DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Joensuussa 30.8. 2014
Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 1 Johdanto...3 2 Kyselylomakkeen rakenne...4 3 Kyselyn tulokset...6 3.1 Kyselyyn vastanneet oppilaitokset...6 3.2 Arvio omasta TVT:n kokonaisosaamisesta...7 3.3 Yleisimmin käytetyt tvt-laitteet ja sovellukset...7 3.3.1 Yleisimmät tvt-laitteet...8 3.3.2 Yleisimmät opetustyössä käytettävät tvt-sovellukset...9 3.4 TVT-valmiudet...13 3.4.1 TVT-suunnittelu...13 3.4.2 Viestintä ja vuorovaikutus...14 3.4.3 Tietoturva ja tietosuoja...15 3.4.4 Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt...16 3.4.5 Pedagoginen soveltaminen...17 3.4.6 Tarvittavien laitteiden saatavuus ja toimivuus...19 3.4.7 Verkot ja tietoliikenne...20 3.4.8 Teknisen ja pedagogisen tuen saaminen tvt:n käyttöön...20 4 Vastausten vertailu kyselyn osa-alueittain...22 4.1 Tilastollisesti merkitsevät erot vastauksissa...26 4.1.1 Teemat, joissa sijoitus vertailuryhmää parempi...26 4.1.2 Teemat, joissa sijoitus vertailuryhmää heikompi...29 5 Täydennyskoulutustarpeet...32 6 Johtopäätöksiä...34 LIITE: Kyselylomake 2
1 Johdanto Didaktiset kärjet nousuun on vuonna 2012 alkanut yleissivistävän koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämishanke, jonka on rahoittanut Opetushallitus. Hankkeen neljä kärkeä ovat mobiilioppiminen, osallistava oppiminen luokkahuoneessa, koe- ja arviointikäytäntöjen kehittäminen sekä isojen lukioiden haasteet. Hankkeen kärkipilotteihin ilmoittautui 2012 keväällä 16 oppilaitosta. Kaikki ISOverstaan oppilaitokset voivat hyödyntää hankkeesta saatuja kokemuksia. Hankkeen yleistavoitteena on sisällyttää lukioissa opiskeluprosessiin enemmän monipuolisia opiskelijalähtöisiä digioppimisen menetelmiä sekä arviointitapoja. Keskeisenä tavoitteena on lisätä ja jakaa osaamista neljässä eri kärjessä: Koe- ja arviointikäytänteet, Isojen lukioiden haasteet, Mobiilioppiminen ja Osallistava oppiminen luokkahuoneessa. Kaikissa kärjissä on tavoitteena myös toimintakulttuurin muutos, asiantuntijuuden jakaminen, oppijalähtöisyys sekä pelillisyyden ja yhteisöllisyyden edistäminen. Kärkioppilaitoksiksi ilmoitti halukkuutensa 16 ISOverstaan lukiota, ja kukin lukio osallistuu yhteen tai useampaan kärkeen. Hankkeen aikana hankekokemuksia ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen toteutetaan kärkioppilaitosten rinnalla koko ISOverstaan kehittäjäyhteisössä. Hankkeen päätavoitteena on vapauttaa kehittäjäkärjet kehittämään, etsimään, kokeilemaan ja jakamaan uudenlaisia didaktisia ratkaisuja uudenlaisissa oppimisympäristöissä. Osaamisen vahvistamista ja jakamista aktivoidaan ja tuetaan täydennyskoulutuksella sekä pedagogisella ja teknisellä tuella ja neuvonnalla. Keväällä 2014 toteutettiin hankkeeseen liittyvä tutkimus ISOverstaan jäsenoppilaitosten opetushenkilöstön osaamisesta. Tutkimuksessa arvioitiin opettajien opetusteknologian käyttöä, koulujen tvtympäristöä ja toimintakulttuuria eri näkökulmista. Lisäksi opettajat arvioivat tvt:n opetuskäyttöön liittyvää osaamistaan sekä koulutustarpeitaan. Tutkimus mahdollistaa osallistuvien koulujen kansallisen tason vertaamisen. Aineisto kerättiin Opeka-kyselyjärjestelmällä ja analysoitiin kesällä 2014. Tutkimuksen yhteyshenkilöt ISOverstas Koordinaattori Aune Kariluoto (aune.kariluoto@kuopio.fi) Järjestelmä- ja käyttäjätukihenkilö Timo Lemmetty (timo.lemmetty@kuopio.fi) Itä-Suomen yliopisto Suunnittelija Terho Kontioinen (terho.kontioinen@uef.fi) Yliopistotutkija Teemu Valtonen (teemu.valtonen@uef.fi) 3
2 Kyselylomakkeen rakenne Kyselylomake jakautui kolmeen teemaan: digitaalinen toimintakulttuuriin, laitteisiin ja ohjelmistoihin sekä tvt-osaaminen. Seuraavaksi on kuvattu lyhyesti eri teemojen sisältöjä. Kyselylomake on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Digitaalinen toimintakulttuuri Digitaalinen toimintakulttuuri osa jakautui seuraaviin osiin: 1. Oma tvt:n opetuskäyttö Oma tvt:n opetuskäyttö osassa tiedusteltiin opettajan omaa tieto-ja viestintäteknologian opetuskäyttöä, sen käytön yleisyyttä omassa opetustyössä, omaa ja opiskelijoiden roolia tvt:n käyttäjinä sekä erilaisia tapoja hyödyntää tvt:tä opetustyössä. 2. Työyhteisöni tvt:n käyttö Työyhteisöni tvt:n käyttö osassa kartoitettiin opettajan työyhteisön käytänteitä. Kysymykset käsittelivät tvt:n opetuskäytön yhteisiä tavoitteita, käytön tukea, tiedon jakamista, täydennyskoulutusta sekä tvt:n opetuskäytön kehittämistä. 3. Sähköiset sisällöt ja sähköinen viestintä Sähköiset sisällöt ja sähköinen viestintä osassa kartoitettiin tvt:n käyttöä oppilashallinnoinnin näkökulmasta, opetuksen välineenä sekä opiskelijoiden työskentelyn välineenä. 4. Tvt-välineistö ja verkkoyhteydet Tvt-välineistö ja verkkoyhteydet osassa tiedusteltiin käytettävissä olevan tvt-välineistön & ohjelmiston riittävyyteen, toimivuuteen ja tukeen liittyviä asioita sekä verkkoyhteyksien toimivuutta. 4
Laitteet ja ohjelmistot Laitteet ja ohjelmistot teema jakautui seuraaviin osiin: 1. Opetuksessa käytettävät laitteet Opettajalla oli valittavana listalta erilaisia tvt-laitteita, joita hän käyttää opetuksessa. Lisäksi hänellä oli mahdollisuus lisätä listalle uusia laitteita. 2. Opetuksessa käytettävät ohjelmat Opettajia pyydettiin valitsemaan listalta ohjelmia, joita hän käyttää opetustyössä. Ohjelmat jakautuivat toimisto-ohjelmiin, äänen-, kuvan- ja videonkäsittelyohjelmiin, sosiaalisen median sovelluksiin, käyttöjärjestelmiin ja verkkoselaimiin, oppilashallintojärjestelmiin, oman opetusalan ohjelmiin, sähköisiin oppimisympäristöihin, oppimispeleihin ja muihin ohjelmiin. Opettajalla oli mahdollisuus lisätä listalle omia vaihtoehtoja. Vastaajille valittiin tämän jälkeen kaksi laitetta ja neljä ohjelmaa ja pyydettiin vastaamaan niitä koskeviin kysymyksiin. Kysymykset käsittelivät opetuskäytön toistuvuutta, käytettävyyttä, sopivuutta omaan opetustyyliin sekä omaa osaamista kyseisten laitteiden ja ohjelmien kanssa. TVT-osaaminen TVT-osaaminen -teemassa pyydettiin opettajia arvioimaan tvt-osaamistaan seuraavilla osa-alueilla: sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt, sähköinen viestintä, tietoturva ja tietosuoja, tiedonhaku- ja hallinta, tietoyhteiskuntataidot ja mediakasvatus, tietotekniikan perustaidot, esitystekniikan opetuskäyttö, videovälitteinen opetus, mobiililaitteet sekä ääni, video ja kuva. Lopuksi heitä pyydettiin arvioimaan osaamistaan kokonaisuutena ja kertomaan mahdollisista tvt:hen liittyvistä koulutustarpeistaan. 5
