Turvallisuusasiakirja

Sivu 1 / 19 2008 Turvallisuusasiakirja Anne-Mari Näsi Casa Granden Ratsutalli 29.2.2008

Sivu 2 / 19 Sisällysluettel 1 CASA GRANDEN RATSUTALLI... 3 2 TURVALLISUUDESTA VASTAAVA HENKILÖ JA HÄNEN VARAHENKILÖNSÄ... 4 2.1 Vastaava ja hänen tehtävänsä... 4 2.2 Varahenkilö... 4 3 ASIAKKAAT JA ASIAKASRYHMÄT... 5 3.1 Asiakkaat... 5 3.2 Ryhmäkt ja rajitukset... 5 4 ASIAKKAIDEN VARUSTAUTUMINEN... 6 5 TOIMINTA OLOSUHTEIDEN MUUTTUESSA... 6 6 ASIAKKAIDEN OPASTAMINEN... 7 7 MAASTOSSA RATSASTAMINEN... 7 8 HEVOSET JA PONIT... 8 8.1 Talliyrittäjän ja avustajan/ hevstenhitajan mistamat hevset ja pnit:... 8 8.2 Hithevset ja -pnit... 10 9 KENGITYS JA KAVIOIDEN VUOLEMINEN... 10 10 RAKENNUS JA RAKENTEET... 10 11 RATSASTUSVARUSTEET JA MUUT VARUSTEET... 11 11.1 Ratsastuskypärät ja muut ratsastajien sekä hitajien varusteet... 11 11.2 Satulat ja suitset... 12 11.3 Jalkasujat... 14 11.4 Ratsujen lisävarusteet ja hitvälineet... 14 11.5 Hulta hevsille ja varusteille... 15 12 RISKIEN ARVIOINTI... 15 13 ONNETTOMUUSKIRJANPITO JA ONNETTOMUUDEN SYIDEN TULKINTA... 16 14 TOIMINTAOHJE ONNETTOMUUS- JA HÄTÄTILANTEITA VARTEN... 17 14.1. Timinta ratsutallilla... 17 14.2 Hätänumern sittaminen... 17 15 CASA GRANDEN RATSUTALLIN OHJEET JA SÄÄNNÖT... 18 15.1 Yleiset tallihjeet ja -säännöt... 18 15.2 Ohjeet ja säännöt ratsastustiminnalle... 18

Sivu 3 / 19 1 CASA GRANDEN RATSUTALLI Timipaikan site: Hikanperäntie 290 43800 Kivijärvi Pstisite: Keskustie 24 C 2 4380 Kivijärvi GSM: 050-323 9160/ Anne-Mari Näsi E-mail: anne-mari.nasi@casagrandepalvelu.fi Ktisivut: http://www.casagrandepalvelu.fi/ratsastustalli/ Casa Granden Ratsutalli n tarjnnut ratsastustunteja ja ratsastusleirejä j vudesta 1997. Alkujaan talli timi Palvelusuuskunta Casa Granden alaisuudessa, mutta 1.3.2006 alkaen sitä n pyöritetty malla timinimellä. Talli timi 1998 syksyyn saakka Satakunnassa, Siikaisissa, muutaman vuden Keski- Sumessa, Kannnkskella ja vudesta 2001 Kivijärven kunnassa, Hikanperän kylässä. Ratsutalli pyrkii lumaan turvallisen ja miellyttävän lsuhteen ratsastustiminnalle. Tallin mttna nkin Turvallisuutta yksilöllisyyttä ja pehmeyttä. Ryhmätunneista n siirrytty enemmän yksityistuntien pitämiseen. Näin petuksesta saadaan entistä yksilöllisempää ja tilanteesta turvallisempaa. Tallilla n selkeät säännöt ja hjeet, jtka vat tärkeä sa turvallisuutta. Opettaja n tarkka siitä, että hjeita nudatetaan, sillä säännöt vat kaikkien turvaksi. Hevnen n jal, uljas, hien ja yleensä myös säyseä eläin, mutta hevnen n kkas, painava, vimakas ja lunnssa saaliseläin, jnka pitää lla valpas ja heti valmis pakenemaan vaaran uhattua. Nämä asiat n tärkeää muistaa ja hevsmiestaitja pitää harjitella, jtta ppisi käyttäytymään erilaisissa tilanteissa ikein. Hevsten ja pnien kanssa emme pärjää vimalla, vaan taidlla ja ymmärryksellä. Tivmme kaikkien asiakkaidemme lukevan tämän turvallisuusasiakirjan ja ennen kaikkea turvallisuushjeet ja -säännöt. Turvallisuusasiakirja perustuu Kuluttajavirastn hjeisiin (Kuluttajavirastn hjeet ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi, julkaisusarja 4/2004). Kuluttajavirast n antanut yksityiskhtaiset hjeet turvallisuusasiakirjan ja -hjeiden laatimiseen. Ohjeet vivat kuulstaa pikkutarkilta, mutta ne n laadittu siksi, että meillä kaikilla lisi mukava ja turvallinen harrastusympäristö. Ohjeet löytyvät Kuluttajavirastn sivuilta: http://www.kuluttajavirast.fi/ Tuteturvallisuuden valvntahjeet Ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Casa Granden Ratsutallin väki tivttaa kaikille turvallisia ja mukavia ratsastus ja hevstenhithetkiä!

