneuvonta otetaan käyttöön asiakkaiden ja viranomaisten väliseen yhteydenpitoon ja asiointiin keskeisissä palveluissa. Lapsiperheet voivat pyytää palvelua sähköisesti. Keskeiset tavoitteet vuonna 2016 ovat: Oikea-aikainen tuki lapsille, nuorille ja perheille Hyvä palvelujen saatavuus Työllisyyden edistäminen Sähköisen asioinnin lisääminen Henkilöstön hyvinvointi Budjetissa pysyminen Keskeiset muutokset vuonna 2016 ovat: voimaan astuneen sosiaalihuoltolain toimeenpano o konsultaation lisääminen peruspalveluille o monialainen palvelutarpeen arviointi o asiakaskirjaamisen uudistaminen Toimeentulotuen siirron Kelalle lukien valmistelu Espoossa Työllisyyden edistämiseen tähtäävien strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Vammaisten ja kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano siten että lisätään erityisesti kevyempiä asumisen tukipalveluja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpano yhteistyössä sivistystoimen ja muiden toimijoiden kanssa Varautuminen alaikäisten ja muiden turvapaikanhakijoiden määrän ja vastaanottopaikkojen lisäykseen Henkilöstö Henkilöstön täydennyskoulutuksessa painopiste on monialaisen arvioinnin ja yhteistyön kehittämiseen liittyvissä koulutuksissa. Työntekijöiden työhyvinvointia seurataan yleisellä tasolla joka toinen vuosi Kunta10 -kyselyllä. Tietoa täydennetään sähköisellä Työhyvinvointipuntari -kyselyllä. Tavoite on, että vähintään 2/3 henkilöstöstä arvioi sekä työn sujumisen että oman jaksamisensa hyväksi tai erittäin hyväksi. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tulee vaikuttamaan merkittävästi sosiaalityöhön kelpoisuusehtojen kiristyessä. Sosiaalityöntekijöiden saatavuus vaikeutuu.

107 105 Taloussuunnitelma Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Perhe- ja sosiaalipalvelujen vuoden 2016 talousarvio on noin 1,6 prosenttia vuotta 2015 suurempi. Tuloarviossa on huomioitu asiakasmaksujen korotukset. Toimeentulotuen kasvuun on varauduttu 2,7 milj. eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahavaraus on vuoden 2015 tasolla. Talousarvio on haasteellinen vammaispalveluissa, toimeentulotuessa ja työmarkkinatuen kuntaosuudessa. Vuodet 2017 ja 2018 sisältävät toimeentulotuen menot eikä perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan ole huomioitu. Auroran koulun ja päiväkodin yhteyteen valmistuu neuvolan toimitilat vuonna Tiloihin muuttavat Bembölen, Viherlaakson, Jupperin ja Lähderannan neuvolat. Ison Omenan palvelutorille keskitetään vuonna 2016 nykyiset Matinkylän terveysasemalla ja Olarissa toimivat neuvolat. Vuonna 2017 valmistuvaan Suviniityn lasten ja perheiden taloon tulee toimitilat päiväkodille ja neuvolalle. Tiloihin muuttaa Kiltakallion ja Suvelan neuvolat sekä osa Espoon keskuksen neuvolatoimintaa. Auroran vastaanottokodin korvaava Postipuun lastensuojeluyksikön valmistuu ja otetaan käyttöön alkuvuodesta Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus ja laajennus toteutuu vuosina Tulevina vuosina varaudutaan kehitysvammaisten ja vammaisten palveluasuntojen lisäykseen. Vuoteen 2019 mennessä on valmistumassa viisi erillistä vammaisten asumispalvelua tarjoavaa yksityistä hanketta. 271 TERVEYDENHOITO JA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ Palvelut Palvelualueen pääasiallinen kohderyhmä on koko Espoon lapsiväestö ja heidän perheensä, joista lähes 100 prosenttia käyttää terveydenhoidon palveluja. Kotipalvelua on käyttänyt 2,4 prosenttia espoolaisista lapsiperheistä. Synnytysten määrä on pienentynyt Espoossa vuosina 2014 ja 2015, minkä seurauksena äitiys- ja lastenneuvolan asiakas- ja käyntimäärissä tapahtuu vähennystä. Vapautuva resurssi paikkaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa olevan resurssivajeen oppilasmäärän kasvaessa. Neuvolapalveluja kohdennetaan enemmän tukea tarvitseville asiakkaille yksilöllisinä käynteinä ja moniammatillisena työnä. Neuvolapalveluissa kiinnitetään huomiota tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen, ongelmien puheeksiottoon ja asiakkaan muutoksen tukemiseen. Espoonlahden neuvoloissa pilotoidaan Turun Yliopiston kehittämää Voimaperheet -toimintamallia, jonka perusteella osalle perheistä tarjotaan mahdollisuus sähköiseen Voimaperheet -vanhempainvalmennukseen. Uudistettu isyyslaki tulee voimaan , jolloin isyyden tunnustaminen siirtyy osittain äitiysneuvoloihin.

108 106 Taloussuunnitelma Ison Omenan ja Suviniityn uusien neuvoloiden palveluja suunnitellaan palvelumuotoilua hyödyntäen yhdessä asiakasperheiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ison Omenan neuvolaan tulee ilta- ja lauantaivastaanottoja ja avoneuvolapalveluja. Sähköistä asiointia lisätään mm. ottamalla käyttöön uudistettu perhevalmennus, mikä sisältää sähköisen ennakkomateriaalin ja vertaisryhmäkäynnin. Peruskoulujen ja toisen asteen opiskelijat saavat vuoden 2016 aikana kaikki koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut lääkäripalvelut mukaan lukien terveydenhoidon palvelualueelta. Joitakin lääkärivakansseja siirretään perhe- ja sosiaalipalveluihin terveyspalveluista. Painopistealueina ovat ennaltaehkäisevien matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittäminen sekä päihteiden käytön vähentäminen. Espoolaiset lapsiperheet ovat käyttäneet enemmän kotipalvelua ja perhetyötä, mikä näkyy huomattavana asiakasmäärän kasvuna. Uusi sosiaalihuoltolaki lisäsi perheiden oikeuksia kotipalveluihin. Yhteistyötä lapsiperhe-järjestöjen kanssa lisätään, uusimpana yhteistyö Helsinki Mission kanssa isä- ja äitimentoritoiminnassa. Mittarit TP 2014 TA 2015 TA Palvelualue yhteensä asiakkaita käyntejä Äitiysneuvola - asiakkaita synnytyksiä käyntejä Lastenneuvola - asiakkaita käyntejä Kouluterveydenhuolto - asiakkaita käyntejä Opiskeluterveydenhuolto - asiakkaita yhteensä joista lukiolaisia joista ammatillisen oppilaitoksen ja AMKopiskelijoita käyntejä yhteensä joista lukiolaisten käyntejä joista ammatillisen oppilaitoksen ja AMKopiskelijoiden käyntejä Lapsiperheiden kotipalvelu* - asiakkaita yhteensä kontakteja yhteensä Perhetyö* - asiakkaita yhteensä kontakteja yhteensä * Tilastointi muuttunut 2015 alkaen, TP2014 ja TA2015 luvut lisätty vertailun helpottamiseksi (kontaktit sis. käynnit ja käynnin korvaavat puhelut) Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

109 107 Taloussuunnitelma LASTEN TERAPIAPALVELUT Palvelut Lasten terapiapalvelujen asiakkaina ovat alle 13-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Lasten terapiapalvelua on käyttänyt noin 1 6 prosenttia 0 12-vuotiaasta väestöstä. Lasten kuntoutuspalvelut, perheneuvola ja lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö auttavat lasta ja perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä asiakaslähtöisessä yhteistyössä muun verkoston kanssa. Tehostettua palveluohjausta, porrastettua palvelurakennetta, konsultatiivista ja jalkautuvaa työotetta sekä tiedonkeruuta juurrutetaan pysyviksi toimintatavoiksi, joilla tehostetaan ja seurataan palvelujen saatavuutta, sisältöä ja tuloksellisuutta. Perheneuvolan alkuinterventiokäytäntöä vahvistetaan ja hoidollisen työn rakenteita selkiytetään. Hoidollisessa työssä vahvistetaan perheasioiden sovittelun ja ryhmämuotoisen kuntoutuksen käytäntöjä. Lasten kuntoutuspalveluissa kehitetään edelleen nettipalveluja, esim. toimintaterapiasivut, ennaltaehkäisevää palvelua, esim. kirjastoprojekti ja ryhmämuotoista kuntoutusta, esim. suora ohjaus varhaiskasvatuksesta sekä luodaan sujuvia käytänteitä esikoululaisille suunnattuihin tukitoimiin. Lastenpsykiatrisen avohoitoyksikössä käynnistetään uusia ryhmämuotoisia hoitoja sekä kehitetään edelleen konsultaatiotiimin työtapoja ja konsultaatiomallia yhteistyökumppaneille. Mittarit TP 2014 TA Lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö - asiakkaita kontakteja Perheneuvola - asiakkaita kontakteja Puheterapia - asiakkaita kontakteja Toimintaterapia - asiakkaita kontakteja Psykologitoiminta - asiakkaita kontakteja TP 2014 ja TA 2015 lukuja on osin korjattu/tarkennettu. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

110 108 Taloussuunnitelma LASTENSUOJELUPALVELUT Palvelut Lastensuojelun palvelujen piirissä on 7,4 prosenttia espoolaisista lapsista ja nuorista. Lapsiperheet voivat saada palveluja aiempaa helpommin ja ilman lastensuojeluasiakkuutta myös lastensuojelun palvelualueelta. Palvelutarpeen arviointiin kehitetään uusi yhteinen malli yhteistyössä muiden lasten, aikuisten ja perheiden palveluiden kanssa. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen asiakas saa palveluja tarpeensa mukaan. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen tarvittaessa. Asiakkaan palvelut kootaan yhteiseen asiakassuunnitelmaan. Sähköinen lastensuojeluilmoitus on käytössä kaupungin viranomaisten välillä. Sama alusta laajennetaan uuden sosiaalihuoltolain mukaiseen ilmoitukseen. Lastensuojelun tukipalveluyksikkö koordinoi avohuollon ja osin myös sijaishuollon palveluja ja asiakasohjausta, kehittää ja tuottaa palveluja ja ylläpitää ammattilaisten sähköistä palveluportaalia, johon on koottu kaikki kaupungin lapsiperhepalvelut yhteystietoineen. Tukipalveluyksikön toiminnan laajentamista valmistellaan. Kiireellisten sijoitusten kriteerit kiristyvät alkaen. Valtuustokauden strateginen tavoite kiireellisten sijoitusten vähentämiseksi edellyttää toimia kaikilta lapsiperheiden parissa työskenteleviltä. Kiireellisen sijoituksen aikana tehdään arviointi kaupungin omissa palveluissa - vastaanottoperhetoiminnassa, Auroran vastaanottokodissa tai Poijupuiston vastaanottokodissa. Kriisi- ja arviointityön aikana pyritään minimoimaan lapsen/nuoren sijoituksen kesto laitoksessa ja siirtämään työskentelyn painopiste lapsen ja perheen kotiin. Ensisijaisesti käytetään sosiaaliohjauksen palveluja, tehostettua perhetyötä tai avohuollon sijoitusta ja viimesijaisena sijoittamista kodin ulkopuolelle. Sijaishuollon painopistettä tullaan siirtämään laitoshoidosta perhehoitoon. Perhehoitolaki tuli voimaan ja rajasi perheen hoidossa olevien lasten määrän neljään. Lakimuutoksesta johtuen perhehoidon palkkioita tarkistetaan ja sijaisperheiden rekrytointia tehostetaan. Sijaisperheitä pyritään löytämään lisää myös avohuollon sijoituksiin. Jälkihuollossa olevien nuorten palveluissa tiivistetään yhteistyötä muiden nuorten parissa työskentelevien kanssa. Lastensuojelun perinnän prosessia on uudistettu ja tehostettu vuoden 2015 aikana. Toiminta vakinaistetaan vuonna Omatila jatkaa verkostomaista yhteistyötä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Tapaamispaikkatoiminta tuli sosiaalihuoltolaissa lakisääteiseksi ja palvelujen tarve on lisääntynyt. Perheasioiden yksikössä isyyden tunnustaminen siirtyy osittain neuvoloiden tehtäväksi vuoden 2016 alussa.

111 109 Taloussuunnitelma Mittarit TP 2014 TA Sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkaita* Avohuollon lastensuojeluasiakkaita, v Lastensuojelulaitosten oma toiminta - sijoitettuja lapsia/nuoria hoitopäiviä hoitopaikkoja Lastensuojelulaitosten ostopalvelut - sijoitettuja lapsia/nuoria hoitopäiviä Perhehoito - sijoitettuja lapsia/nuoria hoitopäiviä sijaisperheitä Lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön perhetyö - asiakkaita oma ostopalveluasiakkaita * Uusi tilasto 2016 alkaen Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Palvelut Aikuisten sosiaalipalvelujen peittävyys vaihtelee toiminnoittain. Toimeentulotukea saaneiden osuus on 8,3 prosenttia väestöstä. Toimeentulotuen asiakasmäärä kasvaa edelleen työttömyyden lisääntyessä. Työvoimapalvelujen ulkopuolelle jääneet pitkäaikaistyöttömät ja tulottomat henkilöt ovat lisänneet sosiaalityön palvelujen kysyntää. Erityisesti asumisen ongelmat ovat lisääntyneet ja vuokravelkojen sekä häätöjen määrä on nousussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Espoossa noussut 40 prosentilla edellisestä vuodesta. Asiakasmäärän lisääntyminen tuo haasteita aikuissosiaalityön palvelutakuun toteutumiselle. Aikuissosiaalityössä on otettu käyttöön sähköinen toimeentulotuen hakemus ja asiakkaan omat sähköiset toimeentulotuen sivut. Asiakkaista yli 30 prosenttia hakee toimeentulotukea sähköisesti. Tavoitteena on nostaa edelleen sähköisten hakemusten määrää. Toimeentulotuen käsittelyssä on otettu käyttöön Lean-kehittämismalli, jolla prosessia on saatu tehostettua. Toimeentulotuen perusosan siirtoa Kelalle vuonna 2017 valmistellaan yhdessä Kelan ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

112 110 Taloussuunnitelma Sosiaalityön vastuu kuntoutuksessa ja työllisyyden hoidossa on kasvanut uudessa sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalista kuntoutusta järjestetään mm. asukastalo Kylämajassa. Espoon keskuksen ja Leppävaaran asukastaloja suunnitellaan yhteistyössä järjestöjen kanssa vuodelle Aikuissosiaalityö on aktiivisesti mukana Espoon Ohjaamo -hankkeessa, jonka tavoitteena on ohjata nuoria työhön, koulutukseen ja oikeiden palveluiden piiriin. Ohjaamossa työskentelee kokopäiväisesti aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja ja asumisen koordinaattori, joiden tehtävänä on ohjata asiakkaita oikeisiin palveluihin ja luoda verkostoa sosiaalityön ja työvoimapalveluiden välille. Asunnottomien palveluja vahvistetaan edelleen osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Asumisneuvontaa järjestetään yhteistyössä Espoon Asuntojen kanssa häätöjen ehkäisemiseksi. Asunnottomien päiväkeskustoimintaa jatketaan Espoon keskuksen järjestökadulla ja Espoonlahdessa. Espoo osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman kolmannen ohjelmakauden valmisteluun valtion ja muiden kuntien kanssa. Uuden ohjelmakauden painopisteenä on asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja haja-asutetun tukiasumisen lisääminen. Asumisen tukipalvelut monien eri palvelujen asiakkaille kilpailutetaan ja sopimukset tulevat voimaan Valtion kanssa pilotoidaan uudenlaista välivuokrausmallia. Asunnottomien asiakkaiden hätämajoituksen tarve on lisääntynyt. Asunnottomien vastaanottotoiminnan laajentamista valmistellaan vaihtoehtona osin epätarkoituksenmukaisesti järjestetylle tilapäismajoitukselle. Uusi yksikkö on tarkoitus käynnistää alkuvuonna 2016 tilapäismajoitukseen varatuin määrärahoin ja luopua vastaavasti tilapäismajoituksen ostoista. Vähävaraisten ruoka-avun jakelu toteutetaan yhdessä järjestöjen kanssa. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa laajennetaan lisääntyvän turvapaikanhakijamäärän vuoksi. Espoo perustaa uusia väliaikaisia asiakaspaikkoja yhteistyössä valtion kanssa. Mittarit TP 2014 TA Talous- ja velkaneuvonta, asiakkaita myönteisen päätöksen sosiaalisesta luototuksesta saaneita asiakkaita Sosiaalityön kotitalouksia* Toimeentulotuki - asiakkaita ** ** - pakolaiset ja maahanmuuttajat ruokakuntia pakolaiset ja maahanmuuttajat Pakolais- ja maahanmuuttajapalvelut, asiakkaita * Uusi tilasto 2016 alkaen ** Perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan ei ole huomioitu Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

113 111 Taloussuunnitelma VAMMAISTEN PALVELUT Palvelut Vammaispalvelulain mukaisia palveluja käyttää noin 1,6 prosenttia espoolaisesta väestöstä. Väestön ikääntyminen näkyy myös vammaispalveluissa palvelutarpeen lisääntymisenä. Yli puolet vammaispalvelulain mukaisten palvelujen piirissä olevista asiakkaista on 65 vuotta täyttäneitä. Kehitysvammalain perusteella järjestettäviä palveluja käyttää 0,33 prosenttia espoolaisesta väestöstä. Palvelutarve kasvaa väestönkasvua voimakkaammin kehitysvammaisten henkilöiden nuoren ikärakenteen ja kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisen vuoksi. Aikuisikäisiä kehitysvammaisia asuu tällä hetkellä lapsuudenkodissaan noin 200 ja keskimäärin 20 kehitysvammaista henkilöä tulee täysi-ikäiseksi vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä tuo haasteita erityisesti itsenäistä asumista tukevien uudenlaisten asumisratkaisujen ja -palvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestämiseen. Tavoitteena on lisätä erilaista tuettua asumista ja kotiin vietäviä tukipalveluja hyvien palvelujen läheisyyteen Espoon eri alueille. Vammaisten asumisen ohjelma vuosille valmistuu syksyllä Kehitysvammaisten laitoshoidon purku toteutetaan yhteistyössä palvelutuottajien kanssa. Vuoden 2019 jälkeen pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulee olemaan vain erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset asiakkaat, joiden palveluja ei pystytä muulla tavoin järjestämään. Laitoshoidon purku aiheuttaa vaativampaa hoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrän ja palvelutarpeen kasvua avopalveluissa ja terveyspalveluissa. Kustannusten arvioidaan nousevan 1,5-kertaisiksi laitoshoidon kustannuksiin verrattuna päivätoiminnan ja erilaisten tukipalvelujen lisääntyvän tarpeen vuoksi laitoshoidosta asumispalveluihin siirryttäessä. Laitoshoidon purkamiseen vastaa syksyllä 2016 Pellaksen alueelle yksityisenä hankkeena valmistuva asumisyksikkö, joka tuottaa laitoshoitoa korvaavaa asumispalvelua. Vuoden 2016 aikana valmistuu lisäksi yksityisenä hankkeena ympärivuorokautista ja tuettua asumista tarjoava yksikkö Leppävaaraan alueelle. Vuoteen 2019 mennessä on valmistumassa edellä mainittujen lisäksi viisi erillistä vammaisten asumispalveluyksikköä Espoonlahden, Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueille. Vammaisten asumispalvelujen kilpailutuksen perusteella tehtävät uudet sopimukset tulevat voimaan kesällä Asumispalvelujen asiakkaiden kokonaistilanteet tarkistetaan siten, että asumisen tukipalvelut vastaavat asiakkaiden tarvetta. Henkilökohtaisen avun kehittämishanke käynnistetään. Ensisijainen palvelun järjestämistapa on ollut työnantajamalli. Ostopalveluna henkilökohtaista apua on järjestetty rajatusti ja erityisin perustein. Palvelusetelin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti vaihtoehtona työnantajamallille tilanteissa, joissa työnantajamalli ei ole soveltuva. Sähköinen palveluseteli -hanke jatkuu henkilökohtaisen avun palvelussa. Sähköisen kuljetuspalveluhakemuksen asiakasmäärää on tavoitteena lisätä asiakkaan puolesta asioinnin käyttöönoton ja markkinoinnin avulla. Mittarit TP 2014 TA Vammaispalvelut, asiakkaita yhteensä joista - omaishoidontuen asiakkaita* kehitysvammapalvelujen asiakkaita* kuljetuspalvelutuen asiakkaita** henkilökohtaisen avun asiakkaita** vammaisten vakinaisen asumispalvelun asiakkaita** työ- ja päivätoiminnan asiakkaita** pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaita** * Vuoden 2014 ja 2015 luvut eivät ole vertailukelpoisia jatkovuosiin, koska asiakastietojärjestelmästä on poistettu 2015 lopettaneita asiakkaita ** Uusi tilasto 2016 alkaen, TP2014 ja TA2015 luvut on lisätty vertailun helpottamiseksi

114 112 Taloussuunnitelma Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN HALLINTO Yhteisissä kustannuksissa on tulosyksikön yhteisiä menoja ja muita kohdentamattomia määrärahavarauksia. Talous TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas TYÖLLISYYSPALVELUT Palvelut Työllisyyspalveluin kuuluvat työvoiman palvelukeskuksen palvelut, tuettu työllistäminen ja työhön valmentavat palvelut, kuntouttavat palvelut sekä työllistymistä edistävät hankkeet. Kaupungin työllisyyspalvelujen kohderyhmänä ovat espoolaiset työttömät, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Erityisenä kohderyhmänä ovat yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Työllisyyspalveluja kehitetään kaupungin strategisten linjausten mukaisesti konsernihallinnon kaupunkikehityksen ohjauksessa. Tavoitteena on kasvattaa kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää 30 prosentilla, kehittää ja lisätä työpajatoimintaa ja työhönvalmennusta sekä kohdentaa Espoo-lisää yrityksiin, jotka työllistävät nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Työvoiman palvelukeskustoiminta (TYP) muuttui lakisääteiseksi Palvelukeskuksen asiakasmäärä tulee kasvamaan merkittävästi vuonna 2016 sekä toiminnan lakisääteistämisen että pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi. Kunta hankkii yhdessä valtion kanssa uutena palveluna kartoitusjaksoja asiakkaiden palvelutarpeiden arvioimiseksi. Palveluun osallistuminen ei ole enää asiakkaalle vapaaehtoista, vaan perustuu työttömyyden kestoon ja monialaisen yhteispalvelun tarpeeseen. Tuettu työllistäminen ja työhön valmentavat palvelut koordinoivat palkkatukityöllistämistä ja työkokeiluja. Kaupunki työllistää palkkatuella vuosittain noin 200 henkilöä, jonka lisäksi valmentavilla työpajoilla on noin 200 henkilöä.

