Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo Kansantaloustieteen perusteet* Syyskuu 2010 Vaasa *Hannu Törmän ja Hannu Piekkolan luentomonisteet perustuvat Matti Pohjolan Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa pitämään Taloustieteen perusteiden luentomonisteisiin. Haluamme ystävällisesti kiittää Matti Pohjolaa ja olemme kiitollisia mahdollisuudesta käyttää kalvoja kurssillamme. KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luennoitsijat ja aiheet Hannu Törmä Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate, mikrotaloustiede (kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino, markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi, julkisen vallan rooli) Mankiw & Taylor luvut 1-12 Pekka Mannonen Yrityksen teoria, kysyntäfunktio, yritys kilpailullisilla markkinoilla, rahoitusjärjestelmä Mikko Lintamo Työmarkkinat Mankiw & Taylor luvut 18-20 Hannu Piekkola BKT, talouskasvu ja tuottavuus Mankiw & Taylor luku 5 täyd. 2
Kuulustelut KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Kuulustelu monivalintana kuulustelu 13.12. 1. ylimääräinen kuulustelu 18.2. 2. ylimääräinen kuulustelu 5.4. 3 KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Sisältö: 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta 2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mikrotaloustiede: 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia 6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla 9 Tuottavuus ja kilpailukyky 10 Monopoli 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 4
KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Makrotaloustiede: 12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta 13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 17 Työmarkkinat ja työttömyys 18 Raha ja inflaatio 19 Avotalouden makroteoriaa 20 Suhdannevaihtelut 21 Raha- ja finanssipolitiikka 22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä 23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä 24 Lopuksi 5 Talouden kuvaus neoklassisessa talousteoriassa Teoria Kuluttajat hyödyn maks ongelma Yritykset voiton maks ongelma Käyttäytymissäännöt työn ja pääoman tarjonta, yksityinen kulutus, säästäminen palkat, pääoman ja kuluttajahinnat työn ja pääoman kysyntä, välituotekysyntä, investoinnit Reaaliset ja rahavirrat työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot, verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot Kunnat ja valtio oman alueen kauppakumppanit politiikkatavoitteet ja välineet tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta muu Suomi ja ulkomaat kotim vienti = kotim tuonti, ulkom vienti > = < ulkom tuonti, pienen avotalouden viitekehys kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino 6
1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta Niukkuus on tehtävä valintoja Taloustiede oppi rajallisten resurssien käytöstä Päätöksenteko: periaatteet 1-4 Kanssakäyminen, periaatteet 5-7 Koko talouden toiminta, periaatteet 8-10 1. On tehtävä valintoja (kotitalous, yritys, julkinen sektori, yhteiskunta, tehokkuus vs oikeudenmukaisuus) 2. Minkä tahansa valinnan kustannus on se mistä joutuu luopumaan saadakseen haluamansa (hyöty vs kustannus, välittömät ja vaihtoehtoiskustannukset) 3. Rationaaliset ihmiset valitsevat rajahyötyjä ja rajakustannuksia vertaamalla [johdonmukaisuus, esim. MU(x) = P(x) = optimi] 7 4. Ihmiset reagoivat kannusteisiin (hyödykkeen hinnan nousu, työelämässä, informaatio: vakuutusyhtiöt) 5. Vaihdanta = kauppa) kannattaa (erikoistuminen, työnjako) 6. Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvä keino organisoida taloudellista toimintaa (markkinatalous, keskusjohtoinen talous, oman edun tavoittelu) 7. Julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden toimintaa (toimimattomuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus, ulkoisvaikutukset, markkinavoima) 8. Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa hyödykkeitä = tavaroita ja palveluita (työn tuottavuus vs työpanos) 9. Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (hintaso, setelirahoitus, tavoite = vakaus) 10. Yhteiskunnan on valittava inflaation ja työttömyyden kesken (Phillipsin käyrä, palkkakäyrä-teoria, suhdannevaihtelu) 8
Elintason osatekijät Suomessa 1900-2008 (indeksejä, 1900=1) 9 Inflaatio Suomessa 1901-2008 10