Sivu 4 / 19 2 TURVALLISUUDESTA VASTAAVA HENKILÖ JA HÄNEN VARAHENKILÖNSÄ 2.1 Vastaava ja hänen tehtävänsä Anne-Mari Näsi Keskustie 24 C 2 43800 Kivijärvi GSM: 050-323 9160 E-mail: anne-mari.nasi@casagrandepalvelu.fi Yrittäjä, ratsutallin timinnasta ja hevsten- ja pnienhidsta vastaaminen, rganisinti ja suunnittelu Ratsastustuntien ja -leirien pitäminen, talutusratsastukset Yleinen turvallisuuden valvnta, suunnittelu ja hjeistus EA1-krtti Tulityökrtti Hygieniapassi Henkilökunnan kulutus ja harjituttaminen Alkusammutus ja ensiapuvälineistä vastaaminen Onnettmuuksien ja läheltä piti -tilanteiden raprtinti Pelastusteiden kulkukelpisuuden valvnta 2.2 Varahenkilö Juha Kskinen Keskustie 24 B 3 43800 Kivijärvi GSM: 040-857 3437 E-mail: juha.kskinen@casagrandepalvelu.fi Hevsten ja pnien hit, tallityöt Avustaja ratsastustunneilla, -leireillä ja talutusratsastuksissa Tarvittaessa tuuraaja ratsastuksen pettamisessa

Sivu 5 / 19 3 ASIAKKAAT JA ASIAKASRYHMÄT 3.1 Asiakkaat Asiakaskunta: Ktimaiset (suurin sa) ja ulkmaalaiset lmalaiset, jtka yleensä majittuvat Kivijärvellä, man kunnan asukkaat, lähikuntien asukkaat, leiriläiset ympäri Sumea (etupäässä lapsia ja nuria tyttöjä, myös naisia ja miehiä sekä pikia). Ratsastajakysely: Vakiasiakkaille annetaan täytettäväksi ratsastajakysely, jssa kysytään asiakkaan yhteystietja, lasten ja nurten hultajien nimiä, lempihevsta, tiveita yms. Palautteen kerääminen: Pääsin suullista (tunnin jälkeen tai tunnin aikana käydään ppilaan kanssa läpi kulunutta ratsastustuntia), tarjlla myös kirjallinen palautelmake, leireiltä palautelmake, palautetta saadaan myös lmamökkien vukraajilta, mnet asiakkaat antavat itse palautetta. Markkininti ja mainnta: Sähköpsti, puskaradi, ktisivut, ilmitukset paikallislehdissä ja (hevsalan lehdissä), puhelinluettel, esitteet, lmamökkien vukraajien markkininti ja esitteiden jak 3.2 Ryhmäkt ja rajitukset Ryhmäkk ratsastustunnilla: Enintään viisi ratsukka, mutta susiteltu enimmäiskk n neljä ratsukka. Js ratsastetaan vain pulella kenttää, ryhmäkk enintään neljä ratsukka, riippuen myös ratsastajien tassta ja iästä. Alittelijita ja pienempiä ratsastajia vi lla pienellä alueella vähemmän kuin kkeneempia ratsastajia. Ryhmäkk ratsastusleirillä eli leiriläisten määrä: Enintään 7-10 leiriläistä, riippuen leiriläisten ksta ja kkemuksesta (mitä hevsia/ pneja vidaan kullakin ratsastajalla käyttää), yksilöllisyys tärkeää Ryhmäkk maastssa ratsastaessa: Opettajan lisäksi enintään 4-5 ratsukka kerralla Rajitukset: Päihteiden käyttö ja humaltuneena ratsastaminen n kielletty, tupakinti ratsastaessa ja eläinten sekä tallin läheisyydessä n kielletty, kännykän käyttäminen ratsastaessa kielletty, elleivät turvallisuusvaatimukset edellytä.