115 113 Taloussuunnitelma Kuntouttavissa palveluissa koordinoidaan muiden kuin TYP -asiakkaiden kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalihuoltolakiin perustuvaa työtoimintaa. Kuntouttavia palveluja tarjotaan sekä yksilö- että ryhmämuotoisina omilla kuntouttavilla työpajoilla, kaupungin toimialoilla ja ostopalveluina. Työllisyyskonsertti Sello-hankkeelle on myönnetty ESR-rahoitus ajalle Hankkeessa edistetään työttömien työllistymistä suoraan ketjuyrityksiin isoissa kauppakeskuksissa. Työllisyyspalvelut on hakenut Työllisyyspoliittista avustusta Uudenmaan TE -toimistolta TYÖRASTI Espoohankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä vailla ammattia olevien henkilöiden ammatillista osaamista ja suomenkielen taitoa. Pääkaupunkiseudun kuntien ja ELY -keskuksen kanssa valmistellaan ESRhanketta, jossa kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut työttömät. Mittarit TP 2014 TA Työllisyyspalvelut* - työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita yhteensä aktiivitoimenpiteissä olevia asiakkaita kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita * uusi tilasto vuodesta 2016 alkaen Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNTA Toimialan esikunta tukee ja edistää toimialan strategista johtamista, kehittämistä, digitalisointia, päätöksentekoa, viestintää, hyvää hallintoa, yhtenäisyyttä, seutuyhteistyötä sekä tuottaa toimialalle keskitettyjä asiantuntijapalveluja. Esikunta tuottaa myös suoria asiakaspalveluja. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

116 114 Taloussuunnitelma TOIMIALANJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Tehtäväalueeseen sisältyvät toimialajohtaminen, toimialan valmiussuunnittelu, kansainvälinen toiminta ja poikkihallinnollinen Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma, Tajua Mut! -hanke sekä varautuminen määrättyihin yhteisiin menoihin ja toimialatasoisiin eriin. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Menoihin sisältyy vuonna 2013 alkaneen elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman menot noin 0,2 milj. euroa. Toimialatasoisesti varaudutaan 7 milj. eurolla turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin tuloihin ja menoihin vuonna Lisäksi tehdään keskitetty 2,7 milj. euron määrärahavaraus, jolla varaudutaan kysynnän muutosten kriittisimpiin riskeihin. 293 TALOUS JA HALLINTO Tehtäväalueelle sisältyvät talous- ja hallintojohtajan, lautakunnan, jaostojen, neuvostojen sekä talousohjaus-, henkilöstö-, tietohallinto- ja palveluyksiköiden menot. Lisäksi menoihin sisältyvät koko toimialan työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet ja järjestöavustukset. Palvelut Talouden ja hallinnon tulosalue vastaa toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä hallinnosta. Lisäksi tulosalue vastaa yhteisten prosessien ja toimintamallien noudattamisesta ja huolehtii asiamiestoiminnasta, ruotsinkielisten palvelujen koordinoinnista, päätöksenteon valmistelun laadusta ja ohjeistuksesta, lainopillisen neuvonnan järjestämisestä, yksilöasioiden jaoston prosessista uudistamisessa, juridisen tuen asiakaslähtöisessä uudistamisessa ja johdon raportoinnin kehittämisessä. Vuoden 2016 aikana tehtäväalueen organisaatiota uudistetaan asiakas- ja asukaslähtöisesti. Painopisteet ovat toimialan tulorahoituksen hallinnan ja seudullisesta yhteistyöstä. Mittarit TP 2014 TA Järjestöavustukset, Järjestöhakemuksia

117 115 Taloussuunnitelma Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Menoihin on varattu vanhusneuvoston toimintaan euroa ja vammaisneuvon toimintaan euroa. 296 KEHITTÄMINEN Palvelut Tehtäväalueelle sisältyvät, kehittämisyksikön ja viestinnän menot.sosiaali- ja terveystoimen kehittämisen tulosalue Ketterä tukee strategiatyötä ja johtamista sekä valmentaa työyhteisöjä ja tiimejä oman työn kehittämisen menetelmissä, kuten jatkuva parantaminen, sujuvat prosessit, virtaus ja Lean, potilasturvallisuus ja muutoksen johtaminen. Ketterä koordinoi Sote -ohjelmaa, joka kokoaa yhteen Espoon sisäisen ja kansallisen Sote-IT -tietämyksen, huolehtii kehitysprojektien ohjaamisesta ja priorisoinnista toiminnan tarpeiden lähtökohdista hyödyntäen yhteistä projektisalkkua. Vuoden 2016 aikana parannetaan edelleen kuntalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin sekä kansallista yhteistyötä tietojärjestelmien hyödyntämisessä. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

118 116 Taloussuunnitelma

119 117 Sivistystoimi SIVISTYSTOIMI

120 118 Sivistystoimi

121 119 SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMEN TARINA Sivistystoimi tarjoaa elämän eväitä ja hyvinvointia Tarjoamme espoolaisille mahdollisuuksia oppia, kehittää itseään ja ylläpitää hyvinvointia. Vastaamme nopeasti kasvavan ja monimuotoistuvan väestön palvelutarpeisiin hallintorajoista riippumatta. Suunnittelemme ja kehitämme toimintaamme yhdessä aktiivisten ja osallistuvien asukkaiden kanssa. Sivistyspalveluja tuottavat kaupungin ohella monet konserniyhteisömme, kumppanimme ja kolmannen sektorin toimijat. Oppiminen, liikunta, kulttuuri ja vapaa sivistystyö ovat paitsi tärkeitä itsessään, myös välineitä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Palvelukokonaisuutemme on vetovoimatekijä ja se rakentaa myönteistä, vireää ja osaavaa kaupunkia. Toimintamme vahvistaa Espoota kansainvälisesti tunnettuna tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä. Tietoa, taitoa, aktiivisuutta Hyvän elämän pohja luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Edistämme lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista varhaiskasvatuksesta lähtien kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa. Elinikäinen oppiminen ja vankka osaaminen ovat menestyksemme kivijalka. Tarjoamme yhteistyössä Omnian kanssa oppijoille edellytykset kasvaa, kehittyä ja voida hyvin. Oppiminen alkaa lapsena ja jatkuu läpi aikuisiän ja ikäihmisenä. Tulevaisuudessa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia opetellaan turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä. Varmistamme erinomaiset oppimistulokset, vastaamme tuen tarpeisiin ja takaamme sujuvan oppimispolun kouluasteelta toiselle ja työelämään. Koulutuskonsernin avulla tarjoamme aikuisille mahdollisuuksia ylläpitää osaamistaan sekä pysyä pitkään vireänä. Espoolainen osaaminen on huipputasoa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Toimimme aktiivisena ja aloitteellisena kumppanina kansallisissa ja kansainvälisissä koulutusverkostoissa. Espoon kansainväliset ja kielitaitoiset kuntalaiset rikastuttavat kaupunkiamme. Helposti saavutettavat tapahtumat, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kirjastot sekä nuorisotoiminta tukevat asukkaidemme hyvinvointia sekä ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Kulttuuriverkostomme muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Kuntalaisille on tarjolla taide- ja kulttuurikasvatusta, omaehtoista tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia sekä ammattimaisesti tuotettuja rikastuttavia elämyksiä. Monipuoliset, espoolaista luontoa hyödyntävät ulkoilu- ja lähiliikuntapaikat synnyttävät alueellista aktiivisuutta ja tarjoavat mahdollisuuksia luontoelämyksiin. Kasvatamme lapsia ja nuoria liikkumiseen, kannustamme työikäisen väestön liikunnallista elämäntapaa ja tuemme ikäihmisten omatoimisuuden säilyttämistä. Hoidettu ja turvallinen ympäristö innostaa oppimaan ja liikkumaan. Luomme edellytyksiä myös huippu-urheilulle, joka osaltaan innostaa kuntalaisia liikkumaan, tuottaa elämyksiä ja rakentaa myönteistä Espoo-mielikuvaa.

122 120 Kohtaamisia, vuorovaikutusta, yhteistyötä Espoon historian tuntemus vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta. Kaksikielisyys on osa espoolaista perinnettä ja nykypäivää. Tarjoamme asukkaiden tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivia, helposti saavutettavia palveluja molemmilla kotimaisilla kielillä kaikilla kaupungin omaleimaisilla suuralueilla. Kulttuurinen monimuotoisuus on arvokas osa espoolaista arkea. Otamme monimuotoisuuden huomioon palvelujen järjestämisessä ja osaamisen lisäämisessä. Sivistyspalvelumme kiinnittävät espoolaiset sekä turvapaikan hakijat osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Täydennämme aloitteellisesti kotouttamispalveluja Espooseen sijoitetuille maahanmuuttajille ja suuntaamme palvelujamme aktiivisesti syrjäytymisvaarassa oleville yksilöille ja asiakasryhmille. Tarjoamme asukkaillemme mahdollisuuksia kohtaamisiin ja yhdessä tekemiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Espoolaiset osallistuvat ahkerasti järjestö-, seura- ja yhdistystoimintaan. Tämä vahvistaa kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä. Avointa asennetta, jatkuvaa kehittämistä Haluamme olla edelläkävijöitä sivistyspalvelujen kehittämisessä. Tuotamme palveluja asiakkaiden tarpeista lähtien tavoitteenamme asukkaiden entistäkin parempi palvelu ja arjen sujuvuus. Toteutamme palvelut tarkoituksenmukaisissa ja monikäyttöisissä tiloissa kustannustehokkaasti hyödyntäen sähköisiä palveluja ja teknologiaa. Tarvittaessa viemme palvelut asiakkaamme luokse. Toimintaamme johdetaan sekä kuntalaisten palvelutarpeet että henkilöstön hyvinvointi huomioiden. Toiminnallamme on selkeät tavoitteet, joita toteutamme saumattomassa yhteistyössä keskenämme ja kumppaneidemme kanssa. Seuraamme herkästi muutoksia toimintaympäristössä ja kokeilemme ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uusia toimintatapoja. Osaava henkilöstömme kehittää jatkuvasti toimintaansa. Sivistystoimi on aktiivinen ja verkottuva toimija kansallisesti ja kansainvälisesti. Kaikessa toiminnassa noudatamme kestävän kehityksen sekä oppivan kaupungin periaatteita. Sivistystoimi on aktiivisen Espoon sykkivä sydän. Tärkein voimavaramme on aktiivinen espoolainen. Koulu palveluna -konsepti Espoo kokeilee syyslukukaudesta 2016 lähtien kahden vuoden ajan uudenlaista Koulu palveluna -konseptin mukaista opetusratkaisua. Kokeiluhanke on yhteinen Aalto-yliopiston kanssa ja toteutetaan Otaniemen kampuksella vapaana tai vajaakäytöllä olevissa tiloissa. Uudet ratkaisut haastavat myös Aalto-yliopiston pohtimaan yliopisto-opetuksen toteutuksen kehittämistä yhteistyössä Espoon kanssa. Lähtökohtana on hakea oppia ja kokemusta väistökoulutilanteen ratkaisemiseen, mutta myös järjestää koulutusta nykyistä kustannustehokkaammin ulkopuolisia resursseja hyödyntäen. Tavoitteena on optimoida tilantarve vähentämällä kiinteitä tilavarauksia ja aikatauluja sekä maksimoida verkossa tapahtuvaa opiskelua. Hankkeessa hyödynnetään Joustavat oppimisen tilat -hankkeen oppeja. Kokeilua seurataan myös tutkimuksellisin menetelmin. Uuden oppimisympäristön luomisessa käyttäjillä on keskeinen rooli. Tilat ovat muunneltavia ja käyttäjät saavat suunnitella ja muokata niitä tarpeidensa mukaan. Suunnitteluun ja toteutukseen voivat osallistua opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta, huoltajat, tutkijat sekä yritykset ja muut kiinnostuneet tahot. Hankkeessa testataan sitä, mikä koulun tehtävänä on keskeistä ja mitä laadukas oppiminen tarvitsee tuekseen. Lähivuosina on samanaikaisten peruskorjausten ja peruskorjausta odottavien suljettujen koulujen johdosta useita kouluja yhtä aikaa pois käytöstä. Kuluvana syksynä väistössä on 10 koulua, joissa opiskelee noin oppilasta. Uudenlaiset ratkaisut ovat välttämättömiä, jotta kustannukset pysyvät pitkällä aikavälillä hallinnassa. Toimintamallilla tavoitellaan kustannusten alenemista. Uusi toimintakonsepti voi myös olla pidempiaikainen ratkaisu Espoon väistöön joutuvien koulujen käyttöön ja onnistunutta ratkaisua voidaan mallintaa ja skaalautuvasti hyödyntää kasvavissa tilatarpeissa muuallakin Espoossa, esimerkiksi Länsimetron kehityskäytävällä.

123 121 Yhteistyötakuu sivistystoimessa Yhteisötakuun haasteisiin vastataan mm. Tajua Mut! -toimintamallin kehittämisellä varhaisen vaiheen huolen tunnistamisen ja yhteistyötahojen löytämisen työkaluksi. Tavoitteena on tarjota nuorelle ja hänen perheelleen ammattilaisten apua ennen kuin huolet kasvavat suuriksi. Nuorisopalveluissa nuorille tarjotaan tieto- neuvontapiste yesboxissa matalan kynnyksen opastusta erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. yesbox tuottaa mm. itsenäisen asumisen työpajoja, talouspajoja ja työnhakuopastusta nuorille yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Sivistystoimi on mukana etsivän nuorisotyön ja Ohjaamo-toiminnan kumppanina. Etsivä nuorisotyö on lakisääteinen palvelu nuorille, joilla on haasteita löytää kiinnittymiskohtia tulevaisuuteen. Tällaisia tilanteita ovat mm. jääminen toisen asteen opintojen ulkopuolelle, opintojen keskeyttäminen tai nuoren syrjäytyminen palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa tällaisista tilanteista etsivälle nuorisotyölle. Ohjaamon tavoitteena on tarjota ilman opiskelu- tai työpaikkaa oleville nuorille tietoa, apua ja tukea arjen sujumiseen, koulutukseen hakeutumiseen sekä työllistymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamo tarjoaa nuorille myös täsmäpalveluja esimerkiksi työhakuun, elämänhallintaan tai koulutuspaikan valintaan liittyen. Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka, johon nuori voi halutessaan tulla hakemaan ohjausta tai apua elämäntilanteeseensa. Vahvempaa tukea tarvitseville nuorille Espoossa on tarjolla Vamos-toimintaa. Vamos tuottaa nuorille kuntouttavaa toimintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla. Tavoitteena on jokaisen nuoren saaminen prosessin päätteeksi joko koulutuksen tai työelämän piiriin. Sivistystoimi rahoittaa osaltaan Vamos Espoon toimintaa, joka ostetaan Helsingin Diakonissalaitokselta. Kaikkien edellä mainittujen palvelujen keskinäinen yhteistyö on avain onnistumiseen ja nuorten pääsemiseen palvelujen piiriin. Monialaiset nuorisotakuuta koordinoiva työryhmä sekä Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimivat Espoossa tämän yhteistyön varmistamiseksi. Sivistystoimella on verkostoissa keskeinen rooli. Digikehittäminen sivistystoimessa Digioppiminen on yksi hallituksen kärkihankkeista ja yksi uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen oppimisen alueista (tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen). Espoossa digioppiminen alkaa varhaiskasvatuksessa teknologia- ja mediataitojen oppimisena ja kehittyy perusopetuksessa ja toisella asteella syveneviksi taidoiksi. Tavoitteena on digiteknologia luontevana osana oppijan omaa ja yhteisön oppimista. Digitaalisilla ratkaisuilla tehostetaan yhteisöllistä toimintaa ja oppimista sekä oppijoiden yksilöllisten taitojen kehittymistä. Opetuksen ja kasvatuksen fyysinen ja digitaalinen infrastruktuuri rakennetaan tukemaan oppimista. Oppijoille tarjotaan keskeiset palvelut verkosta (ns. pilvipalvelut) oppijoiden ikäkauden mukaisesti kohdennettuna. Teknologian luotettavuutta kehitetään ja kokeiluilla haetaan joustavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja oppimisen tueksi. Palvelujen tuottamisessa huomioidaan opetuksen erityispiirteet ja haetaan ratkaisuja, joiden avulla oppijoiden teknologiataidot kehittyvät entistä paremmin. Henkilöstön sähköisten välineiden käyttöä ja digiosaamista kehitetään ja sähköisten välineiden käyttöä lisätään tuottavuuden parantamiseksi. Sivistystoimen tasolla luodaan yhteisiä työskentelymalleja tehostamaan yhteistyötä ja parantamaan työntekijöiden työn hallintaa. Sähköisten välineiden käyttö ja digiosaaminen otetaan osaksi osaamisperusteista henkilöstösuunnittelua. Palveluprosesseja kehitettäessä tunnistetaan ja tartutaan digitalisaation mahdollisuuksiin. Kuntalaisten mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ja itsepalveluun lisätään. Palveluiden käyttäjien tarpeet huomioidaan palveluja kehitettäessä.

124 122 Sivistystoimen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -661,5 milj. euroa. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Tilakustannukset/asukas alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Toimintakate, M Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat (kaikki kustannukset ja kustannukset pois lukien sisäiset kustannukset) - kunnallisen päiväkodin yksikköhinta/laskennallinen lapsi/vuosi - hinnat/oppilas ja opiskelija/vuosi Tilakustannukset/asukas Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehitetään. Tilojen käyttö tehostuu sivistystoimessa. Luotu yhtenäiset tilojen käyttö- ja maksuperiaatteet. Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11,1 päivää / htv (Vuoden 2012 lähtöarvo on 13,9 päivää / henkilötyövuosi) (tavoiteltava alenema vuoteen 2012 verrattuna on 20 % - kaupunkitasoinen) Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää / henkilötyövuosi

125 123 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Tilakustannukset nousevat kolmesta syystä: 1) lisääntyneistä tilatarpeista, 2) tarvittavista väistötiloista 3) sisäisten yksikkövuokrien noususta. Tätä ei pystytä kompensoimaan muualla tilakustannuksia laskemalla. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Varaudutaan pitkäaikaisiin väistötiloihin silloin kun mahdollista. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, % Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa keskeisiin suoritteisiin - htv/laskennallinen lapsi - htv/oppilas ja opiskelija Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa osana koulutustakuuta. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden läpäisyaste paranee. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18-vuotiaille tarjotut koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat Tulosrahoituksen 2016 vaikuttavuusmittari Aikuiskoulutuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Asiakastyytyväisyys

126 124 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa. Luodaan mallit Tunti liikuntaa päivässä -tavoitteen toteuttamiseksi. Mallit otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Lasten ja nuorten ryhmätoiminnot ja niihin osallistuvat sivistystoimen tulosyksikköjen toiminnoissa Mallit luotu ja käyttöönotettu. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Sivistystoimen palvelut tavoittavat myös maahanmuuttajat. Maahanmuuttajataustaisten sivistystoimen palveluja käyttävien osuus kaikista sivistystoimen palveluja käyttävistä käytettävissä olevin mittarein Sivistystoimen palveluiden saavutettavuutta parannetaan käynnis- rajapinta-avausten lukumäärä Käynnistettyjen palveluiden tai tämällä vähintään kolme digitaalista palvelua tai rajapinta-avausta (esim. apps). Toteutetaan vähintään kaksi yhteistyöhanketta, jossa koulutusyhteisöjen yhteistyöllä haetaan ratkaisuja Espoon palvelutuotannon haasteisiin. Alkaneet hankkeet

127 125 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Toimialatasolla on määritelty kasvatuksen ja opetuksen digitarina. Osaamisen kehittämisen suunnitelman toimeenpano vastaa 2016 opetussuunnitelmaa ja digitarinaa. Digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään opetuksessa. Espoo kokeilee koulu palveluna -konseptia (School as a Service) väistötilaratkaisuna Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. Koulujen käytössä on pilvipohjainen toimintaympäristö. Konsepti on luotu ja toiminta alkanut lukuvuoden alussa. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa: Tuen tarpeessa olevat nuoret on tavoitettu ja he ovat tuen piirissä. Tajua Mut! -hankkeen, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön asiakasmäärät Kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumukset laadittu tulosyksiköissä. Sitoumukset laadittu ja otettu käyttöön. Uudet opetussuunnitelmat on otettu onnistuneesti käyttöön. Espoo julistautuu Suomen yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijäksi. Käyttöönotto on toteutunut onnistuneesti. Espoon yrittäjyyskasvatuksen polku on kuvattu ja tavoite on julkistettu. Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista.

128 126 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Sivistystoimen kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita kehitetään. Espoon ja Shanghain sivistystoimen yhteistyöstä sovitaan aikavälille ja käytännön yhteistyön syventämistä jatketaan. Sivistystoimi on aktiivinen kansainvälisen tavoitteellisen yhteistyön tekijä. Jokainen tulosyksikkö toteuttaa vähintään yhden yhteistyöhankkeen. Yhteistyösopimus on allekirjoitettu ja uusista yhteistyömuodoista on neuvoteltu. Yhteistyöhankkeiden määrä Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Toteutuneet toimenpiteet Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Opetuksen resurssien väheneminen voi pitkällä aikajänteellä alkaa näkyä myös oppimistuloksissa. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Keskitytään olennaiseen toimintaan ja pidetään huolta opetuksen ydinresursseista. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Tilakustannuksia alennetaan yhdellä prosentilla. Tilojen käyttöä tehostetaan ja maksuperusteita yhtenäistetään. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain työhyvinvointimatriisilla. Tavoitteena on vähentää terveysperusteisia poissaoloja 20 prosenttia vuodesta Valtuustokauden tavoitteena on maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta Espoon väestöstä. Kaupunkitasoisena tulostavoitteena on henkilötyön tuottavuuden parantaminen yhdellä prosentilla. Henkilötyöllä tarkoitetaan sivistystoimen omassa palveluksessa olevaa henkilötyövoimaa ja vuokratyövoimaa. Tarkastelun kohteena on oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien yhteismäärä.

129 127 Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa koulutustakuun toteutumista, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoamista kaikille peruskoulun päättäneille. Tavoitteena on lisäksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijoiden läpäisyasteen parantaminen. Aikuiskoulutuksen asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä selvitetään Omnian aikuiskoulutuksessa ja sivistystoimen ruotsinkielisessä työväenopistossa. Valtuustokauden tavoitteena on lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2016 panostetaan edelleen lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia. Lasten liikkumista edistetään luomalla mallit Tunti liikuntaa päivässä -tavoitteen toteuttamiseksi. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioidaan. Tavoitteena on tavoittaa entistä paremmin maahanmuuttajat ja saada heidät sivistystoimen palvelujen piiriin. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Sivistystoimen palvelujen saatavuutta parannetaan käynnistämällä vähintään kolme digitaalista palvelua tai rajapinta-avausta. Lisäksi toteutetaan vähintään kaksi rajapintahanketta, jossa koulutusyhteisöjen yhteistyöllä haetaan ratkaisuja Espoon palvelutuotannon haasteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Tavoitteena on rakentaa digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Sivistystoimelle määritellään digitarina, josta johdetaan tulosyksikkötason suunnitelmat. Suunnitelman toimeenpanoa tuetaan osaamisen kehittämisellä. Digitaalista oppimisympäristöä toteutetaan laajentamalla digitaalisten palvelujen ja välineiden käyttöä koulujen pilvipohjaisessa toimintaympäristössä. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa Tajua Mut! -toimintamallin, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön avulla. Lisäksi tavoitteena on uusien opetussuunnitelmien onnistunut käyttöönotto syksyllä Sivistystoimi kokeilee koulu palveluna (School as a Service) -väistötilaratkaisua Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. Sivistystoimen yksiköt tekevät kestävän kehityksen sitoumukset. Tavoitteena on ottaa perusopetuksen opetussuunnitelmat onnistuneesti käyttöön. Sivistystoimessa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen, jonka polku kuvataan vuoden 2016 aikana. Sivistystoimessa kehitetään kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluja. Espoon ja Shanghain sivistystoimen yhteistyöstä sovitaan aikavälille ja uusista sivistystoimea koskevista yhteistyömuodoista neuvotellaan. Sivistystoimen tavoitteena on olla aktiivinen tavoitteellisen kansainvälisen yhteistyön tekijä niin, että jokaisessa tulosyksikössä on toteutunut yhteistyöhanke. Valtuustokauden tavoitteena on metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelu. Sivistystoimen palvelut länsimetron koulutus- ja kehityskäytävällä on suunniteltu niin, että jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Talous ja investoinnit Vuoden 2015 alusta suomenkielinen työväenopisto siirtyi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan ja ruotsinkielinen työväenopisto Svenska rum -lautakuntaan. Myös Espoon aikuislukio siirtyi Omniaan. Suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion luvut näkyvät sivistystoimen tilinpäätösluvuissa. Toimintamenojen kasvu aiheutuu kaupunkitasoisista palkankorotuksista ja toimitilojen käyttökustannuksista.

130 128 3 SIVISTYSTOIMI TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 33 0 Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintamenot lautakunnittain vuosina Tulosyksikkö TP 2014 SIVISTYSTOIMI Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska rum -lautakunta Kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Muu sivistystoimi Investoinnit Tehtäväalueen 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen määrärahaa käyttää liikunta- ja nuorisolautakunta. Tehtäväalueelle 953 Koneet ja kalusto on budjetoitu uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen sekä muun jaksotettavan irtaimen hankinta. 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen TP 2014 Menot Netto Koneet ja kalusto Tulot Menot Netto

131 OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Koneet ja kalusto TP 2014 Menot Netto OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Palvelut Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Sitä säätelee laki taiteen perusopetuksesta (633/1998). Taiteen perusopetuksen oppimäärät ovat laaja ja yleinen oppimäärä. Laajan oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät opetustuntia ja yleisen oppimäärän mukaiset opinnot 500 opetustuntia, jotka koostuvat 10 opintokokonaisuuden moduuleista. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta tai hankkia sitä muulta järjestäjältä. Espoossa taiteen perusopetusta annetaan yksityisissä taideoppilaitoksissa, joista keskeistä osaa kaupunki tukee toimintaavustuksilla. Espoon kaupunki saa asukaskohtaista valtionosuutta alueellaan järjestettävästä taiteen perusopetuksesta. Enemmistö kaupungin toiminta-avustusta saavista laajan oppimäärän oppilaitoksista on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan taiteen perusopetuksen järjestämiseen ja nämä oppilaitokset saavat tällä perusteella opetustuntikohtaista valtionosuutta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan myöntämät avustukset taiteen perusopetuksen oppilaitoksille jaetaan avustusperiaatteiden mukaan kahteen ryhmään: 1) säännölliset toiminta-avustukset lakisääteisen valtionavun piirissä oleville taiteen perusopetuksen oppilaitoksille 2) toiminta-avustukset muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille. Avustusmääräraha on 4,2 milj. euroa sisältäen toiminta-avustukset, aulapalvelut ja toimitilakustannukset. Espoossa taiteen perusopetuksen piirissä on noin lasta ja nuorta. Lisäksi taiteen perusopetusta tarjoaa 63 kunnallista päiväkotia (1 224 lasta) ja kuusi ostopalvelupäiväkotia (108 lasta). Päiväkotiyhteistyössä taiteen perusopetus tavoittaa siis yhteensä lasta. Espoossa annettava taiteen perusopetus on osa espoolaista maailmankuulua koulutusosaamista.

132 130 Talous Tehtäväalue sisältää lautakunnan määrärahat sekä määrärahat suomenkieliseen taiteen perusopetukseen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. TP 2014 Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas SUOMENKIELINEN OPETUS (tehtäväalueet ) Palvelut Espoon valtuustokauden tavoitteena on luoda Espoosta kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Uudet opetussuunnitelmat valmistellaan ja otetaan käyttöön perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Kansainvälistä englanninkielistä opetusta annetaan Espoon International Schoolissa. Koulu aloitti toimintansa syyslukukauden 2015 alussa uusissa tiloissa Suurpellon Opinmäessä. Etelä-Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IB (International Baccalaureate) -opetusta. Ruotsin kielen kielikylpyopetus, kaksikielinen opetus (englanti/suomi) ja oman äidinkielen opetus sekä koulujen kieliohjelma lisäävät Espoon oppilaiden ja opiskelijoiden osaamista ja kansainvälisyyttä. Espooseen on perustettu yrityskylä, jossa kuudensien luokkien oppilaat saavat päivän ajan pyörittää simuloitua yhteiskuntaa työpaikkoineen, palkkoineen ja veroineen. Näin he saavat kokemuksen yrittämisestä ja siihen liittyvistä asioista. Yrittäjyyden lisäksi myös luovuus ja kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti esillä opetuksessa. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan. Perusopetuksen uudet aluepäälliköt koordinoivat oman alueensa sisällä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja sekä rakentavaa toimintaa omassa kasvuympäristössä. Perusopetuksen aluepäälliköt tukevat omalta osaltaan nuorten elinvoimaisuuteen liittyviä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalvelujen hankkeita. Yhteistyötä tiivistetään erityisesti taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda paikallisia toimintamalleja, joissa lapsen koulupäivä voi jatkua koulun tiloissa taiteen perusopetuksen parissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia toimintamalleja. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan nuorisotakuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta tarjotaan edelleen.

