Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi 5.11.2014 MAANMITTAUSLAITOS
SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1 Tarveselvityksen eteneminen... 4 2 Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3 Tarveselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet... 6 4 Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 6 5 Tarveselvityksen toimenpide-ehdotus... 7 5.1 Toimenpide-ehdotuksen laatiminen... 7 5.2 Toimenpide-ehdotuksen sisältö... 7 5.3 Tilusjärjestelyn kustannukset... 9 5.4 Tilusjärjestelyn hyödyt... 9 5.4.1 Maatilataloudelliset vaikutukset... 9 5.4.2 Ojitus yms. toimenpiteiden vaikutukset... 10 5.5 Yhteenveto tilusjärjestelyn kannattavuudesta... 11 5.6 Maanomistajien kiinnostus tilusjärjestelyyn... 11
3 (11) Tiivistelmä Tarveselvityksen tarkoituksena oli selvittää maatalouden harjoittamisen kannalta Pienen Maaninkajärven alueen tilusrakenteen nykytilanne ja muutosmahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseksi. Lisäksi tarveselvityksessä selvitettiin, onko tilusjärjestelyllä kannatusta maanomistajien keskuudessa ja arvioitiin mahdollisen hankkeen kustannukset ja hyödyt. Pienen Maaninkajärven alueen peltoala on 225 ha. Peltolohkojen keskikoko on 3,2 ha ja keskimääräinen etäisyys talouskeskukseen 1,9 km. Kohdealue on yhtenäinen Maaninkajoen halkaisema järvikuivio. Alueen luontaiset olosuhteet mahdollistaisivat huomattavasti suuremman ja eheämmän peltolohkorakenteen. Tilusjärjestelyhankkeella peltolohkojen keskikokoa olisi mahdollista kasvattaa 4,8 hehtaariin. Lohkojen keskimääräistä talouskeskusetäisyyttä ei kuitenkaan ole mahdollista merkittävästi lyhentää. Hankkeen yhteydessä olisi tarpeellista tehdä tilusten järjestelyn kannalta tarpeelliset mukauttamistoimenpiteet. Järjestely edellyttäisi noin 15 hehtaaria salaojitusta ja noin 2 kilometriä valtaojan perkaamista. Alueen pellonomistajista 6 (30 %) pitää tilusjärjestelyn toteuttamista tarpeellisena. Heidän omistuksessaan on 84 ha eli 37 % esitetyn alueen peltoalasta. Esitetyn aluerajauksen maanomistajista 3 (15 %) pitää tilusjärjestelyä tarpeettomana. Heidän omistuksessaan on 12 ha eli 5 % esitetyn alueen peltoalasta. Loput alueen maanomistajista eivät ole esittäneet kantaansa tai suhtautuvat hankkeeseen neutraalisti. Mahdollisen tilusjärjestelyhankkeen kustannuksiksi arvioidaan yhteensä 162.000 (alv 0 %). Kustannukset koostuisivat mukauttamishankkeiden kustannuksista 72.000 ja tilusten järjestelykustannuksesta 90.000. Hankkeen hyödyiksi arvioidaan 159.000. Hyödyt koostuisivat mukauttamishankkeiden hyödyistä 84.000 ja maataloudellisista hyödyistä 85.000. Hankkeen toteuttamisesta ei tulisi kustannussäästöä. Hankkeen hyödyt ja kustannukset ovat samansuuruiset. Selvityksen perusteella Pienen Maaninkajärven alueelle ei ehdoteta suoritettavaksi tilusjärjestelytoimitusta. Hankkeella ei saavuteta merkittäviä säästöjä, hankeen toteuttaminen ei ole yleisen edun kannalta tärkeää eikä hankkeella ole maanomistajien keskuudessa riittävän laajaa kannatusta. Hanke voisi olla kannattava ja toteuttamiskelpoinen, mikäli maanomistajien kannatus hankkeen toteuttamiseen olisi nykyistä laajempaa. Hankkeen laajempi kannatus helpottaisi jakosuunnitelman tekemistä ja parantaisi hankkeen hyötyjä. Lisäksi laajempi kannatus sujuvoittaisi hankkeen toteuttamista, mikä alentaisi hankkeen toteuttamiskustannuksia. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta lisäisi myös merkittävästi, mikäli alueella olisi valtion vaihtomaata käytettävänä. Kyselyn perusteella alueen maanomistajilla ei kuitenkaan ollut halukkuutta pellonmyyntiin.
