Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen muodostumiselle Miten sovittaa yhteen oma kesken oleva kasvu ja vanhemmuus Oma kiintymyssuhde malli aktivoituu Verkostojen vahvuus/heikkous Parisuhde/yksinhuoltajuus
Raskausaikaan vaikuttavia tekijöitä Ulkoinen tilanne: Raskauden suunnitelmallisuus, perhetilanne, taloudelliset huolet, tukiverkostot Parisuhdeongelmat Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat Riskitekijöiden kumuloitumisen merkitys
Raskaus - mielikuvien aktivoitumista Raskausaikana aktivoituvat sekä vanhemman kiintymyssuhde- että hoivajärjestelmä Omien lapsuudenkokemusten työstäminen Isovanhempi-vanhempi-vauva- triadi psyykkisenä organisaationa Tiedostamattomat ja tietoiset mielikuvat luovat myös tunnesuhteen kohtuvauvaan
Raskausajan mielikuvaprosessin kulku isillä Isien vaiheista vähemmän tietoa Mayn teorian mukaan: 1)tiedotusvaihe, 2)lykkäysvaihe, 3)keskittymisvaihe Isien prosessi ei kaikkien tutkimusten mukaan äitejä hitaampi, vaikka näin usein esitetään kirjallisuudessa Isän prosessi epäsuora, rakentuu äidin kautta (maternal gatekeeping)
Raskausajan stressin merkitys Tunnesuhteen muodostumisen ohella raskausaika keskeinen myös kohtuvauvan fysiologisten säätelyjärjestelmien kehitykselle Äidin raskausaikainen stressi ja masennus lapsen tunteiden säätelyn ja sosio-emotionaalisen kehityksen riskitekijöinä
Onko teinivanhemmuus riski? Neuvolaan hakeudutaan jonkin verran myöhemmin Synnytyskomplikaatiot vähäisempiä Osassa tutkimuksia suurentunut riski masennukseen, osassa ei merkittävää eroa Nuoren saama tuki kriitiinen tekijä (oma äiti)
Lapsi Raskausajan altistuminen tupakalle tavallisempaa Kielellisten taitojen kehittyminen jonkin verran hitaampaa, mikä ennakoi heikompaa koulumenestystä Kohonnut riski aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD) Onnettomuusherkkyys alttiimpia Kolminkertainen väkivaltaisten tapaturmien riski Nuorena itsemurhariski kaksinkertainen
Mikä on kiintymyssuhde? Kiintymyssuhde on " lapsen ja hänen pääasiallisten hoitajiensa välinen tunnesuhde" rakentuu intensiivisille vuorovaikutuskokemuksille ainutlaatuinen " läpi elämän kestävä" perusturvan tunnetta tuottava ihmissuhde" välttämätön terveelle psyykkiselle kehitykselle"
Kiintymyssuhteen osatekijät" Suhde on jatkuva tai pysyvä (ei ohi menevä)" Kohteena on tietty henkilö" Suhde on emotionaalisesti tärkeä" Tavoitteena on yhteyden pitäminen toiseen ihmiseen" Vastentahtoinen erossa olo herättää ahdistusta" Tyypillistä on turvan, hyväolon ja lohdun etsiminen" Hughes 2009"
Luottavaisen suhteen ominaispiirteet: vanhempi Vanhempi sitoutuu toimimaan lapsen hoivahahmona" Vanhempi havaitsee vauvan/lapsen stressitilan ja pyrkii aina lieventämään sitä" Lapsen tunnetilojen havaitseminen, sanoittaminen, toimiminen =emotionaalinen saatavillaolo" Vanhempi hoivaa, lohduttaa psyykkisesti ja konkreettisesti" Pyrkimys rakentaa kasvuympäristöstä turvallinen, ennakoitava, säännöllinen" Vanhempi on jatkuvasti emotionaalisesti käytettävissä" Erokokemuksia pyritään minimoimaan" Erot toteutetaan hallittavasti, ennakoitavasti ja säännöllisesti" " "
Turvallinen vanhempi.. Vanhempi tukee lapsen kehittyvää itsesäätelyä" Lapsen itsenäisten valmiuksien kunnioittaminen" onnistumisesta/yrittämisestä palkitseminen" epäonnistumisen kokemuksen jakaminen" " Lapsen kannustaminen hyvään erillisyyteen" Kannustaa lastan tutustumaan muihin ihmisiin ja luomaan heihin merkityksellisiä suhteita" " Ikävä, kaipaus, turvatankkaaminen, jälleennäkeminen merkityksellisiä asioita mutta eivät liian aikaisin, eivätkä ilman jakamista tai liian pitkää aikaa"