133 131 Oppilas- ja opiskelijahuolto Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan Sen vaatimat muutostyöt toimintatavoissa sekä resursoinnin suuntaamisessa on aloitettu. Suomenkielinen opetus koordinoi ja tarjoaa palvelut kaikille Espoon suomenkielisille kouluille ja oppilaitoksille. Kouluissa laadittiin lukuvuoden aikana oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma, joka tarkistetaan ensimmäisen kerran kaupunkitasoisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistuksen yhteydessä lukuvuoden aikana. Kouluissa on aloitettu yhteisöllisten oppilas/opiskelijahuoltoryhmien työskentely. Kyseinen ryhmä edistää koulun toimintakulttuurin kehittämistä siten, että toimintakulttuuri edistää oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäisee siten syrjäytymistä. Yksilökohtaisia asiantuntijaryhmiä perustetaan tapauskohtaisesti. Nämä ryhmät korvaavat koulutasolla entisen oppilashuoltoryhmätyönä tunnetun toiminnan. Oppilashuollon ulkopuolella, mutta sitä tukevana, on kouluilla perustettu myös oppimisen tuen ryhmät. Niiden tehtävänä on käsitellä yksittäisen oppilaan oppimiseen liittyviä haasteita. Ryhmä kootaan tapauskohtaisesti. Toiminnan kehittäminen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana monissa opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Sisällöllisten kehittämishankkeiden tehtävä on tukea voimaan tulevaa opetussuunnitelmauudistusta. Kerhotoiminnan kehittämishankkeessa on mukana 90 prosenttia alakouluista ja 80 prosenttia yläkouluista. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla sen järjestämiä matalan kynnyksen liikuntakerhoja. 30 koulua on saanut avustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Koulut voivat palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista. Rahoitusta käytetään myös Arvokas- ja Draamapedagogiikka-koulutuksiin. Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen (KETO) hankkeessa tuetaan kouluja kehittämään digitaalista oppimista, opetuksen eheyttämistä monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla, oppilaskuntatoimintaa sekä hyvän ohjauksen malli lisäopetukseen. LOISTO-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön lukuvuoden perusopetuksen hanke, jossa rehtorin ilmoittamat LOISTO-opettajat ohjaavat kouluilla muita opettajia käyttämään verkossa olevaa aineistoa ja digitaalisuutta hyödyntävää opetusta. Koulutussisällöt jaetaan verkossa. Erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen saatua avustusta käytetään avustajien palkkaamiseen ja vaativan erityisopetuksen opettajien ja avustajien koulutukseen. Joustavat oppimisen tilat eli JOT-hanke on sivistystoimen kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda ja mallintaa uudistuvalle oppimiselle kustannustehokkaat ja joustavat olosuhteet sekä kehittää oppimisen iloa tuottavia innostavia tiloja. Hanketta pilotoi väistötiloissa toimiva Tapiolan koulu. Espoo on mukana myös valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokas-hankkeen Suomi koodaa -hankkeessa. Liikkuva koulu -hanke toiminnassa on mukana 28 koulua. Hankkeessa kehitetään liikunnallista koulupäivää, esim. liikunnallista välituntitoimintaa. Osaava, PKS-yhteistyöverkoston hanke opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämiseen, järjestää mm. oppilaitosjohdon koulutusta apulaisrehtoreille.

134 132 Kaksikielisen opetuksen laajentamiseen ja mahdollisen kielirikasteisen opetuksen aloittamiseen on saatu avustusta. PKS-kuntien yhteinen Yksi maailma monta kieltä -kehittämishanke jatkuu viimeistä vuotta. Hankkeessa järjestetään mm. täydennyskoulutusta. FIS STEPS on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Autismiopetuksen fyysisten oppimisympäristöjen ja turvallisuuden kehittämisen hanketta pilotoi Niittykummun koulu. Monet yllä olevista hankkeista ovat yhteisiä ruotsinkielisen opetuksen ja/tai varhaiskasvatuksen kanssa. Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmus-kansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta. Henkilöstö Henkilöstökoulutuksen painopisteet ovat opetussuunnitelmatyöhön ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät koulutukset. Espoo jatkaa edelleen rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös mm. JET-koulutuksen. Osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen ja henkilöstön osaaminen mahdollistavat aktiivisen ja hyvinvoivan oppimisyhteisön. Suomenkielisen opetuksen uutta johtamisjärjestelmää kehitetään niin, että se tukisi mahdollisimman hyvin koulujen kasvatus- ja opetustyötä ja vastaisi kuntalaisten odotuksia. Talous ja investoinnit ( ) TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Investoinnit Suomenkielisten koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää opetus- ja oppimisteknologian hankinnat sekä tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. Elokuussa 2015 otettiin käyttöön Mainingin koulun peruskorjatut tilat ja Opinmäen uudistilat. Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjatut tilat valmistuvat marraskuussa Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus sekä Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennus valmistuvat kesällä 2016, samoin Hansakallion ja Ymmerstan koulujen tarvitsemat lisätilat. Päivänkehrän koulun peruskorjaus valmistuu kesällä 2017.

135 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ Tehtäväalueelle sisältyvät tulosyksikön ja opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan määrärahat. TP 2014 Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas PERUSKOULUT Palvelut Suomenkielisessä perusopetuksessa on oppilasta ja opiskelijaa, joista koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 872. Luokilla 1 6 on oppilasta, luokilla 7 9 on oppilasta ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 84 opiskelijaa. Lisäopetuksen opiskelijamäärä on laskeva. Tämän katsotaan johtuvan syrjäytymistä ehkäisevistä toimista opetustoimessa sekä edelleen jatkuvasta yhteistyöstä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa. Syyslukukauden 2016 alkaessa alakoululaisten määrän odotetaan kasvavan 424 oppilaalla ja yläkoululaisten 205 oppilaalla. Näistä maahanmuuttajataustaisia on 335. Valmistavaan opetukseen arvioidaan tulevan noin 300 pakolaistaustaista lasta ja nuorta lisää lukuvuoden aikana. Perusopetuksessa oleellinen muutos tulee olemaan opetussuunnitelmatyö. Tavoitteena on, että kunnan osuus hyväksyttäisiin viimeistään elokuussa ja koulut pääsisivät sen pohjalta aloittamaan koulukohtaisen opetussuunnitelman teon välittömästi. Koulujen opetussuunnitelmien tulee olla valmiita ja johtokuntien hyväksyminä käytössä elokuussa Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa tulee oppiminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen halu ja KuntaKesu -työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvatunlainen toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja seurantatyötä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja. Toisiin kuntiin on sijoitettuna 159 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä on laskeva. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kolme ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO) Saarnilaakson ja Leppävaaran kouluissa. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa, jolloin koulukuljetuskustannukset pienenevät.

136 134 Erityinen tuki Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui, ja samalla muuttui tilastointitapa. Opetussuunnitelmassa tuki kuvataan opetuksen yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Ennen erityiseen tukeen siirtoa oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä sekä tehostettua tukea ja tuen tarve tulee tarkastaa heti kun vaikuttaa siltä, että oppilas ei sitä enää tarvitse. Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan noin erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta eli noin 7,7 prosenttia perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä. Heistä opiskelee erityisluokilla ja 196 yleisopetuksen yhteydessä. Lukuvuonna jatkuu erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen pääsääntöisesti omassa koulussa tai omalla lähialueella. Erityinen tuki ja etenkin vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen lasten opetus sitoo paljon avustajapalveluhenkilöstöä. Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoitaa pääsääntöisesti vakinainen henkilökunta. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajapalvelut ostetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. Määrän ennustetaan kasvavan noin 15 prosenttia. Suomea toisena kielenä opiskelee noin oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 41 eri kielellä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon. Espoossa opetetaan tällä hetkellä seitsemää eri katsomusainetta. Oman äidinkielen opetusta ja katsomusaineiden opetusta tehostetaan. Katsomusaineiden opetuksessa kokeillaan etäopetusta. Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on kasvussa ja se on viisinkertaistunut Espoossa 10 vuoden aikana. Valmistavaa opetusta järjestetään lukuvuonna noin 800 oppilaalle. Opetus annetaan joko inklusiivisesti yleisopetuksen luokalla tai pienryhmissä. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin. Oppilaiden siirtymisprosessia valmistavasta opetuksesta perusopetukseen ja oppilaiden tukemista perusopetuksessa omassa lähikoulussa kehitetään. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikkakustannukset. Näihin sisältyvät tietoliikenne-, ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasing-vuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Uudet opetussuunnitelmat korostavat laaja-alaisten taitojen hallintaa ja nykyaikaisten opiskelu- ja opetusmenetelmien merkitys tulee kasvamaan. Koulujen tulee tarjota oppilailleen ja opiskelijoilleen uusiutuva ja kehittyvä oppimisympäristö ja opetushenkilöstöllä tulee olla vahva menetelmällinen osaaminen ja tietoja viestintätekniikan hallinta. Ylioppilastutkinto on uudistumassa portaittain. Syksyllä 2016 on ensimmäiset uuden tutkintomallin mukaiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Sähköisiin kirjoituksiin valmistaudutaan lukioiden oppimisympäristöä, sähköisen tutkinnon edellyttämää tutkintoympäristöä ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Ylioppilastutkinnon uudistus tulee aiheuttamaan merkittäviä kehittämispaineita lukioiden ja koulujen sähkö- ja tietoliikenneverkoihin.

137 135 Sähköisen oppimisympäristö Fronterin käytön voimakas kehittäminen sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin tähtäävä tekninen ja toimintakulttuurinen kehittäminen ovat lisänneet peruskoulujen ja lukioiden opettajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään ja tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla. Oppilaiden ja opiskelijoiden kouluilla käytössä olevien digilaitteiden määrää pyritään lisäämään siirtymällä leasing-vaihtojen yhteydessä vakioiduista työasemista kustannuksiltaan edullisempiin kannettaviin työasemiin ja tabletteihin. Opetustilojen oppimisteknologialaitteiden ylläpitoon ja elinkaarivaihtoihin varaudutaan. Iltapäivätoiminta Lukuvuonna iltapäivätoimintaan osallistuu oppilasta, joista oppilasta (61 %) on ensimmäisen luokan oppilaita ja (36 %) toisen vuosiluokan oppilaita. Lisäksi iltapäivätoiminnassa on 69 muiden vuosiluokkien erityisen tuen oppilasta (2 %). Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan erityisen tuen oppilaat sisältyvät em. vuosiluokkien oppilasmääriin. Kehitysvammaisten ja autististen lasten aamu-, iltapäivä- ja loma-ajan hoitoa toteutetaan suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Palvelun tilaus ja oppilaskohtaiset hoitoon oikeuttavat päätökset tehdään vammaispalveluissa. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulujen tiloissa. Mittarit TP 2014 TA Oppilaita yhteensä Oppilaita/psykologi Oppilaita/kuraattori Erityisen tuen oppilaiden osuus, % 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 Oppilaita maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa Yleisopetuksen vuosiviikkotunteja/oppilas 1,94 1,94 1,88 1,80 1,80 Menot yhteensä euroa/oppilas Hallinto, opetus, oppilashuolto euroa/oppilas Talous Talousarvioon on lisätty resurssia kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilasryhmien tukemiseen. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

138 LUKIOT Palvelut Espoon suomenkielisissä päivälukioissa opiskelee opiskelijaa. Luku sisältää myös Leppävaaran lukiossa elokuussa 2015 aloittaneen lukion valmistavan koulutuksen opiskelijat. Suomenkielisiä lukioita on 11. Lukuvuoden lukioiden aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1 430, mikä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli vuonna 2015 lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Yhteishaussa toteutunut alin keskiarvo oli 7,58. Myös lukuvuodelle lukion aloituspaikkamääräksi esitetään 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tällöin aloituspaikkamäärä vuodesta 2015 nousisi 67 opiskelijalla ja ennusteiden mukaan Espoon lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvaisi 37 opiskelijalla. Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien lukioissa ja etenkin niiden valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Näin ikäluokasta enemmän kuin 61,5 prosenttia sijoittuu lukiokoulutukseen. Perusopetuksen oppilaanohjaajilta kerätyn tiedon mukaan vuonna 2015 yli 67 prosenttia peruskoulun päättäneistä sijoittui lukiokoulutukseen. Espoon lukioverkossa valtakunnallinen erityistehtävä on Olarin lukiolla (matemaattis-luonnontieteelliset aineet), Tapiolan lukiolla (musiikki) sekä Etelä-Tapiolan ja Mattlidenin lukioilla, joissa järjestetään kansainväliseen IB-tutkintoon tähtäävää koulutusta. Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on painotuksia ja linjoja. Mittarit TP 2014 TA Päivälukion opiskelijoita Opiskelijoita/psykologi Vuosiviikkotunteja/opiskelija 1,37 1,37 1,34 1,30 1,30 Menot yhteensä euroa/opiskelija Hallinto, opetus, oppilashuolto euroa/opiskelija Toiminnan kehittäminen Lukiolinjan vuoden 2016 keskeisenä tavoitteena on Espoon kaupungin sekä yksittäisten lukioiden opetussuunnitelman laadinta sekä uuden opetussuunnitelman käyttöön otto. Uusi opetussuunnitelma ohjaa lukiokoulutusta entistä nykyaikaisempaan oppimiseen. Opetussuunnitelma korostaa opiskelijan aktiivista roolia oman oppimisen suunnittelussa ja arvioinnissa, yhteisöllisyyttä, laaja-alaista oppiaineiden rajat ylittävää oppimista sekä mm. oppimiseen ja ajatteluun liittyviä ydintaitoja. Keskeistä oppimisen kehittämisessä on mm. monipuoliset menetelmät, digitalisaatio, kansainvälisyys, korkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa tehtävä yhteistyö, yrittäjyyskasvatus sekä lukioiden keskinäinen yhteistyö, jolle vuonna 2016 käynnistyvä metroliikenne luo omalta osaltaan uusia mahdollisuuksia. Toiminnan kehittäminen edellyttää uudenlaisten käytänteiden luomista toiminnan arvioimiseksi.

139 137 Talous Espoon aikuislukio siirtyi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan. Tilinpäätösluvut sisältävät aikuislukion. Espoo aloittaa vuonna 2016 Aalto-yliopiston kanssa koulu palveluna -konseptin mukaisen opetusratkaisun kokeilun yliopiston tiloissa. Määräraha sisältää tilojen vuokrakulut. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS 314 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ Laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi alkaen. Samalla siihen tehtiin osittaisia muutoksia ja täydennyksiä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Merkittävin toiminnallisesti ja taloudellisesti vaikuttava muutos on uusi 5 a, jonka mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Perusopetuslaki muuttui alkaen siten, että esiopetuksesta tuli velvoittavaa. Elokuussa 2015 esiopetuksen aloittaneet lapset ovat ensimmäinen ikäluokka, joita tämä velvoittavuus koskee. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu useita varhaiskasvatusta koskevia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan vaikuttavat merkittävästi varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä esitetään varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :ien muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta. Muutosesitykset koskevat lapsen varhaiskasvatusoikeutta sekä päiväkotien henkilöstömitoitusta kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on, että esitykset hyväksytään ns. budjettilakeina ja että ne tulevat voimaan Muutosten valmistelu on talousarvion laadintavaiheessa kesken, minkä vuoksi niiden mahdollisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja kustannuksiin on hankala arvioida. Muutosesityksiä ei ole huomioitu talousarvion laadinnassa. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö huolehtii lasten varhaiskasvatuspalveluista (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus) sekä niiden kehittämisestä. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät myös esiopetuksen sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen.

140 138 Varhaiskasvatuslain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän varhaiskasvatuspaikan tai järjestää lapsen varhaiskasvatuksen yksityisen hoidon tuella. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna lasten huoltajien on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Perusopetuslaki 1998/628, 26 a ). Esiopetuksen lisäksi lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa. Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu varhaiskasvatus päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai hoitajan kotona sekä ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus. Yksityistä varhaiskasvatusta kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatusta järjestetään myös kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Vaihtoehtona varhaiskasvatukselle alle 3-vuotiaiden lasten perheet voivat valita lasten kotihoidon tuen, johon sisältyy lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Avointa varhaiskasvatusta järjestetään kerhotoimintana, asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on edistää lasten iän ja kehitystason mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista sekä toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatuksen ja sen palveluverkoston kehittämistä. Varhaiskasvatusikäinen (10 kk - 6 v) suomen- ja vieraskielinen väestö kasvaa vuonna 2016 väestöennusteen mukaan 320 lapsella. Espoon suomen- ja vieraskielisistä varhaiskasvatusikäisistä lapsista noin 94 prosenttia on varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai lasten kotihoidon tuella. Varhaiskasvatuspaikka on varauduttu järjestämään vuoden 2015 ennakoidun toteuman mukaiselle lapsimäärälle, mikä on noin 70 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Määrään sisältyvät myös esiopetukseen osallistuvat lapset. Mittarit TP 2014 TA Päivähoidossa olevia lapsia kaupungin päiväkodit perhepäivähoito ostopalvelut yksityisen hoidon tuki Lasten kotihoidontuki - tuen piirissä olevia lapsia Varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrä vaihtelee vuosittain suhteellisen ennakoimattomasti. Erityisesti varhaiskasvatuksessa olevien alle 3-vuotiaiden lasten määrän muutokset ja poikkeamat arvioidusta vaikuttavat talousarvion toteutumiseen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuspaikkojen täyttö- ja käyttöasteita nostetaan tehostamalla asiakasperheiden palveluohjausta ja lasten valintaprosessia. Riskinä tehostamiselle on edellä mainittu elokuussa 2015 voimaan tullut ryhmäkokosäädös, jonka vaikutuksia toiminnan järjestämiseen ei vielä talousarvion valmistelun yhteydessä ollut mahdollista arvioida.

141 139 Asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Kerhotoiminnan lisäämisen ja kehittämisen projektia jatketaan. Tavoitteena on kerhopaikkojen lisääminen vuoden aikana sadalla paikalla sekä luoda kerhotoiminnasta muille varhaiskasvatuspalveluille kilpailukykyinen, kevyempi vaihtoehto. Varhaiskasvatuksessa panostetaan Espoo-tarinan mukaisesti kasvatuskumppanuuteen lasten vanhempien kanssa. Varhaiskasvatusta toteutetaan suunnitelmallisesti laatimalla jokaiselle päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Alle 3-vuotiaan lapsen aloittaessa päiväkodissa hänelle nimetään niin sanottu omahoitaja, joka tutustuu lapseen ja perheeseen ja tukee näitä varhaiskasvatuksen aloittamisvaiheessa. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Kasvun ja oppimisen tukea järjestetään lasten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomen- ja vieraskielisistä lapsista kasvaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä opetusta, jonka lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Vieraskielisille lapsille laaditaan myös suomen kielen oppimista edistävä kaksikielisyyden suunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria arvostetaan ja sen kehittymistä tuetaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus vastaa lastenhoidon järjestämisestä työväenopiston maahanmuuttajille suunnatuissa kielikoulutuksissa. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan jatkamalla kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla) toteuttamista. Digiteknologian hyödyntämistä osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä vahvistetaan ja pedagogiikkaa kehitetään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Digiteknologian integroimisella kasvatukseen ja opetukseen edistetään oppimisympäristöjen kehittymistä ja eheää oppimispolkua alkaen varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Uuden teknologian käyttöönottoa kasvatuksessa ja opetuksessa tuetaan erilaisin keinoin, esimerkiksi koulutuksella, mentorointikäytäntöjä kehittämällä ja erilaisilla pilotoinneilla. Mahdollisuuksien mukaan käytetään digiteknologista välineistöä (mm. digipelit) myös lasten suomen kielen oppimisessa sekä vieraisiin kieliin tutustumisessa. Kasvatusta kestävään kehitykseen toteutetaan ja kehitetään varhaiskasvatussuunnitelman ja kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toimitaan osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice). Suomenkielinen varhaiskasvatus tekee kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkötoimintaa jatketaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja oppilaitosten kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämistä työn kehittämisessä. Toiminnan yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu kehittäjäpäiväkotiverkosto. Kehittämisteemana on leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusyksiköissä on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointikäytäntöjen vahvistamista jatketaan. Kunnallisen varhaiskasvatuksen ja ostopalveluna tuotetun varhaiskasvatuksen laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien sekä johdon suorittamien katselmusten avulla. Luomme käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat lapselle ominaisten oppimisen ja toiminnan tapojen toteutumista varhaiskasvatuksessa. Yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään edelleen opetusja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

142 140 Varhaiskasvatuksen kansainvälistä yhteistyötä laajennetaan muun muassa ystävyyspäiväkotitoiminnan avulla. Yhteistyössä suomenkielisen opetuksen ja muiden tulosyksiköiden kanssa edistetään lasten kasvun, kehityksen ja elinikäisen oppimisen jatkumoita sekä eheitä oppimispolkuja varhaiskasvatuksesta opetukseen. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille koulutusta sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Toimimme osana Helsingin yliopiston kenttäpäiväkotiverkostoa. Esiopetus Esiopetusta varaudutaan järjestämään koko ikäluokalle, josta suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin 75 prosentille eli lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Esiopetusyksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Perusopetukseen valmistavan opetuksen pilotointia jatketaan Mainingin koulun yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen varhaiskasvatuksen. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Jos hallitusohjelman mukaiset sopeuttamistoimet toteutuvat, lakisääteisten tukien indeksitarkastus jätetään toteuttamatta vuonna Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä seuraavasti: Kokopäiväinen varhaiskasvatus Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 612 /kk 428 /kk Hoitajan kotona tapahtuva varhaiskasvatus 320 /kk 192 /kk Perheen palkkaama työsopimussuhteinen hoitaja 560 /kk 200 /kk Esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus Esiopetusikäinen lapsi Kaikki varhaiskasvatusmuodot 100 /kk Yksityisen hoidon tuet haetaan Kelalta. Espoon kaupunki rahoittaa sekä lakisääteisen tuen että kuntalisät. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 500 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden.

143 141 Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat vaihtoehtoisesti lyhentää työaikaansa palkattomasti ja saada ns. joustavaa hoitorahaa. Pienten koululaisten ( luokka) vanhemmille työajan palkattomasta lyhentämisestä voidaan maksaa osittaista hoitorahaa. Joustavaa ja osittaista hoitorahaa ei voi saada samanaikaisesti. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Jos hallitusohjelman mukaiset sopeuttamistoimet toteutuvat, lakisääteisten tukien indeksitarkastus jätetään toteuttamatta vuonna Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää. Espoo-lisä alennetaan 218,64 eurosta 200 euroon kuukaudessa ja ikärajaa muutetaan koskemaan alle 2-vuotiasta lasta lukien. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan lukien Espoo-lisää 200 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempainrahakauden päättyessä alle 2-vuotias. Perheen nuorimmasta alle 2-vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää vuonna 2016 yhteensä vähintään 6 547,64 euroa, ja kun perhe saa täyden hoitolisän enintään 8 747,36 euroa. Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää: Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Vanhempainrahakautta pidentävältä ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 200 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 200 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Lisäksi käynnistetään lastenohjaajan tutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutusta ryhmäperhepäivähoitajille ja pitkäaikaisille sijaisille, joilla ei ole päiväkodin tehtäviin soveltuvaa ammattitutkintoa. Hyvin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Henkilöstölle järjestetään lakisääteistä täydennyskoulutusta. Koulutuksissa yhtenä keskeisenä painotusalueena on digitalisaation haltuunottoon liittyvien taitojen oppiminen. Tavoitteena on, että ensivaiheessa esiopetuksen henkilökunnalla on käytössä menetelmiä, joilla hyödynnetään digiteknologiaa pedagogiikassa. Sekä suomenkielisen opetuksen että varhaiskasvatuksen esiopettajien täydennyskoulutusta kehitetään edelleen varhaiskasvatuksen toimintana. Vastuullista johtajuutta ja esimiestyötä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja järjestämällä esimiesvalmennusta. Johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan.

144 142 Talous ja investoinnit Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan ja tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina. Henkilöstömenojen käyttöä säädellään entisestään muun muassa tarkentamalla henkilöstön vuosilomasuunnittelua ja vuokratyövoiman käytön periaatteita. Varhaiskasvatustiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan kirjattujen, varhaiskasvatusta koskevien toimenpiteiden muutosesityksiä ei ole voitu ottaa huomioon talousarvion laadinnassa niiden keskeneräisyydestä johtuen. Talousarviovuonna varhaiskasvatuspalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä noin 169,8 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän noin 23 milj. euroa. Varhaiskasvatuspaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 28 prosenttia. Kunnalliseen varhaiskasvatukseen päiväkodeissa on varattu noin 120,9 milj. euroa ja varhaiskasvatukseen ryhmäperhepäivähoitotiloissa ja hoitajien kotona (perhepäivähoito) 11,5 milj. euroa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu 3,6 milj. euroa. Varhaiskasvatuspalveluja hankitaan 18,1 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Avustuksiin on varattu 0,6 milj. euroa uusien yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen perustamiseen. Yksityistä varhaiskasvatusta tuetaan yhteensä 15,1 milj. eurolla. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja Espoo-lisän. Talousaviovuonna lakisääteiseen kotihoidon tukeen on varattu 18,1 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään on varattu 5 milj. euroa. Tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 12,2 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen on varattu noin 5 milj. euroa. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Investoinnit Vuoden 2016 aikana valmistuu Auroran ja Nuumäen päiväkodit Leppävaaran alueelle. Espoon seurakuntayhtymä rakentaa uuden Suvelan kappelin, jonka yhteyteen tulee vuokratilat Suvelan asukaspuistolle. Hansakallion ja Ymmerstan koulujen lisätilojen yhteyteen toteutetaan myös esiopetuksen tiloja.

145 143 Varhaiskasvatuksen tilojen (päiväkodit ja asukaspuistot) ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen ja muutettavien toimitilojen kalustamiseen ja varustamiseen on varauduttu. Vuonna 2017 valmistuvat Espoon keskuksen alueelle Kirkkojärven päiväkoti ja Suviniityn päiväkoti, jossa on tilat myös vuorohoidolle. Tapiolaan valmistuu Pohjois-Tapiolan päiväkodin korvaava uudisrakennus ja Espoonlahden alueelle Paapuurin. Auroran päiväkodin vanhat tilat muutetaan Järvenperän asukaspuistoksi ja nuorisotilaksi. Vuonna 2018 valmistuu Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuisto, Haukilahden päiväkodin korvaava uudisrakennus sekä Jupperin ja Soukankujan päiväkotien peruskorjaukset. Varhaiskasvatusta järjestetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa niin, että osa uusista varhaiskasvatuspaikoista on yksityisiä. Vuonna 2016 yksityisiä päiväkoteja valmistuu Tapiolan, Matinkylä-Olarin ja Espoonlahden alueille. Suomenkieliselle varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita varataan alueelta riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon. 32 SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA Palvelut Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tarjoaa espoolaisille sujuvan arjen ruotsin kielellä. Kokoamalla yhteen varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorison, kulttuurin ja vapaan sivistystyön palvelut, olemme mukana ruotsinkielisten ja kaksikielisten espoolaisten arjessa koko elämänkaaren ajan. Toiminnalla tuetaan ja vahvistetaan Espoon kaksikielistä kulttuuriperinnettä. Kaikille espoolaisille halutaan antaa mahdollisuus tutustua ja osallistua ruotsinkieliseen kulttuuriin tekemällä ruotsinkielisestä toiminnasta näkyvää ja helposti lähestyttävää,. Hyvin koordinoitujen toimintojen sekä tiiviin ja moniammatillisen yhteistyön avulla pystytään tuottamaan korkeatasoisia palveluja. Näin ruotsinkieliset sivistyspalvelut tuovat oman lisäarvonsa kaupungin monipuoliseen palvelutarjontaan. Sivistyspalvelujen kokoaminen yhteen kielen perusteella on ainutlaatuinen toimintatapa ja herättää mielenkiintoa valtakunnallisesti. Tulosyksikkö keskittyy edelleen uusien, kustannustehokkaiden ja tarkoituksenmukaisten työtapojen ja rakenteiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tavoitteena luoda espoolaisille lisäarvoa. Kaupungin suuntaviivojen mukaisesti ruotsinkieliset sivistyspalvelut käyttää tilojaan tehokkaasti ja monipuolisesti. Vuonna 2016 tulosyksikkö tulee tehostamaan palveluverkkoa ja tilojen joustavaa käyttöä vuonna 2015 tehdyn selvityksen pohjalta. Ruotsinkielinen työväenopisto on saanut ulkopuolisen rahoituksen vuonna 2016 toteutettavalle laatu- ja kehittämisprojektille. Projektin tavoitteena on kuvata ruotsinkielisen työväenopiston rooli osana ruotsinkielisiä sivistyspalveluja, laatia strateginen kehittämissuunnitelma ja opetussuunnitelma sekä tehdä asiakasanalyysi. Asiakasanalyysin pohjalta kehitetään syksyn 2016 kurssitarjontaa huomioiden myös vapaan sivistystyön tehtävä tämän päivän yhteiskunnassa. Tulosyksikkö tuottaa ruotsinkieliset nuorisopalvelut yhteistyössä suomenkielisen nuorisotoimen kanssa. Toiminnalla tuetaan nuorten kasvua ja tarjotaan mahdollisuuksia aktiiviseen vapaa-aikaan. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut täydentää kaupungin kulttuuritarjontaa tarjoamalla monipuolista ruotsinkielistä kulttuuria eri kohderyhmille.