4 (11) 1 Tarveselvityksen eteneminen Pohjois-Savon maanmittaustoimisto järjesti Pienen Maaninkajärven alueen maanomistajille ja viljelijöille tilusjärjestelyn esittelytilaisuuden 19.4.2012. Tilaisuuteen osallistui 4 maanomistajaa. Tilaisuudessa yksi maanomistaja haki tilusjärjestelyn tarveselvitystä alueelle. Tarveselvityksen tekemisestä järjestettiin toinen keskustelutilaisuus maanomistajille 12.6.2012. Tilaisuuteen osallistui 3 maanomistajaa. Tilaisuudessa Jukka Rissanen Pohjois-Savon maanmittaustoimistolta kertoi yleisesti tilusjärjestelyistä ja tarveselvityksestä. Lisäksi Esko Luttinen kertoi kokemuksiaan maanomistajana ja päätoimitsijana Vieremän Murtokorven uusjaosta. Kutsun yhteydessä maanomistajille postitettiin kysely, jolla kysyttiin maanomistajien tilusten käytön kehittämistarpeita ja maanomistajien mielipidettä tilusjärjestelyhankkeen tarpeellisuudesta. Kyselyyn vastasi 19 maanomistajaa. Arvio tilusten järjestämismahdollisuuksista ja arvio mahdollisen hankkeen hyödyistä ja kustannuksista tehtiin Maanmittauslaitoksen Ylivieskan palvelupisteessä syksyllä 2014. 2 Kohdealueen yleiskuvaus Maaningan kunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä 45 km Kuopiosta luoteeseen. Maaningan kokonaispinta-ala on 576,19 km², josta maapinta-ala on 467,63 km² ja vesipinta-ala 108,56 km². Maaningan kunnassa oli vuoden 2012 lopussa 3824 asukasta. Työpaikoista oli 30,2 % yhteiskunnallisissa palveluissa, 23,9 % oli maataloudessa, kaupassa ja ravintolatoiminnassa 9,8 %, teollisuudessa 9,3 %, rahoitus- ja kiinteistöpalveluissa 8,3 %, kuljetuksessa 7, 1 %, rakentamisessa 6,5 %, kaivos- ja louhimistoiminnassa 1,0 %. (Pohjois-Savon liitto 2005) Tarveselvityksen kohdealue on yhtenäinen Maaninkajoen halkaisema peltoalue. Alueen peltoala on 225 hehtaaria, josta vuokrattuna oleva ala on 38 hehtaaria eli 17 %. Tarveselvityksen kohdealueen pellot ovat 20. maatilan omistuksessa. Tiloista 13:lla on aktiivista maataloustuotantoa ja 7 tilaa ovat vuokranneet peltonsa. Maatilojen tuotantosuuntien jakauma on seuraava: Lypsykarjatalous 6 Lihanautojen kasvatus 2 Hevostalous 1 Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) 2 Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) 2 Alueen maatilojen kokojakauma on omistuksessa olevan pellon mukaisesti seuraava: ha kpl 0-10 13 10-20 2 20-30 3
5 (11) 30-50 2 50-100 0 100-0 Alueen maatilojen kokojakauma on hallinnassa olevan pellon mukaisesti seuraava: ha kpl 0-10 1 10-20 3 20-30 0 30-50 4 50-100 4 100-1 Peltolohkojen keskikoko on 3,22 ha ja keskietäisyys 1,9 km. Peltolohkojen pinta-alajakauma (ha, kpl) 0-1 14 1-2 16 2-3 10 3-5 19 5-10 8 10-3 Kuva 1: peltolohkojen pinta-alat
6 (11) Peltolohkojen etäisyysjakauma (km, kpl) 0-1 28 1-2 14 2-3 9 3-5 12 5-10 4 10 - - Kohdealueen peruskuivatus ja tieverkosto on pääosin tarkoituksenmukaisessa kunnossa. Kohdealueen pellot ovat osin luontaisiin mahdollisuuksiin nähden pieninä lohkoina. 3 Tarveselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Tarveselvityksen lähtökohtana oli selvittää kohdealueen nykytilanne ja muutosmahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseksi. Lisäksi selvittää, onko tilusjärjestelyllä kannatusta maanomistajien keskuudessa ja arvioida mahdollisen hankkeen kustannukset ja hyödyt. Tarveselvityksen tavoitteena oli laatia edellä mainittujen selvitysten ja arvioiden perusteella toimenpide-ehdotus tilusjärjestelyhankkeen toteuttamisesta. 