3 Kyselyn tulokset Kyselyyn vastasi hankkeen kärkioppilaitoksista määräaikana 141 vastaajaa 13 oppilaitoksesta. Kolmesta oppilaitoksesta ei saatu vastauksia. Kysely toteutettiin samaan aikaan valtakunnallisesti ja kyselyyn oli vastannut kuluneen vuoden (2013-2014) aikana yhteensä yli 5000 opettajaa. Tässä raportissa keskitytään Isoverstaan Didaktiset kärjet nousuun hankkeen kärkioppilaitoksien vastauksiin. Muita kyselyyn vastanneita käytetään vertailuryhmänä. 3.1 Kyselyyn vastanneet oppilaitokset Vastausten määrät oppilaitoksittain on esitetty taulukossa 1. Tässä raportissa ei ole tarkoitus vertailla hankkeen oppilaitoksia keskenään, vaan niitä käsitellään jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Näitä hankkeen kärkioppilaitoksia verrataan kuitenkin yhtenä kokonaisuutena koko maan vastauksiin. Taulukko 1: Vastaajien jakautuminen oppilaitoksittain Oppilaitos Hankoniemen lukio Iisalmen lyseo ja aikuislukio Ilomantsin lukio Juuan lukio Kajaanin lukio Kuopion klassillinen lukio Leppävirran lukio Rautalammin lukio Savonlinnan aikuislukio Savonlinnan lyseon lukio Siilinjärven lukio Suonenjoen lukio Tuusniemen lukio Yhteensä Vastaajamäärä 5 vastausta 19 vastausta 10 vastausta 12 vastausta 13 vastausta 18 vastausta 12 vastausta 8 vastausta 5 vastausta 15 vastausta 16 vastausta 8 vastausta 4 vastausta 141 vastausta 6
3.2 Arvio omasta TVT:n kokonaisosaamisesta Isoverstaan opettajista 55 % arvioi tvt-osaamisensa olevan perustasoa. Vertailuryhmässä perustasolla koki olevansa useampi, noin 62 %. Joka neljäs Isoverstaan opettaja arvioi omaavansa kehittyneet pedagogiset tvt-taidot. Monipuoliseksi tvt-osaajaksi arvioi itsensä noin 15 % ja noin 5 % luokitteli itsensä tvt:n asiantuntijaksi. (Kuvio 1) Tvt:n opetuskäytön tukena toimi Isoverstaan opettajista 31 %, eli hieman enemmän kuin vertailuryhmässä (24 %). Kuvio 1: Oma koettu tvt-osaamisen kokonaistaso Oma koettu tvt-osaamisen taso Yleissivistävä (%) 5 11 21 62 Olen tvt:n asiantuntija, joka jakaa omaa osaamistaan yhteisön käyttöön ja kehittää työyhteisön osaamista. Olen monipuolinen tvt-osaaja ja toimin vertaistukena. Isoverstas (%) 5 16 25 55 Minulla on kehittyneet pedagogiset tvt-taidot. Minulla on perustason tvt-taidot. 0 10 20 30 40 50 60 70 3.3 Yleisimmin käytetyt tvt- laitteet ja sovellukset Kyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan opetustyössään käyttämistään tvt-laitteista ja sovelluksista. Vastaajille oli tarjottu eri kategorioissa valmiita vaihtoehtoja ja lisäksi heillä oli mahdollisuus laittaa vaihtoehtoihin omia lisäyksiä. Vastaajien lisäämät vaihtoehdot tulivat seuraaville vastaajille valmiiksi vaihtoehdoiksi. Näin ollen eri aikaan kyselyn täyttäneillä vastaajilla oli erilaiset listat tvtlaitteista ja sovelluksista. Sen vuoksi näihin tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Lisäongelmia tulkinnalle aiheutti, että monet sovellukset toistuivat hieman erilaisella kirjoitusasulla useampaan kertaan. Näistä on valittu esitettäviksi tuloksista eniten mainintoja saanut versio. Tuloksia ei voinut yhdistää, koska sama henkilö on voinut valita saman sovelluksen useampaan kertaan. Tarkkojen jakaumien tarkastelun sijaan näitä tuloksia tuleekin tarkastella ylimalkaisena läpileikkauksena käytettäviin laitteisiin ja sovelluksiin, joita lukioissa käytetään opetustyössä. 7
3.3.1 Yleisimmät tvt- laitteet Yleisin käytetty tvt-laite opetuksessa oli tietokone. Käytännössä kaikki vastaajat käyttivät tietokonetta. Kysely ei eritellyt pöytätietokonetta ja kannettavaa tietokonetta. Lisäksi muutaman maininnan sai opiskelijoiden kannettavat tietokoneet. Vastauksia tulkitessa täytyy huomata, että vastaajilla oli mahdollisuus lisätä listaan omia vaihtoehtoja, jotka näkyivät lisäyksen jälkeen myös myöhemmillä vastaajilla. Näin ollen kaikilla ei ole ollut samanlainen lista käytettävissä. (ks. taulukko 2) Seuraavaksi yleisimpiä tvt-välineitä olivat dokumenttikamera, dataprojektori ja kopiokone, joita käytti opetuksessaan yli 80 % vastaajista. Isoverstaan vastaajista yli puolella oli käytössään myös taulutietokone, vertailuryhmässä taulutietokone oli vain noin joka viidennellä vastaajalla. Lisäksi erikseen mainintoja olivat saaneet oma tablet-laite sekä Ipad. Jälkimmäisestä ei selviä, onko kyseessä oma vai koulun laite. Videoneuvottelulaitteistoa käyttää opetuksessaan vain noin joka kymmenes Isoverstaan opettaja ja vain prosentti vertailuryhmän opettajista. Opiskelijoiden älypuhelimia hyödynsi opetuksessaan noin puolet vastaajista, Isoverstaan opettajat hieman vertailuryhmää yleisemmin. (Taulukko 2) Taulukko 2: Yleisimmin opetuksessa käytetyt tvt-laitteet ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Pöytätietokone / kannettava tietokone 98 96 Dokumenttikamera 86 80 Dataprojektori (videotykki) 85 76 Kopiokone 82 44 Tulostin 69 69 Tabletti (Sormitietokone / Taulutietokone) 52 22 Opiskelijoiden matkapuhelimet 50 42 Cd-soitin 43 55 Oma ipad 40 16 DVD-/BluRay-soitin 36 36 Älypuhelin 31 27 Skanneri 28 15 Digitaalikamera 26 31 Oma kannettava tietokone 23 17 Kosketustaulu / interaktiivinen projektori 19 37 Oma tabletti 12 4 Videoneuvottelulaitteisto 9 1 Opiskelijoiden läppärit 6 2 IPad 6 2 AppleTV 5 1 8
3.3.2 Yleisimmät opetustyössä käytettävät tvt- sovellukset Yleisin opetustyössä käytetty käyttöjärjestelmä oli odotetusti Windows. Toiseksi eniten käyttäjiä oli Applen mobiilikäyttöjärjestelmällä (ios) ja kolmantena Applen tietokoneiden käyttöjärjestelmällä OS X. Googlen Android-mobiilikäyttöjärjestelmä sai vähiten mainintoja. (Taulukko 3) Taulukko 3: Käytetyimmät käyttöjärjestelmät Käyttöjärjestelmät ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Windows 85 82 ios 20 8 OS X 8 4 Android 7 5 Yleisin käytetty toimistosovellus oli Microsoft Word, jota käytti opetuksessaan liki jokainen vastaaja. Toiseksi eniten mainintoja sai Powerpoint. (Taulukko 4) Taulukko 4: Yleisimmin opetuksessa käytetyt toimistosovellukset Toimistosovellukset ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Microsoft Word 99 93 Microsoft PowerPoint 79 65 Adobe Reader 60 43 Microsoft Excel 50 40 Adobe Acrobat 15 7 OpenOffice Write 9 15 Keynote 6 3 Picasa 6 6 Audacity 6 4 Wordpad 4 6 Notepad 4 5 Eniten käytetty verkkoselain oli Internet Explorer, seuraavaksi eniten käyttäjiä oli Firefoxilla. (Taulukko 5) Taulukko 5: Yleisimmin opetuksessa käytetyt verkkoselaimet Verkkoselaimet ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Internet Explorer 81 81 Mozilla Firefox 61 62 Google Chrome 55 34 Safari 32 14 Opera 2 1 9