146 144 Tulosyksikkö tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta perheiden tarpeiden mukaan keskeisenä tavoitteenaan lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Yksi ruotsinkielisten sivistyspalvelujen lähtökohdista on elinikäisen oppimisen jatkuvuus. Näin lapsen siirtyminen päivähoidosta esiopetukseen ja kouluun tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuonna 2016 kiinnitetään erityistä huomiota jatkuvuuteen perusopetuksen päättövaiheesta toiselle asteelle. Tulosyksikkö vastaa siitä, että kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan opiskelupaikka toisella asteella, lisäopetuksessa tai jossain muussa toiminnassa. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tukee taiteen perusopetusta ja tekee yhteistyötä sen järjestäjien kanssa. Taiteen perusopetus suuntautuu ensisijaisesti lapsille ja nuorille täydentäen mielekkäästi tulosyksikön toimintaa. Toiminnan kehittäminen Ruotsinkieliset sivistyspalvelut toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Nuorisotyön painopisteitä ovat Soukan nuorisotilan toiminta sekä Chillis-kerhot Mattlidenin ja Lagstadin kouluissa. Kerhoja rahoitetaan osittain 7 9-luokkien kerhotoimintaan osoitetulla tuella. Lisäksi MaxKvå:n ympärille kehitetään nuorten kulttuuritoimintaa ja mahdollinen ruotsinkielinen toiminta Ohjaamossa huomioidaan toimintaa suunniteltaessa. Nuorisotakuun toteuttaminen huomioidaan tulosyksikön toiminnassa. Yhteistyötä ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön (Sveps) kanssa tiivistetään ja kaupungin nuorisopalvelujen kanssa toteutetaan yhteisiä hankkeita. Tulosyksikkö tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa lasten ja nuorten hyvinvointia koskevissa asioissa. Kulttuuritoiminnan piirissä arvioidaan ja kehitetään olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Kulttuuritoiminta antaa näkyvyyttä kaupungin kaksikieliselle kulttuuriperinteelle ja se on avointa kaikille espoolaisille. Suurin osa ruotsinkielisten sivistyspalvelujen kulttuuritilaisuuksista järjestetään Vindängenissä. Yhteistyö kirjaston kanssa on koettu antoisaksi ja sitä on vahvistettu. Vuonna 2016 alkaa päivähoidon, kulttuuritoimen ja kirjastojen yhteistyöhanke Berätta, leka, läsa, jossa syvennytään kuvakirjoihin 1-3-vuotiaiden lasten ryhmissä kaikissa päiväkodeissa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Maantiedon, filosofian ja saksan ylioppilaskokeet kirjoitetaan sähköisesti syksyllä Ruotsinkieliset sivistyspalvelut osallistuu yhdessä suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa KETO-hankkeeseen, jossa esiopetuksen ja perusopetuksen toimintakulttuuria kehitetään uusien opetussuunnitelmien ja Espoon digitarinan linjausten mukaisesti. Hankkeeseen on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta. Tietotekniikan käyttöä esiopetuksessa ja lukiossa kehitetään opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa Snöboll ja Tabula rasa. Ministeriön rahoittama, opettajien tietoteknistä osaamista kehittävä LOISTOhanke jatkuu vuonna Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen opettajien yhteinen täydennyskoulutus jatkuu uudella toimintamallilla kuntien omalla rahoituksella. Ammattiopisto Practicum aloittaa yhteistyössä kaupungin kanssa 20 opiskelijan ammattikoulutusryhmän Espoossa syksyllä Tämä on tervetullut täydennys ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tarjontaan. Sivistystoimen matalan kynnyksen toiminnan, kuten Icehearts, Chillis ja muut kerhot sekä iltapäivätoiminta, kehittäminen lisää mahdollisuuksia tarjota lapsille ja nuorille mielekästä toimintaa arjessa. Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö tekee aktiivista yhteistyötä eri verkostoissa. Mattlidens gymnasium ja suomenkieliset lukiot jatkavat yhteistyötään muutaman Shanghain lukion kanssa. Yhteistyötä koskeva sivistystoimen sopimus päivitetään vuonna Ruotsinkieliset sivistyspalvelut ja suomenkielinen opetus osallistuvat Microsoftin hankkeeseen New Pedagogies for Deeper Learning, jonka tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjiä luomaan oppilaille paremmat edellytykset saavuttaa nyt ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

147 145 Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tarjoaa lakisääteisen tuen ohella oman tukensa ruotsinkielistä kotoutusta haluaville. Lisäämällä henkilöstön osaamista ja kehittämällä asiakaspalvelua Vindängenissä vahvistetaan valmiutta kohdata ja tukea maahanmuuttajataustaisia. Tulosyksikkö kehittää ruotsinkielisen valmistavan perusopetuksen mallin. Henkilöstö Henkilöstötilanne on edelleen vaikea. Kelpoisten hakijoiden määrä erityisesti avoinna oleviin päivähoidon virkoihin ja toimiin on pieni tai olematon. Aktiivinen yhteistyö Prakticumin, Arcadan ja Helsingin yliopiston kanssa on kuitenkin parantanut tilannetta viime vuosina. Kelpoisista luokanopettajista ja joissakin oppiaineissa kelpoisista tuntiopettajista on pulaa. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut ja Helsingin yliopisto solmivat harjoittelu- ja yhteistyösopimuksen, jotta ruotsinkielisen kasvatusalan henkilöstön saatavuus paranisi. Syksyllä 2015 tehdyn tilannekartoituksen mukaan päivähoidossa tarvitaan 52 kelpoista lähihoitajaa tai lastenohjaajaa. Tästä johtuen vuonna 2016 aloitetaan uusi oppisopimuskoulutus yhteistyössä Practicumin kanssa. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Investoinnit Määräraha on ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen Koneet ja kalusto TP 2014 Menot Netto RUOTSINKIELISET SIVISTYSPALVELUT -TULOSYKSIKKÖ Palvelut Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö valmistelee asiat lautakunnalle ja toimeenpanee lautakunnan päätökset. Tulosyksikkö koordinoi ja tukee päiväkotien toiminnan kehittämistä ja arviointia, peruskoulujen ja lukion opetusta, ruotsinkielistä nuorisotyötä ja kulttuuritoimintaa sekä ruotsinkielistä työväenopistoa arbista. Yksikkö tuottaa yleisiä suunnittelu- ja hallintopalveluja sekä täydennyskoulutusta koko tulosyksikölle.

148 146 Talous Määräraha sisältää lautakunnan ja hallinnon menot, taiteen perusopetuksen sekä peruskoulujen, lukioiden ja päivähoidon keskitetyt tietotekniikkakustannukset. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas PERUSKOULUT Palvelut Espoossa on kahdeksan ruotsinkielistä alakoulua ja kolme yhtenäistä peruskoulua, joista yhdessä on 10-luokka. Pienryhmäopetusta järjestetään Finno skolassa (luokat 1 9), Lagstads skolassa (luokat 7 9) ja Mattlidens skolassa (luokat 7 9). Mattlidenissä annetaan myös joustavaa perusopetusta. Iltapäivätoimintaa tehostetaan. Finnoon resurssikeskus jatkaa toimintaansa nykyisellä resursoinnilla. Myös resurssikeskukset Mattelandet ja Bubblande jatkavat toimintaansa nykyisellään. Mittarit TP 2014 TA Oppilaita yhteensä Oppilaita/psykologi Oppilaita/kuraattori Erityisen tuen oppilaiden osuus, % 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 Yleisopetuksen vuosiviikkotunteja/oppilas 1,98 1,98 1,91 1,84 1,84 Menot yhteensä euroa/oppilas Hallinto, opetus, oppilashuolto euroa/oppilas Talous Määräraha sisältää hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, kouluruokailun, kiinteistöjen, koulukuljetusten ja muun toiminnan, kuten iltapäivätoiminnan avustusten, kustannukset. Talousarvioon on lisätty resurssia kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilasryhmien tukemiseen. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

149 LUKIOT Palvelut Mattlidens gymnasium on Espoon ainoa ruotsinkielinen lukio. Koulu on yleislukio, jolla on International Baccalaureate (IB) -linja. Mittarit TP 2014 TA Opiskelijoita yhteensä Opiskelijoita/kuraattori Vuosiviikkotunteja/opiskelija 1,53 1,53 1,50 1,45 1,45 Menot euroa/opiskelija Hallinto, opetus, oppilashuolto euroa/opiskelija Talous Määräraha sisältää hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, kouluruokailun ja kiinteistöjen kustannukset. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS Palvelut Päivähoitopaikka järjestetään noin lapselle. Päivähoitopaikoista 88 prosenttia on kunnallisia ja 12 prosenttia yksityisenä tai ostopalveluna tuotettuja paikkoja. Lakisääteinen kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sekä Espoon kuntalisä maksetaan samoin perustein kuin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Mittarit TP 2014 TA Päivähoidossa olevia lapsia kaupungin päiväkodit perhepäivähoito ostopalvelut yksityisen hoidon tuki Lasten kotihoidontuki - tuen piirissä olevia lapsia Espoo-lisän saajia Henkilöstö Ruotsinkielisen päivähoidon erityislastentarhanopettajat, lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat ovat yhä kriittinen työvoimavajeryhmä.

150 148 Päivähoitohenkilökunnalle on tarjottu mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen. Talous Määräraha sisältää kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen, päivähoitopalvelujen oston sekä yksityisen hoidon ja kotihoidontuen kustannukset. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas RUOTSINKIELINEN KULTTUURI JA NUORISO Ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja järjestetään suurimmaksi osaksi Vindängenissä. Vindängen on sukupolvia yhdistävä kohtaamis- ja tapahtumapaikka. Sen tiloissa toimivat myös Musikinstitutet Kungsvägen sekä ruotsinkielinen asiakaspalvelupiste. Ruotsinkielinen nuorisotoiminta huolehtii yhteistyössä nuorisopalvelujen kanssa nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Ruotsinkielistä nuorisotyötä tehdään Sökö ungdomslokalilla ja kouluissa. Lisäksi ruotsinkieliset sivistyspalvelut -tulosyksiköllä on sopimuskumppanuus Svepsin ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tarjoavan Ung Infon kanssa. Sveps on vuotiaille työttömille nuorille suunnattu työpaja. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas RUOTSINKIELINEN TYÖVÄENOPISTO Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis on ollut vuoden 2015 alusta osa ruotsinkieliset sivistyspalvelut -tulosyksikköä. Arbis on ruotsinkielinen vapaan sivistystyön opisto, joka toimii yhteistyössä monien eri tahojen kanssa.

151 149 Arbiksen opetus suunnitellaan vastaamaan ruotsinkielisen väestön sivistys- ja erityistarpeita. Arbis sitoo osan opetuksesta kulttuuriseen toimintaan sekä kiinnittää huomiota myös ruotsinkielisten opiskelijoiden yhteisöllisyyden tarpeeseen. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas KULTTUURILAUTAKUNTA Suomenkielinen työväenopisto siirtyi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan lukien ja ruotsinkielinen työväenopisto Arbis ruotsinkieliset sivistyspalvelut -tulosyksikköön. Suomenkielinen työväenopisto sisältyy kulttuurilautakunnan tilinpäätöslukuihin. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Koneet ja kalusto TP 2014 Tulot Menot Netto Määräraha on ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen. Vuonna 2016 valmistuu ja otetaan käyttöön kaupunginkirjaston vuokratila Ison Omenan palvelutorilla. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Palvelut Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset. Avustusmäärärahan kokonaisvaraus vuodelle 2016 on 10,8 milj. euroa sisältäen toiminta-avustukset ja toimitilakustannukset.

152 150 Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuuriprofiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palvelujen tuottamisesta. Kulttuurin tulosyksikön ja sen palvelualueiden tehtävänä on vahvistaa myönteistä kaupunkikuvaa ja ohjata kulttuurin hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi tulosyksikön tehtäviin kuuluu alueellisten kulttuuripalvelujen ja vapaa-ajan palvelujen koordinointi sekä kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan mahdollistaminen. Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua sekä kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Kulttuuri nähdään sekä välineellisenä toimintana että itseisarvona. Sillä pyritään vahvistamaan kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä parantamaan omaehtoista harrastamista ja osallistumismahdollisuuksia. Tavoitteena on asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen. Tulosyksikkö jakautuu neljään palvelualueeseen: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Lisäksi tulosyksikön esikunnasta ohjataan yhteistä viestintää ja tiedotusta, tehdään strategia- ja arviointityötä sekä valmistellaan kulttuurilautakunnan alaiset avustukset ja yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa. Palvelualueista kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kuuluvat yhteiseen nettobudjettiin. Kaupunginkirjasto ja tulosyksikön muu toiminta, kuten avustukset, hallinto ja viestintä, ovat bruttobudjetoituja. Toiminnan kehittäminen Vuoden 2016 aikana panostetaan hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä tulokselliseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Palveluja pyritään järjestämään tasapuolisesti, mutta kuitenkin niin, että lapset ja nuoret, maahanmuuttajat sekä ikäihmiset ovat keskiössä. Yhteistyötä lisätään ja syvennetään yhteistyökumppaneiden ja kaupungin muiden toimialojen kanssa. Espoolaista kulttuuritoimintaa ja taiteen tekemistä tehdään näkyväksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan ja monimuotoiseen työhyvinvointiin panostetaan. Johtamisen kehittämiseen sekä yhteisiin johtamiskäytänteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Jokaisella työntekijällä on oikeus kehityskeskusteluun, jonka yhteydessä koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan johdonmukaisesti. Tehtävänkuvia tarkistetaan vastaamaan nykyhetken tarpeita sitä mukaan, kun se on ajankohtaista. Talous Toiminnan tulostavoitteita pyritään parantamaan edelleen mm. TATU-hankkeen avulla. Hankintoja ja menoja tarkastellaan kriittisesti. Myös tuloja pyritään nostamaan nettobudjetoiduissa yksiköissä mahdollisuuksien mukaan. Uudet tilat ja palvelut, kuten Opinmäki ja Ison Omenan palvelutori, tuovat suuria haasteita talousarvioon.

153 151 KULTTUURILAUTAKUNTA pl. työväenopisto (TP 2014) ja kulttuuri TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Palvelut Kulttuurin tulosyksikön esikunnassa koordinoidaan KULPS! -toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi kehitetään yhteistyötä muiden hallintokuntien ja kumppaniyhteisöjen kanssa. Toiminnan kehittäminen Viestinnässä panostetaan KulttuuriEspoon monipuolisen tapahtumakokonaisuuden tunnettuuden lisäämiseen. KulttuuriEspoon toimijoiden tapahtumatiedot kootaan yhteiselle tapahtumasivustolle. KulttuuriEspoo -brändi markkinoi espoolaisen kulttuurin laajaa ja monipuolista kokonaisuutta sekä tulosyksikön omien toimijoiden että tuettujen kulttuuriyhteisöjen palveluja. Esikunnassa kootaan tilastoja omien palvelualueiden ja tuettujen kulttuuriyhteisöjen toiminnasta siten, että tiedot ovat aikasarjoina ja yhteismitallisina saatavilla yhdestä lähteestä. Mittaristoa kehitetään vastaamaan strategisesti tärkeisiin tavoitteisiin. Uudeksi seurantamittariksi otetaan kestävän elämäntavan mukaisia toimenpiteitä. Espoolaista kulttuuritoimintaa edistetään suurelta osin avustuksilla ja kumppanuuksilla. Sähköistä asiointipalvelua kehitetään avustusten sähköisen hakemisen osalta. KULPS! -toiminta sovitetaan uuteen opetussuunnitelmaan ja ilmiölähtöiseen oppimiskäsitykseen. Kulttuurineuvolan konseptin kehittäminen jatkuu. Toiminnan määrää ja vaikuttavuutta lisätään ja rakennetta kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä espoolaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Vuoden 2016 alussa vastuu Kaikukortin paikallisesta koordinoinnista siirtyy Espoossa kulttuurin tulosyksikölle sekä sosiaali- ja terveystoimelle. Kaikukortti-toimintaa on tarkoitus laajentaa ja yhdistää siihen myös vapaaehtoistoimintaan liittyviä tehtäviä, kuten Kulttuurikaveri-toimintaa. Talous Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset. TP 2014 Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas

154 KAUPUNGINKIRJASTO Palvelut Kirjasto on yhteisönsä voimavara. Kirjasto tarjoaa tilaa sivistykseen, elämyksiin ja oleskeluun sekä mahdollisuuden kohdata erilaisia elämäntapoja ja arvoja. Kirjasto kantaa yhteiskuntavastuuta painopisteinä lapset ja nuoret, moniarvoisuus, monikulttuurisuus ja heikompien aseman puolustaminen. Moniarvoinen yhteiskunta luo elämälle ja työnteolle hyvät edellytykset. Palveluista kriittisin on aukiolo. Oppiminen ja monipuolisen oppimisympäristön tarjoaminen ovat kirjaston vahvuuksia. Kirjastossa eri sukupolvet oppivat toisiltaan ja asiakkaat sekä henkilökunta opettavat toisiaan. Sivistystä ei ole ilman tarinoita ja tietoa. Kirjaston toimintakulttuuri on rohkea ja toimintatavat ketteriä. Mittarit TP 2014 TA Lainauksia Lainauksia/asukas 15,7 14,9 14,6 14,4 14,2 Käyntejä Käyntejä/asukas 12,9 13,4 13,1 12,9 12,7 Verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) Menot euroa/lainaus 4,95 4,89 4,96 5,02 5,09 Kirjastohankinnat kpl Aineistomääräraha euroa/asukas 5,10 5,00 4,50 5,00 5,00 Toiminnan kehittäminen Kaupunginkirjasto priorisoi toiminnassaan aukioloaikoja sekä lasten ja nuorten palveluja. Nykyisiä aukioloaikoja pyritään noudattamaan. Neljä lähikirjastoa pyritään varustamaan omatoimiaukiolon edellyttämillä laitteilla. Asennusten jälkeen jo seitsemässä lähikirjastossa voidaan tarjota palveluja ilman henkilökuntaa. Lasten ja nuorten palveluissa keskiössä on uudenlaisen oppimisen tukeminen. Kirjasto tarjoaa uusissa opetussuunnitelmissa mainittuja uudenlaisia ja monipuolisia oppimisympäristöjä ja välineistöä. Erityisesti korostuu digitaalisten välineiden käyttö. Kaupunginkirjasto kantaa omalta osaltaan vastuuta turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta. Kirjastot tarjoavat avoimen, maksuttomana tilan, jossa tulijoiden on mahdollista tutustua kantaväestöön sekä löytää itselleen mielekästä tekemistä. Kirjasto tukee myös kielen oppimista tarjoamalla mm. kielikahvilatoimintaa. Myös turvapaikanhakijoiden osalta painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Kirjastojen väliset aineistokuljetukset vaativat runsaasti henkilötyötä, josta aiheutuu logistisia ostopalvelutarpeita. Kaupunginkirjasto on käynnistänyt projektin, jonka tavoitteena on tehostaa logistiikkaa sekä parantaa aineiston saatavuutta asiakkaan näkökulmasta. Tavoitteena on, että asukas ei enää ole ainoastaan kirjastoaineiston käyttäjä, vaan voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, millainen kokoelma omassa kirjastossa on tarjolla. Henkilöstö Kirjastopalveluja tarjoaa aktiivinen ja osaava henkilökunta. Kirjastolainen oppii jatkuvasti uutta ja työskentelee siellä, missä hänen osaamistaan tarvitaan.

155 153 Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Investoinnit Vuonna 2016 Kirjasto Omena siirretään osaksi Ison Omenan palvelutoria. Vuosien investoinnit koskevat Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritilan ensikertaista kalustamista, Haukilahden ja Karhusuon lähikirjastojen toimitilojen uudelleen järjestämishankkeita sekä Tapiolan aluekirjaston siirtämistä uusiin tiloihin ja teknisen laitteiston täydentämistä. 357 KULTTUURI, netto Nettobudjetoidun kulttuurin sitova toimintakate on euroa. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kulttuurin toimintamenot yksiköittäin vuosina Yksikkö TP 2014 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Kaupunginmuseo Kaupunginorkesteri Kulttuuri yhteensä TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Palvelut Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, varustelusta ja tekniikasta. Lisäksi se vastaa alueellisesta kulttuurityöstä sekä sivistystoimen tapahtumayhteistyöstä tuottamalla ja koordinoimalla suurtapahtumia.

156 154 Tapahtuma- ja kulttuuripalveluihin kuuluu Espoon Kulttuurikeskus, Sellosali, Näyttelykeskus WeeGee, Kannusali, Karatalo ja Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora sekä alueellinen kulttuurityö ja sivistystoimen tapahtumatyö. Kohderyhmistä keskiössä ovat lapset ja ikäihmiset. Mittarit TP 2014 TA Kävijöitä - Näyttelykeskus WeeGee* Espoon kulttuurikeskus Sellosali Alueelliset kulttuuripalvelut yhteensä Karatalo Taidetalo Pikku-Aurora Kannusali** Seinätön aluetyö ja projektit Tapahtumat * Sisältää myös KAMUn (kaupunginmuseo) kävijät. ** Kannusalin peruskorjaus kesä 2013 talvi 2014 Toiminnan kehittäminen Espoo-tarinaan pohjautuvan toiminnan painopisteenä on korkeatasoinen ja monipuolisesti kuntalaisia palveleva tapahtumatarjonta sekä kulttuuripalvelut. Palvelut suunnataan erityisesti lapsille ja perheille, maahanmuuttajataustaisille asukkaille sekä ikäihmisille niin, että toiminnassa huomioidaan monimuotoinen Espoo. Toimintaa kehitetään hakemalla kumppanuuksia ja laajentamalla yhteistyöverkostoja. Konsepteja ja tuotantoja tehdään yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa, poikkihallinnollisesti ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Espoon Kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee ja Sellosali Toiminnan tavoitteena on kasvattaa Espoon tunnettuutta korkean profiilin kulttuurikaupunkina tuottamalla kiinnostavia ja monipuolisia ohjelmasisältöjä sekä kehittämällä tapahtumien tunnettuutta ja vetovoimaa. Korkeatasoinen tarjonta on osa Espoo Innovation garden -konseptia ja vahvistaa osaltaan sen toteuttamista. Länsimetron tuloon varaudutaan tapahtumatoiminnassa ja kaupungin elävöittämishankkeissa sekä niiden markkinoinnissa. Ahertajankulman rakennustöiden vaikutukset WeeGeen toimintaan pyritään ennakoimaan siten, että työmaan räjäytykset eivät vaikuta talon toimintaan ja WeeGeen juhlavuosi 2016 voidaan toteuttaa rakennustöistä huolimatta. WeeGeen juhlavuoden tavoitteena on nostaa näyttelykeskuksen profiilia ja tarjota yleisölle ajankohtaisia ja kiinnostavia sisältöjä. Aluekulttuurityö, Kannusali, Karatalo ja Taidetalo Pikku-Aurora Aluekulttuuritaloissa tehdään laadukasta, matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa eri-ikäisille kuntalaisille. Aluekulttuurityön painopisteet ovat kaupunkitilojen elävöittäminen ja katvealueiden palvelujen saatavuuden lisääminen, Pikku-Auroran meijerin korjaushanke sekä Espoonlahden uudet toimintatilat. Myös seinätön, ns. elävä kaupunkikulttuuri laajentaa toimintaansa ja pyrkii selvittämään kuntalaisten tarpeita entistä paremmin. Tapahtumatoiminta Tapahtumatoiminnan keskiössä ovat Suomi 100 -hankkeen käynnistys Espoossa sekä Espoo-päivän ja elävän kaupunkikulttuurin toimintojen rakentaminen sekä Länsimetron käynnistymiseen liittyvät tapahtumat.

157 155 Sivistystoimen sisäisen tapahtumayhteistyön kehittäminen ja koordinointi sekä siihen liittyvien työkalujen rakentaminen ja erikseen sovittujen suurtapahtumien tuottaminen jatkuvat. Itsenäisyyspäivän konsertin sekä Jääpuutarha-tapahtuman streamaus tehdään yhteistyössä liikuntapalvelujen ja Tapiola Sinfoniettan kanssa pilotteina. Henkilöstö Henkilöstön koulutuksessa keskitytään asiakaskokemusten ja toimintatapojen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen kiinnitetään erityishuomiota. Talous ja investoinnit Lähivuosien investoinnit keskittyvät tapahtumatoiminnan sekä näyttämö- ja esitystekniikan ylläpitoon. Suomi 100 -hankkeen koordinointiin ja vuoden 2017 markkinointiin varaudutaan. KAUPUNGINMUSEO Palvelut Kaupunginmuseo on tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa palveluja espoolaisten historiaan ja kulttuuriperintöön liittyen. Museo tuo historian voimavaraksi tähän päivään ja rakentaa espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennus- ja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Mittarit TP 2014 TA Museo- ja näyttelykävijöitä* Asiantuntijapalvelut (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa Museokokoelmien kokonaismäärä Opastusten lukumäärä Viranomaislausunnot * Sisältää myös KAMUn (kaupunginmuseo) kävijät. Toiminnan kehittäminen Museon toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan osana Espoo-tarinaa. Museon kansainvälinen toiminta suunnitellaan pitkäjänteisesti. Vuonna 2016 päivitetään kokoelmapoliittinen ohjelma, otetaan käyttöön vuonna 2015 valmistunut tutkimus- ja julkaisupolitiikka sekä aloitetaan toimintakokonaisuuden osaksi tulevien näyttely- ja yleisöpoliittisten ohjelmien laadinta Kansainvälinen, Rooman Colosseum-museon kanssa yhteistyössä tuotettu Gladiaattorit-näyttely Näyttelykeskus WeeGeen KAMU-näyttelytilassa jatkuu maaliskuuhun 2016 asti, samoin lapsille ja nuorille suunnattu museopedagoginen näyttelyohjelma. Vuonna 2016 käynnistyy paikallista identiteettiä vahvistava, Kauklahden lasitehdasta käsittelevä suurnäyttely ja sen ohjelmisto. Talousarviovuonna toteutetaan myös aiheeseen liittyvä julkaisu.