Sivu 6 / 19 4 ASIAKKAIDEN VARUSTAUTUMINEN Ehjän ja ikein kiinnitetyn CE-hyväksytyn turvakypärän käyttö n pakllista ratsastaessa, hevsella ajaessa, maasta käsin työskennellessä ja hevsia/ pneja juksutettaessa kentällä. Kypärän käyttöä susitellaan myös hit- ja varustamistilanteihin. Kahisevien ja lepattavien vaatteiden käyttöä tulisi välttää, sillä hevset saattavat säikähtää niitä. Husujen n hyvä lla justavat, jissa saumat eivät hankaa ja jissa lahkeet eivät nuse. Liukkaita materiaaleja tulee välttää. Ratsastusjalkineiden pitäisi lla nilkkaa tukevat, muutaman sentin krkuisen sekä leveän kannan maavat. Lenkkareita ei pitäisi käyttää ratsastettaessa! Maastssa ratsastaessa n käytettävä kunnllisia jalkineita ja hanskja. Turvaliivin käyttö n susiteltua. Ratsastuspalveluun tulisi pukeutua sään mukaisesti Krvarenkaiden, srmusten ja lävistysten käyttämistä tulee välttää. Maastratsastuksessa täytyy tarpeen vaatiessa käyttää heijastinliiviä tai muuta kiinteää heijastinta. Pitkät hiukset n pidettävä kiinni. Talliin ja tallialueelle ei saa tuda kiria tai muita eläimiä ilman lupaa! Kirat n pidettävä kiinni ja ne eivät saa aiheuttaa häiriötä hevsille ja ratsastajille! 5 TOIMINTA OLOSUHTEIDEN MUUTTUESSA Pakkasraja n -15 celcius astetta, myös kylmä viima, kva tuuli tai myrsky, kva vesisade tai helle (nin +25-30 celcius astetta) vat esteitä ratsastukselle. Kuumemmalla ilmalla ja kvalla auringnpaisteella vidaan ratsastaa maastssa tai rauhallisesti ratsastuskentällä. Harjitukset eivät saa lla liian rankkja. Kva, rpuliainen, hyvin märkä tai vetinen, jäinen ja hyvin pehmeä phja vat esteitä ratsastukselle. Uknilman llessa päällä tai lähistöllä ei ratsasteta. Uknilman lähestyessä siirrytään mahdllisimman npeasti talliin sujaan. Riskejä ei teta! Js ympäristössä tapahtuu jtain yllättävää, esim. mttrikelkka ajaa yhtäkkiä hitse, ratsastetaan hitaampaan askellajiin, tarvittaessa pysähdytään tai tullaan ratsailta, riippuen ratsastajien tassta ja hevsten/ pnien suhtautumisesta