Turvallisen kiintymyksen ominaispiirteet: lapsi Lapsi on hoivan suhteen valikoiva" haluaa tietyltä ihmiseltä lohtua, syliä, huomiota ollessaan stressaantunut" Lapsi on kyvykäs hakemaan hoivaa" Ilmaisee pahan olon" Kykenee rauhoittumaan lohtua saadessaan" Kiintymysmekanismi aktivoituu vain tarvittaessa" Oppiminen, tutkiminen, sosiaalisten suhteiden rakentuminen on mahdollista" "
Miten kiintymyshahmoksi tullaan? Vanhemmuus on jatkuvasti kehittyvä taito" Pohja sille on omissa hoivakokemuksissa" Jokainen voi kehittyä ja jotkut lapset vaativat vanhemmiltaan erityisen suuria kykyjä" Tärkeintä on pyrkiä ymmärtämään, eläytymään juuri tämän lapsen kokemusmaailmaan"
Kosketuksen merkitys " Eläintutkimukset kosketuksen merkityksestä " Kosketus vähentää stressiä ja siten vaikuttaa aivojen kehitykseen" Ensimmäisten 18kk aikana stressinhallintakeskukset kypsyvät (limbinen järjestelmä)" stressin säätely " Itseä säätelevä toinen " -> kokemusten voimistaminen/vaimentaminen" -> olennaista tunnevirittäytyminen ja aikuisen jäsentyneisyys" aggressio" Vaikutus seuraavaan sukupolveen" Sosiaalinen kehitys"
Itseä säätelevä toinen " Aikuinen joka asettuu lapsen tunnekokemuksen äärelle" Aikuinen on riittävän jäsentynyt" Aikuinen virittäytyy lapsen tunnekokemuksen äärelle säilyttäen oman jäsentyneisyytensä" On sensitiivistä, kun aikuinen kykenee toisaalta rauhoittamaan lapsen tämän kiihtyessä liikaa ja toisaalta innostamaan lasta yhteiseen kanssakäymiseen, leikkiin sekä itsenäiseen tutkimiseen ja oppimiseen. Tämä rakentaa ensimmäisen vuoden kuluessa perustan turvalliselle kiintymyssuhteelle. " Kehityksellisesti keskeistä on se että aikuinen auttaa lasta pysymään jäsentyneenä myös kiihtymyksen ja pahanolon kokemuksissa
Vuorovaikutuksen tukeminen raskausaikana Raskausajan MIM (Marschack Interaction Method) Raskausajan Theraplay Mentalisaatio työskentely
Theraplay Voidaan toteuttaa jo raskausaikana Voi olla yksilöllistä työskentelyä tai ryhmämuotoista Tavoitteena vahvistaa vauvan ja vanhemman kiintymyssuhdetta ja hyvää vuorovaikutusta Elementit: yhteys, hoiva, jäsennys, haaste ja leikkisyys
Lähteet ja lisätietoja: Booth.Phyllis, Theraplay 3 rd edition Brodén, Margareta (2006) Raskausajan mahdollisuudet, Helsinki: Gummerus. Halonen, Milla & Apter, Dan (2010) Teiniraskauden ja -äitiyden moninaiset haasteet, Duodecim 126(8):881-887 Dila: VauvanTaika-projekti Salo, SaaraLarmo, A. Mentalisaatio-kyky pitää mielessä. (2010) Duodecim, 126, 616-622. Mäkelä, J. & Salo, S (2012). Varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen. Teoksessa: Söderholm, A-L, & Kivitie-Kallio, S. (toim). Lapsen kaltoinkohtelu, Duodecim. Mäkelä, J. & Salo, S. (2011). Theraplay vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutushoito lapsen mielenterveysongelmissa. Duodecim, 127, 327-34. Mäntymaa, M. Ym. (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivoje toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119(6), 459-465. Savonlahti, E. Alle 3-vuotiaan psyykkiset ja vuorovaikutushäiriöt.http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=alle_3- vuotiaan_psyykkiset-_ja_vuorovaikutussuhdehäiriöt Salo, S. & Tuomi, K. (2009). Hoivaa ja leiki. Vuorovaikutuskirja vanhemmille. Psykologien Kustannus oy. Hughes Daniel : Tie traumasta tervehtymiseen Turun yliopisto: Parental Age and the Risk of ADHD: A Nationwide Population-Based Cohort Study
Kiitos! Hanna Lampi hanna.lampi@terapialampi.fi www.terapialampi.fi