Ulkoministeriö MINVA UM

Ulkoministeriö MINVA UM2018-01288 POL-30 Hämäläinen Anna-Mari(UM) 20.11.2018 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kehitysministerikokoonpanossa 26.11.2018; Suomen tavoitteet Ulkoasiainneuvosto kehitysministerikokoonpanossa kokoontuu 26.11.2018 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Virolainen. Kokouksen asialistalla ovat komission Afrikka-aloite: Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi, rahoituskysymykset (EU:n monivuotinen rahoituskehys, EU:n uusi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline sekä Euroopan Kestävän Kehityksen Rahasto) sekä lounaskeskustelussa sukupuolten tasa-arvo ja naisiin kohdistuva väkivalta. Komission Afrikka-aloite: Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi Komission tiedonanto on tärkeä lisä osana EU:n laajapohjaisen ja strategisen yhteistyön agendaa Afrikka-suhteissa. Kaiken yhteistyön tulee pohjautua EU:n globaalistrategian ja eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen mukaisiin EU:n arvoihin ja tavoitteisiin. Suomi pitää tärkeinä tiedonannossa muuttoliikettä, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevia kirjauksia. Julkisen kehitysrahoituksen avulla käynnistetyillä investointiohjelmilla on pyrittävä tukemaan talouden kestävää kehitystä ja uusien työpaikkojen luomista kohdemaihin. Valtioneuvosto korostaa nuorten ja naisten työllisyyttä sekä yksityisen sektorin vahvistamista. Kumppanimailla on oltava omistajuus hankkeiden suunnittelusta ja hanke-ehdotusten arvioinnista. Kumppanimaiden on sitouduttava liiketoimintaympäristöjen parantamiseen. Maantieteellisesti toiminnan tulee keskittyä ensisijaisesti vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin. Euroopan investointipankin (European Investment Bank, EIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (European Bank for Reconstruction and Development, EBRD) asemaa kehitysrahoituksessa tulee edelleen selkiyttää, vahvistaa ja kehittää. EU:n rahoitusarkkitehtuuria koskevissa valmisteluissa tulee korostaa EIB:n roolin asianmukaista huomioimista. EIB:n osaamista tulee hyödyntää maksimaalisesti samalla, kun mukaan otetaan myös muita toimijoita. Tiedonannossa korostettujen Afrikan laittomien rahavirtojen torjunta ja Afrikan maiden tukeminen mm. veronkannossa on keskeistä pitkän aikavälin kehityksen kannalta. Afrikan maiden hallinnoille annettava tuen ohella EU:n tulisi varmistaa, että EU:ssa tehtävät päätökset esim. veronkierron torjumista koskien palvelevat myös Afrikan maita. EU:n monivuotinen rahoituskehys, EU:n uusi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline ja Euroopan Kestävän Kehityksen Rahasto Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen ulkosuhderahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta, sekä johdonmukaisuuden ja joustavuuden lisäämisestä. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan uuteen laajaan yhteistyövälineeseen, ml. Euroopan kehitysrahaston budjetisointi. Valtioneuvosto korostaa, että jäsenmaiden ja toimielinten eri pääosastojen osallistuminen päätöksentekoon sekä jäsenmaiden sitouttaminen rahoituksen strategiseen suunnitteluun on taattava. Jäsenmaat tulee osallistaa yhteistyön ohjelmointiin prosessin kaikissa vaiheissa. Valtioneuvosto tukee naapurusto-, kehitys- ja yhteistyövälineen maantieteellistä painottamista EU:n naapurustoon, Afrikkaan, vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin. Kehitysrahoituksen fokus tulisi olla Afrikassa. Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta on

2(14) olennaista, että ulkosuhderahoitusta suunnataan myös lähialueillemme ja naapurustoon pohjoisessa ja idässä. Valtioneuvosto pyrkii varmistamaan komission ehdottamasta naapurusto-, kehitys- ja yhteistyövälineestä rahoituksen Itämeri- ja arktiselle alueelle, Pohjoiselle ulottuvuudelle sekä Venäjän kanssa tehtävälle rajat ylittävälle yhteistyölle. Suomi tukee komission ehdotusta kohdentaa nykyistä enemmän kehitysrahoitusta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. Valtioneuvosto pitää myönteisenä komission ehdotusta integroida Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR) ja Euroopan investointipankin (EIP) alla toimiva ulkoisten toimien takuurahasto yhdeksi rahoituskokonaisuudeksi. Valtioneuvosto tukee komission esitystä siitä, että uusi väline on globaali. Sukupuolten tasa-arvo ja kehitys EU:n tulee tehostaa työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tuloksellisuus edellyttää tasa-arvon edistämistä politiikkatasolla, naisiin ja tyttöihin keskittyvillä erityistoimilla ja valtavirtaistamalla tasaarvo kaikkeen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön. EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman mukainen gender-analyysi tulisi sisällyttää kaikkeen ulkosuhteisiin liittyvään toimintaan, ei ainoastaan kehityspolitiikkaan. EU:n tulee varmistaa riittävä rahoitus sukupuolten tasaarvolle sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiselle tulevassa ulkosuhderahoituksessa. Tulevassa ohjelmoinnissa on pyrittävä integroimaan sukupuolinäkökulmaa ja varmistettava sukupuolen mukaan jaotellun tiedon kerääminen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on taisteltava lainsäädännöllä, tietoisuuden kasvattamisella, parantamalla palvelujen saatavuutta uhreille erityisesti hauraissa tilanteissa ja pyrkimällä ehkäisemään haitallisia käytäntöjä kuten naisten ja tyttöjen ympärileikkauksia ja lapsiavioliittoja. Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan myös edistämällä rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti. Naisia ja tyttöjä ei tule nähdä vain konfliktien uhreina vaan aktiivisina toimijoina, joiden osallistuminen on edellytys kestävälle rauhalle. EU:n tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota konfliktien ennaltaehkäisyyn, ml. rauhanvälitystoiminnan kehittäminen ja naisten osallistuminen siihen.

