Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä



Samankaltaiset tiedostot
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa

TOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

Centria ammattikorkeakoulu

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

1. Mitä mielestäsi tarkoittaa opettajan työssä työelämäläheisyys?

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja gsm

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Reijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Laadun imperatiivit ja laatukustannusajattelu korkeakoulutuksen kehittämisessä

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen p

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa Työpaja 11

1. Oppimisen arviointi

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Muutoksia Muutoksia

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Luku 6 Oppimisen arviointi

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

OPS Minna Lintonen OPS

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin?

ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA. Heikki Tuomainen lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus 7.2.

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

TEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen KTK248 INFO

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Kutakin koulutusmoduulia voi vastata n. määrä koulutusmoduulin toteutuksia. Koulutusmoduulin toteutus on voimassa tietyn ajan.

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä,

VAASAN AMMATTIOPISTO

YHTEISTYÖSSÄ YKSILÖLLISET OPISKELIJAN OPINTOPOLUT. Jyväskylän kotitalousoppilaitos

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

Aikuisten perusopetus

Baarimestarin erikoisammattitutkinto

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ ALKAEN (LUONNOS)

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

Transkriptio:

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot ja niiden osaamisia kytketään toisiinsa. Opintokokonaisuuden opettajat muodostavat tiimin, jossa opiskelijaryhmän opetusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Tiimien toiminnan varmistamiseksi ja helpottamiseksi on laadittu TT-yksikön tiimiopettajuuden toimintamalli. Taustaa ja kehittämisen lähtökohdat n opetussuunnitelmat uudistettiin vuonna 2013. Uudistuksessa opetus suunniteltiin toteutettavaksi mahdollisuuksien mukaan periodin mittaisina teemallisina opintokokonaisuuksina TAMKin opetussuunnitelmaperiaatteiden mukaisesti. Pedagoginen tausta-ajatus on, että opiskelija hahmottaa osaamisensa kertymisen kokonaisvaltaisesti. Opiskelijalle pitäisi välittyä selkeä mielikuva siitä, että TAMKin tarjoama koulutus on kokonaisuus, joka tähtää opiskelijan ammatilliseen kasvuun alansa tulevaksi asiantuntijaksi. Onnistuessaan toimintamalli vähentää opintojaksojen sisällöllisiä päällekkäisyyksiä sekä saattaa opintojaksot tukemaan toisiaan. Opetuksen toteuttaminen teemallisina kokonaisuuksina edellyttää, että samassa opintokokonaisuudessa opettavat opettajat muodostavat opettajatiimin, joka suunnittelee ja toteuttaa opetusta yhdessä. Tällainen toiminta tuottaa erityisen haasteen siinä tapauksessa, että opintokokonaisuuteen sijoitettujen opintojaksojen luonnollinen sisällöllinen yhteys ei ole selkeä. Tällainen on tyypillistä insinööriopintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskellaan ammatillisia perusopintoja ja alan matemaattis-luonnontieteellisiä perusteita. Opintojen myöhemmässä vaiheessa kokonaisuus on helpompi koota kokonaan yhden ammatillisen teeman ympärille. TT-yksikössä suunniteltiin selkeä toimintamalli tiiminä opettamiseen. Toimintamallissa opintokokonaisuuksia opettavat opettajatiimit, joiden jäsenillä on yhteinen päämäärä. Tiimissä suunnitellaan opintokokonaisuudessa tapahtuva yhteinen toiminta, seurataan sovittujen toimenpiteiden jalkautumista ja reflektoidaan omaa toimintaa. Tiimit ovat rakentuneet opetussuunnitelman tarpeista käsin, joustavasti. Malli tuottaa opettajien kohtaamisia ja erilaisia keskusteluja suunnittelusta arviointiin. Uuden toimintamallin kuvaus Opintokokonaisuuksissa opintojaksot voidaan kytkeä toisiinsa eritasoisesti. Jotta opettajatiimin olisi helpompi lähteä suunnittelemaan yhteistä opintokokonaisuutta, luotiin kolme opintojaksojen kytkennän perusmallia. Mallissa A (kuva 1) opintojaksoilla on yhteinen teema tai ydinkäsite eli esimerkiksi sama kappale, jota käsitellään eri opintojaksoissa.