Eniten käytetty verkko-oppimisympäristö oli Pedanet, jota käytti Isoverstaan opettajista reilu kolmannes. Moodle oli toiseksi suosituin, sitä käytti Isoverstaan opettajista vajaa kolmannes. Isoverstaan opettajat käyttivät verkko-oppimisympäristöjä kokonaisuudessaan enemmän kuin vertailuryhmä. Ainoastaan Opit oli vertailuryhmässä suositumpi verkko-oppimisympäristö. (Taulukko 6) Taulukko 6: Yleisimmin opetuksessa käytetyt verkko-oppimisympäristöt Oppimisympäristöt ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Pedanet 34 19 Moodle 31 8 Internetix 13 4 Opit 5 15 Eniten opetustyössä käytetty sosiaalisen median sovellus oli Youtube, jota käytti noin 80 % vastaajista. Myös Wikipediaa käytti selvästi yli puolet vastaajista. Googlen dokumentteja käytti reilu kolmannes Isoverstaan opettajista, vertailuryhmässä käyttäjiä oli alle 15 %. Lisäksi varsin suosittuja olivat Dropbox ja Facebook. Näitäkin sovelluksia käyttivät Isoverstaan opettajat yleisemmin. (Taulukko 7) Taulukko 7: Yleisimmin opetuksessa sosiaalisen median sovellukset Sosiaalisen median verkkopalvelut ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) YouTube 80 76 Wikipedia 58 65 Google Drive 36 11 Google Docs 37 14 Dropbox 35 13 Facebook 28 14 Blogger 13 5 Sky drive 10 3 Google sivustot 9 7 Flickr 6 3 Google Earth 17 29 Prezi 12 8 Wordpress 10 3 Wikispaces 9 2 Google-lomake (kysely) 7 3 QR-koodit 6 1 Prezi.com 5 2 Popplet 4 1 Google maps 3 1 Doodle 3 3 Skydrive 3 3 Ajatuskarttaohjelmat 3 1 Skype 2 2 Twitter 1 2 Pinterest 1 8 10
Äänen-, kuvan- ja videonkäsittelyohjelmista eniten mainintoja sai Adobe Flash. Uskon Flashilla tässä yhteydessä viitattavan kuitenkin toistosovellukseen. Varsinaisia kuvan-, videon- ja äänenkäsittelyohjelmia käytti varsin harva, korkeintaan joka kymmenes vastaajista. Videontoisto-ohjelmista suosituin oli Windows Media player. (Taulukko 8) Taulukko 8: Äänen-, kuvan- ja videonkäsittelyohjelmat Äänen-, kuvan- ja videonkäsittelyohjelmat ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Adobe Flash 26 23 Microsoft Paint 17 20 IMovie 12 7 Windows Movie Maker 9 11 Adobe Photoshop 6 7 Audacity 6 4 Adobe Photoshop Elements 4 2 Notability 4 0 Paint Shop Pro 5 6 Windowsin ääninauhuri 2 1 Äänen ja kuvan toistaminen Windows media player 46 36 VLC media player 28 25 Hakukoneista Google oli suosituin. Muita hakukoneita käyttäjät eivät olleet edes maininneet. Ilmeisesti hakukone on mielletty niin itsestään selväksi sovellukseksi, ettei sitä ole osattu edes mainita käytettyjen sovellusten joukossa. Tulosten nurinkurisuutta korostaa, että Googlen kuvahaulla on kyselyn mukaan enemmän käyttäjiä kuin itse hakukoneella. Googlen kääntäjä sai myös kohtalaisesti mainintoja vastaajilta. (Taulukko 9) Taulukko 9: Hakukoneet ja muut verkkopalvelut Hakukoneet ja muut verkkopalvelut ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Google 39 37 Google-kuvat 45 66 Google-kääntäjä 16 22 Oppilashallintojärjestelmistä Wilma oli yleisimmin käytössä. Seuraavaksi eniten käyttäjiä oli Primuksella (Taulukko 10). 11
Taulukko 10: Oppilashallintojärjestelmät Oppilashallintojärjestelmät ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Wilma 97 78 Primus 35 20 Helmi 1 19 Kurre 15 5 Multikurre 6 3 Erilaisia opetusalan verkkosivustoja olivat vastaajat listanneet valtavan määrän. Taulukkoon 11 on sisällytetty eniten Isoverstaan opettajien keskuudessa mainintoja saaneet sivustot sekä muutamia sivustoja, joissa vertailuryhmällä oli huomattavasti enemmän käyttäjiä. Listasta on poistettu selkeästi alakoululaisille suunnattuja sivustoja. Taulukko 11: Käytetyt opetusalan verkkosivut Opetusalan verkkosivut ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Oppikirjojen sähköinen materiaali 61 60 Abitreenit 60 14 Yle Areena 59 60 Netistä löytämiäni valmiita tehtäviä 49 61 Sanoma pro 44 57 Etälukio 36 9 Pedanet 34 19 Yle Elävä Arkisto 34 30 Safari 32 14 Sanomapro.fi 31 37 Edu.fi 31 36 Opettaja.tv 26 32 Itse tekemiäni pieniä nettitehtäviä 22 12 Sanakirja.org 22 22 Otava opepalvelu 21 18 Vaihtelevat netistä poimitut sivustot 20 40 Socrative 18 4 Ylen opettaja.tv 15 20 Geogebra 13 6 Yle Oppiminen 12 4 Hot Potatoes 10 4 Http://opetus.tv/ 9 4 Svenska nu 9 3 Otavan oppimispelit ja tehtävät 7 25 RaamattuNET 7 3 Ammattinetti.fi 7 3 WSOY:n oppimispelit 5 29 ISOverstaan verkkomateriaalit 4 0 Fysiikan virtuaalilaboratorio 3 2 Papunet 2 15 Perunakellari 2 29 Kirjakuja.fi 1 19 Papunet.fi 1 11 12
Videoneuvottelusovelluksista eniten mainintoja sai Wirecast. Muutamat vastaajat ilmoittivat lisäksi käyttävänsä Adobe Connectia ja Isoverstaan virtuaaliluokkaa. (Taulukko 12) Taulukko 12: Videoneuvottelusovellukset Videoneuvottelu ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Wirecast 17 1 Adobe Connect (AC) 4 2 Isoverstaan virtuaaliluokka 4 0 Muihin sovelluksiin on sijoitettu sovellukset, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainittuun kategoriaan. Näiden lisäksi erilaisia sovelluksia, joita oli nimennyt 1-2 vastaajaa oli kymmenittäin. Näiden lisäksi tästä koosteesta on jätetty pois sovelluksia, jotka on selkeästi suunnattu alakoululaisille. (Taulukko 13) Taulukko 13: Muut sovellukset Muut sovellukset ISOverstas (%) Yleissivistävä (%) Texas laskimen TI-inspire CX CAS-opettajaohjelmisto 11 2 Java 10 5 Windows Phone ohjelmat 9 4 3.4 TVT- valmiudet TVT-valmiudet osiossa kartoitettiin TVT-suunnitteluun, viestintään ja vuorovaikutukseen, tietoturvaan ja tietosuojaan sekä sähköisiin sisältöihin ja oppimisympäristöihin liittyvää osaamista. 3.4.1 TVT- suunnittelu TVT-suunnitteluun liittyvillä kysymyksillä kartoitettiin, miten hyvin koulun tvt-suunnitelma tunnetaan, miten opettajat kokevat mahdollisuudet ja halukkuuden osallistua TVT-hankintoihin sekä suunnitellaanko TVT-hankinnat yhteisesti. ISOverstaan opettajista vajaa kolmannes osallistui aktiivisesti koulun tvt-hankintoihin. Yli puolet koki, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa kyseisten hankintojen sisältöön. Kehityskeskusteluissa noin 60 %:n kohdalla on otettu huomioon tvtosaaminen. Noin puolet vastaajista arvioi, että omalla koululla on yhteisesti sovittu tavoite tvt:n hyödyntämisestä opetuksessa. (Kuvio 2) 13