158 156 Pentalan saaristomuseon avaamiseksi kesällä 2018 vaadittavia toimenpiteitä ja tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa jatketaan. Talomuseo Glimsin perusnäyttely avataan uusittuna yleisölle ja toimintaa kehitetään. Alueelle tarvittavan kävijäkeskuksen hankesuunnittelua jatketaan. Osana valtakunnallista TAKO-tallennusprojektia museo tallentaa espoolaista saaristoelämää ja peliteollisuutta. EMMAn kanssa valmistellaan yhteisen kokoelmakeskuksen hankesuunnitelmaa. Kaukokokoelmahallintajärjestelmää kehitetään ja museokokoelman aineistoa siirretään valtakunnalliseen Finna-kokoelmahallintajärjestelmään. Henkilöstö Henkilöstöresurssien käyttö ja lisätarve erityisesti uuden saaristomuseon suhteen pyritään ratkaisemaan talouden antamissa rajoissa. Henkilöstön työssä jaksamiseen kiinnitetään huomiota, ja uusia johtamiskäytäntöjä kehitetään tätä tukemaan. Henkilöstön osaamista kehitetään museoalan ja kaupungin koulutuksissa. Talous ja investoinnit Uuden toiminnan vaatiman työmäärän vuoksi Pentalan saaristomuseon valmistelu luo paineita kokoelmatyöhön ja tutkimukseen, toiminnan suunnitteluun sekä konservointiin. Työ hoidetaan projektiluonteisesti. Museon monipuolisen ja julkisuuskuvaa tukevan tulonmuodostuksen kehittämistä jatketaan. Museon investoinnit kohdistuvat tulevan saaristomuseon tarpeisiin, KAMU-näyttelytilan tekniseen uudistukseen ja Glimsin Pikkutuvan palauttamiseen yleisötoimintaan. KAUPUNGINORKESTERI Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta ja säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä levyttää suomalaisille ja ulkomaalaisille levy-yhtiölle. Lisäksi orkesteri tekee lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua monipuolista konsertti- ja kulttuurikasvatustoimintaa. Orkesteri toimii laajassa yhteistyöverkostossa pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijoiden ja festivaalien kanssa. Mittarit TP 2014 TA Varsinaisia konsertteja Espoossa muualla Suomessa ulkomailla Muita tilaisuuksia Levytyksiä Kuulijoita yhteensä lapset ja nuoret Tapiolasali keskimäärin/konsertti Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % Kantaesitysten määrä Orkesterikustannukset euroa/asukas 13,77 13,90 13,67 13,62 13,55

159 157 Toiminnan kehittäminen Orkesteri toteuttaa tehtäväänsä espoolaisen kulttuuriprofiilin vahvistajana sekä korkeatasoisten taideelämysten tuottajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä huippusolisteja ja -kapellimestareita sekä esiintymällä ulkomailla Espoon edustajana. Vuonna 2016 järjestetään 50 konserttia, joista 44 Espoossa. Ulkomaiset konsertit suuntautuvat Hong Kongiin ja Macaoon. Kotimaassa esiinnytään pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. Lisäksi järjestetään 50 matalan kynnyksen tilaisuutta, joissa muusikot ja yleisö kohtaavat. Näitä ovat kouluvierailut, KULPS! -konserttien oheistapahtumat, neuvola-, palvelutalo-, sairaala- ja päiväkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset ja taiteilijatapaamiset. Henkilöstö Tapiola Sinfoniettan johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan vuonna 2015 työstetyn strategian mukaisesti. Työnkuvien selkeyttämistä ja prosessikuvauksien tarkentamista jatketaan. Henkilöstön keski-ikä on nyt 47,6 vuotta. Suunnitelmakauden aikana varaudutaan ikärakenteesta johtuviin haasteisiin. Kokouskäytännöt, kehityskeskustelut ja säännöllisen vuorovaikutuksen muodot on määritelty toimintaohjeessa. Orkesterin taiteellisen tason ylläpidon ja kehittämisen sekä muusikoiden ikääntymisen aiheuttamat muutokset edellyttävät tulevaisuudessa lisäresurssin saamista orkesteriin. Talous ja investoinnit Talouden ja tuottavuuden parantamiseen liittyy tulojen lisääminen. Pääsylipputulojen kertymää kasvatetaan korottamalla maksullisten tilaisuuksien hintoja ja kasvattamalla kuulijamääriä. Myös muita tuloja lisätään etsimällä uusia yritysyhteistyökumppaneita ja hakemalla apurahoja. Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. Soinnillisesti erityisen vaativia tehtäviä varten on hankittu joitakin arvosoittimia ja jousia. Tätä toimintaa jatketaan. 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Talous ja investoinnit Kumppanuusmallilla toteutettavaa liikuntarakentamista tullaan jatkamaan suunnitelmakaudella. Tämä malli edellyttää, että kaupunki tukee urheiluseuroja vuokra-avustuksin. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

160 158 Investoinnit Vuoden 2016 alussa otetaan peruskorjauksen jälkeen käyttöön Leppävaaran uimahalli ja kesällä 2016 maauimala. Tapion kentän huoltorakennus valmistuu kesällä Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox siirtyy vuonna 2016 Ison Omenan palvelutorille. Suunnitelmakaudella toteutuvat mm. Keski- Espoon nuorisotilan perusparannus sekä Kirkkojärven nuorisotilan rakentaminen. Yhteistyöhankkeina muiden tulosyksiköiden kanssa valmistuu nuorisotiloja mm. asukaspuistojen yhteyteen. Kohdassa koneet ja kalusto varaudutaan talousarviovuonna Leppävaaran maauimalan, Tapion kentän huoltorakennuksen sekä Ison Omenan palvelutorin ensikertaiseen kalustamiseen. Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan mm. jäänhoitokoneiden hankintaan, lähiliikunta-alueiden kalustamiseen, Keski-Espoon ja Kirkkojärven nuorisotilojen ensikertaiseen kalustamiseen sekä yhteishankkeina eri tulosyksiköiden kanssa valmistuvien nuorisotilojen kalustamiseen. 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen TP 2014 Menot Netto Koneet ja kalusto Menot Netto LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Toiminnan kehittäminen Liikunta- ja nuorisopalvelujen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet perustuvat Espoo-tarinaan ja sitä kautta liikuntapalvelujen sekä nuorisopalvelujen tarinaan. Asetamme vuositason tavoitteet ja seuraamme niiden toteutumista systemaattisesti strategiaprosessin mukaisesti. Liikunta- ja nuorisopalvelujen painopisteet vuodelle 2016 ovat: - Nuori Espoo Suuntaamo - Omavalvonnan lisääminen sekä nuoriso- että liikuntatiloissa - Kumppanuuksien hallinta (seura- ja järjestöyhteistyön kehittäminen ja lisääminen) - Työhyvinvointisuunnitelma tulosyksikölle osana parempaa sekä tuloksellisempaa johtamista - Tajua Mut! -toiminta - Toimivat sähköiset järjestelmät - Liikuntapaikkojen matalan kynnyksen aktiviteettimahdollisuuksien lisääminen - Matalan kynnyksen harrasteliikunnan lisääminen - Kesätyöntekijät osana nuorisotakuuta - Leppävaara mahdollisuutena - Maahanmuutto ja monikulttuurisuuden huomioiminen osana omaa ja kumppanuustoimintaa. Matalan kynnyksen (kynnyksettömien) palvelujen kehittäminen on edelleen painopisteenä. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnassa jatketaan erilaisten harrastemahdollisuuksien kehittämistä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuntalaisia aktivoidaan ja osallistetaan omatoimiseen liikuntaan tarjoamalla liikuntaneuvontaa sekä avointa, ilman ennakkoilmoittautumismenettelyä edellyttävää toimintaa. Liikunta- ja ulkoilupaikoilla lisätään matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia kehittämällä lähiliikuntapaikkoja.

161 159 Toimintaa kehitetään yhteistyössä kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Kun kaupunki jakaa avustuksia, se tulee aikaisempaa perusteellisemmin edellyttämään avustusta saavilta järjestöiltä liikunta- ja nuorisopalvelujen tavoitteiden mukaista toimintaa osana Espoo Liikkuu ja Nuori Espoo -ajattelua. Palvelutarve kasvaa monin tavoin. Jatkossa lisätään seurayhteistyötä matalan kynnyksen harrastamiseen ja monikulttuuriseen toimintaan. Näin myötävaikutetaan maahanmuuttajien integroitumiseen ja juurtumiseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Nuorisojärjestöjä osallistetaan Espoon nuorisopalvelujen tarinan toteutumiseen. Espoo Liikkuu ja Nuori Espoo -brändit näkyvät tapahtumissa ja kampanjoissa, kuten edellisenäkin vuonna. Lisäksi näkyvyys toimipisteissä vahvistuu. Molempien brändien ajatus on olla enemmän kuin Espoon liikunta- tai nuorisopalvelut olisivat ilman verkottumista. Espoo Liikkuu on vahvasti mukana koulumaailmassa ja Nuori Espoo elää osana kouluja ja kirjastoverkkoa ja näkyy yhä enemmän myös järjestötoiminnassa. Verkkoviestintään panostetaan ja yhteistyökumppaneiden rooli markkinoinnissa ja viestinnässä korostuu. Tavoitteena on luoda yhteinen sähköinen jalusta, josta eri nuorten ryhmät hyötyvät sekä informaatiokanavana että erilaisten mahdollisuuksien nostamisena. Yhteisötunnuksen käyttö lisääntyy. Henkilöstö Liikunta- ja nuorisopalveluissa työskentelee yli 250 henkilöä. Palvelupinnassa olevan henkilöstön määrä on tärkeä säilyttää vähintään nykytasolla. Tehtävät hoidetaan nykyisellä henkilökunnalla tehtäväkuvia tarkistamalla. Henkilöstösuunnittelua tehdään systemaattisesti ja prosessissa arvioidaan Espoo-tarinasta johdettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusta henkilöstöresursseihin. Tilojen käytön tehostaminen ja palvelujen uudelleen organisointi edellyttävät myös henkilöstöresurssien hyvää organisointia. Osana henkilöstön johtamista varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työtehtäviin kouluttautuminen sekä koko henkilökunnan työhyvinvointi. Työnkiertoa toteutetaan suunnitelmallisesti. Näin mahdollistetaan työntekijöiden liikkuvuus eri toimipisteiden välillä. Johtamisen ja esimiestyön osalta nostetaan esiin uusia kehittämistoimenpiteitä ja jatketaan aikaisemmin sovittujen käytänteiden toimeenpanoa ja jalkauttamista. Johtamisen sopimuksen 2.0 mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan. Liikunta- ja nuorisopalvelujen työhyvinvointisuunnitelmaa toteutetaan ja käytetään sen perustana palvelualueiden omia työhyvinvointisuunnittelmia. Työhyvinvoinnin johtamisella on vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin, jaksamiseen sekä sairauspoissaolojen vähenemiseen. Nuorisotakuun edellyttäminä toimina jatketaan harjoittelijayhteistyötä ja vahvistetaan oppisopimuskäytäntöjä kiinnittämällä huomiota näihin liittyvien prosessien suunnitelmallisuuteen. Kesätyöntekijöiden määrää on viime vuosina pystytty kasvattamaan ja vuonna 2016 tämä määrä pyritään pitämään vuoden 2015 tasolla. Sähköisten järjestelmien käyttöönotto vaatii henkilöstöltä uutta osaamista ja hallintaa, mikä edellyttää henkilöstökoulutusta. Riittävä ja työtehtäviin vaadittava järjestelmien hallinta on osa henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Digitalisaation kasvun yhteydessä on varmistettava, että henkilöstöllä on tältä osin riittävä osaaminen.

162 160 Talous Tehtäväalue sisältää lautakunnan, hallinnon ja kehittämisen sekä viestinnän ja markkinoinnin määrärahat. TP 2014 Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas LIIKUNTAPALVELUT Palvelut Liikuntapalvelujen painopisteenä on lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen urheilupuistoissa, kuntoradoilla, uimarannoilla, ulkoilusaarilla ja pallokentillä suunnitelman mukaisesti. Leppävaaran uimahalli avataan tammikuussa 2016 ja maauimalan avajaisia vietetään toukokuussa. Kaikissa uimahalleissa kulkuoikeudet vaihdetaan korteista rannekkeisiin, joka mahdollistaa monipuolisemman palvelun esim. maauimalassa. Matinkylän urheilupuistoon valmistuu kaukalon kokoinen tekojää. Leppävaaran hiihto-olosuhteita parannetaan sprinttiladulla ja kuntokiharasta tehdään uusi yhteys urheilupuistoon. Laaksolahden jäähalli on käyttökiellossa. Laaksolahden urheilupuiston kehittäminen odottaa Kiekkoilun Tuki ry:n Perkkaan hallihankkeen mahdollista toteutumista. Keski-Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alue valmistuu kesällä Pallokenttien kunnossapitoon sekä hiihtolatujen tekoon varaudutaan vuoden 2015 tasoisesti. Koulukenttien jäädytys hoidetaan alueellisesti. Yhteistyössä kunnallistekniikan keskuksen (ent. tekninen keskus) kanssa uusitaan ja parannetaan kuntoratoja ja ulkoilureittejä ulkoilureittisuunnitelman mukaisesti. Erityisesti parannetaan talviaikaisten kävelyreittien olosuhteita. Kesätyöntekijöiden hoitama uimarantojen valvonta toteutetaan vuoden 2015 tasoisena. Liikuntapaikkojen valvonta hoidetaan yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Paikalliset urheiluseurat vastaavat Espoonlahden ja Leppävaaran urheiluhallien sekä Otaniemen ja Kauklahden kenttien valvonnasta. Tuulimäen skeittihallin valvonnasta tehdään sopimus Espoon Rullalautailijat ry:n kanssa. Venesatamien laitureita on peruskorjattu aiemmin yhteistyössä venekerhojen kanssa. Keväällä 2016 uusitaan Nuottaniemen venesataman laitureita. Muissa satamissa korjataan vain kaikkein huonokuntoisimpia laitureita. Nokkalan venesataman peruskorjaus saatetaan loppuun. Uusi kahvilayrittäjä aloittaa toimintansa keväällä.

163 161 Kumppanuutta on toteutettu myös liikuntakohteiden rakentamisessa. Seurat ovat toteuttaneet uusia liikuntaolosuhteita kaupungin myötävaikutuksella. Strategian mukaisesti liikuntapalvelut on edistänyt näiden uusien paikkojen syntymistä ja näin kaupunki on välttynyt uusilta investoinneilta. Liikuntatilojen vuokra-avustus seuroille on tällä hetkellä noin 35 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Vuokraavustuksen pitäminen vähintään tällä tasolla on välttämätöntä kumppanuusmallien turvaamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on, että avustus seuroille on 40 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuvalvonnan ostopalvelua vähennetään edelleen, käyttövuoroja keskitetään ja valvontaa jatketaan urheiluseurojen kanssa ns. omavalvontana. Tarkoituksena on aloittaa alueellinen kokeilu viikonloppujen valvonnan siirtämisestä urheiluseuroille. Valvonnan sujuvuus ja turvallisuus vaatii sähkölukkojen asentamista kouluille. Terveyttä edistävää liikuntaa kehitetään poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jotta kaikki voivat liikkua Espoossa enemmän. Ohjatut liikuntapalvelut toteutetaan espoolaisten lähellä lähiliikuntamahdollisuudet ja vuodenajat huomioiden. Ohjattujen liikuntapalvelujen saatavuuteen läpi vuoden kiinnitetään erityistä huomiota. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen liikuntaneuvonnan ja kynnyksettömän ohjatun liikuntatarjonnan keinoin. Kaikkien liikunnanohjaajien työnkuvaan kuuluu liikuntaneuvonta osana kuntalaisten elämäntapaohjausta. Ohjattua liikuntakurssitoimintaa järjestetään pääsääntöisesi erityisryhmille ja ikäihmisille, joille liikunnan vaikuttavuudesta on erityistä hyötyä. Osana elämäntapaohjausta tarjotaan alueittaisia painonhallintaryhmiä yhteistyössä yhdistysten kanssa. Alueittaiset isot liikuntatilat mahdollistavat ohjatut liikuntaryhmät ikäihmisille. Ikäihmisten ja eri ikäryhmien välistä yhtäaikaista liikuntaa kehitetään erityisesti loma-aikojen liikuntatarjonnassa. Ostopalvelua koulujen loma-aikoina vähennetään. Omatoimista liikkumista tukevaan markkinointiin panostetaan (erityiskortit, liikuntavideot). 68+ sporttikortin vaikuttavuutta mitataan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. 68+ liikuntatarjontaa ostopalveluna kehitetään. Ala- ja esikoululaisten uinninopetus kuljetuspalveluineen toteutetaan uimahalleissa. Tapiolan uimahallissa on otettu käyttöön kaupungin liikunnanohjaajien hoitama alakoulujen uinninopetuksen ja ohjatun vesiliikuntatarjonnan kolmevuotinen projekti. Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen ja maauimalan valmistumisen myötä liikuntamahdollisuudet rikastuttavat ohjattua liikuntatarjontaa. Espoon kaupungin henkilöstölle suunnattujen kuntojumppien ostopalvelun jatkamista harkitaan.

164 162 Mittarit TP 2014 TA Kävijöitä - uimahallit* Keski-Espoon uimahalli urheiluhallit** jäähallit Menot euroa/käynti - uimahallit*** 3,64 3,50 3,90 4,20 4,30 - Keski-Espoon uimahalli**** 5,99 5,85 6,10 6,20 6,30 Jäähallit - käyttötunteja menot euroa/käyttötunti*** 80,10 80,20 80,20 80,30 Järjestöille myönnettävät avustukset - euroa*** euroa/asukas*** 9,99 12,04 12,04 11,84 11,67 Ohjattu liikunta, menot euroa/käynti*** 7,90 7,95 8,10 8,15 8,20 * Leppävaaran uimahallin peruskorjaus vuosina Keski-Espoon uimahallin remontti kesä - heinäkuu 2015 Tapiolan uimahallin perusparannustyöt ja ** Kannusillanmäen liikuntahallin peruskorjaus kesä talvi 2014 Opinmäen liikuntahalli alkaen Espoonlahden liikuntahallin peruskorjaus *** laskentamalli LiikuntaVertin mukaan ilman pääomakustannuksia **** ilman pääomakustannuksia Toiminnan kehittäminen Liikunta- ja ulkoilupalveluja kehitetään espoolaisten kumppanien ja kaupungin eri organisaatioiden kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia avustusten ja liikuntapalvelujen sekä käyttövuorojen jaon kehittämiseksi. Kehittämisprojekteista lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrasteliikuntaa Wau ja Muuvi -kerhoja monipuolistetaan uusilla lajeilla. Uutena toimintana on aloitettu Jumppi, joka kohdennetaan 7-9-luokkalaisille. Toiminnan vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti. Kaupunkitasoinen selvitys maksuttoman liikunnan tarjonnasta laaditaan. Eri palvelualueet osallistuvat laajasti Liikkuva Koulu -projektiin yhdessä opetustoimen kanssa. Kouluja tuetaan välinehankinnoissa. Vuonna 2016 järjestetään Leppävaarassa toinen Stadium Sports Camp liikunnallinen monilajileiri, joka on suunnattu vuotiaille tytöille ja pojille. Kahden viikon aikana on tarkoitus tavoittaa yhteensä 600 nuorta. Uutena leirimuotona on day camp -päiväleiri. Omavalvonnan lisäämiseksi uudet ja saneerattavat koulut tulee suunnitella ja rakentaa omavalvontamahdollisuudet huomioiden. Venesatamapalveluja kehitetään yhteistyössä venekerhojen ja veneilyalan yritysten kanssa.

165 163 Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas NUORISOPALVELUT Nuorisopalvelut huolehtii osaltaan nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat mm. nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja yhdenvertaisuutta edistävä nuorisotoiminta sekä nuorten ympäristökasvatus. Nuorisopalvelut on nuoria varten. Kuuntelemme nuoria ja mietimme yhdessä nuorten itsensä ja yhteistyökumppaneidemme kanssa, miten voidaan toteuttaa parempia, innostavampia ja vetovoimaisempia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia Jokainen nuori on tärkeä kumppani. Nuorisotoimintaa toteutetaan nuorten kanssa vapaa-aikana, päihteettömästi ja turvallisesti, vastapainona arjen velvollisuuksille. Luomme mahdollisuuksia harrastaa, viettää vapaa-aikaa ja kokea elämyksiä. Reagoimme nopeasti nuorten elämässä ja toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin - tiedostamme, että kiva tekeminen muuttaa muotoaan. Palveluja kohdennetaan erityisesti nuorille, joilla ei vielä ole harrastuksia. Osaavat, luovat ja uusia ratkaisuja etsivät nuorisoalan ammattilaiset kulkevat nuorten rinnalla jakaen elämän iloja ja suruja. Nuoret kohdataan yksilöinä, osana yhteisöä. Mahdollistamme nuorten ideoiden ja aloitteiden toteuttamisen ja tuotamme erilaisia harrastus- ja ryhmätoimintoja. Tukea tarvitsevia nuoria ohjataan muiden palvelujen piiriin rinnalla kulkien. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat toiminnan ydin. Nuorisopalveluja kehitetään kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa. Uusia tapoja ja paikkoja kohdata nuori hänen omassa arkiympäristössään, koulussa, nuorisotilalla, kirjastossa tai vaikkapa ostoskeskuksessa, etsitään. Yhteiskuntavastuuta kannetaan osallistumalla nuorisotakuun edellyttämiin talkoisiin. Yhteistyö perheiden, nuorisojärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa on tärkeää. Yhdessä innovoiden uskalletaan rohkeasti kokeilla uusia toimintatapoja nuorten hyväksi. Nuorisojärjestöjä ja vapaaehtoisten tekemää työtä tuetaan edelläkävijöinä. Tulevaisuudessa lähipalvelujen tueksi kehitetään nuoria laajemmalta alueelta kokoavaa Nuorten areena -toimintaa. Nuorten areenat mahdollistavat monipuolisten harrastemahdollisuuksien sekä nuorille suunnattujen tukipalvelujen tarjoamisen kynnyksettömästi samassa paikassa. Palvelut Nuorisopalveluissa käynnistyi elokuussa 2015 Nuori Espoo Suuntaamo, jossa tavoitteena on määritellä Espoon nuorisopalvelujen toimintalinjat Nuori Espoo -tarinan jalkauttamiseksi huomioiden käytössä olevat resurssit.

166 164 Olennaiset kysymykset ovat: Missä espoolaista nuorisotyötä tehdään tulevaisuudessa? Kuinka paljon toimimme nuorisotiloilla, kouluissa, kirjastoissa ja muissa nuorten arkiympäristöissä? Mistä olemme valmiita luopumaan? Miten voimme tuottaa mahdollisimman laadukasta nuorisotyötä mahdollisimman tehokkaasti huomioiden nuorten toiveet ja tarpeet palveluille? Nuori Espoo Suuntaamo toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmin osallistaen projektiin koko nuorisopalvelujen henkilöstö, liikunta- ja nuorisolautakunta, liikunta- ja nuorisopalvelujen johtoryhmä, lasten ja nuorten hyvinvointityön asiantuntijaryhmä, nuorisojärjestöt sekä erityisesti nuoret. Nuorten kuulemisiin osallistuvat nuorisovaltuusto ja nuoria kaikilta nuorisotiloilta. Projektin tuotoksena syntyy liikunta- ja nuorisolautakunnassa hyväksytty päätös nuorisopalvelujen tehtävistä ja resurssien käytöstä - nuorisopalvelujen suunnasta. Uuden suunnan mukaista toimintaa käynnistetään alkuvuonna Nuorisopalveluilla on kumppanuussopimus Espoon Tyttöjen Talon toiminnasta Kalliolan Nuoret ry:n kanssa. Tällä toiminnalla parannetaan palvelutarjontaa Espoossa. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä. Kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa tuetaan avustuksilla, myöntämällä tiloja kerhoja leiritoimintaan sekä lainaamalla toimintavälineitä. Avustuksiin varataan euroa. Nuorisopalvelut vastaa Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnasta, jota toteutetaan monialaisena yhteistyönä koulujen ja koulutuskuntayhtymän, sosiaali- ja terveystoimen, konsernihallinnon, poliisin, TEtoimiston, puolustusvoimien sekä järjestöedustajien kanssa. Verkostolle kuuluvat nuorisolain 7a :n mukaiset tehtävät. Nuorisopalvelupäällikkö toimii nuorisolain mukaisena etsivästä nuorisotyöstä vastaavana viranomaisena. Mittarit TP 2014 TA Nuorisopalveluiden asiakaskäyntejä* Nuorisotilatoiminnot* - toimintatunteja käyntikertoja Pienryhmäohjaus* - toimintatunteja käyntikertoja Loma-ajan toiminnan käyntikertoja* Avustukset - euroa euroa/asukas 2,00 1,98 1,98 1,95 1,92 * Opinmäen nuorisotila alkaen Kirkkojärven nuorisotila valmistuu syksyllä 2017 Keski-Espoon nuorisotilan peruskorjaus Toiminnan kehittäminen Vuonna 2015 käynnistyi Ohjaamo-toiminta Espoossa. Nuorisopalvelut ovat Ohjaamossa kumppanina. Yhden nuorisonohjaajan työresurssi on ohjattu Ohjaamon käyttöön. Lisäksi nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox tekee tiivistä yhteistyötä Ohjaamon kanssa. Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox siirtyy osaksi vuonna 2016 avattavaa Ison Omenan palvelutoria.