Sivu 7 / 19 Js jku ratsastaja putaa hevsen/ pnin selästä, muut pysäyttävät ratsunsa ja dttavat, kunnes hevnen/ pni n saatu kiinni ja kun pettaja antaa luvan jatkaa. Kaikissa tilanteissa tulee dttaa ja nudattaa pettajan antamia hjeita! Opettaja sveltaa hjeet tilanteisiin spiviksi, sillä tilanteet vat erilaisia. 6 ASIAKKAIDEN OPASTAMINEN Kaikessa pettaja ja avustaja pyrkivät tumaan esille turvallisuushjeita ja -vinkkejä, jtka myös löytyvät tallin seinältä, he tarkkailevat asiakkaiden timintaa ja antavat hjeita ja neuvja turvallisuuden ylläpitämiseksi (esim. turvavälit, varttava varpaille tallmista, hitaessa ja varustaessa kannattaa kulkea hevsen etupulelta, vetslmu...) Ennen hevsten hitamista ja ratsastustunnin alkua käydään läpi vähintään tärkeimmät turvallisuushjeet. Hevset/ pnit talutetaan etenkin alittelijiden kanssa siten, että hjat vat kaulalla (js hevnen/ pni pääsee irti, hjat eivät le heti hevsen jalissa) Opettaja/ hjaaja tarkastaa ennen tunnin alkua, että kaikki ratsut n varustettu ikein: satulat, suitset, jalkasujat ja lisävarusteet ja tarkastaa myös, että kaikki hevset/ pnit vat hyvässä kunnssa ja terveitä jka paikasta. Opettaja/ hjaaja auttaa tarvittaessa asiakasta myös kypärän svittamisessa. Muistathan, että pettaja ja avustajat vat sitä varten, että he neuvvat ja pettavat. Heiltä kannattaa kysyä, js jku asia askarruttaa. 7 MAASTOSSA RATSASTAMINEN Ohjaajalla tulee lla kännykkä mukana. Ratsastajat eivät vi lla alittelijita (ellei le kyse pienestä, tutusta, lenkistä, jlla n mukana taluttaja). Ratsastajilla tulee lla useamman vuden säännöllinen ratsastuskkemus tai ainakin tait hallita hevsta/ pnia jkaisessa askellajissa, hyvän tasapainn maava, myös esteharjituksia ratsastanut. Tarpeen vaatiessa ratsastustait testataan ennen maastlenkkiä aidatulla ratsastuskentällä. Opettaja surittaa arvin ratsastajan taittassta. Vältetään liikkumista yleisillä teillä, varsinkin vilkasliikenteisillä teillä.

Sivu 8 / 19 Kivisillä tai muutin hunphjaisilla teillä mennään vain rauhallista käyntiä. Ravaamiseen ja varsinkin laukkaamiseen tarvitaan hyvä phja ja rauhallinen ympäristö. Maastlenkillä yhden pettajan/hjaajan lisäksi n enimmillään 4-5 ratsukka. 8 HEVOSET JA PONIT 8.1 Talliyrittäjän ja avustajan/ hevstenhitajan mistamat hevset ja pnit: Tuntihevset/ pnit vat phjimmiltaan timivia, kilttejä ja ei-säikkyjä. Niitä valmentavat ja remnttiratsastavat kkeneet ratsastajat säännöllisesti, jtta ratsut pysyvät helpsti käsiteltävinä, timivina, mukavina ja lutettavina. Js ngelmia ilmenee (esim. hevnen rupeaa temppuilemaan), tetaan hevnen/ pni remnttiratsastukseen ja krjataan ngelma mahdllisimman pian. Myös ratsastustunneilla pyritään petuksessa siihen, että ratsastajat ratsastavat ikein (selkeät avut, jhdnmukaisuus, herkkyys, pehmeys, tärkeä painapu...). Hevsten ja pnien kutsumanimet n alleviivattu. Hevset (3): TESSA PRINCE EDWARD ELI EETU TONY BOY ELI TONY Pnit (2): CINDY ELI SINDI RANTA-PELTOLAN ASLAK Tessa sumenhevstamma Säkä: n. 155 cm, Pain: n. 600 kg Synt.aika: 7.5.1987 Käyttö: Ratsastustunnit sileällä, maastratsastus, kevyessä käytössä, spii alittelijille, tdella kiltti ratsu, ei-säikky Tas: n. HeB Ratsastajan painraja: n. 90 kg