4 Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet Tilusjärjestely on maanmittaustoimitus, jonka tavoitteena on saada aikaan tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas kiinteistörakenne edistämällä kiinteistöjen käyttöä, alentamalla maatalouden tuotantokustannuksia sekä parantamalla alueen tilussijoitusta sekä tie- ja kuivatusverkkoa. Tavoitteena on alueen maataloustuotannon tuottavuuden ja elinkelpoisuuden parantaminen. Tilusjärjestelyssä pienet ja huononmuotoiset peltolohkot pyritään yhdistämään tuotannon kannalta järkevän kokoisiksi ja muotoisiksi sekä sijainniltaan tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on lisäksi alueen maatalousliikenteen vähentäminen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Tilusjärjestelyn toimitusmiehinä toimivat kaksi uskottua miestä ja toimitusinsinööri. Lisäksi maanomistajat valitsevat joukostaan edustajat, jotka avustavat toimitusmiehiä tilusjärjestelyssä tehtävissä perusparannushankkeissa. Tilusjärjestely tehdään asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisessä toimintatavassa sovitetaan yhteen yksittäisten asiakkaiden, alueellisten toimijoiden ja yhteiskunnan tavoitteet. Tilusjärjestely tehdään maanomistajien, maanmittaustoimiston ja muiden maankäytön asiantuntijoiden yhteistyöhankkeena. Asiakaslähtöinen toimintatapa tarkoittaa mm. sitä, että tilusjärjestelyn kuluessa toimitusmiehet kuulevat maanomistajia useaan otteeseen, selvittävät maanomistajien ja sidosryhmien tarpeet ja toiveet sekä tiedottavat aktiivisesti hankkeen etenemistä. Tilusjärjestelyssä kaikkia asiakkaita kohdellaan tasapuoleisesti ja oikeudenmukaisesti. Toimituksessa sovitellaan eri osapuolien ristiriitoja ja tehtävät päätökset perusteellaan huolellisesti. Hankkeessa otetaan huomioon kohdealueen sosiaaliset tekijät, kulttuuriset erityispiirteet ja luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset, esimerkiksi ojitushankkeiden mahdolliset vesistövaikutukset.
7 (11) Tilusjärjestelyn jakosuunnittelu tehdään maanomistajien toivomusten pohjalta. Kenenkään tilannetta ei huononneta. Järjestely toteutetaan siten, että peltoja vaihdetaan järkevän lohkojaotuksen aikaansaamiseksi. Vaihdettavat lohkot arvioidaan tarkasti arvonsa ja kuntonsa pohjalta ja muutokset viljelijöiden peltojen laadussa pyritään minimoimaan. Vähäiset muutokset lohkojen arvossa korvataan kuitenkin rahalla. Nykytilanteen säilyttäminen tietyillä palstoilla on myös mahdollista. Tilusjärjestelyhankkeesta tulevat maksut ositellaan osakkaiden maksettavaksi hankkeesta saadun hyödyn mukaisessa suhteessa. 5 Tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Selvityksen perusteella kohdealueelle ei ehdoteta suoritettavaksi tilusjärjestelytoimitusta eli kiinteistönmuodostamislain 9 luvun mukaista uusjakotoimitusta. Hankkeella on mahdollista parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää alueen kiinteistöjen käyttöä. Hankkeesta saatavat hyödyt eivät kuitenkaan arvion mukaan ole kustannuksia suurempia. Täten kiinteistönmuodostamislain KML 69.1 :n mukaiset hankkeen edellytykset eivät täyty. Hanke on silti mahdollista toteuttaa KML 69.3 :n mukaisesti, mikäli osakkaat hankkeen toteuttamisesta yksimielisesti sopivat. 5.1 Toimenpide-ehdotuksen laatiminen Arvio tilusten järjestämismahdollisuuksista ja arvio mahdollisen hankkeen hyödyistä ja kustannuksista tehtiin Maanmittauslaitoksen Ylivieskan palvelupisteessä syksyllä 2014. Arviot on laadittu maanomistajien antaman palautteen, iacspeltolohkoaineiston ja karttatarkastelun perusteella. 