Kuvio 2: TVT-suunnittelu (Isoverstaan opettajat %) Tvt-suunnittelu Osallistun aktiivisesti kouluni TVT-hankintoihin. 23 26 21 18 13 Minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa kouluni TVThankintoihin. 6 15 25 41 13 Kehityskeskusteluissa otetaan esille TVT-osaaminen. 4 9 28 41 18 Tunnen kouluni kehittämistyötä ohjaavan TVTsuunnitelman sisällön. 8 21 28 31 12 Koulullani on yhteisesti sovittu tavoite TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa 5 15 29 35 16 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 3.4.2 Viestintä ja vuorovaikutus Viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvillä kysymyksillä selvitettiin erilaisten sähköisten viestintävälineiden käyttöä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Onko opettajilla jokin väline viestiä vanhempien kanssa? Käyttävätkö opettajat oppilashallintojärjestelmää? Onko koululla sosiaalista mediaa hyödyntäviä opettajia? Onko koululla viestintään liittyviä koulutustarpeita? Vastaajat hoitivat kodin ja koulun välistä viestintää pitkälti oppilashallintojärjestelmien kautta. Sosiaalista mediaa käytti tähän tarkoitukseen vain muutama vastaaja. Sosiaalista mediaa sen sijaan käytettiin opetuskäytössä: yli 40 % vastaajista oli hyödyntänyt sosiaalista mediaa opetustyössään. Erilaisten yhteisöpalveluja arvioi osaavansa käyttää noin kaksi kolmannesta vastaajista. Neljä viidesosaa vastaajista arvioi, että heidän koulun verkkosivut ovat ajan tasalla. (Taulukko 14) 14
Taulukko 14: Viestintä ja vuorovaikutus (Isoverstaan opettajat %) Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Käytän koulun oppilashallintojärjestelmää (esim. Wilmaa, Helmeä) kodin ja koulun välisessä viestinnässä. 1 1 1 7 89 Hyödynnän sosiaalista mediaa opetuksessani. 23 23 11 26 17 Hyödynnän sosiaalista mediaa (esimerkiksi Facebookia, Twitteriä tai blogeja) viestiessäni vanhempien kanssa. 87 8 4 2 0 Kouluni verkkosivut ovat ajan tasalla. 2 8 12 58 19 Osaan hyödyntää oppilashallintojärjestelmien viestintävälineitä vanhempien, kollegoiden ja oppijoiden välisessä yhteydenpidossa (esim. Wilma, Helmi). 3 0 1 23 73 Osaan käyttää yhteisöpalveluita (esim. Facebook, Twitter, Google+). 15 9 10 35 30 Täysin samaa mieltä 3.4.3 Tietoturva ja tietosuoja Tietoturva ja tietosuoja kysymyksillä selvitettiin opettajien tietoisuutta tietoturvasta ja tietosuojasta sekä pyydettiin heitä arvioimaan omaa osaamistaan niiden suhteen. Vastaajista yli 80 % arvioi ymmärtävänsä internetin tietoturvariskit ja osaavansa varautua niihin. Noin joka kymmenes arvioi tietämyksensä ja osaamisensa tässä suhteessa heikoksi. Henkilötietojen käsittelyyn liittyvät vaatimukset arvioi ymmärtävänsä useampi, liki 90 prosenttia vastaajista. ISOverstaan opettajien vastausjakaumat eivät juuri eronneet kaikkien yleissivistävien oppilaitosten vastausjakaumista. Liki 60 % ISOverstaan opettajista oli kiinnostunut saamaan lisäkoulutusta tietoturva ja tietosuoja asioissa. (Taulukko 15) Taulukko 15: Tietoturva ja tietosuoja (Isoverstaan opettajat %) Ymmärrän internetin päivittäiset tietoturvariskit ja osaan varaut.ua niihin. Ymmärrän henkilötietojen käyttöön liittyvät vaatimukset ja riskit ja otan ne huomioon oppijoiden tietoja käsitellessäni. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 1 10 7 64 18 1 3 6 52 36 15
3.4.4 Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt ISOverstaan opettajista reilu 70 % kertoi osaavansa hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja opetuksessa. Osaajien määrä oli tässä suhteessa lähellä yleissivistävien oppilaitosten vastaajien keskiarvoa. Kolmannes ISOverstaan opettajista kertoi jakavansa tuottamaansa oppimateriaalia koulun sisäisessä tai julkisessa verkossa. Kaikkien vastaajien vertailuryhmässä vain joka viides kertoi jakavansa materiaalia verkossa, joten ISOverstaan opettajat ovat tässä suhteessa hieman edistyneempiä. Creative commons lisenssin tuntemus oli ISOverstaan opettajilla heikohkoa, vain neljännes tunsi sen käyttömahdollisuudet. Vertailuryhmässä tuntemus oli tosin vielä heikompaa, lisenssin käyttömahdollisuudet tunsi vajaa viidennes kaikista vastaajista. ISOverstaan opettajista 56 % kertoi osaavansa huomioida tekijänoikeudet, kun käyttää verkkoaineistoja. Vertailuryhmässä osaajia oli tässä suhteessa aavistuksen enemmän, noin 60 %. Jotakin sähköistä oppimisympäristöä (esimerkiksi Moodlea) kertoi osaavansa käyttää reilu kaksi kolmasosaa ISOverstaan opettajista. Vertailuryhmässä verkko-oppimisympäristöä osasi käyttää kolme neljäsosaa vastaajissa, eli hieman useampi. ISOverstaan opettajissa oli mielenkiintoisesti hieman vertailuryhmää enemmän molempien ääripäiden edustajia: verkko-oppimisympäristön käyttöä osaamattomia (29 % vs. 25 %) sekä taitavimpia osaajia (22 % vs. 16 %). Isoverstaan opettajista 69 % vastaajista kertoi osaavansa käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä kaksisuuntaisen viestinnän välineenä. Vertailuryhmässä osaajia oli vähemmän, 55 %. Oppilaiden sähköiset portfoliot olivat harvinaisia molemmissa vastaajaryhmissä. Noin joka kymmenennen vastaajan mukaan oppilaat keräävät koulussa portfoliota sähköiseen oppimisympäristöön. (Taulukko 16) Taulukko 16: Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt (Isoverstaan opettajat %) Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Osaan hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja opetuksessani. 1 11 17 58 13 Osaan tehdä useaa eri tyyppistä mediaa sisältäviä materiaaleja (esim. kuva, ääni, video) 13 32 15 27 14 Jaan tuottamaani oppimateriaalia koulun sisäisessä tai julkisessa verkossa. 35 18 13 20 13 Tunnen Creative Commons lisensoidun materiaalin käyttömahdollisuudet. 55 11 9 20 6 Osaan huomioida tekijänoikeudet käyttäessäni eri aineistoja verkosta. 1 18 25 45 10 Osaan käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä kaksisuuntaisen viestinnän välineenä. 5 6 19 41 28 16
3.4.5 Pedagoginen soveltaminen Sosiaalisen mediaa hyödyntää opetuskäytössä 43 % Isoverstaan opettajista. Määrä on suurempi kuin vertailuryhmällä (30 %). (Kuvio 3) Kuvio 3: Sosiaalisen median hyödyntäminen opetustyössä Hyödynnän sosiaalista mediaa opetustyössäni ISOverstas 22 23 11 26 17 Yleissivistävä 32 24 14 23 7 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Videovälitteistä opetusta käytti varsin harva opettaja. Isoverstaan opettajista sitä käytti hieman useampi kuin vertailuryhmässä (17 % vs. 6 %). Suuri enemmistö ei käyttänyt videovälitteistä opetusta lainkaan. (Kuvio 4) Kuvio 4: Videovälitteisen opetuksen käytön yleisyys Käytän etäopetuksen osana videovälitteistä opetusta ISOverstas 82 10 7 Yleissivistävä 94 4 2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % En lainkaan Kyllä, mutta vain luentomaisesti Kyllä, vuorovaikutteisesti oppijoiden kanssa 17