Asialista: 3(14) Komission Afrikka-aloite: Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi s. 4 EU:n monivuotinen rahoituskehys, EU:n uusi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline ja Euroopan Kestävän Kehityksen Rahasto s. 8 Sukupuolten tasa-arvo ja kehitys s. 11

Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO 4(14) ALI-20/Virtanen Pirjo 13.11.2018 KEO-50/Simo-Pekka Parviainen Asia Komission Afrikka-aloite: Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 26.11.2018 Viite UM2018-01279; EU/2018/1534; COM(2018) 643 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPANEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE 12.9.2018. Tiedonanto uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista: investointeja ja työpaikkoja koskeva yhteistyö uudelle tasolle Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Pirjo Virtanen, ALI-20, p. 0295 350 541 Simo-Pekka Parviainen, KEO-50, p. 050 432 1825 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kehitysministerit keskustelevat Komission tiedonannosta COM(2018)643 uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista; investointeja ja työpaikkoja koskevan yhteistyön nostaminen uudelle tasolle. 2. SUOMEN TAVOITE Komission tiedonanto on tärkeä lisä osana EU:n laajapohjaisen ja strategisen yhteistyön agendaa Afrikka-suhteissa. Pelkällä julkisella rahoituksella ei tulevaisuudessa pystytä vastaamaan niihin valtaviin kehityshaasteisiin, joita mm väestönkasvu ja ilmastonmuutos tuovat mukanaan. Allianssi-aloitteen puitteissa kumppanit sitoutuvat toimeenpanemaan kestävän kehityksen tavoitteita yhteistyössä. Kaiken yhteistyön tulee pohjautua EU:n globaalistrategian ja eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen mukaisiin EU:n arvoihin ja tavoitteisiin. Suomi pitää tärkeinä tiedonannossa muuttoliikettä, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevia kirjauksia Julkisen kehitysrahoituksen avulla käynnistetyillä investointiohjelmilla on pyrittävä tukemaan talouden kestävää kehitystä ja uusien työpaikkojen luomista kohdemaihin. Valtioneuvosto korostaa nuorten ja naisten työllisyyttä sekä yksityisen sektorin vahvistamista. Kumppanimailla on oltava omistajuus hankkeiden suunnittelusta ja hanke-ehdotusten arvioinnista. Kumppanimaiden on sitouduttava liiketoimintaympäristöjen parantamiseen (esim. hyvä hallinto, korruption kitkentä), jotta investoinneille olisi hyvä maaperä. Toisaalta myös näiden instrumenttien osalta on säilytettävä EU:n kyky poliittiseen ohjaukseen. Maantieteellisesti toiminnan tulee keskittyä ensisijaisesti LDC-maihin (Least Developed Countries); vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin, jotka eivät muuten kykene houkuttelemaan investointeja. Tässä edellytetään myös riskinottovalmiutta. Euroopan investointipankilla (European Investment Bank, EIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilla (European Bank for Reconstruction and Development, EBRD) on vahvat näytöt

5(14) kehitysrahoituksessa ja ne ovat onnistuneet katalysoimaan hankkeisiin merkittävässä määrin myös yksityistä rahoitusta; pankkien asemaa tässä tehtävässä tulee kuitenkin edelleen selkiyttää, vahvistaa ja kehittää. EU:n rahoitusarkkitehtuuria koskevissa valmisteluissa tulee korostaa EIB:n roolin asianmukaista huomioimista. EIB:n osaamista tulee hyödyntää maksimaalisesti samalla, kun mukaan otetaan myös muita toimijoita (erityisesti EBRD ja National Promotional Banks and Institutions, NPBIs). (Erillinen e-kirje on tekeillä rahoitusarkkitehtuurista). Tiedonannossa korostettujen Afrikan laittomien rahavirtojen torjunta ja Afrikan maiden tukeminen mm. veronkannossa on keskeistä pitkän aikavälin kehityksen kannalta. Afrikan maiden hallinnoille annettava tuen ohella EU:n tulisi varmistaa, että EU:ssa tehtävät päätökset esim. veronkierron torjumista koskien palvelevat myös Afrikan maita. Pitkän aikavälin keinot, kuten rakennemuutoksen aikaansaamisen tärkeys ja työpaikkoja luovan teknologian saaminen Afrikan käyttöön jäävät tiedonannossa vähäiselle käsittelylle. Hieman epäselväksi jää myös olemassa olevien toimien (Neighbourhood Investment Platforms, NIPs; Regional Investment Platforms, RIPs) suhde uusiin toimiin. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio julkisti tiedonannon 12.9.2018. Tiedonannosta käytiin ensimmäinen alustava keskustelu kehitysministereiden ulkoasiainneuvostossa 14.9.2018. Tiedonantoa on käsitelty myös neuvoston Afrikka-työryhmässä (COAFR) 20.9.2018 ja EU:n kehitysosastopäälliköiden kokouksessa Wienissä 3.10.2018 sekä Eurooppa-neuvostossa 18.10.2018. Itävalta järjestää EU-Afrikka foorumin 18.12.2018. Vuosi sitten marraskuussa 2017 järjestettiin EU-AU huippukokous Abidjanissa, jossa julkistettiin Euroopan kestävän kehityksen rahasto. 4. TAUSTA Tiedonannossa esitetty uusi Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi edustaa uudenlaista ajattelua EU:n Afrikka-politiikassa, sillä pyritään löytämään alueellisia kasvun vetureita ja hyviä esimerkkejä. Samalla siihen selkeästi sisältyy myös ehdollisuutta, vastineeksi saamastaan tuesta Afrikan maat sitoutuvat tiettyihin uudistuksiin ja esim. hyvän hallinnon edistämiseen. Samaa ajattelua edustavat Saksan G20 Afrikka-kompaktit sekä Saksan kahdenväliset Afrikka-kompaktit. Aloite on jatkumoa marraskuussa 2017 järjestetylle AU-EU huippukokoukselle sekä kesäkuun 2018 Eurooppa-neuvostolle, joka sitoi EU:n ja Afrikan välisen yhteistyön vahvasti muuttoliikkeen hallintaan todeten, että tarvitaan uudenlaista kumppanuutta Afrikan kanssa pyrittäessä Afrikan mantereen merkittävään sosioekonomiseen muutokseen. Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmissä viitataan Allianssiin seuraavasti: Eurooppa-neuvosto pitää EU:n ja Afrikan suhteita ensisijaisen tärkeinä nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Yhteistyömme olisi nostettava uudelle tasolle, ja sitä olisi tuettava tarvittavilla resursseilla muun muassa Euroopan ulkoisesta investointiohjelmasta ja EU:n Afrikka-hätärahastosta. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista ja kehottaa jatkamaan toimia ja muun muassa esittämään konkreettisia ehdotuksia jäsenvaltioiden osallistumisesta. Tiedonannon perusajatuksena on, että muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä Eurooppa ja Afrikka voivat molemmat hyötyä huomattavasti taloudellisten ja poliittisten siteiden vahvistamisesta. Allianssin keskeisiä periaatteita ovat kumppanuus, vuoropuhelu ja sitoutuminen. Allianssi ei ole erillinen aloite, vaan se on osa laajempia EU:n ja Afrikan välisiä suhteita. Eurooppaa ja Afrikkaa

6(14) yhdistävät monet strategiset puitteet kuten YK:n agenda 2030, Cotonoun sopimus, Afrikka-EU - yhteisstrategia (JAES), Vallettan toimintasuunnitelma, AU:n agenda 2063 sekä EU:n globaalistrategia ja kehityspolitiikkaa koskeva konsensus. Allianssialoitteen avulla pyritään rakentamaan Cotonoun sopimuksen jälkeisen kehyksen vahvaa afrikkalaista pilaria ja kehittämään kumppanuuksia Pohjois-Afrikassa Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa. Aloite on keskeinen lisä pantaessa täytäntöön sitoumuksia, jotka esitettiin AU:n ja EU:n yhteisessä Abidjanin huippukokouksen julistuksessa marraskuussa 2017. Tuolloin pidetyn huippukokouksen pääteemana oli nuoriso ja nuorten työllisyys. Huippukokous toteutti EU:n strategisia tavoitteita keskinäisen sitoutumisen vahvistamisesta ja yhteistyön lisäämisestä, turvallisuudesta ja Afrikan talouskehityksestä. Allianssin pyrkimyksenä on keskittyä Afrikan taloudelliseen potentiaaliin sekä yksityisen sektorin mobilisointiin. Investointeja tulee houkutella aloille, joilla on potentiaalia luoda työpaikkoja. Tämän ohella tulee panostaa koulutustasoon ja kaupankäynnin edellytyksiin, niin mantereen sisällä kuin mantereiden välillä. Allianssissa otetaan huomioon Afrikan väestörakenne ja sen kehitys keskittymällä erityisesti nuorisotyöllisyyteen. Tiedonannon toimenpiteet tähtäävät kymmenen miljoonan työpaikan luomiseen Afrikkaan