Sivu 9 / 19 Prince Edward (Eetu) amerikkalaisruuna Säkä: n. 160 cm Pain: n. 550-600 kg Synt.aika: 3.5.1994 Käyttö: ratsastustunnit kkeneemmilla ratsastajilla (Eetu n vaativa) sileällä ja esteharjitukset, alkeistunneilla taluttajan tai avustajan kanssa Tas: n. HeB - hea Ratsastajan painraja: n. 90 kg Tny By amerikkalaisruuna Säkä: n. 155 cm Pain: n. 450 kg Ssynt: 05.06.1996 Käyttö: Eritasiset ratsastustunnit sileällä ja esteharjitukset, kevyt ratsastaa, herkkä, stressaa helpsti, rauhallinen, tulssa hyvä alkeisratsu, pelkää varusteiden kanssa kulkemista ahtaalla käytävällä ja viaukissa, jten kuljetettava varvasti! Tnya ei saa sita kiinni edes vetslmulla! Se pidetään hitaessakin karsinassa vapaana. Tas: n. HeC - heb Ratsastajan painraja: n. 60-65 kg Cindy (Sindi) shetlanninpnitamma Säkä: n. 105 cm Pain n. 200 kg Synt.aika: 25.6.1982 Käyttö: eritasiset ratsastustunnit sileällä ja pienet pumi- ja esteharjitukset, pirteä, saa laisktellakin, mutta timiva ratsu, kun ratsastaja saa vaatia, hyvä talutusratsastuksessa (nauttii pienistä kyyditettävistä, mutta myös kkeneemmista, ismmista ratsastajista), talviaikaan välillä ylienerginen, js liikuntaa vähän. Hum! Taluttaja mukaan tarpeen vaatiessa! Tas: n. HeB Ratsastajan painraja: n. 45 kg Rantapeltlan Aslak shetlanninpniruuna Säkä: n. 90 cm Pain: n. 150 kg Synt.aika: 21.6.1994 Käyttö: Jnkin verran ratsastustunnit sileällä, näppärä pikkuratsu, sähäkkä, vireä, mutta itsepäinen, tarvitsee varman ratsastajan tai taluttajan mukaan, spii myös ajn, tarvitsee remnttityöskentelyä, kesäisin spii hyvin talutusratsastuskäyttöön! Tas: n. HeB Painraja: n. n. 35-40 kg

Sivu 10 / 19 8.2 Hithevset ja -pnit Kiwi pttckinpnitamma Säkä: n. 132 cm Pain n. 300 kg Synt.aika: 1998 Käyttö: yksityiskäytössä, tistaiseksi ei tuntikäytössä Tas:? Ratsastajan painraja: n.55 60 kg 9 KENGITYS JA KAVIOIDEN VUOLEMINEN Talvella kengitetään hkkikengillä hevset, tarpeen vaatiessa myös pnit. Kengissä käytetään vähintään 4 hkkia/ kenkä ja lisäksi tilsakumeja etukaviissa, Tessalla myös takakaviissa (tilsakumit tuvat turvallisuutta kk ratsuklle ja ehkäisevät liukastumista sekä venähdyksiä). Hevset/ pnit kengitetään/ kavit vullaan säännöllisesti. Hkkeja lisätään ja vaihdetaan tarpeen vaatiessa. Vahvakaviisilla hevsilla/ pneilla ei tarvitse käyttää kenkiä kesällä eli vain Tessa kengitetään kesäaikana. Kengityksen jälkeen kavit rasvataan ulkpulelta, tarpeen mukaan myös muullin. Kurakelien aikaan kengityksen yhteydessä n hyvä surittaa kavin phjaan tervaus. 10 RAKENNUS JA RAKENTEET Casa Granden Ratsutalli timii vukratilissa (mistaja: Juha Hakkarainen). Nuhustöitä ei le, sillä tallissa ei le tulipesää. Tallin päädyssä n lämpökeskus, jka timii hakkeella. Se lämmittää tallin veden ja satulahuneen sekä vukraisännän asuinrakennukset. Lämpökeskus n paleristetty- ja tarkastettu ja havaittu turvalliseksi. Ratsastuskenttä: Kentän kk n 30m x 52m. Alue n aidattu, hiekkaphjainen ja valaistu (2 x 500 W tai tarvittaessa enemmän). Ratsastuskenttä sijaitsee tallin läheisyydessä. Tallialueella, hevsten kulkureiteillä, n jka pulella aidat. Selkään nusua varten kentän laidalla n kaksi puista krketta. Tarhat ja laitumet: Tarhat ja laitumet sijaitsevat tallin läheisyydessä, ja niille taluttaminen sujuu turvallisesti aitjen sisällä. Aitausten kunta tarkkaillaan säännöllisesti (päivittäin perustarkastus, kuukausittain perusteellisempi tarkastus). Aitauksissa käytetään sähköpaimenta.