Isoverstaan opettajat antavat oppilaiden käyttää tunneilla omia mobiililaitteita huomattavasti useammin työskentelyyn kuin vertailuryhmän opettajat (78 % vs. 55 %). (Kuvio 5) Kuvio 5: Oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttö koulutyöskentelyssä Oppijat saavat käyttää tunneillani omia mobiililaitteitaan (esim. kännyköitä, tabletteja) osana työskentelyään. ISOverstas 1 11 10 50 28 Yleissivistävä 24 21 10 32 13 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Oppilaat käyttävät tvt:tä erilaisten mediatöiden suunnitteluun ja luomiseen molemmissa ryhmissä suurin piirtein saman verran. Vastausten perusteella tämäntyyppinen työskentely on harvinaista, 15-17 % arvioi, että tvt.tä käytetään mediatöiden suunnitteluun ja luomiseen. (Kuvio 6) Kuvio 6: Tvt:n hyödyntäminen oppilaiden mediatöissä Oppijat suunnittelevat ja luovat TVT:n avulla mediatöitä (esim. tv-uutisia tai digilehtiä ISOverstas 29 44 11 14 2 Yleissivistävä 36 35 13 14 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Oppilaat käyttävät luokan esitystekniikkaa molemmissa vastaajaryhmissä varsin saman verran. Noin 60 % vastaajista arvioi, että oppilaat käyttävät esitystekniikkaa vähintään 1-2 kertaa kuukau- 18
dessa. Päivittäinen käyttö oli harvinaista (2-3 %), vähintään viikoittain käyttäjiä oli 16-17 %. Isoverstaan vastaajilla ei lainkaan esitystekniikkaa käyttäviä oppilaita oli hieman vähemmän kuin vertailuryhmässä (11 % vs. 17 %.) Arvailun varaan jää, olisiko myönteisiä vastauksia ollut enemmän, jos kysymyksessä olisi mainittu Powerpoint, joka lienee nykyään yleisimpiä tapoja esittää asioita luokassa isommalle joukolle. (Kuvio 7) Kuvio 7: Oppilaat esitystekniikan käyttäjinä luokassa Oppijat käyttävät tunneillani luokan esitystekniikkaa, kuten kosketustaulua tai dokumenttikameraa. Yleissivistävä 17 25 21 27 11 ISOverstas 11 29 27 21 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei ollenkaan Harvemmin 1-2 kertaa kuukaudessa Viikoittain Päivittäin 3.4.6 Tarvittavien laitteiden saatavuus ja toimivuus Isoverstaan opettajista 80 % arvioi, että on saanut käyttöönsä tarvittavat tvt-välineet ja noin 60 % koki, että käytössä olevat laitteet ja ohjelmistot toimivat hyvin kokonaisuutena. Vertailuryhmässä tarvittavia laitteita oli saanut hieman harvempi, 65 % vastaajista. Vertailuryhmä arviot laitteiden ja ohjelmistojen toimivuudesta eivät juuri eronneet Isoverstaan opettajien vastauksista. (Kuvio 8) Kuvio 8: Tarvittavien tvt-välineiden saatavuus ja toimivuus Tarvittavien tvt-välineiden saatavuus ja toimivuus Käytössäni olevat laitteet ja ohjelmistot toimivat hyvin kokonaisuutena Yleissivistävä 5 20 15 49 10 Isoverstas 3 16 20 48 13 Olen saanut käyttööni tarvitsemani TVT-välineet Ylessivistävä 6 19 10 46 19 Isoverstas 2 9 9 52 28 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 19
3.4.7 Verkot ja tietoliikenne Verkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvillä kysymyksillä selvitettiin, millainen on kouluilla langattoman verkon saatavuus, kattaako se todellisuudessa tarvittavat tilat sekä onko opettajilla ongelmia tietoliikenneyhteyksien kanssa. Isoverstaan opettajista 77 % koki, että oppitunneilla on käytössä riittävän nopea ja vakaa internet-yhteys. Vertailuryhmästä näin koki 72 %. Eri asteisia ongelmia verkon nopeudessa tai vakaudessa oli 16 %:lla Isoverstaan opettajista ja 20 %:lla vertailuryhmän vastaajista. Isoverstaan opettajista 97 % ilmoitti, että koululla on käytössä langaton verkko. Osuus on huomattavasti suurempi kuin vertailuryhmällä, jossa langaton verkko oli käytettävissä 72 %:lla vastaajista. Isoverstaan opettajista 61 % ilmoitti, että verkko toimii kaikissa koulun tiloissa, vertailuryhmällä vastaava osuus oli 33 %. Isoverstaan opettajista 71 % ilmoitti, että heidän koulullaan on langaton verkko, jota voivat käyttää oppilaat ja vierailijat myös omilla laitteillaan. Vertailuryhmällä tällainen verkko oli vain 41 %:lla vastaajista. (Taulukko 17) Taulukko 17: Koulun langaton verkko, verkon toimivuus sekä käyttöoikeudet Onko koulussasi käytössä langaton verkko? Ei En tiedä Kyllä Isoverstas (%) 1 2 97 Yleissivistävä (%) 16 12 72 Onko koulullasi käytössä langaton verkko, joka toimii kaikissa koulun tiloissa? Ei En tiedä Kyllä Isoverstas (%) 21 19 61 Yleissivistävä (%) 37 30 33 Onko koulullasi käytössä langaton verkko, jota oppijat ja vierailjat voivat käyttää? Ei En tiedä Kyllä Isoverstas (%) 11 18 71 Yleissivistävä (%) 23 35 41 3.4.8 Teknisen ja pedagogisen tuen saaminen tvt:n käyttöön Pedagogista soveltamista ja pedagogisia tukipalveluita käsittelevien kysymysten avulla selviteltiin, mistä opettajat saavat ideoita ja tukea TVT:n käyttöön sekä mistä tätä tukea saadaan parhaiten? Isoverstaan opettajista 74 % koki koulun tvt-tuen riittäväksi. Vertailuryhmässä tuen koki riittäväksi 64 % vastaajista. Isoverstaan opettajista noin kolmannes kertoi saavansa oppilailta uusia ideoita tvt:n käyttöön opetuksessa. Määrä oli hieman pienempi kuin muilla opettajilla keskimäärin (n. 41 %). Kollegoiltaan 20
tukea ja vinkkejä tvt:n opetuskäyttöön kertoi saavansa noin 72 % Isoverstaan opettajista, mikä on hieman enemmän kuin muilla vastaajilla keskimäärin (n. 66 %). Isoverstaan opettajista 75 % koki, että heidän työyhteisössään on järjestetty mahdollisuuksia jakaa pedagogisia vinkkejä tvt:n käyttöön. Vertailuryhmän vastaava luku oli 59 %, eli Isoverstaan opettajat kokivat tvt:n opetuskäytön vinkkien jakamisen mahdollisuudet selvästi paremmiksi. Kokemukset itsensä yksinäiseksi kokemisesta tvt:n opetuskäytön kehittämisessä jakautuivat Isoverstaan opettajilla mielenkiintoisella tavalla kahtia: Isoverstaan opettajissa oli vertailuryhmään verrattuna enemmän sekä yksinäisiä (29 % vs. 22 %), mutta myös ei-yksinäisiä (53 % vs. 48 %). Tulosta selittää se, että vertailuryhmässä oli selvästi enemmän ei eri eikä samaa mieltä -olevia. (Taulukko 18) Taulukko 18: Tuen saaminen tvt:n käyttöön (Isoverstaan opettajat %) Saan riittävästi ja riittävän nopeasti teknistä tukea TVT:n käyttöön Oppijat antavat minulle uusia ideoita TVT:n käyttöön opetuksessa. Saan muilta opettajilta tukea ja vinkkejä omaan TVT:n opetuskäyttööni Työyhteisössäni on järjestetty mahdollisuuksia jakaa pedagogisia vinkkejä tvt:n käytöstä Koen itseni yksinäiseksi TVT:n opetuskäytön kehittämisessä. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 3 13 10 58 16 7 31 28 30 4 1 12 16 59 11 2 8 15 49 26 13 40 18 25 4 Kaikista kyselyyn vastanneista opettajista 70 % ilmoitti, että heidän koulullaan on järjestetty keskitetty tekninen tuki. Ryhmien väliset erot olivat tässä suhteessa hyvin vähäiset. Isoverstaan opettajista 63 % ilmoitti, että heillä on myös tekninen lähituki (esim. digitalkkari). Vertailuryhmällä lähitukea oli vähemmän (55 %). 21