2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy absoluuttinen etu (suorat kustannukset, panokset vs tuotokset) suhteellinen etu (vaihtoehtoiskustannukset, erikoistutaan siihen missä suhteellinen etu on suurin) arkipäivä: vaatteet, ruoka, kulkuvälineet, mitä jos tekisit kaiken itse? 1. Vaihdannan perusta on luottamus instituutioihin luotamme tuntemattomien valmistamiin hyödykkeisiin? instituutiot kuten omistusoikeus ylläpitävät luottamusta instituutiot ovat käyttäytymissääntöjä elintaso pääsi kasvuun paljon myöhemmin 11 Teknologian kehitys ja mailman väkiluku 12
Luottamus ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinat toimivat periaatteessa kuten muutkin markkinat välittävät rahoitusta = lainoja ylijäämäisiltä (säästäjät) talousyksiköiltä alijäämäisille (investoijat) luottamus korostuu, sopimukset ovat pitkäaikaisia luottoriski käytännössä ei vaihtoehtoa: jokainen ei voi rahoittaa investointejaan itse kulutuksestaan luopumalla (vrt asunnon 100% ennakkosäästäminen) tehoton ratkaisu kuten omavaraistalous 13 Luottamus pankkien maksukykyyn heikkeni rahoitusmarkkinoiden kriiseissä 2008 ja 2009 14
2. Suhteellisen edun periaate esimerkki kahdesta viljelijästä: F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat perunoita ja lihaa R:llä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu molemmat tekevät töitä 8 h päivässä tai lineaarinen kombinaatio 15 Tuotantomahdollisuuksien käyrät 16
17 Erikoistuminen ja kaupankäynti Miten F:n käy jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana? vrt Kiina-ilmiöstä käytävä keskustelu molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun (vaihtoehtoiskustannukset) periaatteen mukaan vaihtoehtoiskustannus (= suhteellinen hinta) on se määrä yhden hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään toisen hyödykkeen tuotantoa suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla vaihtoehtoiskustannus on pienin 18
kuten edellä 19 Erikoistuminen F erikoistuu perunan viljelyyn jos saa perunakilosta > ¼ kg lihaa R erikoistuu lihan valmistukseen jos saa perunoita halvemmalla kuin ½ kg lihaa vaihdannan toteutumisen ehto: perunan hinta lihassa mitattuna > ¼, mutta < ½ yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat, kun resurssien = ajan käyttö tehostuu 20
21 Kaupankäynti lisää kulutusta 22
23 3. Mitä voimme oppia? yksinkertaisen esimerkin opetukset pätevät yleisesti, myös maille kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen missä on paras suhteellinen etu niin kokonaistuotanto kasvaa, tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun kautta tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin suhteellinen etu mitataan tavaroissa, kaupankäynti on pohjimmiltaan tavaraa tavaroista rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta vaihdannan täytyy olla vapaaehtoista ja perustua sääntöihin, kuten omistusoikeuteen, ilman luottamusta ei synny kauppaa protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun vapaa kauppa mielletään usein nolla-summa-peliksi vrt EU27+, vapaakauppa-alueet, WTO-sopimus 24
Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu 25 Suomen ulkomaankauppa 26
Suomen vienti maaryhmittäin 2009 27 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino Markkinatasapaino ja -muotoja markkinat ovat paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat (pörssi, sähkömarkkinat, ebay, kahdenkeskinen neuvottelu ) kysyntäkäyrä = relaatio kysytyn määrän ja hinnan välillä tarjontakäyrä = relaatio tarjotun määrän ja hinnan välillä kyseessä suhteellinen eli reaalihinta, esim. P/KHI, P = nimellishinta markkinat ovat tasapainossa, kun tuotteen hinta on sellainen, että: kysyntä = tarjota kilpailulliset markkinat (ostajia ja myyjiä paljon, ettei kukaan voi vaikuttaa hintaan, kaikki ottavat hinnat annettuina) täydellinen kilpailu (markkinat kilpailulliset, tuotteet samanlaisia) monopoli (yksi myyjä, joka voi määrätä hinnan) oligopoli (muutamia myyjiä, yksittäinen myyjä voi vaikuttaa hintaan) monopolistinen kilpailu (useita myyjiä ja ostajia, tuotteissa eroja, jokainen myyjä voi asettaa oman hintansa, mutta tuotteelle on olemassa korvaava tuote) 28
Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen hyödykemarkkinat yksityinen ja julkinen kulutus tavaroiden ja palveluiden tuotanto yksityiset ja julkiset investoinnit tarjonta kotimaan kauppa tasap hinta yleinen tasapaino nettomuuttoliike, työttömyys ja räätälöinti sovellukseen ulkomaan kauppa kysyntä toimiala- ja aluedimensiot työ- ja pääomapanokset tuotannontekijämarkkinat tasap määrä kuntien ja valtion budjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan 2010, 2011 2015 2020 aikadimensio 29 Markkinatalous kotitalouksien = kuluttajien päätökset itsenäisiä (ostot, työnteko) yritysten päätökset itsenäisiä (valmistus, myynti, tuotannontekijät) tuottaja- ja kuluttajahinnat muodostuvat markkinoilla markkinat allokoivat kansantalouden tuotannolliset resurssit kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseen markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa mutta julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne eivät toimi hyvin 1. Kysyntäkäyrä tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo kuinka paljon sitä ostetaan kullakin hinnalla estimointi edellyttää tietoja: määrät, hinnat, muut kysyntään vaikuttavat tekijät 30