167 165 Projektikehittäminen jatkuu nuorisopalveluissa seuraavasti: Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman alaisuuteen kuuluvan, sivistystoimenjohtajan omistaman Tajua mut! -toimintamallin kehittäminen toteutetaan nuorisopalveluista käsin. Kouluyhteistyötä kehitetään projektimuotoisesti kesäkuun 2016 loppuun saakka, minkä jälkeen luodut menetelmät vakiinnutetaan osaksi nuorisopalvelujen perustoimintaa. Nuorisopalvelujen kansainvälisyystyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toiminnoissa. Nuorten bänditoimintaa kehitetään Rock Academy -projektissa yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Rock Academy Finland on Turun kaupungin nuorisopalvelujen kehittämä valmennusohjelma bändeille. Tähän sitoudutaan kahdeksi vuodeksi. Toiminta käynnistyi Espoossa keväällä Opetus- ja kulttuuriministeriöstä haetaan avustusta etsivän nuorisotyön ja Tajua mut! -toimintamallin valtakunnallisen osaamiskeskuksen suunnittelutyön syventämiseksi vuonna Pohjana on vuonna 2015 valmistuva osaamiskeskuksen toteuttamissuunnitelma. Mahdollinen varsinainen osaamiskeskus käynnistyy vuonna 2017 ja sen hallinnoimisen osalta järjestetään erillinen haku, johon myös Espoon kaupunki voi lähteä halutessaan mukaan. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas MUU SIVISTYSTOIMI Muuhun sivistystoimeen sisältyvät toimialajohto, toimialan esikunta ja toimialan yhteiset menot. TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 33 0 Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

168 SIVISTYSTOIMEN ESIKUNTA Toimialan esikunnan tehtävänä on vastata koko toimialan strategian valmistelusta, talouden ohjauksesta, toimitiloista ja investoinneista. Lisäksi esikunta huolehtii lakimies- ja lautakuntien sihteeripalveluista. Toimialan esikunta koordinoi ja kehittää toimialan viestintää, avustaa toimialan johtoa viestinnällisissä tehtävissä sekä toteuttaa toimialatasoisia viestintätehtäviä. Esikunnan tehtävänä on ohjata ja tukea johtoa, tuottaa henkilöstötyön palveluja sekä hoitaa sivistystoimen lautakuntien talousasiat, taloussuunnitelmat, seuranta, raportit sekä talous- ja toimintatilasto. TP 2014 Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOIMIALAJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Määräraha sisältää toimialajohdon kustannusten lisäksi toimialan yhteiset menot, mm. varauksen työkykyä ylläpitävään toimintaan ja koulutuksen järjestämiseen. Talousarvio sisältää määrärahan myös koko toimialan Gramex-korvauksiin, Metropolia Oy:n, Suomen Kansallisoopperan ja Helsingin seudun kesäyliopiston sekä Västra Nylands Folkhögskola -kuntayhtymän avustuksiin. Määräraha sisältää Espoon seudun koulutuskuntayhtymälle maksettavat aikuisten oppimispalveluiden maksuosuudet. Lisäksi määrärahaan sisältyy sivistystoimen maksuosuus VAMOStoiminnasta. Vuodella 2016 on toimialatasoinen 7 milj. euron määrärahavaraus turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin. Tulovaraus on 1,8 milj. euroa. Perusopetuksen valtionosuusjärjestelmän mukaiset kotikuntakorvaukset sisältyvät määrärahaan. Määräraha sisältää konsernipalvelujen sivistystoimelle tuottamien sisäisten palvelujen kustannukset vaihdepalvelujen ja yhteispalvelupisteiden osalta. TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 33 0 Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

169 167 Tekninen ja ympäristötoimi TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI PERUSKAUPUNKI ESPOO TILAPALVELUT-LIIKELAITOS SUURPELLON TASEYKSIKKÖ TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ

170 168 Tekninen ja ympäristötoimi

171 169 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TARINA Varmistamme hyvän maankäytön ja asumisen Luomme edellytykset kaupungin kasvulle ja palveluille. Vastaamme toimitiloista, katuverkosta ja monipuolisista virkistysalueista. Kuluneella vuosikymmenellä olemme kaavoittaneet ja rakentaneet uusia asuinalueita ja aloittaneet suuria rakennushankkeita isojen väylähankkeiden lisäksi. Suurin talonrakennushankkeemme, Espoon sairaala, valmistuu vuonna Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina, jossa asuu yli asukasta vuonna Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi alueella tarvitaan vuosittain uutta asuntoa. Edistämme monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa ja tuemme erilaisten väestönryhmien asumista. Myötävaikutamme aluekeskusten ja olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen ympäristöä kunnioittaen. Kehitämme kaupunkikeskusten vahvuuksia Tapiolan ja Matinkylän alueella varmistamme edellytykset kulttuuri- ja kaupalliselle toiminnalle. Otaniemen ja Keilaniemen alueella vahvistetaan Aalto-yliopiston sekä alueen yritysten toimintaedellytyksiä. Espoon keskuksen, Espoonlahden ja Leppävaaran keskuksia uudistetaan ja laajennetaan palveluja kehittäen. Suurpellon, Finnoon, Keran, Niittykummun ja Länsimetron jatkeen alueet kehittyvät nykyistä kaupunkimaisemmiksi. Turvaamme viihtyisän asumisen, sujuvan asioinnin ja vapaa-ajan toiminnan. Tehostamme joukkoliikennettä Eheytämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kaupunkiradan, Länsimetron sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin ja luomalla edellytykset Raide-Jokerille. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2016 lähtien. Varmistamme, että joukkoliikenteen palvelutaso on laadukasta ja kaupunkikeskusten välillä on toimivat julkisen liikenteen poikittaisyhteydet. Kehitämme joukkoliikennettä sekä katu- ja kevyen liikenteen verkostoa erityisesti Etelä-Espoossa ja junaradan yhteydessä. Tämä mahdollistaa asemien lähialueilla monipuolisten palvelujen ja asumisen kehittymisen sekä eri pysäköintiratkaisujen ja kevyen liikenteen lisäämisen. Joukkoliikenteen järjestelyjen vaikutus näkyy kaavoituksessa, rakentamisessa ja kaupungin palvelujen ja toimitilojen uudelleen järjestelyissä. Uudistamme metroasemien ympäristöt. Esimerkiksi Matinkylässä avataan kuntalaisille uudenlainen palvelukokonaisuus metroaseman yhteyteen. Matinkylän koulu, uimahalli, palvelutalo ja uudet asunnot rakentuvat lähialueelle. Huolehdimme kaupunkiympäristöstä Säilytämme luontoarvot. Espoon monimuotoinen luonto on yksi kaupungin vetovoimatekijöistä. Turvaamme monipuolisen lähiluonnon tiivistyvässä kaupunkirakenteessa ja huolehdimme ekologisten yhteyksien toimivuudesta. Pidämme vesistöt hyvälaatuisina ja suojelemme vesiluonnon monimuotoisuutta.

172 170 Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Tarjoamme laadukkaat viranomaispalvelut. Varmistamme resurssit viihtyisien ja turvallisten asuinalueiden, liikenneyhteyksien, toimivien palvelujen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Koordinoimme kaupungin investointiohjelmaa ja tuotamme toimivat ja turvalliset toimitilat kaupungin käyttöön. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Yritystontteja kaavoittamalla vahvistamme Espoota yhtenä johtavana korkean teknologian yritysten sijoittumiskaupunkina. Asuntotuotantoa koskevien sitoumusten täyttämiseksi tehostamme maanhankintaa ja lisäämme kaavoitusta sekä rakentamista. Asuinlähiöitä kehitetään täydennyskaavoituksella ja peruskorjauksin. Tuotamme palvelut yhteistyöllä Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme ja toteutamme kaupungin ilmastotyötä. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta. Kaupungin kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla henkilöstön resursoinnilla ja osaamisella. Tuotamme palveluja yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa eri vuorovaikutusmenetelmiä käyttäen. Tavoitteenamme on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö, jossa luonto on lähellä. Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -52,4 milj. euroa Toimintakate, M Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Keskeisten palvelujen tuottavuusmittarit:

173 171 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Käyttötalouden toteutuneet neliöhinnat, euroa/m2 ja yksikkökustannukset luvat Tuottavuus kasvaa uudella toiminta- ja johtamismallilla vuoden 2015 tilinpäätöksestä 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. Tuottavuuden kasvu Käyttötalouden toteutuneet neliöhinnat, euroa/m2 ja yksikköhinnat Investointien toteutuminen Tilakustannukset/asukas alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset/asukas PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien konserniosakkuusyhteisöjen ja sopimusyhtiöiden talouden ja toiminnan omistajaohjaus on tehokasta muodostaen toimivan kokonaisuuden. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. Asukastyytyväisyys on vähintään vuoden 2015 tasolla ja asukaspalvelua on kehitetty. Käyttöaste-% Asukastyytyväisyys Toteutuneet toimenpiteet Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) tuottavuuden nousu vähintään 1,0 % / vuosi. Tuottavuus % / vuosi. Kaupungin omistamien kiinteistöjen korjausvelan kattaminen etenee suunnitelman mukaisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Korjaukset tehdään tarvetta vastaavasti. Tuottavuus % / vuosi. Korjausvelan hallinta suunnitelmien mukaisesti. Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Työhyvinvointimatriisin tavoitearvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11 vrk/henkilötyövuosi. (tavoiteltava alenema vuoteen 2012 verrattuna on 20 %) Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %.

174 172 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa kohdeväestöön. (palveluostojen muutosten vaikutus henkilötyövuosien määrään arvioidaan) Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Toimintakate- ja tuottavuustavoitteissa nähdään haasteena palvelutason säilyttäminen ja parantaminen. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminnan kasvuun nähden. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä ja toimiva liityntäliikenne raideliikenteen yhteydessä on käytössä. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Joukkoliikenteessä matkustaminen kasvaa ja palvelutaso on vähintään edellisen vuoden tasolla. Metroliikenne käynnistyy Matinkylään. Nopeutetaan toimintaprosesseja digitalisointia lisäämällä ja toimintatapoja sujuvoittamalla. Joukkoliikenteen palvelutason arviointimittarit; joukkoliikenteen saavutettavuustarkastelu (SAVU) ja asukastyytyväisyystutkimus. Matkustajamäärä Metron ja liityntäliikennöinnin alkaminen syksyllä Käsittelyajat - Kustannusvaikuttavuus

175 173 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin palveluihin, kuten ympäristöön ja kulkuväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Laaja asuinkuntaindeksi Muut palveluiden laatumittarit - elinympäristöbarometri - asukasbarometri Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asiakkaille. Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Sisäilman laadun parantaminen. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Sisäilmaongelmallisten tilojen määrän vähentyminen Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Kaavoituksen ja asuntotuotannon määrä Asuntotonttien asemakaavoitustavoitteen määrää kasvatetaan 25 % voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen verrattuna. Luomme edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle estäen segregaation syntymistä. Toteutuneet toimenpiteet Merkittävistä asemakaavoista laaditaan kaavataloustarkastelu. Kokonaistaloudellisuustarkastelut

176 174 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Espoo ja valtio luovuttavat opiskelija-asuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Tiivistetään kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehityskäytävälle. 20 % osuus Tontin luovutus Valtuustokauden asuntotuotannon määrä Toteutuneet toimenpiteet Kaavoitus ja investointien eteneminen. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle. Liikenneviraston ratasuunnitelman toteutus etenee Espoon kaupunkiradan välillä Leppävaara Kauklahti. Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähentymiseksi. Edistetään uusituvan energian osuuden kasvua ja kestävän kehitysohjelman (KEKE) toimenpiteitä. CO2 -päästöjen kehittyminen Energiakulutuksen määrä Uusiutuvan energian osuus ja toteutuneet toimenpiteet

177 175 Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Kestävän kehityksen sitoumusten laatiminen. Ilmastoasioiden toimenpideohjelman jalkautus kaupunkikonsernissa. Yksiköt ovat tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset. Vastuiden määrittely ja toimeenpanon käynnistys toimialoilla ja keskeisimmissä konserniyhteisöissä. Resurssit ja johtaminen Toimialan valtuustokauden tavoitteet ja vuoden 2016 tulostavoitteet edellyttävät kuntalaispalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä. Tavoitteena on, että toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen ja tuottavuus on kasvanut tulosyksiköissä. Omistajaohjauksen kautta PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja sopimusyhteisöjen talous ja toiminta on tehokasta muodostaen toimivan kokonaisuuden. Sekä maan että toimitilojen käyttöä tehostetaan. Toimialan henkilöstö- ja osaamisrakenne tukevat palvelujen tehokasta tuottamista. Toimialaan yhdistetään kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköt. Tavoitteena on saavuttaa yhdistymisen kautta merkittäviä säästöjä tuottavuutta kasvattamalla ja oman tuotannon ja ostopalvelujen suhdetta kehittämällä. Kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla henkilöstön resursoinnilla ja osaamisella. Tavoitteena on, että henkilöstön työhyvinvointi kasvaa vuodesta Asukkaat ja palvelut Toimialan palvelut ja palvelutaso ovat hyvällä tasolla ja ne tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä toimialan järjestämiin palveluihin. Joukkoliikenteen palvelutaso säilytetään hyvänä ja matkustusmäärää pyritään kasvattamaan. Metro liikenne aloitetaan syksyn 2016 kuluessa. Metron jatkeen liityntäliikenteen toteutuksen suunnittelu ja rakentaminen jatkuu. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut tuotetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Kaupungin toimitilat tukevat palvelujen tuottamista asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Espoolaisten mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen tuetaan. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta ja tehostamalla maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien, Kaupunkiradan, Länsimetron sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin. Kaupunkirakennetta tiivistetään mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehittämisvyöhykkeelle. Varmistamme metron jatkeen rakentamisen etenemisen Kivenlahteen.

178 176 Toimialalla luodaan edellytykset monimuotoiselle asunnon vuosituotannolle ja tavoitteena on tarjota kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Asemakaavoituksen määrää nostetaan MAL-sopimuksen mukaisesti. Kaupunkirakennetta vahvistetaan kestävän kehityksen periaatteiden ja palveluverkon mukaisesti. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta sekä kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita. Toiminta Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi alueella tarvitaan vuosittain uutta asuntoa. Edistämme asuntotarjontaa ja myötävaikutamme aluekeskusten ja asuntoalueiden kehitykseen. Kehitämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2016 lähtien ja metron jatkeen rakentaminen. Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Espoo on mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Toiminnassa kehitämme palvelujen tuottamista yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö. Toimialaan ollaan yhdistämässä Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos vuoden 2016 alusta. Uuteen organisaatioon ei muodostu jatkossa sisäistä tilaaja-tuottaja -toimintamallia. Muutoksella haetaan tuottavuuden kasvua, jolloin mm. päällekkäiset toiminnot poistuvat ja palvelu tarjotaan ns. yhden luukun periaatteella, yhtenäisenä kaupunkina. Sähköisten palvelujen, toimintatapojen ja asiakaspalvelun kehittäminen on käynnissä. Kehitystyössä haemme toimintaan muutoksia ja tehokkuuden lisäämistä sekä henkilöstöresurssien tehokasta hyödyntämistä että asiakaspalvelun laadun parantamista. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja niiden käyttökustannuksia pyritään vähentämään. Toimintaa vaikuttavat lakimuutokset. Uusi kuntalaki ja tilaajavastuulain muutokset tulivat voimaan vuonna Hankintalaki on uudistumassa vuonna Hallituksen kärkihankkeessa on tarkoitus lisätä asuntorakentamista, missä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista sekä normien purkamista. Myös kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamista pyritään edistämään. Ympäristöministeriössä valmistellaan nollaenergiarakentamisen lainsäädäntöä ja muutoksia energiatodistuksiin. Rakentamista koskevat asetukset on tarkoitus uudistaa vuoteen 2018 mennessä. Henkilöstövoimavaran kehittäminen Kaupungin tavoitteena on henkilöstön tuottavuuden parantaminen. Tuleviin tarpeisiin vastataan toimintoja tehostamalla, tehtäviä uudelleen organisoimalla, osaamista kehittämällä ja johtajuutta tukemalla. Toimiala on mukana Espoolaisen johtamisen kehittäminen -projektissa. Henkilöstövoimavaran käyttöä suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan.

179 177 Ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttava usein eri keinoin toiminnan ja palvelujen järjestämisen turvaamiseksi. Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä ovat vuotiaat. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa yksilöllisen eläkeiän 15 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Työhyvinvointi Vuoden 2015 syksyllä toteutettavan Kunta10 -työhyvinvointitutkimuksen tulosten ja tutkimusalueiden käsitteleminen lisäävät työpaikkojen kykyä tunnistaa työhyvinvoinnin osatekijöitä ja omaa tilannettaan niiden suhteen. Tutkimustulokset toimivat toimenpidesuunnittelun pohjana niin työpaikka-, yksikkö- kuin toimialatasolla. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämisen keinoin vahvistetaan työkykyongelmien varhaista havaitsemista ja ehkäisemistä. Työsuojelun toimintakausi vuosille on käynnissä. Osaamisen kehittäminen Vuosittain käytävässä tavoite- ja kehityskeskustelussa sovitaan työntekijän henkilökohtaisesta kehityssuunnitelmasta. Tulosyksiköissä tehdään vuosittain osaamisperusteinen henkilöstösuunnitelma, jossa kuvataan kriittisten osaamisalueiden vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä tehdään osaamisen kehittämisen suunnitelma. Eläköitymisen vuoksi toimialalla kiinnitetään erityistä huomiota osaamisen siirtämiseen työssäoppimisen keinoin. Espoolaisen johtamisen kehittämisen projekti jatkuu, jonka lisäksi esimiestyötä kehitetään perehdytyksellä sekä esimiesvalmennuksilla ja -luennoilla. Ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttamisesta vastaavat tulosyksiköt itsenäisesti. Alan opiskelijoita on toimialalla harjoittelujaksoilla, kesätöissä ja tekemässä opinnäytetöitä. Lisäksi oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä kehittämis- ja tutkimusprojekteissa. Taloussuunnitelmakauden riskit Katujen, teiden ja toimitilojen palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminnan kasvuun nähden. Palveluiden tuottamisen kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen (mm. verotus, palkka, polttoainekustannukset) sekä ylläpidettävien kiinteistöjen, katujen, teiden ja viheralueiden määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten oikea-aikaisuus. MAL-sopimuksen lisäsopimus velvoittaa kaupunkia nostamaan asuntokaavoituksen määrää 25 prosenttia nykyisestä määrästä vuonna Samanaikaisesti länsimetron jatkeen rakentaminen ja metron kehyskäytävän kehittäminen sitoo resursseja. Resursointi nähdään haasteena tulevina vuosina. Riskejä vähentämällä varmistamme investointiohjelman etenemisen. Riskinä nähdään myös ilmastotoimenpiteiden riittämättömyys, joka koskee myös toimialan ulkopuolista toimintaa. Toimialalla toimintamenojen muodostumiseen vaikuttavat myös sääolosuhteiden vaihtelut. Rakentamisessa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin toiminnalle ja ne voivat nostaa rakennuskustannuksia. Henkilöstön ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttava ja kiinnitettävä erityistä huomiota tiedon ja osaamisen siirtämiseen.

180 178 Talous ja investoinnit 4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI (ilman liikelaitoksia) TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Tekninen ja ympäristötoimi (ilman nettositovia tulosyksiköitä) TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Toimintamenot lautakunnittain/tulosyksiköittäin vuosina Tulosyksikkö TP 2014 Tekninen ja ympäristötoimi (pl. nettoyksiköt) Tekninen lautakunta (pl. nettoyksiköt) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Joukkoliikenne Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimi (nettoyksiköt) Tulosyksikkö TP 2014 Rakennuslautakunta Ulkopuoliset työt Rakentamisen sisäiset palvelut

181 179 Investoinnit 954 Koneet ja kalusto TP 2014 Tulot Menot Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA Kuntatekniikan keskus aloitti toimintansa Kaupungin linjauksen mukaisesti tilaaja-tuottajamallia kehitettiin uudeksi toimintamalliksi, jossa Tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos yhdistettiin uudeksi kuntatekniikan keskukseksi. Kuntatekniikan keskuksen muodostavat neljä palvelualuetta: kaupunkimittaus- ja geotekniikka, hallinto, investoinnit sekä infrapalvelut. Palvelut Kuntatekniikan keskus turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön toteuttamisen ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta sekä hoitaa maanmittausalan viranomais- ja palvelutehtävät kaupungin alueella. Palveluita järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluina. Kuntatekniikan keskus tekee laajaa yhteistyötä valtion, HSY:n, HSL:n sekä seudun kuntien kanssa erilaisissa liikenneverkon kehittämishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä ja ympäristöasioissa. Investointien painopiste on Länsimetron liikkeelle saamassa kaupunkikeskusten kehittämisessä sekä muussa kasvavan asuntotuotannon edellyttämässä kunnallistekniikassa. Kaupungin kasvu edellyttää myös pääkatuverkoston kehittämistä paremmin joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä ja autoilua palvelevaksi. Myös ulkoilureittiverkostoa ja muita virkistysaluepalveluja kehitetään. Infrainvestointien seurauksena ylläpidettävä pinta-ala kasvaa 3-5 prosenttia vuodessa. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Vastuullamme olevat kaupunkimittaukseen, kadunpitoon ja pysäköinninvalvontaan liittyvät viranomaistoiminnot, asiantuntija- ja asiakaspalvelut toteutamme laadukkaasti, sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Toiminnan kehittämisen painopisteitä ovat toiminnanohjausjärjestelmä (TOIVO), 3D -aineiston kehittäminen ja hyödyntäminen suunnittelussa, rakentamisessa sekä omaisuudenhallinnassa. Henkilöstö Muutokset toimintaympäristössä ja entistä parempien palvelujen tuottaminen monipuolistavat henkilöstön työnkuvia. Henkilöstön hyvinvoinnin ja motivaation varmistaminen sekä osaamisen vahvistaminen ovat edellytys toiminnallemme. Henkilöstöpolitiikkamme on työntekijöiden arvostusta ja luottamusta tukevaa sekä avointa johtamista.

182 180 Työn hektisyyttä hallitsemme hyvällä toiminnansuunnittelulla, sujuvilla työjärjestelyillä sekä keskittymällä olennaiseen. Panostamme olennaisen tiedon jakamiseen sekä ammattitaidon välittämiseen uusien sähköisten työskentelytapojen sekä mentoroinnin avulla. Osaamisen korkeaa tasoa pidämme yllä täydennyskoulutuksella sekä seuraamalla aktiivisesti alan kehitystä. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Kuntatekniikan keskuksen määrärahat ovat sitovia sekä tulojen että menojen osalta, pois lukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova. 41 Tekninen lautakunta (ilman nettositovia tulosyksiköitä) TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Investoinnit 9541 Koneet ja kalusto TP 2014 Tulot Menot Netto Kone ja kalustoinvestoinnit ovat kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalveluiden mittauskaluston, takymetrien ja kairavaunun korvausinvestointeja sekä infrapalvelut ja invenstoinnit yksiköiden investointeja suurkokotulostimeen, lumensulatusyksikköön ja pienkoneisiin. Laitteistojen investoinnit eivät lisää käyttömenoja.

183 HALLINTO Hallinnon palvelualueeseen kuuluvat vuonna 2016 kaksi palveluyksikköä: hallinto ja asiakaspalvelut sekä viranomaistehtävät. Palvelut Hallinto ja asiakaspalvelut tukee kuntatekniikan keskusta tuottamalla hallinnollisia palveluja sekä huolehtimalla teknisen ja ympäristötoimen keskitetyistä asiakaspalveluista. Asiakaspalvelua kehitetään koko toimialan tasoisesti. Viranomaistehtävät-yksikkö huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja ajoneuvojen siirtolain mukaisista tehtävistä ja edesauttaa käytännön valvonnalla kaupungin pysäköintipolitiikan toteutumista. Mittarit TP 2014 TA Asiakaspalvelun käsittelemien palautteiden määrä - kirjalliset puhelut Maksukehoituksia pysäköinninvalvonnassa Ajoneuvojen siirtopäätöksiä Henkilöstö Hallinnon muuttuviin henkilöstötarpeisiin vastataan työprosesseja ja tehtäväkuvia uudistamalla. Työkyvyn ylläpitoon ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan osana toimintaa. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas INFRAPALVELUT Infrapalveluiden tehtävänä on turvallisen ja viihtyisän kaupungin luominen espoolaisille hyvin hoidettujen yleisten alueiden kautta. Yksikkö huolehtii katu- ja viheralueiden ylläpidon järjestämisestä, liikenteenohjaus- ja valaistusjärjestelyistä sekä katualueella tehtävän työskentelyn hallinnoinnista ja johtotietojen jakelusta.

184 182 Palvelut Toiminta on jaettu viiteen palveluyksikköön: katuylläpito, viherylläpito, infran ja urakoiden hallinta, alueiden käytön hallinta sekä liikenteenhallinta. Infrapalvelut järjestää yleisten alueiden ylläpidon omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Mittarit TP 2014 TA Liikenneväylien ala milj. m² 10,3 9,7 10,0 10,3 10,6 Viherhoitoala milj. m² 9,8 10,7 11,0 11,4 11,7 Katualue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m², 2. luokka 2,70 1,35 1,36 1,36 1,36 Viheralue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m², A3 -luokka 1,62 0,80 0,81 0,81 0,81 Maansiirtoautojen käyttöaste, % Toiminnan kehittäminen Uuden organisaation merkittävimpiä kehittämistavoitteita on optimoida ylläpidossa oman tuotannon, omajohtoisen tuotannon ja ostopalveluiden suhde. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi. Kehittäminen perustuu palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Ylläpidossa hyödynnämme tulevaisuudessa tuotemallipohjaisuutta. Kehitämme omaisuudenhallinnan perusrekisteriä siten, että se pystyy hyödyntämään suunnittelun ja rakentamisen malleja koko infran elinkaaren ajan. Henkilöstö Henkilöstömäärä pysyy vuoden 2015 tasolla ja luonnollisen poistuman korvaamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Henkilöstöresurssit suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan ja tarvittaessa tehtäviä uudelleen organisoidaan. Työhyvinvointitoimintaa ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Yksiköissä jatketaan osaamistarvekartoituksen toimenpiteitä. Talous Talouden seuranta on merkittävässä asemassa, kun seurataan oman tuotannon kilpailukyvyn kehittymistä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet.