4 Vastausten vertailu kyselyn osa- alueittain Isoverstaan opettajat sijoittuivat jokaisella kyselyn pääosa-alueella (osaaminen, opetuskäyttö, asennoituminen, toimintatavat ja teknologiset valmiudet) joko yhtä hyvin tai paremmin kuin vertailuryhmä. (Kuvio 9) Kuvio 9: Kyselyn eri osa-alueet Osaaminen Opetuskäyttö Asennoituminen Toimintatavat 2,22 2,33 1,89 2,1 2,26 2,27 2,24 2,46 Yleissivistävä ISOverstas Teknologiset valmiudet 2,21 2,66 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Osaaminen Osaamisen kohdalla havaitaan, että ryhmien välillä ei ole suuria eroja. Ainoa osaamisen teema, jossa Isoverstaan opettajat ovat marginaalisesti vertailuryhmää heikompia on tiedonhaku ja hallinta. Kaikissa muissa teemoissa Isoverstaan opettajat ovat joko samalla tasolla tai parempia. Selvimmin Isoverstaan opettajat eroavat positiivisella tavalla mobiililaitteiden hyödyntämisessä sekä videovälitteisessä opetuksessa. Toisaalta etenkin videovälitteisessä opetuksessa sijoittuminen on molemmilla ryhmillä varsin matalalla tasolla. (Kuvio 10) 22
Kuvio 10: Osaaminen aihealueittain Ääni, video ja kuva Mobiililaitteet Videovälitteinen opetus 0,92 1,58 1,63 1,97 2,29 1,58 Esitystekniikan opetuskäyttö 2,88 3,06 Tietotekniikan perustaidot Tietoyhteiskuntataidot ja mediakasvatus 1,87 1,99 2,76 2,76 Yleissivistävä ISOverstas Tiedonhaku- ja hallinta 2,88 2,84 Tietoturva ja tietosuoja 3,18 3,01 Sähköinen viestintä 2,4 2,5 Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt 2 2,04 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Opetuskäyttö Opetuskäyttöä käsittelevissä kysymyksissä Isoverstaan opettajat erottuivat positiivisesti vertailuryhmästä erityisesti oppilaiden omien mobiililaitteiden käytön sallimisessa. Muissa kysymyksissä erot olivat vähäisemmät, vaikka Isoverstaan opettajat sijoittuivatkin useimmissa niissä hieman vertailuryhmää paremmin. (Taulukko 19) 23
Taulukko 19: Tvt:n opetuskäyttö Positiivisia vastauksia Isoverstas Yleissivistävä Haluaisin käyttää TVT:a enemmän opetuksessani. 84 % 82 % Oppijat saavat käyttää tunneillani omia mobiililaitteitaan (esim. kännyköitä, tabletteja) osana työskentelyään. 78 % 45 % Jaan tuottamaani oppimateriaalia koulun sisäisessä tai julkisessa verkossa. 33 % 21 % Käytän TVT:a käsittelemään opetettavaa ilmiötä monipuolisemmin. 80 % 79 % Suurimmalla osalla tunneistani käytän itse tieto- ja viestintätekniikkaa. 84 % 76 % Suurimmalla osalla tunneistani oppijat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa. 31 % 18 % Kouluni oppijat keräävät itselleen portfoliota sähköiseen oppimisympäristöön. 13 % 10 % Käytän koulun oppilashallintojärjestelmää (esim. Wilmaa, Helmeä) kodin ja koulun välisessä viestinnässä. 96 % 95 % Hyödynnän sosiaalista mediaa opetuksessani. 44 % 30 % Hyödynnän sähköisten sisältöjen ja oppimisympäristöjen mahdollisuuksia opetuksen eriyttämisessä. 40 % 52 % Oppijat suunnittelevat ja luovat TVT:n avulla mediatöitä (esim. tv-uutisia tai digilehtiä). 17 % 17 % Järjestän opetustilanteita myös luokkahuoneen ulkopuolella kannettavia päätelaitteita hyödyntäen. 17 % 17 % Käytän etäopetuksen osana videovälitteistä opetusta. 18 % 5.7 % Asennoituminen Asennoitumisessa tvt:n opetuskäyttöön ei ollut suuria eroja vastaajaryhmien välillä. Isoverstaan opettajat käyttivät hieman vertailuryhmää useammin sosiaalista mediaa ammatilliseen verkostoitumiseen. Heidän mielestään myös tvt:n hyödyntäminen opetususunnitelman mukaisesti oli keskimäärin vähemmän vaikeaa kuin vertailuryhmällä. Toisaalta Isoverstaan opettajat rakensivat opetuksensa vertailuryhmää useammin oppikirjan mukaan. (Taulukko 20) Taulukko 20: Asennoituminen tvt:n opetuskäyttöön Positiivisia vastauksia Isoverstas Yleissivistävä Rakennan opetukseni oppikirjan mukaan. * 73 % 62 % TVT:n avulla oppijat pystyvät käsittelemään opetettavaa ilmiötä monipuolisesti. 84 % 85 % Jatkuva uuden tekniikan tuominen opetukseen on rasittavaa. * 46 % 43 % TVT:n käyttö sopii opetustyyliini. 71 % 73 % Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen opetussuunnitelman mukaisesti on vaikeaa. * 19 % 27 % Käytän sosiaalisen median ammatillisia verkostoja oppiakseni uutta. 51 % 40 % * = Kysymyksen vaikutus tasoon on käänteinen. 24
Toimintatavat Toimintatavoissa ei ollut yleisesti ottaen suuria eroja ryhmien välillä. Isoverstaan opettajat kokivat, että tvt:hen liittyvistä kouluttautumismahdollisuuksista tiedotettiin oppilaitoksessa aktiivisemmin verrattuna vertailuryhmään. He jakoivat myös pedagogisia vinkkejä vertailuryhmä useammin. Lisäksi heillä otettiin tvt-osaaminen kehityskeskustelussa paremmin huomioon kun vertailuryhmällä. Kokonaisuudessaan Isoverstaan opettajille oli toimintatavoissa vertailuryhmää enemmän positiivisia vastauksia useimmissa kysymyksissä. (Taulukko 21) Taulukko 21: Tvt:hen liittyvät toimintavat Positiivisia vastauksia ISOverstas Yleissivistävä Saan riittävästi ja riittävän nopeasti teknistä tukea TVT:n käyttöön koulullani. 74 % 64 % Saan muilta opettajilta tukea ja vinkkejä omaan TVT:n opetuskäyttööni. 71 % 66 % TVT:an liittyvistä kouluttautumismahdollisuuksista tiedotetaan koulullani aktiivisesti. 89 % 67 % Työyhteisön ilmapiiri on myönteinen uusien asioiden kokeilemiseen opetuksessa. 85 % 79 % Oppijat antavat minulle uusia ideoita TVT:n käyttöön opetuksessa. 34 % 41 % Koen itseni yksinäiseksi TVT:n opetuskäytön kehittämisessä. * 30 % 22 % Minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa kouluni TVT-hankintoihin. 55 % 40 % Osallistun aktiivisesti kouluni TVT-hankintoihin. 30 % 21 % Koulullani on yhteisesti sovittu tavoite TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa. 51 % 47 % Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja. 75 % 65 % Työyhteisössäni on järjestetty mahdollisuuksia jakaa pedagogisia vinkkejä TVT:n käytöstä. 75 % 60 % Kehityskeskusteluissa otetaan esille TVT-osaaminen. 59 % 44 % Koulullani on järjestetty tekninen lähituki (esim. digitalkkari). 62 % 54 % Tunnen kouluni kehittämistyötä ohjaavan TVT-suunnitelman sisällön. 43 % 35 % Toimin koulullani TVT:n opetuskäytön tukena muille opettajille. 30 % 25 % Teknologiset valmiudet Teknologiset valmiudet kysymyksillä mitattiin tvt-laitteiden saatavuutta ja tuen saamista niiden käyttämiseen. Isoverstaan opettajien saama keskiarvo oli huomattavasti korkeampi kuin vertailuryhmällä. Suurimmat erot koskivat langattoman verkon kattavuutta ja käyttöoikeuksia. Isoverstaan opettajilla oli myös selvästi paremmin käytettävissä tarvittavat tvt-laitteet kuin vertailuryhmällä. (Taulukko 22) 25
