4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO



Samankaltaiset tiedostot
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

Sähkömagneettinen induktio

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

RATKAISUT: 21. Induktio

Magneettinen energia

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Tarkastellaan yksinkertaista virtasilmukkaa, jossa kulkee virta I ja jonka vastus on R. Liitetään virtapiiriin jännitelähde V.

Tarkastellaan yksinkertaista virtasilmukkaa, jossa kulkee virta I ja jonka V + E = IR (8.1)

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Magneettikenttä. Magneettikenttä on magneettisen vuorovaikutuksen vaikutusalue. Kenttäviivat: Kenttäviivojen tiheys kuvaa magneettikentän voimakkuutta

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

on myös magneettikentän laita, sillä Faradayn lain mukaan magneettikentän muuttaminen aiheuttaa muutosta vastustavan voiman ja siten magneettikentän

Sähkömagneettinen induktio

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Magneettikenttä ja sähkökenttä

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Elektrodynamiikka 2010 Luennot Elina Keihänen. Sähkömagneettinen induktio

Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Magneettinen induktio

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

Elektrodynamiikka 2010 Luennot Elina Keihänen Magneettinen energia

766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

DEE Sähkötekniikan perusteet

Kertausta. Haarto & Karhunen.

Fysiikka 7 muistiinpanot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

DEE Sähkötekniikan perusteet

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut.

Elektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

6. Kertaustehtävien ratkaisut

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC)

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

6.1 Sähkömagneettinen induktio

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Tarkastellaan yksinkertaista virtasilmukkaa, jossa kulkee virta I ja jonka V + E = IR (8.1)

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen.

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

FY 7, Sähkömagnetismi

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Kertaustehtävien ratkaisut

TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

7. Resistanssi ja Ohmin laki

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

VAASAN YLIOPISTO SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA: KAPPALE 1: JOHDANTO KAPPALE 2: AJAN MUKAAN MUUTTUVAT KENTÄT JA MAXWELLIN YHTÄLÖT

FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Transkriptio:

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ missä θ on pinnan normaalin ja magneettivuon tiheyden välinen kulma. Yksikkö: T m = V s = Wb (weber)

Faradayn induktiolaki Silmukan läpi kulkevan magneettivuon muutos indusoi silmukkaan lähdejännitteen, jonka Suuruus riippuu magneettivuon muutoksen nopeudesta Suunta riippuu muutoksen suunnasta E = dφ

Jos käämissä on N silmukkaa, niin niihin jokaiseen indusoituu lähdejännite, joten dφ E = N Tasaisessa magneettikentässä silmukan läpäisevä magneettivuo Φ = BAcosθ, jolloin lähdejännite N-silmukkaisessa käämissä E = N d ( BAcosθ )

Lausekkeesta E = N d voidaan todeta, että käämiin indusoituu lähdejännite, jos Magneettivuon tiheys muuttuu Silmukan ala muuttuu Magneettikentän ja silmukan tason normaalin välinen kulma muuttuu Edellisten yhdistelmänä ( BAcosθ )

Lenzin laki Induktiovirran suunta on aina sellainen, että se pyrkii estämään sen muutoksen, joka virran on aiheuttanut

Sähkögeneraattori Sähkögeneraattori muuttaa mekaanista energiaa sähköenergiaksi Perustuu Faradayn induktiolakiin Käämiä pyöritetään tasaisessa magneettikentässä, jolloin käämin silmukoiden läpi kulkeva magneettivuo muuttuu jatkuvasti

Käämissä, jossa on N silmukkaa, lähdejännite dφ E = N Magneettivuo on muotoa Φ = BAcosωt Silloin lähdejännite saa muodon E = NBAω sin ωt

Kun merkitään, että huippuarvo eli amplitudi niin lähdejännitteelle saadaan muoto E = ) E sinωt ) E = NBAω missä ω = πf

Pyörrevirrat Silmukan lävistämän magneettivuon muuttuessa silmukkaan indusoituu lähdejännite. Myös johtavan kappaleen läpäisevän magneettivuon muutos indusoi kappaleeseen lähdejännitteen, joka aiheuttaa virtoja. Näitä kutsutaan pyörrevirroiksi. Koska resistanssi on usein pieni, niin virrat voivat olla suuria.

Pyörrevirtojen sovelluksia Usein haitallisia Käytettyjä sovelluksia Pyörrevirtajarru Metallien sulatuksessa Metallinpaljastimissa Liikennevalojen lähestymistunnistimet

Induktanssi Virran muuttuessa käämissä, siihen indusoituu lähdejännite, joka pyrkii vastustamaan virran muutosta. Tätä sanotaan käämin itseinduktioksi Virran muutosta vastustavan ominaisuuden vuoksi käämiä sanotan myös kuristimeksi Induktanssin yksikkö on henry, H = V s/a

Itseinduktanssi Faradayn lain mukaan N-kierroksiseen käämiin indusoituu jännite dφ E = N Käämiin indusoitunut jännite esitetään yleensä virran avulla Amperen lain mukaan johtimen aiheuttama magneettivuon tiheys B ja siten myös magneettivuo Φ on suoraan verrannollinen virtaan I

Siis N Φ = LI Verrannollisuuskerroin L on käämin itseinduktanssi tai lyhyesti induktanssi Derivoimalla edellinen yhtälö ajan suhteen saadaan dφ di N = L Yhdistämällä tulos Faradayn induktiolain kanssa saadaan di E = L

Keskinäisinduktanssi Virran muutos käämissä 1 aiheuttaa magneettivuon muutoksen käämin sisällä, jolloin siihen indusoituu jännite.

Käämiin indusoituva jännite E Φ dφ di d di1 di1 = N = N = M 1 Missä M on käämien keskinäisinduktanssi. Tästä saadaan N Φ = MI tai N Φ = 1 Siten käämeihin indusoituvat jännitteet ovat I E1 = M ja E = M 1 d 1 1 MI di

Magneettikentän energia Käämin sisältävässä virtapiirissä kulkee virtaa, vaikka virtalähde on irrotettu piiristä. Virran kulkuun tarvitaan energiaa. Energia saadaan käämin magneettikentästä W = 1 LI

Magneettikentän energiatiheys Magneettikentän energiatiheys on sen energia jaettuna tilavuudella Käytetään käämiä esimerkkinä ja yleistetään tulos Käämille NΦ NBA Induktanssi L = = I I μ0ni Magneettivuon tiheys B = l W LI Energiatiheys ω = = = K V Al B = B μ 0

Muuntaja Ensiökäämiin, jossa kierroksia N 1, tuodaan vaihtojännite U 1. Toisiokäämiin, jossa kierroksia N, indusoituu jännite.

Ensiö- ja toisiokäämeihin indusoituvat jännitteet ovat E 1 = N 1 dφ ja E = N dφ Indusoituneiden jännitteiden suhde on sama kuin jännitteiden tehollisarvoilla ja käämien kierrosmäärillä E E 1 = U U 1 = N N 1 Tätä sanotaan muuntosuhteeksi

Häviöttömällä muuntajalla tehot ensiö- ja toisiopuolella ovat samat P = U I = U I 1 1 Häviöitä voidaan vähentää Muuntajasydän kootaan eristeellä erotetuista liuskoista Pehmeän raudan tai metallilasin käytöllä muuntajasydämessä.