185 183 TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas ULKOPUOLISET TYÖT Ulkopuolisille tehtäviä töitä ovat kaduilla ja muilla yleisillä alueilla, pääasiassa HSY:lle, toteutettavia vesija viemäriverkostojen rakentamispalveluja ja muille osapuolille telekaapeleiden putkituksia. Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KAUPUNKIMITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAPALVELUT Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut huolehtii maasto- ja maaperätietojen keruusta, karttojen tuottamisesta, pohjarakentamiseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä sekä kaupunkimittaukseen liittyvistä lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja maanalaisten johtojen sijaintitiedon hallinnasta. Palvelut Kaupunkimittausyksikkö vastaa asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostuksesta ja muista maanmittausalan palvelutehtävistä sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun pohja-, opas- ja virastokartan ylläpidosta ja tuottamisesta. Geotekniikkayksikkö huolehtii kaupungin pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnittelu- ja neuvontatehtävistä sekä kokoaa ja ylläpitää maa- ja kallioperätietoihin perustuvia tietokantoja ja jakaa niissä olevia tietoja. Tuottamamme perusaineistot on saatettu numeerisen muotoon, mikä mahdollistaa monipuolisen tietojen hyödyntämisen sekä tehokkaamman tiedonsiirron erilaisten rajapintojen ja tiedonvälityskanavien välityksellä. Pääpaino on siirtynyt perusaineistojen tuottamisesta niiden täydentämiseen ja jatkuvaan ylläpitoon. Asiakaspalvelun laatua kehitetään pitämällä kartta-aineistot sekä tiedot maa- ja kallioperästä ja pohjavedestä mahdollisimman kattavina, ajantasaisina, luotettavina sekä helposti käytettävinä. Maanomistajien tarpeita palvelevat viranomaistehtävät hoidamme mahdollisuuksien mukaan maanomistajien toiveiden mukaisesti mahdollistaen rakennustoiminnan ja asemakaavojen toteutumisen.

186 184 Mittarit TP 2014 TA Tonttijakoja Lohkottuja tontteja Lohkottuja yleisiä alueita Mitattuja monikulmiopisteitä Rakennusvalvontamittauksia Uudiskartoituksia ha Johtomittauksia Johtojen näyttöjä Johtojen sijaintiselvityksiä Rekisterissä olevien kairaus- ja mittaushavaintojen lukumäärä (1 000) Pohjatutkimusrekisterissä olevien kairauspisteiden lukumäärä Toiminnan kehittäminen Tulostavoitteisiin pyritään hyödyntämällä automaatiota ja uutta tekniikkaa. Erityisinä kehittämiskohteina ovat kuntalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisten palvelujen käytön lisääminen sekä maaperä- ja rakennettavuuskartan automaattinen päivittäminen pohjatutkimusrekisterin maalajitulkinnan yhteydessä. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön mittaus- ja kairauskaluston uusimisen yhteydessä. Paikkatietojen keruussa ja ylläpidossa luodaan valmiuksia lähtötietojen tuottamiseksi kolmiulotteista kaupunkimallinnusta sekä tuotemallipohjaista suunnittelua ja toteutusta varten. Asiakkaille tarjotaan maksullisia maaperä- ja kartta-aineistoja, kairaustietoja maa- ja kallioperästä ja tietoja pohjaveden pinnan tasoista. Sähköisten palvelujen käyttöä tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten hakumenettelyn yhteydessä pyritään lisäämään markkinoinnin avulla. Henkilöstö Entistä parempien ja monipuolisempien palvelujen tuottaminen uutta tekniikkaa hyödyntäen tulee laajentamaan henkilöstön työnkuvia, mikä edellyttää jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Pidämme edelleen huolta henkilöstön jaksamisesta. Talous Kaupungin investointikohteissa hyödynnetään geotekniikkayksikön pohja- ja kalliorakennustietämystä suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Investointikohteiden suuren tason edellyttämä tutkimustarve hoidetaan omien resurssien lisäksi konsulttien avulla puitesopimuksiin perustuen. TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

187 RAKENTAMISEN SISÄISET PALVELUT Rakentamisen sisäisten palveluiden menot koostuvat Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden sekä Espoo Tilapalvelut-liikelaitoksen tilauksesta tehdyistä suunnittelu- ja rakentamistöistä. Taseyksiköiltä ja liikelaitokselta saadaan näitä menoja vastaavat tulot. Rakentamisen sisäiset palvelut on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas INVESTOINNIT Investointien palvelualue vastaa ja huolehtii katu- ja viheralueiden kehittämisestä, investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta ja rakentamisesta kuntalaisten, elinkeinoelämän sekä muiden käyttäjien palvelutarpeiden mukaisesti ja järjestää kaupungin muiden hallintokuntien tarvitsemia palveluja. Palvelut Investointien palvelualue on jaettu kolmeen palveluyksikköön: Ohjelmointi, suunnittelu, rakentaminen. Investoinnit järjestää yleisten alueiden ohjelmoinnin omana työnä. Suunnittelu järjestetään pääasiassa ostopalveluna. Rakentaminen järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna Toiminnan kehittäminen Toimintavuoden olennaisiin kehittämistehtäviin kuuluu rakentamisen järjestäminen optimaalisella tavalla ja toimintamallilla, joka huomioi urakoittamisen, puitesopimusrakentamisen ja omajohtoisen rakentamisen. Raideliikenteen kasvava rooli Espoossa vaikuttaa merkittävästi toimintaamme. Toteutettavat kohteemme keskittyvät palvelemaan Länsimetron ja sen jatkeen, Espoon kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin ympärillä tiivistyvää kaupunkia. Raidehankkeisiin liittyvää infraa sekä toimivia yhteyksiä asemanseuduille ja ratojen varrella suunnitellaan ja toteutetaan. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Kehittäminen ja uudisrakentaminen perustuvat palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Tulevaisuudessa osa yleisten alueiden suunnittelusta tehdään tuotemallipohjaisesti ja rakentaminen koneohjausjärjestelmiä hyödyntäen. Kehitämme omaisuudenhallinnan perusrekisteriä ja suunnittelumenetelmiä siten, että suunnitelmatieto ja rakentamisen as-built -tieto on hyödynnettävissä suoraan perusrekisterin kautta koko infran elinkaaren ajan. Tavoitteenamme on pysyä tuotemallien käytön suhteen edelläkävijöiden joukossa.

188 186 Henkilöstö Henkilöstömäärä pysyy vuoden 2015 tasolla ja luonnollisen poistuman korvaamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Henkilöstöresurssit suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan ja tarvittaessa tehtäviä uudelleen organisoidaan. Työhyvinvointitoimintaa ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Yksiköissä jatketaan osaamistarvekartoituksen toimenpiteitä. Talous Talouden seurantaa kehitetään siten, että saadaan luotettava tilannekuva ja ennusteet urakoiden lisä- ja muutostöistä, aikatauluista ja laadusta sekä oman tuotannon tuottavuuden kehittymisestä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet. TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisesta maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyöstä (MAL -sopimus) kaavoitukseen sekä Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Palvelut Kaupunkisuunnittelulautakunnan toiminta painottuu kaavoitusohjelman mukaisten kaavoitustehtävien lisäksi ennakoimattomiin kiireellisiin asemakaavan muutoksiin, lausuntoihin ja selvityksiin, lupakäsittelyyn, yleiskaavatyön edellyttämiin tutkimuksiin ja seudulliseen yhteistyöhön maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Erityisesti tullaan panostamaan metron ja metroasemien lähialueiden, metron kehyskäytävän suunnitteluun sekä turvaamaan kaupungin sitoutumisten edellyttämä asuntotuotanto.

189 187 Mittarit TP 2014 TA Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon määrä k-m² Henkilöstö Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamisen tukemisella. Talous ja investoinnit TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Investoinnit 9543 Koneet ja kalusto TP 2014 Tulot Menot Netto YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunnan alaisen ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa mm. valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa. Palvelut Ympäristölautakunta palvelee niin kuntalaisia kuin yrityksiäkin. Yritysten toiminnan valvonnassa varmistetaan lainsäädännön keinoin kuntalaisille hyvä elinympäristö mm. yhteistyössä PKS-kuntien kanssa. Villa Elfvikin luontotalo välittää ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa yleisesti kävijöille ja täsmätietoa kouluille ja päiväkodeille. Ympäristökeskus koordinoi ja kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, mikä palvelee ilmastonmuutoksentorjunnan tavoitteita.

190 188 Espoon Solvallassa aloitti vuonna 2013 toimintansa Metsähallituksen Haltia-luontokeskus, jonka toiminnassa Espoo on mukana yhtenä osakkaana. Haltia esittelee niin Suomen kansallispuistoverkostoa kuin PKS-seudun keskeisiä luontoarvoja. Mittarit TP 2014 TA Valvottuja kohteita Villa Elfvikin luontotalo - kävijöitä käyttökulut euroa/kävijä 17,85 13,00 13,00 13,00 13,00 - luontokoulun toimintapäiviä Toiminnan kehittäminen Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Henkilöstö Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen. Ympäristölainsäädännön kehittyminen edellyttää jatkuvaa uuden opettelemista, joten koulutusmahdollisuuksiin panostetaan edelleen. Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennuslautakunnan alainen rakennusvalvontakeskus toimii laissa tarkoitettuna rakennusvalvontaviranomaisena, osaltaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna alueiden viihtyisyyttä ja hyvän kaupunkikuvan mukaisuutta valvovana viranomaisena sekä maa-aineslaissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena. Palvelut Rakennusvalvontakeskus edistää toimivan, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomista antamalla rakentamista ja sen suunnittelua koskevia ohjeita sekä valvomalla rakentamista ja sen ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Rakennusvalvontakeskus antaa muille toimialan keskuksille asiantuntija-apua osallistumalla asemakaavoituksen ja muiden kaupungin kannalta tärkeiden hankkeiden valmisteluun niiden kitkattoman etenemisen varmistamiseksi.

191 189 Mittarit TP 2014 TA Myönnettyjä lupia kpl Uudis- ja laaj. kerrosala (1 000 m²) Uudis- ja laaj. tilavuus (1 000 m³) Toiminnan kehittäminen Toiminnassa varaudutaan lisääntyvään vaativien lupahankkeiden määrään, sähköisen lupa-asioinnin yleistymiseen, rakennusten energiatehokkuuden ja rakennustuotedirektiivin seurantaan, ympäristön valvonnan tehostamiseen sekä asiakaspalvelun ja ulkoisen tiedottamisen parantamiseen. Kosteus- ja homevaurioiden estämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja rakentamisaikaisen kosteudenhallintasuunnitelman esittämistä edellytetään. Rakennustyömaitten turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnilla tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Palvelujen saatavuuden parantamista jatketaan alueellisella toimintamallilla. Tavoitteena on työkuorman tasoittaminen ja hakijoille luvatuissa lupakäsittelyajoissa pysyminen. Sähköistä lupa-asiointia edistetään opastamalla lupahakijoita järjestelmän käytössä ja kehittämällä järjestelmää toimivammaksi ja lupakäsittelyä tukevaksi yhdessä toimittajan kanssa. Sähköisen asioinnin lisääntyminen edellyttää lupakäsittelyn toimintatapojen, lupaprosessien työvaiheiden ja asiakkuudenhallinnan kehittämistä. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on käytössä kaupunkikuva- ja teknisessä yksikössä. Rakennuslautakunnan sähköinen kokouskäytäntö on otettu käyttöön vuoden 2014 toukokuussa. PKS -yhteistyötä jatketaan ohjeiden ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämiseksi. Asiakaspalvelun ja toiminnan tasoa vertaillaan yhtenäisellä sähköisellä asiakaskyselyllä. Selvitetään yhtenäisiä lupakäytäntöjä ja sääntöjä sekä päätetään yhteisesti noudatettavista tulkintakorteista. Yhteistyö PKS-alueen kaavoittajien ja ympäristöministeriön kanssa on tiivistä. Henkilöstö Strategian mukaan tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Rekrytoinnilla pyritään turvaamaan tulevaisuuden palvelujen, rakentamisen uusien määräysten ja erityiskohteiden vaatima henkilöstö. Talous Rakennusvalvontakeskus on ollut vuoden 2015 alusta lukien nettobudjetoitu yksikkö. TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

192 JOUKKOLIIKENNE Määrärahalla rahoitetaan Espoon asukkaiden käyttämästä joukkoliikenteestä ja sen järjestämiseen liittyvistä palveluista Espoon kaupungille koituvat nettomenot. Espoo tilaa joukkoliikenteen järjestämisen ja suunnittelun ostopalveluna Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä (HSL), jonka toimialue kattaa Espoon, Vantaan, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon alueella liikennöitävän seudullisen ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen. Määrärahaan sisältyy HSL-kuntaosuus eli Espoon maksuosuus HSL:lle koituvista joukkoliikenteen operointi-, yleis- ja infrakustannuksista. Matinkylään päättyvän metron liikennöinnin on määrä alkaa elokuussa Määräraha kattaa myös metroinvestoinnista ja ylläpidosta kertyvät ylläpito- ja rahoitusvastikkeet, jotka Länsimetro Oy perii Espoon kaupungilta. Näiden lisäksi määrärahalla rahoitetaan Espoon kaupungille joukkoliikenteen koordinoinnista, viranomaistehtävistä ja matkustajia palvelevien toimintojen, mm. Kampin terminaalin ylläpidosta ja Leppävaaran bussiterminaalista aiheutuvia, vastike- ja vuokrakustannuksia. Palvelut Länsimetron liikennöinnin on määrä alkaa Matinkylään elokuussa Tällöin Länsiväylää pitkin Kamppiin liikennöivien seutulinjojen liikennöinti lakkaa ja ne korvataan metrolla ja sitä syöttävillä liityntälinjoilla, joiden tehtävänä on myös palvella Etelä-Espoon sisäisiä matkoja. Etelä-Espoon ulkopuolella seutuliikenteen ja sisäisten linjojen palvelutarjonta ja reitit säilyvät pääosin vuoden 2015 kaltaisina. Rakentaminen Espoon alueella on vilkasta. Liikenneverkon ja maankäytön muutostöistä johtuen Tapiolan bussilinjat ajavat vuosien tapaan poikkeusreiteillä. Myös Aalto yliopiston, Kehä I:n tunneloinnin ja Länsimetron jatkeen rakentaminen aiheuttavat muutoksia bussien ajoreitteihin ja viivytystä matka-aikoihin. Tämä lisää liikennöinnin kustannuksia. Etelä-Espoon bussit voivat myös ajoittain olla aikaisempaa kuormittuneempia. HSL on esittänyt alustavassa talous- ja toimintasuunnitelmassa , että seutulippujen hintoja korotetaan alkaen keskimäärin 6,6 prosentilla. Vastaavasti Espoon sisäisten lippujen hintoja korotetaan keskimäärin 7,2 prosentilla vuoden 2015 tasosta. Mittarit TP 2014 TA Sisäisten linjojen linjakm (1 000 km) Seutulinjojen linjakm (1 000 km)

193 191 Talous TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Menot euroa/asukas MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Palvelut Toimialan esikunta koordinoi ja kehittää koko toimialaa koskevia yhteisiä asioita ja hankkeita. Se tuottaa hallinto-, kehittämis-, henkilöstö-, viestintä-, tietohallinto- ja talouspalveluita keskuksille ja Espoo Tilapalvelut -liikelaitokselle. Esikunnan tehtäviin kuuluvat maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus, aluerakennushankkeiden johtaminen, kaupungin maanomistus ja maankäyttöasiat, asuntopolitiikka ja -asuntotuotannon ohjaus sekä joukkoliikenteen koordinointi. Toimialan esikunta ohjaa yhteistyössä konserniesikunnan kanssa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymää (HSY), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL) sekä muita konserni- ja osakkuusyhtiöitä. Esikunta ohjaa myös kaupunkikonsernin ilmastoasioiden toimenpideohjelman jalkautusta sekä kestävän kehityksen sitoumusten laatimista. Asuntoyksikkö huolehtii kaupungille kuuluvista asuntoasioista. Tavoitteena on varmistaa asuntotuotannon edellyttämät kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet sekä varmistaa kysyntää vastaavan ja eri elämäntilanteisiin sopivan asuntotuotannon toteutuminen. Yksikkö edistää monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa, tukee erilaisten väestöryhmien asumista ja myötävaikuttaa aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen. Lisäksi se myötävaikuttaa eri kaupunginosien elinvoimaisuuden ja sosiaalisen eheyden kehittymiseen sekä lisää asumisen ekologista kestävyyttä ja vähentää asumisen ilmastovaikutuksia. Tonttiyksikkö hankkii ja luovuttaa maata sekä huolehtii maan saatavuudesta yhdyskuntarakentamiseen. Tavoitteena on ensisijaisesti hankkia asumiseen ja työpaikkarakentamiseen soveltuvaa raakamaata hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja keskusten tuntumasta. Maanhankintaan on varattu 4 milj. euroa. Merkittävät ja strategisesti tärkeät maanhankinnat ja niiden rahoitus käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Näihin hankintoihin voidaan käyttää investointirahaston varoja. Asuntorakentamiseen luovutetaan tontteja mm. metroradan varrelta sekä omakotitontteja Kalliomäestä. Asuntotontteja varataan ensisijaisesti valtion tukemaan asuntotuotantoon, mutta myös vapaarahoitteiseen tuotantoon. Tontteja luovutetaan pääsääntöisesti julkisiin hakumenettelyihin perustuen. Työpaikkatontteja luovutetaan Juvanmalmilta sekä Turvesolmun alueelle valmistuvan eritasoliittymän läheisyydestä. Tonttiyksikön tuloarvio sisältää maanmyyntivoittoja yhteensä 26 miljoonaa euroa. Kaupungin maaomaisuuden kehittämistoimia jatketaan. Kaupungin maiden kaavoituksen tärkeyttä painotetaan ja kaavamuutosten pohjaksi laaditaan maankäyttöön liittyviä selvityksiä.

194 192 Henkilöstö Henkilöstön suorituskykyä ja työtyytyväisyyttä parannetaan hyvällä johtamisella sekä osaamisen, työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämisen keinoin. Talous TP 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas

195 193 ESPOO TILAPALVELUT-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

196 194 ESPOO TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Tilapalvelut -liikelaitos aloitti toimintansa Kaupungin linjauksen mukaisesti tilaajatuottajamallia kehitettiin uudeksi toimintamalliksi, jossa Tilakeskus-liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos yhdistettiin uudeksi liikelaitokseksi. Espoo Tilapalvelut -liikelaitos toimii kuntalain mukaisena tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavana kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitos huolehtii kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta sekä tarjoaa tilapalveluja tilojen käyttäjille. Liikelaitoksessa on tilahallinnasta, rakennuttamisesta, kiinteistönhoidosta, siivouksesta, aula- ja turvallisuuspalveluista sekä toiminnan tuki- ja kehittämispalveluista vastaavat yksiköt. Omalla organisaatiolla tuotetaan ydintoiminnot ja tukitoiminnot tuotetaan itse tai ostetaan peruskaupungin yksiköiltä, muilta liikelaitoksilta tai ulkopuolisilta ostopalveluina. Tilahallinnasta vastaava yksikkö hoitaa tilahankintaa (osto, vuokraus), tilojen vuokrausta käyttäjille, isännöintitehtäviä, hankekehitykset, uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden ohjelmoinnin ja tarveselvitykset, vuosikorjausten ohjelmoinnin sekä vastaa energiahallinnasta, sisäilmatutkimuksista ja elinkaarikohteiden palvelujaksoista. Rakennuttamisesta vastaava yksikkö hoitaa toimitilojen suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtäviä, korjausrakentamisen tuottaja- ja tilaajatehtävät sekä investointiohjelman toimeenpanoa. Yksikkö suunnitteluttaa ja rakennuttaa kaupungin toimitilahankkeet siten, että laatu-, aikataulu- ja kustannustavoitteet toteutuvat. Lisäksi yksikkö suorittaa kaupungin yhtiöiden ja kumppanuusyritysten tilaamat suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtävät. Liikelaitos rakennuttaa myös Espoon kaupungin tytäryhtiöiden hankkeita. Kiinteistöhoidosta vastaava yksikkö tuottaa kiinteistönhoitopalvelut sekä vastaa näiden palveluiden tilaajatehtävistä. Lisäksi yksikkö huolehtii kaupungin muiden yksiköiden tilaamista kiinteistönhoidon käyttäjäpalveluista. Siivouksesta vastaava yksikkö tuottaa siivouspalvelut sekä vastaa näiden palveluiden tilaajatehtävistä. Lisäksi yksikkö huolehtii kaupungin muiden yksiköiden tilaamista siivoustehtävien käyttäjäpalveluista. Aula- ja turvallisuuspalveluista vastaava yksikkö tuottaa aula- ja turvallisuuspalvelut sekä vastaa näiden palveluiden tilaajatehtävistä. Lisäksi yksikkö huolehtii kaupungin muiden yksiköiden tilaamista aula- ja turvallisuustehtävien käyttäjäpalveluista Toiminnan tuki ja kehittäminen yksikkö hoitaa liikelaitoksen tukitoiminnot. Yksikkö vastaa laki-, viestintä-, kehittämis-, ja henkilöstöasioista sekä koulutusten suunnittelusta että toiminnan ja hankkeiden talouden seurannasta. Yksikön vastuulla on myös hoitaa liikelaitoksen asiakassuhteita ja vastata niiden hallinnasta. Liikelaitoksen vuokraamista tiloista noin 94 prosenttia on vuokrattuna kaupungin toimialoille ja noin 6 prosenttia ulkopuolisille toimijoille. Vuokratuotoista sisäiset vuokratuotot ovat noin 97 prosenttia ja ulkoiset noin 3 prosenttia.

197 195 Toimitilojen tunnusluvut Mittarit TP 2014 TA Toimitilat, m² oma rakennuskanta osaketilat vuokratilat Kiinteistöpalvelujen tunnusluvut Mittarit TP 2014 TA Kustannukset euroa/m2/vuosi - kiinteistönhoitopalvelut 6,30 5,90 6,10 6,00 6,00 - siivouspalvelut 21,60 20,60 20,10 19,60 19,60 Kunnossapitopalvelut, kustannukset euroa/työ Kunnossapidon vuosiohjelmatyöt, kpl/v Kunnossapidon vikakorjaukset, kpl/vuosi Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Espoo Tilapalvelut -liikelaitos kehittää toimintaansa asiakaspalvelulähtöisesti ja viestii toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille. Espoo-tarinan sekä teknisen ja ympäristötoimen tekemän tarinan että Espoon kaupungin toiminnan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman projektien ja toimenpiteiden pohjalta tilapalvelut on laatinut toimintaa ohjaavan tarinan, joka muodostaa liikelaitoksen strategian. Toiminta ja tuotanto on järjestetty mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavuutta parannetaan osana toimintojen kehittämistä. Palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä asiakasyhteistyötä, kumppanuuksia, palveluprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä hankintoja. Hankinnoissa tavoitellaan toistuvien samantyyppisten kohteiden hankintojen yhdistämistä mittakaavaetujen saamiseksi. Investointi- ja vuokrakustannukset ohjaavat toimitilahankkeiden toteuttamista. Toteuttamisessa hyödynnetään eri omistusmuotoja sekä erimuotoisia elinkaarimalleja ja kumppanuushankkeita. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aikataulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Sekä johtoryhmätyöskentelyä että johtamista yksiköissä parannetaan ja kehitetään jatkuvasti ja yhteydenpitoa tilapalvelujen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä tiivistetään. Tiloissa ilmenevät sisäilmaongelmat ovat hallinnassa sekä vastuut ja roolit selkeät tilapalvelujen ja käyttäjien kesken. Ongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti. Henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen panostetaan. Lähivuosien tärkeä kehittämisalue on rakennuttamisen toiminnanohjausjärjestelmä. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa huomioidaan energiatehokkuusvaatimukset ja ympäristökriteerit. Kaikkiin uudishankkeisiin liitetään aktiivinen energiaohjaus ja todentamisen raportointia parannetaan. Ikääntyvien kohteiden käyttökunto varmistetaan elinkaarta jatkavilla investoinneilla. Toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Toimitilakannan käyttöä tehostetaan parantamalla tilatehokkuutta asiakaslähtöisesti ja kohdistamalla toimenpiteitä tyhjiin ja toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Elinkaarensa lopussa olevien tarpeettomien rakennusten purkamista nopeutetaan. Toimitilojen energiataloutta ja energian säästöä tehostetaan. Palveluverkkoselvitysten mukaisissa tilajärjestelyissä Espoo Tilapalvelut-liikelaitoksella on aktiivinen rooli ja kaikki uudet tilahankkeet arvioidaan huolella.

198 196 Sitovat tulostavoitteet vuodelle Liikelaitoksen vuoden 2016 tulostavoite on 15,9 milj. euroa ylijäämäinen tulos ennen varauksia. 2. Liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Espoo-tarinasta ja Tilapalvelujen tarinasta johdetut valtuustokauden tavoitteet 1. Tarjoamamme tilat ja palvelut ovat korkealaatuisia ja kustannustehokkaita 2. Omistajan (KEHA) ja asiakkaiden tyytyväisyys on korkealla tasolla 3. Toimintamallimme ja prosessimme ovat kansallista kärkitasoa 4. Osaaminen ja työyhteisömme toiminta ovat tunnustettuja vahvuuksiamme. Henkilöstö Tilapalvelujen tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Liikelaitoksen henkilöstömäärä on 672 ja henkilöstön keski-ikä 49 vuotta. Henkilöstön osaamista kehitetään ja sisäistä siirtymistä edistetään. Henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista edistetään. Työhyvinvoinnin tulee parantua vuoden 2015 tasolta. Vuosien henkilöstömenot on suunniteltu liikelaitoksen henkilöstösuunnitelmaan perustuen. Henkilöstömäärän on suunniteltu olevan 672. Oppilaitosyhteistyötä on tehty mm. Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Talous ja investoinnit Vuonna 2016 liikevaihdon arvioidaan olevan 235,5 milj. euroa. Sisäisten toimitilavuokratulojen osuus on 201,6 milj. euroa, ulkoisten vuokratuottojen 7,2 milj. euroa, sisäisten siivouspalveluiden 17,8 milj. euroa, sisäisten aula- ja turvallisuuspalveluiden 4,6 milj. euroa ja apuväline- ja huoltokuljetuspalveluiden 0,9 milj. euroa. Toimitilakannan sisäisen vuokratason nousu on 13,6 milj. euroa, josta uusien vuokrakohteiden osuus on 12,6 milj. euroa ja elinkaariveloitusten korotusten 0,4 milj. euroa. Toimintamenoihin on budjetoitu 142,8 milj. euroa. Materiaali ja palveluostot ovat 52,3 milj. euroa, josta 19,2 milj. euroa kohdistuu lämpö, sähkö, vesi ja jätevesiostoihin, 14 milj. euroa vuosikorjauksiin, 6 milj. euroa siivousostoihin, 1,8 milj. euroa kiinteistönhoitoon ja 0,4 milj. euroa purkukuluihin. Sisäiset palveluostot ovat 4,3 milj. euroa ja sisältävät taloushallinnon, tietotekniikan ja muiden asiantuntijapalveluiden ostot. Vastike- ja vuokramenojen osuus on 63,1 milj. euroa, joka sisältää sisäistä maanvuokraa 10,9 milj. euroa. WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen, Kiinteistö Oy Espoon sairaalan, Espoon Elä ja Asu Oy:n ja Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinnin rahoitusvastikeosuudet 15,4 milj. euroa sisältyvät investointimenoihin. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tulo WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen, Kiinteistö Oy Espoon sairaalan ja Espoon Elä ja Asu Oy:n rahoitusvastikkeiden maksua varten, mutta rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata korkokuluja lukuun ottamatta käyttötalouden kuluksi vaan investointimenoksi.