Taulukko 22: Teknologiset valmiudet Positiivisia vastauksia ISOverstas Yleissivistävä TVT-välineistön käyttö edellyttää käyttövuoron varaamista. * 66 % 76 % Käytössäni olevat laitteet ja ohjelmistot toimivat hyvin kokonaisuutena. 61 % 59 % Oppitunneillani on käytössä riittävän nopea ja vakaa internet-yhteys. 77 % 71 % Onko koulussasi käytössä langaton verkko? 96 % 71 % Onko koulullasi käytössä langaton verkko, joka toimii kaikissa koulun tiloissa? 61 % 32 % Onko koulullasi käytössä langaton verkko, jota oppijat ja vierailijat voivat käyttää myös omilla laitteillaan? 71 % 41 % Kouluni verkkosivut ovat ajan tasalla. 77 % 63 % Olen saanut käyttööni tarvitsemani TVT-välineet. 79 % 65 % Koulullani on järjestetty keskitetty tekninen tuki (esim. helpdesk). 68 % 67 % Hyödynnän oppijoiden omaa osaamista tietoteknisten ongelmien ratkaisussa. 80 % 71 % * = Kysymyksen vaikutus tasoon on käänteinen. 4.1 Tilastollisesti merkitsevät erot vastauksissa Isoverstaan opettajat menestyivät monessa kysymyksessä tilastollisesti merkitsevästi vertailuryhmää paremmin. Vastaavasti tilastollisesti merkitseviä heikkouksia vertailuryhmään verrattuna heillä oli vain muutama. Näitä heikkouksia ja vahvuuksia punnitessa täytyy muistaa, että kyse on vain näiden kahden ryhmän keskinäisistä suhteista. Esiin tulevat tilastollisesti merkitsevät erot eivät siis kerro mitään vastaajien absoluuttisesta osaamisen tai resurssien tasosta. Tilastollisesti merkitsevä ero voi tulla, vaikka molempien ryhmien vastaukset olisivat käytetyllä asteikolla hyvinkin samansuuntaiset. Esimerkiksi toisella ryhmällä voi olla enemmän täysin samaa mieltä-vastauksia ja toisella ryhmällä jokseenkin samaa-mieltä vastauksia. 4.1.1 Teemat, joissa sijoitus vertailuryhmää parempi Isoverstaan opettajat ovat kyselyn mukaan keskimäärin muita vastaajia vahvempia osaajia muun muassa mobiiliteknologian käytön ja videovälitteisen opetuksen suhteen. Seuraavaksi on eritelty kysymykset, joissa Isoverstaan opettajat erottautuivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa mielessä vertailuryhmästä. Kolme tähteä kysymyksen perässä tarkoittaa tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa (P < 0,001) ja kaksi tähteä merkitsevää eroa ( P < 0,01) ja yksi tähti melkein merkitsevää eroa ( P < 0,05). 26
Isoverstaan opettajilla on käytössään useammin oppilaitoksessa langaton verkkoyhteys, se on toiminta-alueeltaan keskimäärin kattavampi ja siihen on laajemmat käyttöoikeudet eri käyttäjäryhmillä kuin vertailuryhmällä. Isoverstaan opettajilla on keskimääräistä paremmin käytössä tarvittavat tvtvälineet ja lisäksi hänellä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oppilaitoksen tvt-hankintoihin. Käytössä olevat tvt-välineet ovat Isoverstaan opettajilla vertailuryhmää useammin käytettävissä ilman etukäteen varaamista. Laitteet ja resurssit Onko koulussasi käytössä langaton verkko?*** Onko koulullasi käytössä langaton verkko, joka toimii kaikissa koulun tiloissa?*** Onko koulullasi käytössä langaton verkko, jota oppijat ja vierailijat voivat käyttää myös omilla laitteillaan?*** Olen saanut käyttööni tarvitsemani TVT-välineet.*** Minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa kouluni TVT-hankintoihin.*** Osallistun aktiivisesti kouluni TVT-hankintoihin.*** Kouluni verkkosivut ovat ajan tasalla.*** TVT-välineistön käyttö ei edellytä käyttövuoron varaamista** Isoverstaan opettajilla tvt:n käytön tukea oli paremmin saatavilla kuin vertailuryhmällä. Lisäksi tvt:n opetuskäytön täydennyskoulutuksista tiedotettiin heille vertailuryhmää aktiivisemmin ja työyhteisössä oli järjestetty heille paremmin mahdollisuuksia tvt:n opetuskäytön pedagogisten vinkkien jakamiseen. Isoverstaan opettajat kokivat, että heidän oppilaitoksissaan oli helpompi lähteä kehittämään uusia toimintatapoja ja tvt-osaaminen otettiin heillä myös kehityskeskusteluissa huomioon vertailuryhmää paremmin. Pedagoginen tuki ja koulutus TVT:an liittyvistä kouluttautumismahdollisuuksista tiedotetaan koulullani aktiivisesti.*** Työyhteisössäni on järjestetty mahdollisuuksia jakaa pedagogisia vinkkejä TVT:n käytöstä.*** Kehityskeskusteluissa otetaan esille TVT-osaaminen.*** Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja.** Saan riittävästi ja riittävän nopeasti teknistä tukea TVT:n käyttöön koulullani.** 27
Isoverstaan opettajien tunneilla oppilaat käyttävät tvt:tä tilastollisesti erittäin merkitsevästi yleisemmin kuin vertailuryhmässä. Lisäksi Isoverstaan opettajat antoivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi yleisemmin oppilaiden käyttää omia mobiililaitteitaan koulutyöskentelyssä. Tvt:tä hyödyntävät työskentelykäytänteet oppitunneilla Oppijat saavat käyttää tunneillani omia mobiililaitteitaan (esim. kännyköitä, tabletteja) osana työskentelyään.*** Suurimmalla osalla tunneistani oppijat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa.*** Isoverstaan opettajat arvioivat oman tvt-osaamisensa monin paikoin tilastollisesti erittäin merkitsevästi paremmaksi kuin vertailuryhmä. Videovälitteistä opetusta Isoverstaan opettajat käyttävät tilastollisesti erittäin merkitsevästi vertailuryhmää yleisemmin, vaikka sen käytön absoluuttinen yleisyys on Isoverstaan opettajillakin sangen matala (n. 17%). Mobiiliteknologian ja sosiaalisen median hyödyntäminen opetustyössä on Isoverstaan opettajilla niin ikään vertailuryhmää yleisempää. Oma tvt-osaaminen Tiedän, mitä tarkoitetaan videovälitteisellä opetuksella, ja tunnen joitakin videovälitteisen opetuksen ohjelmistoja ja välineitä (esim. Adobe Connect, Lync).*** Osaan käyttää sujuvasti dokumenttikameraa.*** Osaan käyttää sujuvasti dataprojektoria.*** Osaan hyödyntää oppilaiden omia mobiililaitteita osana opetusta.*** Osaan teknisestä näkökulmasta järjestää videovälitteisiä opetustilanteita (esim. etäopetus, webinaarit).*** Hyödynnän sosiaalista mediaa opetuksessani.*** Osaan käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä kaksisuuntaisen viestinnän välineenä.*** Jaan tuottamaani oppimateriaalia koulun sisäisessä tai julkisessa verkossa.*** Osaan käyttää jotakin esitysgrafiikkaohjelmaa opetuksessani (esim. Microsoft PowerPoint, LibreOffice Impress).** Suurimmalla osalla tunneistani käytän itse tieto- ja viestintätekniikkaa.** Osaan käyttää mobiililaitteita (esim. älypuhelimet, tabletit).** Osaan käyttää sujuvasti luokan äänentoistolaitteita.** 28