5.2 Toimenpide-ehdotuksen sisältö 5.2.1. Muutosmahdollisuudet Tilusjärjestelyhankkeella olisi mahdollista kasvattaa peltolohkojen keskikokoa 3,2 hehtaarista 4,8 hehtaariin. Talouskeskusten ja peltolohkojen välistä keskimääräistä etäisyyttä ei hankkeessa ole mahdollista merkittävästi lyhentää. Taulukko 1 : Muutosmahdollisuudet Lohkokoko, ha Viljelyetäisyys, km Lohkojen lukumäärä, kpl Peltoala, ha Ennen uusjakoa 3,21 1,86 70 225 Jälkeen uusjaon 4,80 1,87 47 226 Selvitysalueella kahdeksalla maatilalla on ainoastaan yksi peltolohko. Yksittäisten lohkojen suuri suhteellinen lukumäärä vähentää alueen muutosmahdollisuuksia. Lisäksi maanomistajat eivät kyselyn yhteydessä juuri esittäneet halukkuutta lohkonsa myyntiin. Yksittäisiä lohkoja voi tilusjärjestelyssä parantaa mm: muuttamalla sijaintia lähemmän talouskeskusta, muuttamalla sijaintia vuokralaisen peltolohkojen yhteyteen, lohkon muodon parantaminen, peruskuivatuksen parantaminen,
8 (11) tieyhteyden parantaminen. Osaa yksittäisistä lohkoista ei voi selvitysalueen tilusjärjestelyllä merkittävästi parantaa. Osan näistä yksitäisistä lohkoista muuttaminen olisi kuitenkin tarpeellista muiden tilusten tarkoituksenmukaisen järjestelyn kannalta. Edellä mainittu muutostarve aiheuttaa helposti maanomistajissa muutosvastarintaa, joka vaikeuttaa tarkoituksen mukaisen jakosuunnitelman tekemistä. Kuva 2: peltolohkojen kulut Oheisessa kuvassa 2 on esitetty nykyiset kulut alueen peltolohkoille. Kuvasta nähdään, ettei Maaninkajoen pohjoispuolelta ole juuri kulkua Maaninkajoen eteläpuolelle. Tämä tarkoittaa, ettei maanomistajien, joiden talouskeskukset sijaitsevat joen eteläpuolella, joen pohjoispuolella olevia peltolohkoja ole juuri mahdollista siirtää joen eteläpuolelle. Aluerajauksen laajentaminen ei merkittävästi parantaisi alueen muutosmahdollisuuksia. Aluerajauksen mukainen alue on yhtenäinen Maaninkajoen halkaisema peltoalue. Kuudella aktiivista maataloustuotantoa harjoittavalla tilalla on talouskeskus aluerajauksen sisällä. Näiden tilojen pellot sijaitsevat pääosin aluerajauksen mukaisella alueella. Tilojen aluerajauksen ulkopuolella olevat peltolohkot eivät merkittävästi aiheuta ristikkäin kulkemisia muiden viljelijöiden kanssa. Aluerajauksen laajentaminenkaan ei juuri mahdollistaisi ristiin kulkemisten vähentämistä. 5.2.2. Mukauttamistoimet Hankkeen yhteydessä olisi tarpeellista tehdä tilusten järjestelyn kannalta tarpeelliset mukauttamistoimenpiteet. Em. toimenpiteinä voisivat tulla kyseeseen valta-, sala- ja piiriojitukset sekä viljelysteiden rakentamiset ja kunnostamiset.
9 (11) Alla esitetyt perusparannushankkeiden määrät perustuvat osittain maanomistajien arvioon ja osin karttatarkasteluun. Tarpeellisten mukauttamistarpeiden määrä on melko vähäinen. Hankkeiden mitoitus on silti tilusjärjestelyn tarkoituksenmukaisen toteuttamisen kannalta riittävä. Hankkeen yhteydessä olisi tarpeellista tehdä seuraavat mukauttamistoimenpiteet: 2 km valtaojitusta, 15 ha salaojitusta 5.3 Tilusjärjestelyn kustannukset Tilusjärjestelyhankkeen kustannuksiksi arvioidaan yhteensä 162.000 (alv 0 %). Kustannukset koostuisivat mukauttamishankkeiden kustannuksista 72.000 ja tilusten järjestelykustannuksesta 90.000. Taulukko 2: Tilusjärjestelyn arvioidut kustannukset. Tilusten järjestely (400 /ha * 225 ha) 90 000 Tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimat alueelliset tiet - Tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimat alueelliset valtaojitukset (15 000 /km * 2 km) 30 000 Tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimat alueelliset mukauttamissalaojitukset (2800 /ha * 15 ha) 42 000 YHTEENSÄ: 162 000 5.4 Tilusjärjestelyn hyödyt 5.4.1 Maatilataloudelliset vaikutukset Tilusjärjestelyhyödyt syntyvät peltolohkon koon kasvusta ja muodon paranemisesta. Nämä yhdessä palstojen keskietäisyyden lyhenemisen kanssa vähentävät palstojen viljelyyn tarvittavaa työaikaa ja sitä kautta peltolohkoon kohdistuvia työja konekustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan vähentää myös pellolta