KUVA 1. Opintojaksojen kytkeminen toisiinsa yhteisellä teemalla tai ydinkäsite Mallia A on käytetty Konetekniikan perusosaaminen -opintokokonaisuudessa, jossa yhteisenä teemana on ollut palkki osana hihnakuljetinta. Statiikan opintojaksolla palkkia on mitoitettu ottaen huomioon sen heikkeneminen korroosion edetessä. Tietokoneavusteisessa piirtämisessä ja mallintamisessa palkki on piirretty. Ympäristö ja kemia -opintojaksolla palkkiin liittyen on käsitelty korroosiota. Valmennus ja työturvallisuus -opintojaksolla on käyty läpi mm. korroosion vaikutusta palkin kestävyyteen ja siten rakenteen turvallisuuteen. Mallissa B (kuva 2) opintojaksoilla on yhteinen osaamisen näyttö. Tällainen näyttö voi olla esimerkiksi raportti tai seminaariesitys. Tämä edellyttää, että opintojaksojen teemat ja osaaminen sivuavat toisiaan. Esimerkiksi opintojaksoilla Paper Manufacturing Technology ja Global Paper Industry and Customer Relationship Marketing yhteisenä näyttönä opiskelijat tekivät pienissä ryhmissä raportin ja graafisen esityksen kukin ryhmä oman paperilajinsa raaka-aineista valmistuksen kautta lopputuotteen markkinoihin ja markkinointiin.

KUVA 2. Opintojaksojen kytkeminen toisiinsa yhteisellä osaamisen näytöllä Malli C kuvaa tilannetta, jossa opintojaksot on integroitu täysin toisiinsa. Tästä esimerkkinä on tekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojakso Mittaamisen perusteet ja tekniikan viestintä ja raportointi, jossa yhdistetään matematiikan, fysiikan ja äidinkielen osaamista. Käytännössä opiskelijat tekevät mittauksia, laativat niistä mittauspöytäkirjat, laskeva tuloksia ja laativat niistä TAMKin kirjallisen raportointiohjeen mukaiset raportit. KUVA 3. Opintojaksojen integrointi opintokokonaisuudeksi

Opettajatiimin toiminta uudessa mallissa opintokokonaisuuden aikana Samassa opintokokonaisuudessa opettavien opettajien tiimille on laadittu työlista taulukkomuodossa. Tämän työlistan tarkoituksena on selkeyttää eri opettajien roolia tiimissä sekä pitää opettajat tietoisina siitä, missä vaiheessa opintokokonaisuudessa ollaan menossa. Työlista koostuu kolmesta osasta, valmisteluvaihe, toteutusvaihe ja tiimin toiminnan arviointivaihe. Valmisteluvaiheessa päätetään tiimille vastuuopettaja. Taulukkoon kirjataan vastuuopettajan lisäksi tiimin muut opettajajäsenet. Vastuuopettaja kutsuu tiimin koolle. Tapaamisessa opintokokonaisuuden ja siihen kuuluvien opintojaksojen tavoitteet käsitellään opettajatiimin kesken siten, että opettajien tietämys opintojaksoista lisääntyy. Tämän perusteella päätetään yhteistyön syvyys ja opintokokonaisuuden yhteinen elementti tai kokoava näyttö. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös synkronointi- eli tahdistuspisteiden määrittäminen. Synkronointipisteellä tarkoitetaan sovittuja ajankohtia, joissa opettajatiimi kokoontuu varmistamaan, että opintojaksojen integraatio toteutuu suunnitellusti. Toteutusvaiheessa taulukon avulla seurataan opintokokonaisuuden toteuttamista sovitusti. Taulukkoon merkitään opintokokonaisuuden yhteisestä elementistä miten se esitellään opiskelijoille, miten siihen liittyvä opetus toteutetaan ja miten se arvioidaan. Opintojaksoilla voidaan tehdä myös välikysely, jolla varmistetaan opiskelijoiden osaaminen tavoitteisiin nähden. Lopussa tiimi arvioi toimintansa itse. Itsearvioinnin tueksi TT-yksikössä on tehty erillinen arviointilomake. Tiimin toiminnan arvioinnista kirjataan taulukkoon miten tiimi on toiminut ja milloin arviointilomake on täytetty. Siihen voidaan kirjoittaa myös avointa palautetta tiimin toiminnasta. Edellä kuvatun taulukon (kuva 1) tehtävänä on helpottaa ja strukturoida opettajien yhteistoimintaa opintokokonaisuuden sekä opintojaksojen toteuttamisessa. Näin varmistetaan, että jokainen opettaja käyttää opetuksessa yhdessä päätettyä yhteistä elementtiä ja etenee opetuksessa sovitussa aikataulussa. Taulukon tarkoituksena ei ole lisätä työmäärää. Oikein käytettynä se helpottaa tiimissä toimivien opettajien työtä.