4.1.2 Teemat, joissa sijoitus vertailuryhmää heikompi Opeka-järjestelmän mukaan Isoverstaan opettajat sijoittuivat tilastollisesti merkitsevästi vertailuryhmää heikommin seuraavissa kysymyksissä: Opetustyö Rakennan opetukseni oppikirjan mukaan.** Osaan käyttää hakukoneita ja valita tehokkaat hakusanat etsimäni tiedon löytämiseen.* Jatkuva uuden tekniikan tuominen opetukseen on rasittavaa.* Tietoturva ja verkkokäyttäytyminen Osaan ohjata oppijoita verkossa käyttäytymiseen ( netiketti ).** Ymmärrän henkilötietojen käyttöön liittyvät vaatimukset ja riskit ja otan ne huomioon oppijoiden tietoja käsitellessäni.** Ymmärrän internetin päivittäiset tietoturvariskit ja osaan varautua niihin.* Hieman yllättäen Isoverstaan opettajat rakentavat kyselyn tulosten perusteella opetuksensa vertailuryhmää useammin oppikirjan mukaan. Vaikka ero on tilastollisesti merkitsevä, ei vastausten jakaumissa erot vertailuryhmään näytä kuitenkaan radikaaleilta. (Kuvio 11) Kuvio 11: Rakennan opetukseni oppikirjan mukaan Rakennan opetukseni oppikirjan mukaan Yleissivistävä 7 20 10 59 4 ISOverstas 3 18 6 68 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Hakukoneen käyttöön liittyvät haasteet olivat toinen yllättävä asia, Isoverstaan opettajat kokevat hakukoneen käytön osaamisensa keskimäärin vertailuryhmää heikommaksi. Käytännössä ero on kuitenkin vähäinen, tilastollisesti melkein merkitsevä ero johtuu siitä, että vertailuryhmässä on 29
enemmän täysin samaa mieltä vastauksia. Täysin eri mieltä vastauksia ei ole kummassakaan ryhmässä lainkaan ja jokseenkin eri mieltä olevia on Isoverstaan ryhmässä pari prosenttiyksikköä vertailuryhmää vähemmän. Molempien ryhmien voi kuvata siten osaavan käyttää hakukonetta hyvin. (Kuvio 12) Kuvio 12: Hakukoneiden käytön koettu osaaminen Osaan käyttää hakukoneita ja valita tehokkaat hakusanat etsimäni tiedon löytämiseen Yleissivistävä 0 4 7 62 27 ISOverstas 02 10 73 15 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Isoverstaan opettajat kokivat keskimäärin uuden tekniikan tuomisen opetukseen vertailuryhmää rasittavammaksi. Sen koki rasittavaksi Isoverstaan opettajista 46 % ja muista opettajista 42 %. Ongelmattomaksi asian koki Isoverstaan opettajista 32 % ja vertailuryhmästä 37 %. Uuden tekniikan tuominen opetukseen koetaan siis molemmissa ryhmissä yleisemmin rasittavaksi kuin rasittamattomaksi. Isoverstaan opettajat käyttävät kyselyn mukaan uutta tekniikkaa vertailuryhmää yleisemmin, mikä on yksi mahdollinen selittäjä löydetylle erolle. Kyselyn mukaan Isoverstaan opettajien osaaminen on tietoturvan, henkilötietojen turvallisen käsittelyn sekä netiketin mukaisen verkkokäyttäytymisen ohjaamisen taidoissa vertailuryhmää heikompaa. Huolimatta tilastollisesti merkitsevästä erosta, ei netiketin tuntemus ole Isoverstaankaan opettajilla huonolla tasolla: heistä 73 % koki osaavansa ohjata oppilaita verkkokäyttäytymisessä (vertailuryhmässä 81 %). Sama koskee ymmärrystä henkilötietojen käsittelyn vaatimuksista, molemmissa vastaajaryhmissä noin 90 % kokee hallitsevansa ne. Tilastollisesti melkein merkitsevä ero johtuu siitä, että Isoverstaan opettajilla on vertailuryhmää enemmän jokseenkin samaa mieltä vastauksia (53 % vs. 48 %) ja vähemmän täysin samaa mieltä vastauksia (36 % vs. 45 %). Internetin päivittäiset riskit koki ymmärtävänsä Isoverstaan opettajista 82 % ja vertailuryhmästä 85 %. Näissä vastauksissa Isoverstaan opettajilla oli hieman enemmän jokseenkin samaa mieltä vastauksia ( 64 % vs. 61 %) ja hieman vähemmän täysin samaa mieltä vastauksia (18 % vs. 24 %). Täysin eri mieltä oli 30
vain prosentti molemmissa vastaajaryhmissä. Noin joka kymmenes Isoverstaan opettaja ja noin 7 % vertailuryhmästä koki internetin tietoturvariskien tietämyksensä heikoksi. Erot ryhmien välillä eivät ole siis suuret ja internetin tietoturvariskit tunnetaan molemmissa ryhmissä pääasiassa hyvin. (Kuvio 13) Kuvio 13: Netiketin osaaminen Osaan ohjata oppijoita verkossa käyttäytymiseen ( netiketti ) Yleissivistävä 1 5 13 63 18 ISOverstas 2 8 16 58 15 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 31
5 Täydennyskoulutustarpeet Isoverstaan opettajilla oli eniten kiinnostusta täydennyskoulutuksiin sähköisistä sisällöistä ja oppimisympäristöistä, sähköisestä viestinnästä sekä mobiililaitteista. Opettajista yli puolet kaipasi lisäksi täydennyskoulutusta esitystekniikan opetuskäytöstä, tietoturva ja tietosuoja asioista, tietoyhteiskunnasta ja mediakasvatuksesta, mediasisältöjen tuottamisesta sekä tiedonhausta- ja hallinnasta. (Kuvio 14) Kuvio 14: Osaamisalueet, joiden täydennyskoulutuksesta ollaan kiinnostuneita Osaamisalueet, joiden koulutuksista Isoverstaan opettajat ovat eniten kiinnostuneet Videovälitteinen opetus 40 Tietotekniikan perustaidot 47 Esitystekniikan opetuskäyttö Tietoturva ja tietosuoja Tietoyhteiskuntataidot ja mediakasvatus Ääni, video ja kuva Tiedonhaku- ja hallinta 55 57 59 62 62 Mobiililaitteet 71 Sähköinen viestintä 78 Sähköiset sisällöt ja oppimisympäristöt 87 0 20 40 60 80 100 Vastaajilla oli lisäksi mahdollisuus itse lisätä koulutustarpeita lomakkeille, jolloin lisätyt vaihtoehdot olivat seuraavan vastaajan käytettävissä. Koska eri vastaajilla on ollut käytössään eri vaihtoehdot, niin nämä luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisen kuvion jakaumiin. Sisällöt ovat osittain myös päällekkäisiä. Vastauksista on kuitenkin nähtävissä, että vastaajat toivovat erityisesti oman 32