toiselle siirtymisestä ja töiden uudelleen järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, joita syntyy kun joudutaan siirtymään peltokappaleen pienuuden takia kesken työrupeaman lohkolta toiselle. Lohkokoon kasvusta ja etäisyyksien lyhentymisestä saatava hyöty vaihtelee tilakohtaisten tekijöiden, kuten tilan tuotantosuunnan perusteella. Alla olevassa taulukossa 3 on hankkeen arvioidut euromääräiset maatalousvaikutukset. Kokonaishyöty on 30 vuoden pääomistusajalla laskettuna yhteensä noin 85.000. Lähde: MML/Arviointi ja Korvaukset 2012
10 (11) Taulukko 3: Tilusjärjestelyn arvioidut maatalousvaikutukset (pääomitus 30 v, 5 %). Viljelykustannusten pieneneminen lohkojen koon kasvamisen johdosta, 42 000 Kulkemiskustannusten pienentyminen lohkojen vähentymisen, talouskeskusetäisyyden pienentymisen ja tieluokan parantumisen johdosta, Reunahaitan ja päällekkäislevityksen vähentyminen lohkojen ja reunaalueiden vähentymisen johdosta, Lannan levityksen kustannusten muutos lohkokoon muutoksen johdosta, Viljelykustannusten pienentyminen lohkojen muodon parantumisen johdosta, 13 000 1 000 26 000 Tuottojen lisääntyminen tuotantosuuntien vaihtumisen johdosta, - 3 000 5.4.2 Ojitus yms. toimenpiteiden vaikutukset Salaojituksen välittöminä hyötyinä ovat mm: - avo-ojien poisjäännistä saatava viljeltävän maan pinta-alan kasvu ja ojien reunahaitta-alan väheneminen. Tehollinen peltoala lisääntyy tuotantosuunnan mukaan yhteensä noin 10-25 % - sadon määrän kasvu - sadon laadun paraneminen - viljelyvarmuus. Salaojituksen hyödyiksi on arvioitu 2950 /ha. Lähde: MML/Arviointi ja Korvaukset 2009 Peruskuivatuksella saavutettava kuivavaran lisäys nostaa satotasoa. Uomien perkauksilla ja osittaisilla linjauksen muutoksilla parannetaan peltolohkojen viljelykelpoisuutta ja luodaan vakaammat edellytykset alueen peltoviljelylle koko kasvukauden aikana. Tarkempien hyötylaskelmien puuttuessa valtaojitusten hyötyjen arvioidaan kattavan niiden kustannukset. Taulukko 7: Tilusjärjestelyn arvioidut ojitus- yms. vaikutukset (pääomitus 30 v, 5 %) Salaojituksen kokonaishyöty, 44 130 Uudistus-/täydennyssalaojituksen kokonaishyöty, - Perkaamisten kokonaishyöty, (= perkaamisen kustannukset) 30 000 Putkitus mahdollistaa kiinteistörakenteen parantamisen ja vaikuttaa siten pääosaan maatalousvaikutuksista, erillistä vaikutusta sillä ei ole -
11 (11) 5.5 Yhteenveto tilusjärjestelyn kannattavuudesta Tilusjärjestelyllä voidaan pysyvästi vähentää maatalouden tuotantokustannuksia alueella. Hankeen hyödyt ovat kuitenkin hankkeen kustannuksia pienemmät. Arviot hankkeen hyödyistä perustuvat: MML/Arviointi ja Korvaukset 2012. Taulukko 10: Tilusjärjestelyn arvioidut hyödyt ja kustannukset. pääomitus (30 v, 5 %) Hyödyt yhteensä 159 000 Kustannukset yhteensä -162 000 YHTEENSÄ -3 000 5.6 Maanomistajien kiinnostus tilusjärjestelyyn Hankkeen kannatusta on selvitetty maanomistajille 31.5.2012 lähetetyllä kyselyllä. Palautekyselyyn vastasi 19 maanomistajaa. Vastaajista kolme ei omistanut peltoa selvitysalueella. Palautteen perusteella esitetyn alueen pellonomistajista 6 (30 %) pitää tilusjärjestelyn toteuttamista tarpeellisena. Heidän omistuksessaan on 84 ha eli 37 % esitetyn alueen peltoalasta. Esitetyn aluerajauksen maanomistajista 3 (15 %) pitää tilusjärjestelyä tarpeettomana. Heidän omistuksessaan on 12 ha eli 5 % esitetyn alueen peltoalasta. Loput alueen maanomistajista eivät ole esittäneet kantaansa tai suhtautuvat hankkeeseen neutraalisti. Lisätietoa: Hannu Oja Jukka Rissanen maanmittausinsinööri (DI) maanmittausinsinööri (DI) puh: +358 40 067 7159 puh: +358 29 531 4417 hannu.oja@maanmittauslaitos.fi jukka.rissanen@maanmittauslaitos.fi