KUVA 1. Ote tiimiopettajuuden toteutusmallin taulukosta Tiimiopettajuuden arkiuttaminen ja sen haasteet muutoksessa Niin kuin muullekin kehittämistoiminnalle, myös tiimiopettajuuteen siirtymiselle suurin haaste ovat asenteet. Tämä on otettava huomioon muutoksen johtamisessa. Tiimiopettajuus edistää yhteisöllisen ja oppivan kulttuurin syntymistä. Suunniteltujen opintokokonaisuuksien kautta opiskelijalla on mahdollisuus nähdä opintojen tarjoamat osaamiset jatkumona ja suurempina kokonaisuuksina. Samalla tiimiopettajuus edistää opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistämistä, sillä tiimiopettajuus mahdollistaa monipuolisen asiantuntijaosaamisen kohtaamisen, mikä on tärkeää myös työelämäkumppaneiden kannalta. Opettajien työlle tiimimäinen työskentelytapa voi parhaimmillaan luoda uudenlaista merkityksellisyyttä, joka tukee työhön ja sen kehittämiseen sitoutumista ja työn tuomaa iloa. Tiimimäisessä työssä työn kollegiaalisuus ja toisilta oppiminen lisääntyvät. Samalla jokaisella on hyvä olla riittävästi omaa tilaa toteuttaa tehtäväänsä ammattitaidollaan, kuitenkin muutosta tukien. Lisäksi on tärkeää, että jokainen oppii tunnistamaan oman tapansa toteuttaa tiimiopettajuutta siten, että ammatillinen kehittyminen on edelleen mielekästä ja hyvinvointia tuottavaa. Tiimiopettajuuden toteuttamisessa alkuvaiheen haasteiksi on osoittautunut se, että samaan opintokokonasuuteen sijoitettujen opintojaksojen luonnollinen yhteys on ohut. Tähän pyritään vastaamaan siten, että toimintamallien joukosta löytyy malli A joka sallii hyvinkin väljän yhteyden. Opettajille tiimiopettajuus on uusi tapa tehdä työtä. Työhön tulee uusia osa-alueita yhdessä suunnittelun ja toteuttamisen myötä. Jotta suunnittelun määrä pysyy järkevissä rajoissa, olisi tärkeää, ettei sama opettaja kuulu samanaikaisesti liian moneen opettajatiimiin. Tätä voidaan välttää huolellisella työaikasuunnittelulla ja sillä, että opintokokonaisuudet ovat aidosti periodin mittaisia. Tiimiopettajuuden onnistumisen mittaamista ja onnistumisen arviointia pidetään vaikeana. Kattavien

mittarien kehittämisen tarve onkin koettu yhdeksi tärkeäksi lähitulevaisuuden kehityskohteeksi. Kuluvan lukuvuoden aikana TT-yksikön opetusta toteutetaan tiimityön toimintamallia soveltaen ja samalla kerätään kokemuksia sen toimivuudesta. Yhteistä toimintamallia kehitetään edelleen saadun kokemuksen ja palautteen pohjalta. Kirjoittajakuvaus: Juho Tiili juho.tiili@tamk.fi Lehtori, fysiikka Markus Aho markus.aho@tamk.fi Yliopettaja, konetekniikka Jarkko Peltonen jarkko.peltonen@tamk.fi Lehtori, ajoneuvotekniikka Päivi Viitaharju paivi.viitaharju@tamk.fi Lehtori, paperitekniikka