Kysyntäkäyrän kuvitteellinen estimointi 31 Kuluttajan valintateoria selvittää kysyntään vaikuttavia tekijöitä oletus: kuluttaja toimii rationaalisesti (valintaperusteet: Lidl vs CM) ostot tyydyttävät kulutustarpeita goods are good kuluttaja maksimoi hyötyään = tarpeentyydytyksen aste annetut tekijät: hinnat, muiden tuotteiden hinnat, käytettävissä olevat tulot, tarpeet Budjettirajoite asettaa rajat kuluttajan valinnoille Pa Xa + Pb Xb + + Pn Xn < tai = Y, jossa P = tuotteen hinta, X = määrä ja Y = tulot Hyötyfunktio kertoo mitä kuluttaja haluaa = kulutustarpeet = tarpeentyydytyksen aste U = U(Xa, Xb,, Xn) 32
Hyödyn maksimointi kuluttaja valitsee määrät = hyödykekorin asetelmassa: Maksimoi U = U(Xa, Xa,, Xn) siten, että Pa Xa + Pb Xb + + Pn Xn < tai = Y hyödyn tulee olla mahdollisimman korkea, mutta tulojen pitää riittää kulutusmenoihin optimaalinen valinta X* on se jossa MU(X) = P, jossa MU = rajahyöty MU mittaa hyödyn muutosta kun kulutetaan yksi tuoteyksikkö enemmän, oletetaan laskevaksi määrän suhteen (vrt syödyt pizzapalat Raxissa) 33 Rajahyöty MU kuvaa kuluttajan maksuhalukkuutta esittää kysyntäkäyrää eli kuluttajan valintoja tuotteen eri hinnoilla 34
Markkinakysyntäkäyrä (mk) yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on hänen päässään ja vaikeasti havainnoitavissa (vrt markkinatutkimus) mk saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien kuluttajien kysymät määrät yhteen tarvitaan yritysten markkinointia ja talouspoliittista päätöksentekoa varten 35 Markkinahinta ja rajahyödyt kun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä määrän X, jolla MU(X) = P hinta sama kaikille, joten kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat samat kuluttajille A ja B: MU_A(Xa) = MU_B(Xb) = P kuviossa: MU_A(4) = MU_B(3), kun hinta on 2 dollaria per tötterö hinta = maksuhalukkuus on sama, joten rajahyöty on sama, vaikka kulutetut määrät eroavat Erilaisia hyödykkeitä normaalihyödykkeet: kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa inferioriset hyödykkeet: kysyntä vähenee tulojen kasvaessa substituutit: toisiaan korvaavia, toisen hinnan nousu vähentää toisen kysyntää komplementit: toisiaan täydentäviä, toisen hinnan nousu lisää toisen kysyntää muut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen hinta ja kysytty määrä 36
Kysyntäkäyrän siirtyminen (a = kysyntä vahvistuu, b = kysyntä heikkenee esim tulojen muutosten takia) 37 2. Tarjontakäyrä tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä tarjotaan markkinoille kullakin hinnalla (voidaan estimoida jos on tarvittavia tietoja) tuotteet valmistetaan yrityksissä = tarjoajat yrityksen teoria opettaa mm miten tarjonta määräytyy yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan voitto = = myyntitulot tuotantokustannukset = R(X) C(X) = PX C(X), jossa R on myyntitulot (PX), C tuotantokustannukset ja X on myyty määrä voiton maksimiin pääsemisen ehto on P = MC(X) MC on rajakustannus ja kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa yhden yksikön jos P > MC, tuotantoa kannattaa kasvattaa koska tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa jos P < MC, niin päinvastoin 38
Yrityksen optimaalinen tuotanto oletettu, että kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessa optimaalinen = voiton maksimoiva valinta X* on se, jossa MC(X) = P 39 Rajakustannukset ja tarjontakäyrä rajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla vallitsevaan hintaan, jolloin se kuvaa myös tuotteen tarjontakäyrää tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten yritysten tarjoamat määrät kullakin hinnalla supplied 40
Hinta Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät tuotteen oma ja tuotantopanosten hinnat tuotantoteknologia muut tekijät siirtävät tarjontakäyrää hinta-määrä-koordinaatistossa vahvistavat tekijät => oikealle heikentävät tekijät => vasemmalle 41 3. Markkinatasapaino markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta jos P >, niin liikatarjontaa, jos P <, niin liikakysyntää kysyntä- ja tarjontafunktiot: kysyntä P = D(X), tarjonta: P = S(X) tasapaino: D(X) = S(X) => X* ja P* 42