199 197 Vuosille liikevaihtoon on sisällytetty toimitilakannan muutoksesta johtuva arvioitu toimitilavuokran kasvu. Merkittävät uudet tai peruskorjatut toimitilat, joiden on arvioitu valmistuvan vuonna 2017, ovat Suviniityn päiväkoti ja neuvola, Pohjois-Tapiolan päiväkoti, Paapuurin päiväkoti, Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, Riilahden toimintakeskus, Matinkylän terveysasema, Päivänkehrän koulu ja keskuskeittiö. Vuonna 2018 on arvioitu valmistuvan Postipuun vastaanottokoti, Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuisto, Haukilahden päiväkoti, Espoonlahden paloasema, Jupperin päiväkoti, Soukankujan päiväkoti, ja Kirstin koulu. Arvioidun toimitilakannan muutoksen perusteella on toimitilojen käyttökuluja tarkistettu vuosille Tulo- ja menoarviossa ei ole otettu huomioon tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita. Peruskaupunki rahoittaa liikelaitoksen investointeja tarvittaessa korollisen välitystilin kautta. Suunnitelmavuosille liikelaitoksen tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen ja peruskaupunki joutuu rahoittamaan investoinnit. Rahoitustarve on 28,4 milj. euroa vuonna 2016 ja laskee 10,2 milj. euroon vuonna 2017, mutta nousee 21,2 milj. euroon vuonna 2018 ja samalla liikelaitos velkaantuu suhteessa kaupunkiin talousarviovuonna ja suunnitelmavuosina. Velka kaupungille kasvaa vuoden ,2 milj. eurosta 44,7 milj. euroon vuoteen 2018 mennessä. Rahoitustarpeeseen vaikuttavat investointiohjelman toteutuminen sekä kaupungin tilinpäätösjärjestelyt. Mikäli peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan, vähentää järjestely liikelaitoksen rahoitustarvetta.

200 198 Tuloslaskelma Espoo Tilapalvelut -liikelaitos Tilinnimi TP Ennuste Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Espoo Tilapalvelut -liikelaitos Tilinnimi TP Ennuste 7/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

201 199 Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun. Liikelaitoksen investointiohjelmasta päätetään valtuustossa kaupungin talousarvion osana. Kaupungin koko rakentamisen omaisuuslaji on Tilapalveluilta. Maaomaisuus on kaupungin taseessa. TILAPALVELUJEN INVESTOINNIT UUDISRAKENTAMINEN Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Muu talonrakentaminen Konsernipalvelut UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ PERUSPARANTAMINEN Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Investointimento (Brutto) Investointitulot Investoinnit (Netto) Vuonna 2016 Tilapalveluiden investointiohjelmaan sisältyvät investointimenot ovat yhteensä 94,7 milj. euroa. Rakennusinvestointien osuus on 68,5 milj. euroa, sisältäen elinkaarta jatkaviin investointeihin 7,2 milj. euroa, perusparantamisen osuus on 9 milj. euroa ja muiden investointien 17,2 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat sekä uudisrakentamiseen että kiinteistökannan peruskorjaamiseen ja laajennukseen. Koneet ja kalusto Kone- ja kalustohankintoihin on varattu euroa vuosittain uudisrakentamiskohteiden keittiölaitteiden hankintaan.

202 UUDISRAKENTAMINEN TP 2014 Tulot Menot Netto Kaikista toimitilahankkeista, myös vuokrahankkeista, päätetään valtuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, eikä niiden valmistelussa tehdä ennen taloussuunnitelman käsittelyä kaupunkia sitovia ratkaisuja. Toimitilojen rakentaminen painottuu toimitilojen laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Suureen osaan talonrakennushankkeista liittyy joko perusparannus tai hanke korvaa aiemman toimitilan. Korjausrakentamisen vuotuinen investointitaso vaihtelee yksittäisten peruskorjauskohteiden ajoituksesta johtuen. Kaupungin taseeseen toteutettavien rakennushankkeiden lisäksi Espoo Tilapalvelut -liikelaitos vastaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat ja Espoon Elä ja Asu Oy:n hankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi liikelaitos toimii asiantuntijakonsulttina Kiinteistö Oy Espoon sairaala yhtiölle, joka rakennuttaa Espoon sairaalaa Jorviin. 7192A YLEISHALLINTO TP 2014 Tulot Menot Netto Yleishallinnon investointi kohdistuu henkilökunnan virkistyspaikan Furuholmin rakennusten peruskorjaamiseen ja laajentamiseen. 7192B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TP 2014 Tulot Menot Netto Sosiaali- ja terveystoimen osalta investointisuunnitelma painottuu terveydenhoidon sekä lastensuojelu- ja vammaispalveluiden hankkeiden toteuttamiseen. Tilapalveluiden rakennusohjelma sisältää kaksi rakennusten peruskorjaus- ja laajennushanketta sekä yhden uudisrakennushankkeen. Lisäksi yhtiöhankkeina toteutetaan Espoon sairaala sekä Leppävaaran että Matinkylän elä ja asu seniorikeskukset. Tilapalveluiden ohjelmassa vuosina toteutettavia hankkeita ovat Postipuun vastaanottokoti, Riilahden toimintakeskuksen laajennus ja peruskorjaus sekä Matinkylän terveysaseman peruskorjaus.

203 C SIVISTYSTOIMI TP 2014 Tulot Menot Netto Sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu koulujen ja päiväkotien peruskorjaamiseen, laajentamiseen ja uudisrakentamiseen sekä Leppävaaran uimahallin peruskorjaamiseen ja maauimalaan. Elinkaarimallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön toteutettavaksi. Meri-Matin koulu, aikuislukio ja nuorisotilat sekä Matinkylän uimahalli että pysäköintitilat toteutetaan perustettavien yhtiöiden lukuun. Tilapalveluiden vuosien rakentamisohjelmassa on neljä koulujen peruskorjaus ja laajennushanketta sekä neljä koulujen uudisrakentamishanketta. Koulujen uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sisältyy aina myös koulun pihan ja liikuntakentän toteutus. Vuonna 2016 valmistuu Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus ja Auroran koulun korvaava uudisrakennus nykyistä rakennusta huomattavasti suurempana. Vuosina toteutetaan Leppävaaran koulun korvaava uudisrakennus, Karhusuon koulun peruskorjaus ja laajennus, Haukilahden koulun ja lukion peruskorjaus ja laajennus, Kungsgårds skola och daghem korvaava uudisrakennus, saadaan toteutettua osa Mikkelän koulun peruskorjauksesta ja mahdollisesta laajennuksesta sekä Perkkaan koulun korvaavasta uudisrakennuksesta. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan huomioon ottaen uusien asuinalueiden edellyttämät päivähoitopalvelut. Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu Paapuurin, Nuumäen, Suviniityn, Pohjois-Tapiolan ja Kirkkojärven päiväkotien uudisrakennushankkeet. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan Matinkylän keskuksen, Haukilahden, Vermon ja Karamäen päiväkotien uudisrakennushankkeet sekä Jupperin päiväkodin peruskorjaus. Kulttuuritoimen rakennushanke, Pikku-Auroran kulttuurirakennuksen toisen osan peruskorjaukset, aloitetaan suunnitelmakauden alussa. Liikuntatoimen hankeohjelmassa valmistuu vuonna 2016 Leppävaaran uimahallin peruskorjaus sekä maauimalan rakentaminen ja Tapion kentän huoltorakennus. Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennuksen ja tekojään suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan vuosina D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TP 2014 Tulot Menot Netto Suunnitelmakauden alkuvuosina toteutetaan Träskändan kartanon, Soukankujan päiväkodin ja Oittaan ulkoilukartanon peruskorjauksia ja suunnitelmakauden lopussa Tuulimäen väestönsuojan peruskorjaus.

204 E MUU TALONRAKENTAMINEN TP 2014 Tulot Menot Netto Talousarviovuodelle 2016 on varattu elinkaarta jatkaville investoinneille 7,2 milj. euroa, palveluverkkoselvityksen pohjalta tehtäviin palvelutilojen muutostöihin 2 milj. euroa, hallinnon tilatehokkuuden parantamiseen 1,9 milj. euroa ja siirtokelpoisten toimitilojen perustus- ja pihatöihin 3 milj. euroa. Suunnitelmavuosille on varattu vuosittain 6,7 milj. euroa elinkaarta jatkaville investoinneille, 2 milj. euroa palveluverkkoselvityksen pohjalta tehtäviin palvelutilojen muutostöihin, 2 milj. euroa hallinnon tilatehokkuuden parantamiseen ja 2 milj. euroa siirtokelpoisten toimitilojen perustus- ja pihatöihin. 7192F KONSERNIPALVELUT TP 2014 Tulot Menot Netto Keskuspaloaseman peruskorjaus ja laajennus valmistuu vuoden 2016 aikana. Vuosina toteutetaan Espoonlahden paloaseman peruskorjaus. Espoo Catering Oy:n käytettäväksi toteutetaan Keskuskeittiö-hanke perustettavan yhtiön lukuun PERUSPARANTAMINEN TP 2014 Tulot Menot Netto Suunnitelmallisella kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla varmistetaan toimitilojen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden hyvä taso, terveellinen työskentely-ympäristö sekä toimitilakiinteistöjen arvo. Suunnitelmakaudella on vuosina käytettävissä 9 milj. euroa perusparannuksiin, joita tehdään rakennusten ikääntymisen ja palvelutoiminnan kasvun sekä toiminnan kehittymisen aiheuttamien toiminnallisten muutosten vuoksi. Perusparannushankkeissa otetaan huomioon energiansäästötavoitteet OSAKKEET JA OSUUDET TP 2014 Tulot Menot Netto

205 203 Osakkeisiin ja osuuksiin sisältyy ostamalla, vuokraamalla tai muulla vastaavalla tavalla hankittavat toimitilat. Toimitilahankkeisiin sisältyy osakeomistuksena hankittavien toimitilojen rahoitus sekä kaupungin osakkuusyhtiöiden peruskorjaushankkeiden pääomarahoitus. Investointisuunnitelmaan sisältyy Tilapalveluiden WeeGee Oy:lle, Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampukselle, Kiinteistö Oy Espoon sairaalalle, Espoon Elä ja Asu Oy:lle ja Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinnille maksamat rahoitusvastikkeet, yhteensä noin 15,4 milj. euroa vuonna Lisäksi vuonna 2016 sijoitetaan Kiinteistö Oy Espoon Niittykummun Metropysäköinnin osakkeisiin 1,6 milj. euroa. Vuosille on varauduttu rahoitusvastikkeiden nousuun kun peruskorjattuja ja tai elinkaarimallilla toteutettavia kouluja valmistuu Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille sekä kun uudisrakennus Matinkylän seniorikeskus valmistuu Espoon Elä ja Asu Oy:lle. Näiden lisäksi rahoitusvastikkeet nousevat suunnitelmakaudella, kun uusia yhtiökohteita valmistuu perustettavissa yhtiöissä, jotka toteuttavat Keskuskeittiön, Meri-Matin koulun, aikuislukion ja nuorisotilat sekä Matinkylän uimahallin että pysäköintitilat. Summat tarkentuvat ao. yhtiöiden vuosittaisten talousarvioesitysten pohjalta. Selvityskohteiksi merkityille hankkeille ei pääsääntöisesti sisälly määrärahavarausta taloussuunnitelmassa. Hankkeiden toteutus- ja rahoitustapa on edelleen ainakin osittain auki ja toteuttamisesta ja toteutustavasta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Kohteen mahdollisesti edellyttämä kaupungin rahoitusosuus sisällytetään Tilapalveluiden investointiohjelmaan sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta. Kohteiden toteuttaminen edellyttää kaupunginhallituksen tai valtuuston hyväksymää hankesuunnitelmaa. Vuokravastuut Kaupunki on hankkinut toimitiloja vuokra- ja elinkaarimenettelyllä. Pitkäaikaiset toimitilojen vuokravastuut muodostavat lainanottoon verrattavia vastuita jäljellä olevan vuokran osalta. Oheiseen taulukkoon on sisällytetty kaupungin kaikki vuokravastuut vuoden 2015 lopun tilanteessa. Kaikkien vuokrakohteiden keskimääräinen jäljellä oleva vuokra-aika on noin 6,5 vuotta. Vuokravastuut Alv 0 % Alv 24 % Vuonna 2016 maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Merkittävimpiä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia ovat kulttuuritoimen tilat kauppakeskus Sellossa ja Entressessä sekä Kilon ja Tapiolan terveysasemat. Tuleville vuosille ajoittuvista vuokrahankkeista merkittävin on Matinkylän Palvelutori kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen yhteydessä, josta kaupunki vuokraa toimitilat 20 vuoden pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Muut merkittävät vastuut Vuokravastuiden lisäksi sivistystoimi on hankkinut pitkäaikaisella palvelumaksusopimuksella tilat Kaivomestarin kiinteistöstä, jossa toimii Kuninkaantien lukio, uimahalli sekä työväenopisto. Jäljellä oleva palvelumaksuvastuu on noin 19 milj. euroa.

206 204

207 205 SUURPELLON TASEYKSIKKÖ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

208 206 SUURPELLON TASEYKSIKKÖ Toiminta Taseyksiköllä on elinaikainen tavoite: toteuttaa asumista, työpaikkoja ja palveluita uudella tavalla yhdistävä innovatiivinen asuin-, koulutus- ja työympäristö Suurpellon alueelle rahoittamalla alueen kunnallistekniikka sekä keskeiset palvelutilat alueelta perittävin maankäyttömaksuin sekä kaupungin tonttien myynneillä vuodessa. Taseyksikkö muodostaa kaupungin sisällä erillisen raportointiyksikön, mikä mahdollistaa alueen rakentamiskustannusten ja alueelta saatavien tulojen pitkän aikavälin seurannan. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Suurpellon asuntorakentaminen jatkuu. Ennen suunnitelmakauden alkua alueella asui jo noin ihmistä. Ennakoitavissa on asuntorakentamisen jatkuminen alueella palvelukorttelialueen lähellä. Tasapainoisen kokonaistoteutumisen kannalta on tärkeää saada palvelukorttelialueen rakentaminen käynnistymään erityisesti kaupallisten palveluiden osalta. Lisäksi kaava-alueiden III V vahvistaminen ja rakentamisen käynnistyminen on ajankohtaista tarkastelujakson aikana. Vuoden 2016 aikana hankkeen keskeisimpiä toimia ovat: - aloituskaava-alueiden I ja II kunnallisteknisten rakennusurakoiden valmistuminen pintarakenteiden osalta muun rakentumisen tahdissa - kaava-alueen III vahvistaminen - kaava-alueiden IV ja V asemakaavojen vahvistaminen - maakäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimusten tekeminen kaava-alueille IV ja V - Nygrannaksen (kaava-alueiden VI ja VII) kaavojen hyväksyminen. - yhteistoiminnan kehittäminen edelleen alueen asukkaiden, rakennuttajien, rakentajien sekä muiden sidosryhmien välillä - asukas- ja toimijaverkoston ja yhteistoiminnan aktivoiminen - Opinmäen käynnistyneen toiminnan kehittäminen tavoitteen mukaisesti - imujätejärjestelmän käyttöönoton jatkaminen aloituskaavojen alueelle yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa - palvelukortteleiden rakentamisen käynnistyminen myös kaupan osalta. Suunnitelmakauden tavoitteet - Kaava-alueiden I ja II osalta keskustan palvelukorttelialueen asemakaavamuutosten vahvistaminen - Kaava-alueiden IV ja V kunnallistekniikan rakentamisen käynnistäminen - Joukkoliikenneväylän avaaminen Kuurinniityn puolelle. Henkilöstö Taseyksikön palveluksessa on yksi henkilö. Henkilömäärä on pysynyt samana taseyksikön perustamisesta lähtien.

209 207 Talous ja investoinnit Taseyksikön tuotot kertyvät pääosin maankäyttömaksuista, joita tuloutetaan toteutuneiden investointien tahdissa taseyksikön liikevaihtoon. Menot liittyvät operatiiviseen johtamiseen sekä kaupungin yksiköiltä ostettaviin palveluihin, kuten kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja taloushallintopalvelujen kustannuksiin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investoinnit rahoitetaan saadulla tulorahoituksella. Taseyksikkö tilaa alueen kunnallistekniikan rakentamisen kuntatekniikan keskukselta ja rakennukset Espoo Tilapalvelut -liikelaitokselta. Suunnitelmakauden kunnallistekniikkainvestoinnit ovat kaava-alueiden I ja II kunnallistekniset urakat pintarakenteiden osalta, kaava-alueiden III, IV ja V kunnallistekninen suunnittelu ja ko. alueiden ensimmäiset urakat. Suunnitelmakaudella tarvitaan mahdollisesti yksi päiväkoti. Kaava-alueiden III, IV ja V investointien ajoittuminen riippuu asemakaavojen lainvoimaiseksi tulosta. Kaupungin ja taseyksikön välisen yhdystilin saldo on koko suunnitelmakauden positiivinen Suurpellon hyväksi. Taseyksiköstä on myönnetty laina Suurpellon jätehuolto Oy:lle. Yhtiö lyhentää lainaa alueen rakentumisen aikataulussa.

210 208 Tuloslaskelma Suurpellon taseyksikkö Tilinnimi TP Ennuste Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 0 Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Suurpellon taseyksikkö Tilinnimi TP Ennuste 7/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

211 209 Investoinnit SUURPELTO TALOUSSUUNNITELMA Hankkeen Ennen Ennuste TA Tae kok.kust jk-2020 RAKENNUKSET Suurpellon päiväkoti Suurpellon II päiväkoti Infopaviljonki RAKENNUKSET YHTEENSÄ KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET LIIKENNEVÄYLÄT YHTEENSÄ ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Kadut Kaavan I ja II infrastruktuuri Kaavan III infrastruktuuri Kaavojen IV ja V infrastruktuuri Kaavan VI ja VII infrastruktuuri Kadut yhteensä Puistot, raitit, kentät ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ OSAKKEET JA OSUUDET As.Oy Espoon Klariksentie Suurpellon jätehuolto Oy Koy Opinmäen kampus Suurpellon markkinointi Oy OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ

212 210

213 211 TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

214 212 TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ Toiminta Tavoitteena on turvata Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi eli ns. T3 -alueen Espoo-strategiassa määriteltyjen kehittämistavoitteiden toteutumisedellytykset alueelta kerättävin tuloin noin kymmenessä vuodessa. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet T3 -aluetta kehitetään tieteen, taiteen, talouden ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. Länsimetron toteuttaminen luo alueen kehittämiselle uudet lähtökohdat. Toinen suuri muutos alueella liittyy Aalto-yliopiston toiminnan kehittymiseen. Taseyksikön tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: - Tapiolan keskuksen uudistaminen metron rakentamisen rinnalla - Kehä I:n uudistaminen välillä Kalevalantie - Länsiväylä - Otaniemen kehityksen tukeminen - uusien asuntojen rakentaminen T3 -alueelle - Jousenpuiston lähiympäristön kehittäminen (alueeseen sisältyy myös Urheilupuisto) Suunnitelmakauden tavoitteet - Metron rakentaminen ja Tapiolan keskustan uudistaminen on käynnissä - Kaupunkirakenteen vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstö Tapiolan kehittämisprojektin projektinjohtaja ja projektipäällikkö toimivat teknisen ja ympäristötoimen esikunnan alaisuudessa. Talous ja investoinnit Tulot ovat kaupungin luovuttamien kiinteistöjen myyntivoittoja, pitkäaikaisten vuokrasopimusten vuokratuloja tai maankäyttösopimustuloja. Tulojen aikataulu riippuu siitä milloin asemakaavat tulevat voimaan. Alueen kehittämistoiminta on jatkuvasti voimistunut. Tapiolan keskuksen voimakkaan uudistamisen ohella Keilaniemeen ja Otaniemeen on kehitteillä toimitilojen ohella myös uusia asuntoja. Merkittävimmät investoinnit alueella liittyvät Tapiolan keskukseen. Tärkein hanke perustuu kaupungin ja LähiTapiolan väliseen Merituulentien ja sen ympäristön toteuttamista koskevaan sopimukseen (allekirjoitettu ). Työt käynnistyivät kesäkuussa 2014 ja ne valmistuvat vaiheittain vuonna Uusi Stockmann avautuu keväällä Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat vuoden 2018 lopussa. Liiketilojen päälle rakennetaan asuntoja. Keskuksen kehittäminen jatkuu usean muun kiinteistön alueella. Kalliopysäköintilaitos (1600 ap.) ja keskushuollon tilat sekä yhteisväestönsuoja valmistuvat maaliskuussa Leimuniitty sekä Tapiolanympyrä ja Tapiolantie valmistuvat kesällä Tapionkenttä uudistetaan myös syksyyn 2016 mennessä.

215 213 Merkittävimmät uudet rakenteilla olevat asuntokohteet ovat Revontuli ja Metsätapiola Etelä-Tapiolassa. Tapiolan keskuksen tuntumassa suunnitteilla ovat Tuuliniitty ja Ahertajankulma. Pohjois-Tapiolassa yritystontteja on muuttumassa asuinkäyttöön. Kehä I:n uudistamisen (osuudella Länsiväylä - Otasolmu) rakentaminen käynnistetään vuoden 2016 alussa. Tämä edellyttää kahden ensimmäisen asuintornitontin myyntiä sekä valtuuston päätöstä Kehä I:n uudistushankkeen käynnistämisestä. Fortumin torniin kaavoitetaan asumista. Kehä I:n uudistamisen suunnittelu jatkuu Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueella sekä Maarinsolmussa. Tavoitteena on päästä myös tältä osin toteutusvalmiuteen mahdollisimman nopeasti. Otaniemen kehittäminen jatkuu voimakkaana. Merkittävin kohde on keskukseen tuleva uusi koulurakennus, jonka rakentaminen käynnistyy syksyllä Dipoli uudistetaan vuosina Dipoliin sijoittuu Aalto-yliopiston johto. Muita kehittämiskohteita ovat keskuksen jatkovaihe, Otakaaren asuinkortteli, Servinniemi ja Otaranta, Kivimies-kortteli, Kivimiehenranta ja Hagalundinkallio. Kaupungin omistamalle ns. Poliisiopiston tontille suunnitellaan opiskelija-asuntoja (HOAS:n ja AYY:n Aalto Village). Raide-Jokerin hankesuunnitelma laaditaan 2015 loppuun mennessä. Hankkeen jatkoaikataulu on auki. Jousenpuiston metroaseman yhteyteen rakennetaan pysäköintilaitos, joka valmistuu samaan aikaan kuin metroliikenne käynnistyy. Jousenpuiston alueen ensimmäinen asuintontti (sijaitsee pysäköintilaitoksen päällä) myytiin syyskuussa Keväällä 2016 tulee myyntiin metroaukion eteläpuolinen liike-/ asuintontti Tapiolan urheilupuistoon laaditaan kokonaissuunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä. Taloussuunnitelmakauden investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n rahoitusvastikkeisiin, jolla rahoitetaan Espoon kaupungin osuus yhtiön investointien lainanlyhennyksistä. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy on rakennuttanut Tapionaukion pysäköintilaitoksen ja rakennuttaa Tapiolan keskukseen maanalaisen keskuspysäköinnin ja niiden yhteydessä liiketiloja palvelevat huolto- ja varastotilat sekä yhteisväestönsuojan. Pysäköintipaikat ovat asemakaavojen ja rakennuslupien vaatimia velvoitepaikkoja, joiden osakkeista Espoon kaupunki omistaa suoraan noin 26,5 prosenttia. Kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnistä pääosan (710 osaketta yhteensä 770 osakkeen kokonaismäärästä). Yhtiö rahoittaa pysäköintilaitoksen rakentamisen kaupungin takaamalla lainalla. Laitos valmistuu kesään 2016 mennessä. Laitokseen tulee 789 pysäköintipaikkaa. Syyskuussa 2015 perustettiin Tapiolan Keskustavalvomo Oy, jonka osakkeista kaupunki omistaa 34,3 prosenttia. Keskustavalvomon toteutus on käynnissä. Tavoitteena on, että keskustavalvomon toiminta käynnistyy kesällä 2016.

216 214 Tuloslaskelma Tapiolan taseyksikkö Tilinnimi TP Ennuste Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Kunnalle maksetut korkokulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Tapiolan taseyksikkö Tilinnimi TP Ennuste 7/ Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

217 215 Investoinnit TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ TALOUSSUUNNITELMA Hankkeen Ennen Ennuste Tae kok.kust jk-2020 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tapiolan keskusta Keskuspysäköinnin eteläinen ajoyhteys Keskuspysäköinnin itäinen ajoyhteys Merituulentie välillä Tapiolantie-Pohjantie Metroaseman laajentaminen ja monipuolistaminen Pohjantien, Etelätuulentien muutokset Merituulentie välillä Pohjantie-Koivumankkaan tie Tapiolan ympyrä ja Leimuniitty Tapionraitti ja tori ja Keskusallas - peruskorjaus Tapion kenttä, Kaupinkalliontie, Opinpolku ja kulttuuriaukio Tapiolan keskustan julkiset alueet Ahertajankulma Tuuliniitty Westendinrannan puisto Jousenpuisto ja urheilupuisto Jousenpuiston kunnallistekniikka Urheilupuiston kunnallistekniikka Otaniemi ja Keilaniemi Kehä I Keilaniemen liikennejärjestelyt Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikka Otaniemen liikennejärjestelyt KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Keskusväestönsuojan kaupungin osuus AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ RAKENNUKSET Metron liukuporras- ja hissirakennus RAKENNUKSET YHTEENSÄ OSAKKEET JA OSUUDET Tapiolan keskuspysäköinti Oy Koy Jousenpuiston pysäköinti Tapiolan Urheilutalo Oy Tapiolan Keilahalli Oy Tapiolan Keskustavalvomo Oy OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ

218 216