Vaihtoehtoiset tuotantomuodot teknisellä sektorilla 24.5.2011 Joensuu Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Ulriika Leponiemi Tutkimusassistentti Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto ulriika.leponiemi@uta.fi
Kuntien haasteet Taloudellisten resurssien niukkuus Verotulot riittämättömät Globalisaatio Väestön ikääntyminen Väestö vanhenee Suomessa tällä hetkellä nopeinta vauhtia Euroopassa Palvelutarve kasvaa Työikäisten suhteellinen osuus pienenee huolestuttavaan tahtiin
Kunnan toimiala Kunnan tuottamat palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset palvelut Viranomaistehtävät Palvelutehtävät Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusvalvonta Ympäristönhuolto Kunnan tehtävä Vesihuolto Jätehuolto Kadunpito Kunnan huolehdittava, ulkopuoliset voivat tehdä Energiahuolto Joukkoliikenne Toimitilapalvelut Kunta voi luopua kokonaan (Jussi Kauppi, Kuntaliitto 2009)
Muutos jo tapahtumassa VIRASTO- ORGANISAATIO KUNTIEN YHTEINEN VIRANOMAINEN KUNTIEN YHTEINEN TUOTANTO(YHTIÖ) YKSITYINEN TUOTANTO YKSITYISTÄMINEN Katuosasto Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Rakennuttaja Isännöitsijä Pelastustoimi Jätteen käsittely Seudullinen vesihuolto Siivous Jätehuoltoviranomainen Kunnossapitourakointi Rakennusurakointi Jätteen kuljetus Energiahuolto Tele (Jussi Kauppi, Kuntaliitto 2009)
PPP = julkinen-yksityinen -kumppanuus Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus, jonka tarkoituksena on toteuttaa hanke tai palvelu, jonka perinteisesti on tuottanut julkinen sektori Kumppanuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden tehdä sitä, mitä se osaa parhaiten (Best Value for Money) Lisäarvoa saavutetaan käyttämällä hyväksi yksityisen sektorin taitoa ja osaamista Pyrkii muotoilemaan julkisen ja yksityisen osapuolen välisen suhteen siten, että riskeistä vastaa ne parhaiten hallitseva osapuoli Avoimuus, legitimiteetti, julkinen etu etusijalla
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeita Yksityisrahoitus Leasing-malli Sotkamon kaukolämpötoiminnan vuokraus Vapo Oy:lle BOOT (Build-Own-Operate-Transfer) Seinäjoen Frami Elinkaarimalli Espoon Kuninkaantien lukio ja Kaivomestarin uimahalli Lahden moottoritie Ulkoistus Liikkeenluovutus. Inkoo Yhteisyritys. YIT Kuntatekniikka Oy (Mikkelin kaupunki ja YIT Oy) Liikelaitos Turun tekninen sektori Yhtiöittäminen Tampereen Sähkölaitos Oy
Elinkaarimallin edut KUNNALLE, TILAAJALLE Julkinen hanke voidaan käynnistää valtion/kunnan talouden kannalta sopivalla hetkellä Nopea toteutus ja käyttöönotto Toteuttaja vastaa tilasta ja palvelusta sopimuskautena Palvelukustannukset tiedossa pitkältä ajalta Julkisen sektorin riskejä yksityisen sektorin kannettavaksi Alhaisella korkotasolla hankittu rahoitus vähentää riskejä, lisää kilpailukykyä ja helpottaa budjetointia Riskitön tilaajalle, maksu saadusta palvelusta Tilaaja voi keskittyä tarpeidensa määrittelyyn, palveluiden hyödyntämiseen ja perustoimintoihinsa Resursseja yhdistämällä monipuolisempia hankkeita, joita ei ehkä edes muuten toteutettaisi Yksityinen rahoitus ja toteutus pakottaa vertailemaan julkisen sektorin tehokkuutta Value for Money
Mahdolliset ongelmat Investointijärjestelyjen riskimahdollisuudet (korkotaso) Soveltuu suuriin hankkeisiin Julkisen sektorin kustannusten määrittely vaikeaa Ei aina edullisin ratkaisu. Lopulliset investointikustannukset eivät tiedossa toimiluvan antajalla Sopimukset rakennettava olosuhde- ja tapauskohtaisesti Kokemuksen puute. Hankevalmistelut vaativat aikaa ja osaamista Sopimusmenettelyt monimutkaisia: sopimusriskit, valvontaongelmat, irtisanominen Palvelun / tuotteen / rakennuksen laadun ongelmat pitkäkestoisissa sopimuksissa Verotus, kirjanpito, lainsäädäntö, valtion tuet, säädökset
PERINTEINEN TAPA Tuottaa itse /yhteistyössä Itse rakennetuissa Omistamissaan tiloissa Omalla henkilökunnalla Hierarkinen hallinto Lainsäädäntö ohjaa Yleinen kuntalaispalaute KUNTA palvelut perinteisesti X siirtymää VIIME AIKAINEN PYRKIMYS / KEHITYSSUUNTA Pentti Siitonen
Palvelujen markkinoistamistyypit Lähde Aronen Kauko & al. Yhteistyöllä ja kilpaillen peruspalvelut 2000 tutkimusraportti VATT 31, 8
Tulevaisuus Lähitulevaisuuden osalta näyttää ilmeiseltä, että -ulkoistaminen tulee lisääntymään -oman palvelutuotannon sijaan painopiste siirtyy siten palveluihin liittyvään sääntelyyn, kilpailuttamiseen ja palvelujen hankintaan. Kuntien tulevaisuusbarometri: kilpailu tuo mukanaan myös haittoja, joihin reagoidaan palaamalla takaisin julkisesti tuotettuihin palveluihin. Erityisen kriittisinä kysymyksinä nousevat esiin mm. demokratia, oikeusturva ja ydinosaamisen katoaminen julkisilta organisaatioilta sekä kunnan imagon heikkeneminen. Kuntien kesken tapahtuu myös erilaistumista (Kuopila et a l. 2007, 7-8.; Anttiroiko 2009, 55.) 11
Asioihin voi aina tarttua joko aktiivisesti tai passiivisesti. Kuntien teknisen sektorin toiminnot erityisesti tuotanto siirtyvät joka tapauksessa aikaa myöten markkinoille, koska se on halvempaa ja kehitys on yksityisellä sektorilla kilpailun johdosta nopeampaa. Ellei kunnalla ole selkeää tulevaisuudenkuvaa, oma tuotanto näivettyy pikku hiljaa, koska tarvittavia kehitystoimenpiteitä ei osata tai haluta tehdä. Kun markkinat eivät avaudu suunnitelmallisesti, urakoitsijat eivät osaa uudistaa omaa tuotantoaan eikä markkinat kehity. Kaupunkien tekninen henkilökunta on osaavaa ja sillä on selkeä kilpailuetu yksityisiin urakoitsijoihin verrattuna, mutta kilpailuetu menetetään, jos omia resursseja ei kehitetä ja haeta uusia toimintamalleja. (Turto 2009, 12) 12