Jäätelömarkkinoiden tasapaino 43 44
Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen MU_A(4) = MU_B(3) = 2 $ = markkinahinta MC_1(3) = MC_2(4) = 2 $ = markkinahinta tasapainotilanne! 45 4. Markkinat, resurssien kohdentuminen ja joustot rajahyöty MU(X) kertoo kuluttajien tarpeista rajakustannus MC(X) kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksista kun MU(X) = MC(X) tarpeet ja mahdollisuudet vastaavat toisiaan oletetaan, että tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ennen kysyntäkäyrä siirtyy oikealle, uusi tasapaino määräytyy tasolle P2, X2 kysynnän ja tarjonnan reagointi riippuu vastaavista joustoista 46
Kysynnän hintajousto mittaa kysynnän määrän reagoimista hinnan muutokseen on: kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna ( ) hinnan suhteellisella muutoksella (tästä lähtien symboli X = Q) e = Q/Q P/P, jossa e on jouston arvo, Q kysytyn määrän muutos, P hinnan muutos jousto on arvoltaan negatiivinen, koska hinnan noustessa kysyntä vähenee ja laskiessa kasvaa 47 48
49 Esimerkki kysyntäjouston laskemisesta keskipistemenetelmällä Tulkinta: hinnan noustessa 22 %, kysyntä laskee 67 %, eli hinnan noustessa 1 %, kysyntä laskee 3 % 50
Urbaani legenda: Saudi-Arabian ministerin poika oppi Harvardissa, että öljyn kysynnän hintajousto on -0.5. Jäi sitten miettimään mitä tärkeää kertoisi isälle oppineensa. Hän vieraili kotonaan vuonna 1972 51 Jousto kertoo siitä, miten ostajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa 52
53 54
55 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi onko em kriteerein valikoitunut markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono = toimivatko markkinat hyvin vai huonosti yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu kun kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summa on mahdollisimman korkea 1. Kuluttajan ylijäämä yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä = maksuhalukkuus - hinta, joka täytyy maksaa maksuhalukkuus voi olla > hinta esim ensimmäiseltä yksiköltä (vrt ensimmäinen pala pizzaa) kuluttajat erovat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen 56
Esimerkki maksuhalukkuudesta ja kysyntäkäyrästä 57 Kysyntäkäyrä 58
59 100 70 = 30 60
Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään kuluttajan hyöty kulutusmäärästä Q1 on alue 0BACQ1 kuluttajan menot ovat alue 0BCQ1 nettohyöty = kuluttajan ylijäämä on alue ABC 61 kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kuluttajien hyvinvointia tuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja nouse vähentää hyvinvointia 62
2. Tuottajan ylijäämä tuottajan ylijäämä mittaa sitä hyötyä, jonka myyjä saa markkinoille osallistumisesta tuottajan eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen 63 64
65 66
Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään 67 68
Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa markkinoille tuotetaan ja sieltä vaihdetaan määrä, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämillä mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin 69 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia hyvinvointiteoria tarkastelee miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin opimme edellä, että markkinat toimivat tehokkaasti kun tehokkuutta mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla tarkastelutapaa voidaan käyttää esimerkiksi hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen 1. Verotuksen kohtaanto julkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menoja verotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen markkinoilla vaihdettua määrää => yhteiskunnan kokonaishyvinvointi laskee, julkiset menot toisaalta nostavat hyvinvointia 70
verotuksen kohtaanto mittaa kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottaja vastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta asetetaan 0.50 euron vero jäätelön myyjille (esim alv = 23 %) 71 se kumpi osapuoli veron lopulta maksaa, riippuu siitä, miten veron aiheuttama hinnan korotus vaikuttaa markkinatasapainoon tämä puolestaan riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista se osapuoli maksaa suuremman osan, jonka käyttäytyminen on joustamatonta 72
73 olkoon P tuotteen hinta kuluttajalle ja T tuoteyksiköltä maksettava vero, jolloin hinta tuottajalle on P T 74
2. Verotuksen tehokkuustappio 75 76
77 78
79 80
81 82
83 3. Kansainvälisen kaupan hyvinvointivaikutus 84
85 86
87 88
89 90