seuraavan viiden vuoden aikana. Investoinneilla tähdättäisiin työpaikkojen luomiseksi erityisesti naisille ja nuorisolle. Fokuksena ovat hauraat kontekstit, joissa on erityisen vaikeaa houkutella ulkoisia investointeja. Korostetaan erityisesti teknisen ja ammatillisen koulutuksen merkitystä, varsinkin naisille ja tytöille. Investointeja koulutukseen tarvitaan EU:lta, jäsenmailta ja afrikkalaisilta kumppaneilta. Tiedonannossa painotetaan, että investoinnit ja työpaikat ovat olennaisia muuttoliikkeen haasteisiin vastaamiseksi. Jotta tiedonannossa esitetyt toimenpiteet olisivat mahdollisia, on seuraavissa rahoituskehyksissä kiinnitettävä huomiota siihen, että instrumentit ovat kohdallaan näiden asioiden ajamiseksi. Investointien lisääminen vaatii rauhaa, turvallisuutta ja vakautta, sekä suotuisaa liiketoimintaympäristöä. Kansallisten resurssien mobilisointiin ja laittomiin pääomavirtoihin puuttumiseen tulee panostaa. Tiedonanto mainitsee, että näihin kysymyksiin panostetaan budjettitukija poliittisissa dialogeissa, sekä ulkoisen investointiohjelman myötä, ja tuen tulisi lisääntyä entisestään seuraavassa rahoituskehyksessä. Rahoituskehyksiin on ehdotettu 60 miljardin euron investointikehikkoa, joka kattaa nykyisen ulkoisten toimien takuurahaston sekä EKKR:n ja jonka hallinnointi edellyttää poliittista tahtotilaa ja vahvaa kumppanuutta. Afrikan taloudellinen integraatio nähdään hyvin tärkeänä. Pitkän aikavälin tavoitteena olisi vapaakauppasopimus EU:n ja Afrikan välillä. EPA-sopimukset toimisivat Afrikan vapaakauppa-alueen rakennuspalikoina. Rakenteellisesti Allianssi-aloite nojaa pitkälti ulkoisten investointien suunnitelmaan (ml. Euroopan kestävän kehityksen rahasto EKKR), jonka jatkosta päätetään osana rahoituskehysneuvotteluja. Myös EIB:n ja EBRD:n keskinäinen rooli EU:n ulkosuhderahoituksessa edellyttää merkittäviä lisäselvittelyjä. EIB:n ja EBRD:n keskinäistä roolia EU:n ulkosuhderahoituksessa pohtimaan on perusteilla viisasten ryhmä. Ryhmän toimenkuvaan saattaa liittyä myös laajempia pohdintoja. Tiedonannossa ehdotetaan vuoropuhelun vahvistamista investointiympäristöstä ja tarvittaessa investointisuojasta, sekä tuen lisäämistä uudistuksille, jotka parantavat liiketoimintaympäristöä, valtion varainhallintaa, läpinäkyvyyttä ja tukevat korruption vastaisia toimia. Tukimuotoina mainitaan Twinning-hankkeet, tekninen tuki ja tietojenvaihto. Tämän ohella painotetaan tarvetta tukea Afrikan maiden kykyä kerätä omia tuloja ja taistelua pääomapakoa vastaan (Afrikka menettää laittomien rahavirtojen vuoksi arviolta 50 miljardia USD vuodessa, mikä on enemmän kuin sen saama kehitysapu). Asia aiotaan nostaa keskusteluihin kumppaneiden kanssa niin poliittisessa vuoropuhelussa, kehitysyhteistyössä kuin yksityissektorin ohjelmissa. Tiedonannossa ei mainita, miten asia tullaan huomioimaan EU:n sisäisessä veronkierron torjumista koskevassa työssä (esim. yritysten

7(14) veroraportointivelvoitteet), jolla on suoria vaikutuksia Afrikan maihin. On tärkeää, että Afrikan maat pystyvät hyötymään täysimääräisesti kansainvälisen veroyhteistyön edistysaskelista, ml. lisääntyneestä tiedonvaihdosta. EU:n kokonaisrahoitusarkkitehtuuri EU:n kokonaisrahoitusarkkitehtuuri kaipaa selkeyttämistä ja tarvitaan kokonaisvaltaisempi strategia. Allianssi-tiedonannossa viitataan komission finanssiarkkitehtuuria koskevaan tiedonantoon ja nähdään komission esittämä uusi EU:n rahoitusarkkitehtuuri välineenä EU-Afrikka allianssin operationalisoimiseksi. Komissio ehdottaa itselleen aiempaa merkittävästi suurempaa roolia sekä päätöksenteossa että itse hankkeiden rahoituksessa. Mainittu uusi EU:n rahoitusarkkitehtuuri, siinä muodossa kuin komissio sitä nyt esittää, ei riittävästi huomioi Euroopan Investointipankin keskeistä roolia EU:n ulkosuhderahoituksessa. Keskeinen asiakokonaisuus tässä suhteessa on EU:n tulevaa yhtenäistä ulkosuhderahoitusvälinettä koskevat asetusneuvottelut osana yleisiä, monivuotista rahoituskehystä (MFF) koskevia neuvotteluja.

Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO 8(14) EUR-20 Mustajärvi Emilia 13.11.2018 KEO-50 Parviainen Simo-Pekka Asia EU:n monivuotinen rahoituskehys (MFF), EU:n uusi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI) ja Euroopan Kestävän Kehityksen Rahasto (EKKR+) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto kehitysministerikokoonpanossa 26.11.2018 Viite U-kirjelmä U 88/2018 vp Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Emilia Mustajärvi, EUR-20, p. 0295 350 376 Simo-Pekka Parviainen, KEO-50, p. 050 432 18 25 Johanna Rasimus, KEO-10, p. 0295 535 1767 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kehitysministerit vaihtavat näkemyksiä komission ehdotuksesta EU:n uudesta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (Neighbourhood, Development and International Cooperation Instrument, NDICI) perustamisesta rahoituskaudelle 2021 2027. Asiakohdassa keskitytään erityisesti käsittelemään Euroopan kestävän kehityksen rahastoa (EKKR+). 2. SUOMEN TAVOITE Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen ulkosuhderahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta, sekä johdonmukaisuuden ja joustavuuden lisäämisestä. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan uuteen laajaan yhteistyövälineeseen, ml. Euroopan kehitysrahaston budjetisointi. Valtioneuvosto korostaa, että jäsenmaiden ja toimielinten eri pääosastojen osallistuminen päätöksentekoon sekä jäsenmaiden sitouttaminen rahoituksen strategiseen suunnitteluun on taattava. Jäsenmaat tulee osallistaa yhteistyön ohjelmointiin prosessin kaikissa vaiheissa. Valtioneuvosto tukee naapurusto-, kehitys- ja yhteistyövälineen maantieteellistä painottamista EU:n naapurustoon, Afrikkaan, vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin. Kehitysrahoituksen fokus tulisi olla Afrikassa. Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta on olennaista, että ulkosuhderahoitusta suunnataan myös lähialueillemme ja naapurustoon pohjoisessa ja idässä. Valtioneuvosto pyrkii varmistamaan komission ehdottamasta naapurusto-, kehitys- ja yhteistyövälineestä rahoituksen Itämeri- ja arktiselle alueelle, Pohjoiselle ulottuvuudelle sekä Venäjän kanssa tehtävälle rajat ylittävälle yhteistyölle. Suomi tukee komission ehdotusta kohdentaa nykyistä enemmän kehitysrahoitusta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. Valtioneuvosto pitää myönteisenä komission ehdotusta integroida Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR) ja Euroopan investointipankin (EIP) alla toimiva ulkoisten toimien takuurahasto

9(14) yhdeksi rahoituskokonaisuudeksi. Valtioneuvosto tukee komission esitystä siitä, että uusi väline on globaali. Suomi on ottanut tarkemmin kantaa ulkosuhderahoitukseen U-kirjelmässä U 88/2018 vp. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antoi 12.6. ja 14.6. ehdotuksensa EU:n ulkosuhderahoituksesta seuraavalle rahoituskehyskaudelle 2021 2027. Työryhmätason neuvottelut ovat käynnistyneet kesällä 2018. NDICI-asetusta käsitellään neuvotteluja varten perustetussa ad hoc -työryhmässä. Puheenjohtajamaa jakoi 8.11. revisoidun kompromissiehdotuksen NDICI-asetustekstiksi, jonka kappalekohtainen käsittely alkaa 15.11. Osa jäsenmaista haluaa edelleen säilyttää erillisen Euroopan kehitysrahaston (EKR) ja erillisen rahoitusvälineen naapurustolle (ENI). Nämä kysymykset ratkaistaan rahoituskehyksiä horisontaalisesti käsittelevässä MFF-työryhmässä. Alun perin sovun rahoituskehyksistä oli tarkoitus syntyä ennen kevään EP-vaaleja ja nykyisen komission toimikauden aikana, mutta tätä ei pidetä enää realistisena. Siten neuvottelut jatkunevat vielä vähintäänkin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella v. 2019 toisella puoliskolla. Yleissovun lisäksi on käsiteltävä kaikki noin 40 erillistä lainsäädäntöesitystä. Suurin osa näistä tullee käsiteltäväksi Suomen puheenjohtajuuskaudella. Ulkosuhderahoitusjärjestelmästä keskusteltiin epävirallisessa kehitysministerikokouksessa 14.9.2018. 4. TAUSTA Komissio esittää otsakkeeseen 6 (Naapurialueet ja muu maailma) kiintein vuoden 2018 hinnoin 108,9 miljardin euron rahoitusta, mikä tarkoittaa noin 12 prosentin kasvua nykykauteen verrattuna (kasvuprosentissa on huomioitu nykyisin budjetin ulkopuolella oleva Euroopan kehitysrahasto, joka tuotaisiin komission ehdotuksessa budjetin sisään). Otsaketta 6 täydentää EU:n korkean edustajan komission tuella tekemä esitys neuvoston päätökseksi budjetin ulkopuolisesta Euroopan rauhanrahastosta (9,2 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin). Ulkosuhderahoituksen osuus ehdotetusta kehyksestä on rauhanrahasto mukaan luettuna karkeasti kymmenen prosenttia, suhteellisesti hieman nykykautta enemmän. Peruslähtökohta uudistuksessa on, että monimutkaisiin ja nopeasti kehittyviin globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nykyistä joustavampi, tehokkaampi ja yksinkertaisempi rahoitusjärjestelmä. Komissio ehdottaa laajaa naapuruus-, kehitys- ja yhteistyövälinettä, johon yhdistyisivät suurin osa erillisistä ulkosuhderahoitusvälineistä sekä nykyisin budjetin ulkopuolella oleva Euroopan kehitysrahasto. Erillisinä komissio ehdottaa säilytettäviksi humanitaarisen avun välinettä ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan budjettia, päätöstä koskien merentakaisia maita ja alueita (ml. Grönlanti), ydinturvavälinettä sekä liittymistä valmistelevaa tukivälinettä. Humanitaarisen avun ja YUTP-budjetin osalta komissio ei antanut uusia lainsäädäntöehdotuksia. Uuteen laajaan yhteistyövälineeseen yhdistetään nykyisistä välineistä kehitysyhteistyöväline (DCI), naapuruusväline (ENI), kumppanuusväline (PI), demokratia- ja ihmisoikeusväline (EIDHR), vakausväline (IcSP), ulkoisen toiminnan takuurahasto, Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), makrotaloudellinen rahoitusapu sekä tällä hetkellä budjetin ulkopuolinen Euroopan kehitysrahasto (EKR). Väline sisältää maantieteellisen pilarin kahdenvälisille ja useamman maan ohjelmille (76 prosenttia rahoituksesta). Maantieteellisiä toimia täydentää temaattinen pilari, joka keskittyy globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi (8 prosenttia), ja sen kattavuus on globaali. Näiden lisäksi ehdotukseen sisältyy nopeaa reagointia vaativiin rauhan ja turvallisuuden toimiin tarkoitettu

10(14) nopean toiminnan pilarin (4 prosenttia) sekä nykyisiin välineisiin verrattuna suurempi ohjelmoimaton osuus (n. 12 prosenttia välineestä) äkillisiin tarpeisiin ja prioriteetteihin reagoimiseksi, ml. muuttoliikkeen hallinta. Maantieteellisestä pilarista naapuruspolitiikan piiriin kuuluvien maiden osuus olisi vähintään 32 prosenttia. Saharan eteläpuolisen Afrikan osuus olisi vähintään 47 prosenttia, Aasian ja Tyynenmeren maiden osuus 15 prosenttia ja Amerikoiden ja Karibian osuus 6 prosenttia. Afrikan, naapuruston ja vähiten kehittyneiden sekä hauraiden valtioiden painoarvo kasvaa uudistuksessa nykytilaan nähden. Komission lähtökohta on, että 92 prosenttia uudella välineellä rahoitettavista toimista tulisi täyttää ODA-kriteerit. Lisäksi välineellä rahoitettavista toimista 25 prosentin tulisi toteuttaa ilmastotavoitteita ja 20 prosentin tukea inhimillistä kehitystä ml. sukupuolten tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen. Demokratian, ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon tulisi heijastua välineen toimeenpanossa kauttaaltaan. Ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu ja sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistettaisiin välineen alaisiin ohjelmiin ja toimiin. Lisäksi ne ottaisivat huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden keskinäisyhteydet. Väline edistää myös tavoitetta kohdentaa vähintään 0,7 % BKTL:sta viralliseen kehitysapuun ja 0,2 % BKTL:sta vähiten kehittyneille maille. NDICI-asetusehdotus sisältää myös määräykset välineen sisältämästä investointikehyksestä (EKKR+, artiklat 26 30), joka korvaisi nykyisen Euroopan kestävän kehityksen rahaston sekä ulkoisen toiminnan takuurahaston. Uudistetun EKKR:n tavoitteena on edeltäjänsä tavoin tukea investointeja, ja sen myötä kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Uudella EKKR+:lla ja sen piirissä myönnettävillä takuilla tuettaisiin arviolta 60 miljardin euron arvosta operaatioita. Välineen sisällä voisi olla ikkunoita, jotka on korvamerkitty tietyille alueille, kumppaneille tai sektoreille. ETA-maiden ulkopuoliset kolmannet maat voisivat rahoittaa välinettä käteismaksuilla. Jäsenmaat voisivat rahoittaa välinettä käteismaksuin ja/tai takauksin. Uuden integroidun välineen osat täydentäisivät toisiaan, sillä ulkoisten toimien takuurahastosta voitaisiin myöntää kattavasti takuita julkisen sektorin hankkeisiin, kun taas nykyinen EKKR painottuu yksityisen sektorin hankkeille myönnettäviin takauksiin. Euroopan investointipankin lisäksi EKKR+:n toimeenpanoon voisivat osallistua kaikki EU:n varainhoitoasetuksen (966/2012) mukaisen pilariarvioinnin läpikäyneet rahoituslaitokset. Komission ehdotus ei myöskään huomioi Euroopan investointipankin ulkoisen lainamandaatin käyttöä tulevaisuudessa. Komission ehdotuksesta koskien EKKR+:n hallintomallia ei selkeästi ilmene, miten komissio kykenisi varmistamaan, että sillä on käytössään investointihankkeiden arviointiin ja suunnitteluun tarvittava riittävä asiantuntemus. Ehdotuksesta ei käy ilmi, miten uudessa hallintorakenteessa vältettäisiin päällekkäisyydet jo olemassa olevien rakenteiden, kuten erityisesti Euroopan investointipankkiryhmän kanssa. Lisäksi ehdotuksesta ei ilmene, miten jäsenmaiden päätäntävalta EU:n budjettivarojen käytöstä turvataan jatkossa. Neuvottelut NDICI-välineestä ovat alkaneet heinäkuussa 2018 tarkoitusta varten perustetussa neuvoston työryhmässä. Horisontaalisista kysymyksistä keskustellaan ns. MFF-työryhmässä, joka on vastuussa laajemmista kokonaisuuksista. Jäsenmaiden alustavien kommenttien perusteella jotkin jäsenmaat kyseenalaistavat toistaiseksi naapuruusinstrumentin liittämisen osaksi laajempaa kokonaisuutta, sillä pelkäävät naapuruston erityishaasteisiin vastaamisen jäävän liian vähälle huomiolle. Toisaalta tietyt tahot katsovat köyhyyden vähentämisen jäävän liian vähälle huomiolle asetusehdotuksessa. Myös Euroopan kehitysrahaston budjetisointia on vastustettu eräin osin, johtuen pääasiassa sen vaikutuksista jäsenmaiden maksuosuuksiin. Monet maat ovat peräänkuuluttaneet mm. sukupuolten tasa-arvon kaipaavan lisäpainotusta ja toivovat kestävän kehityksen Agenda2030:n olevan vahvemmin raamittamassa esitystä. Lisäksi komissiolta on toivottu lisäselvitystä mm. jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksista rahoituksen toimeenpanoa koskevissa päätöksissä.

Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO 11(14) KEO-10 Rasimus Johanna 12.11.2018 Asia Sukupuolten tasa-arvo ja kehitys Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 26.11.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Rasimus, KEO-10, p. 029 5535 1767 Eeva-Maria Mikkonen-Jeanneret, KEO-20, p. 029 535 1707 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kehitysministerit keskustelevat lounaalla sukupuolten tasa-arvosta ja erityisesti naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Lounaskeskustelu käydään vuoden 2018 Nobelin rauhanpalkinnon voittaneiden Denis Mukwegen ja Nadia Muradin kanssa. Keskustelussa sivutaan todennäköisesti myös EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelmaa (Gender Action Plan, GAP II) sekä EU:n ja YK:n yhteistä Spotlight-aloitetta. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee tehostaa työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tuloksellisuus edellyttää tasa-arvon edistämistä politiikkatasolla, naisiin ja tyttöihin keskittyvillä erityistoimilla ja valtavirtaistamalla tasaarvo kaikkeen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön. EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman mukainen gender-analyysi tulisi sisällyttää kaikkeen ulkosuhteisiin liittyvään toimintaan, ei ainoastaan kehityspolitiikkaan. EU:n tulee varmistaa riittävä rahoitus sukupuolten tasa-arvolle sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiselle tulevassa ulkosuhderahoituksessa. Tulevassa ohjelmoinnissa on pyrittävä integroimaan sukupuolinäkökulmaa ja varmistettava sukupuolen mukaan jaotellun tiedon kerääminen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on taisteltava lainsäädännöllä, tietoisuuden kasvattamisella, parantamalla palvelujen saatavuutta uhreille erityisesti hauraissa tilanteissa ja pyrkimällä ehkäisemään haitallisia käytäntöjä kuten naisten ja tyttöjen ympärileikkauksia ja lapsiavioliittoja. Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan myös edistämällä rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti. Naisia ja tyttöjä ei tule nähdä vain konfliktien uhreina vaan aktiivisina toimijoina, joiden osallistuminen on edellytys kestävälle rauhalle. EU:n tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota konfliktien ennaltaehkäisyyn, ml. rauhanvälitystoiminnan kehittäminen ja naisten osallistuminen siihen. 3. NEUVOTTELUTILANNE Nykyinen EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintasuunnitelma (Gender Action Plan, GAP II) on voimassa vuoteen 2020 asti. Ensi vuonna aloitetaan nykyisen toimintasuunnitelman arviointi ja sen jälkeen järjestyksessä kolmannen toimintasuunnitelman laatiminen. EU:n ja YK:n yhteinen Spotlightaloite julkistettiin New Yorkissa 20.9.2017 YK:n yleiskokousviikolla. Aloite toteutetaan vuosina

12(14) 2017 2020 ja sillä on 500 MEUR alkurahoitus. Spotlight-aloitteen toimeenpanon osalta jäsenmaat ovat hyväksyneet komiteakokouksissa Latinalaisen Amerikan ja Afrikan ohjelmat. Latinalaisen Amerikan ohjelma keskittyy naisten surmien ehkäisyyn, jolle on allokoitu 50 MEUR YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Saharan eteläpuolisen Afrikan ohjelma keskittyy sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, joille yhteensä pyritään allokoimaan 100 MEUR. 4. TAUSTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien suojeleminen ja edistäminen sekä sukupuolten tasa-arvo ovat yksi EU:n ulkosuhteiden poliittisista painopisteistä. Ne ovat tasapuolisen ja osallistavan kestävän kehityksen olennaisia edellytyksiä ja itsessään tärkeitä arvoja ja tavoitteita. EU on kaikin tavoin sitoutunut edistämään, suojelemaan ja noudattamaan kaikkia ihmisoikeuksia ja panemaan kaikilta osin tehokkaasti täytäntöön naisten oikeuksiin liittyvät velvollisuudet ja sitoumukset kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen YK:n Pekingin toimintaohjelman mukaisesti sekä kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman. Nämä edellä mainitut sitoumukset on vahvistettu myös kesäkuussa 2017 allekirjoitetussa eurooppalaisessa kehityspoliittisessa konsensuksessa ja sukupuolten tasa-arvoa ja kehitystä koskevissa neuvoston päätelmissä vuodelta 2015. Naisten ja tyttöjen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen voimaantuminen ovat kestävän kehityksen Agenda2030:n ydin sekä erillisinä tavoitteina että läpileikkaavina teemoina, jotka sisällytetään kaikkiin kestävän kehityksen päätavoitteiden alatavoitteisiin ja indikaattoreihin. Koska EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintasuunnitelma koskee yleisesti kaikkia maita, myös EU:n jäsenvaltioita, on tärkeää EU:n sisä- ja ulkopolitiikan välinen johdonmukaisuus kaikilla tasoilla. Suomi painottaa myös kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien, erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantamista. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR) käsittää terveys- ja ihmisoikeusulottuvuuden. Kokonaisuudessaan se sisältää jokaisen oikeuden terveyteen, oikeaan tietoon ja itsemääräämisoikeuteen, oikeuden valita hankkiiko lapsia sekä oikeutta turvalliseen ja tyydyttävään sukupuolielämään. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet kuuluvat kaikille. Usein SRHR-toimet keskittyvät naisiin, tyttöihin ja nuoriin, koska niiden toteutumattomuuden vaikutukset ovat heidän elämässään vakavimpia, esimerkiksi koulutuksessa sekä työ- ja perhe-elämässä. Kestävän kehityksen tavoitteissa useat alatavoitteet käsittelevät seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, erityisesti SDG 3.7 ja SDG 5.6. Suomi käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet -termiä kokonaisuudessaan. Tällöin termi kattaa mm. kaikki seksuaalisuuteen liittyvät terveysasiat: seksuaalikasvatuksen, ehkäisyn, äitiysterveyden, oikeuden turvalliseen seksiin sekä tarvittaessa mahdollisuuden turvalliseen raskauden keskeytykseen. Reaktiona Yhdysvaltain seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevaan työhön kohdistamia leikkauksia käynnistettiin Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan ja Belgian toimesta "She Decides" -aloite, jonka tavoitteena on herättää huomio päätöksen vaikutuksiin ja saada rahaa kokoon, jolla osittain korvattaisiin leikkaukset. Aloitteen kautta kerätään myös joukkorahoitusta SRHR-työlle. Suomi toimi aiemmin liikkeen ns. lead championina kesästä 2017 yhdessä Etelä-Afrikan ja MexFamin kanssa. EU:n ja YK:n yhteinen Spotlight-aloite vastaa sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteisiin sekä eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen painopisteisiin. Aloite toimeenpannaan yhteistyössä YK-järjestöjen kanssa. Aloitteen pääteema on naisiin kohdistuva väkivalta seuraavasti: 1) Ihmiskauppa ja hyväksikäyttö Aasiassa; 2) Perheväkivalta Tyynenmeren alueella; 3) Seksuaalinen ja sukupuoleen kohdistuva väkivalta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; 4) Naisten surmat Latinalaisessa Amerikassa ja 5) Perheväkivalta Karibialla.

13(14) Aloite julkistettiin New Yorkissa 20.9.2017 YK:n 72. yleiskokousviikolla YK:n pääsihteeri António Guterresin, apulaispääsihteeri Amina Mohammedin, EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Federica Mogherinin ja komissaari Mimican johdolla. Aloite toimeenpannaan kolmen keskeisen YK-järjestön (UNDP, UN Women, UNFPA) kanssa. Aloitetta varten perustetaan erityinen YK-rahasto (multi-donor trust fund). Aloitteen tarkoituksena on taistella naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan laajassa merkityksessä sisältämällä fyysisen, psyykkisen, seksuaalisen ja taloudellisen väkivallan ja syrjinnän. Aloitteen tavoitteena on kattaa myös naisten seksuaalioikeuksien toteutuminen. Rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista on Suomelle tärkeä ulkopoliittinen prioriteetti ja osa YK-politiikamme painopisteitä. Monissa konflikteissa seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta esiintyy systemaattisesti ja laajasti. Rankaisemattomuuden torjuminen SGBV (sexual and gender-based violence) -rikoksista on tärkeää. Suomi kuuluu kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahaston (Trust Fund for Victims) keskeisimpiin rahoittajamaihin. Suomen temaattisena prioriteettina on ollut seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneiden uhrien tukeminen. Suomi on rahoittanut myös YK:n seksuaalisen väkivallan oikeusvaltioasiantuntijatiimin toimintaa. Lisäksi Suomi tukee hallitustenvälistä yhteistyömekanismia Justice Rapid Responsea (JRR), jonka keskeisin toiminto on tarjota valtioille ja kv-järjestöille tukea vakavimpien kv-rikosten tutkinnassa. JRR on mm. yhteistyössä UN WOMENin kanssa perustanut seksuaalisen ja sukupuoleen kohdistuvan väkivallan (SGBV) tutkintaan erikoistuneiden asiantuntijoiden luettelon.

14(14) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Afrikka, kehitysrahoitus, rahoituskehykset, tasa-arvo, UAN Ulkoasiainneuvosto, ulkosuhteet; rahoitus, naisen asema OM, STM, UM, VM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, PE, PLM, SM, TEM, TPK, VTV, YM