Sivu 11 / 19 Talli: Kahdeksan karsinapaikkaa (kk/ karsina: 3 x 3m) Ovet: 1. päävi, 2. rehuvarast, jsta pääsee kulkemaan tarvittaessa uls rehuvarastn isn ven kautta, 3. tallin päädyssä, jsta n karsinan kautta päätyvi uls. Hevsten kuljettamiseen käytetään yleensä päätyvea. Tallissa n siis eri pulilla klme hevsten kulkuun spivaa ulskäyntivea. Satulahuneessa n lisäksi klme ihmisten kulkuun spivaa vea, eli yksi talliin päin ja kaksi suraan uls. Tallikeittiöstä pääsevät ihmiset kulkemaan suraan uls. Kaksi pääulskäyntiä n merkitty heijastavilla ulskulkureitin merkillä. Käytävän leveys: 1,5 m, sivven leveys: n. 1m, sisäkatn krkeus n. 2,5 m Ilmanlaatu: Kuivikkeina käytetään turvetta (antibakteerinen), jten se sit tehkkaasti virtsaa ja ammniakin ym. hajua. Tallissa n hyvä ilma, ei vimakkaita hajuja, jten siellä n turvallista ja miellyttävää timia. Ilmanvaiht n etupäässä lunnllista, mm. tuuletetaan, tarpeen mukaan käytetään kneellista pistpuhallinta. Tallin valaistus: Tallissa n pääsin listeputkivalaistus. Se antaa hyvän työskentelyvalaistuksen. Hevsilla/ pneilla ikkunapinta-alaa mukavasti, jten talliin tulee myös lunnnvala. Ikkunat n sujattu raudilla. 11 RATSASTUSVARUSTEET JA MUUT VARUSTEET Vastuuhenkilö: Anne-Mari Näsi (050-323 9160) 11.1 Ratsastuskypärät ja muut ratsastajien sekä hitajien varusteet Kypärien kunta seurataan ja ikeanlaisesta käsittelystä infrmidaan. Varusteet säilytetään niille varatuissa paikissaan satulahuneessa. Satulille ja suitsille vat mat telineensä ja naulansa. Kypärät säilytetään ilmavassa hyllykössä. Yleisten ratsastuskypärien käyttämisessä susitellaan kypärän alla käytettäväksi huivia tai kypärämyssyä. Ratsastuskypärät (yhteensä 10 kpl): Wembley Wrld Cap, CE-hyväksytty, kt: 1 x 54/55 musta stettu uutena vunna 1996 2 x 56/56,5musta stettu uutena 2.9.1999 ja 23.3.2000 4 x 57/58 musta stettu uutena 6.7.1999, 2.9.1999, 22.7.2002 ja 11.3.2003 1 x 59/60 musta stettu uutena 2.9.1999 1x 61/62 musta stettu uutena 6.7.1999 Eurtp turvakypärä, CE-hyväksytty: 1 x 53 ruskea stettu uutena 27.8.2002 Ratsastushanskja vi myös tarvittaessa lainata (nyppykäsine, yhdenkn).

Sivu 12 / 19 Pölysujaimet: käytettävä pölyisiä rehuja käsiteltäessä, rehuvarasta siivtessa tai muita pölyisiä ja likaisia varastja tai paikkja siivtessa, tai muuta vastaavaa tehdessä, jllin pölyä nusee ilmaan! KAIKKI TARVIKKEET JA VÄLINEET SÄILYTETÄÄN SIISTISTI JA TURVALLISUUTTA NOUDATTAEN NIILLE MÄÄRÄTYISSÄ SÄILYTYSPAIKOISSA JA NIIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUTTA SEURATAAN! 11.2 Satulat ja suitset TESSA Hubertus Flexline yleissatula, 17, ruskea, stettu uutena vunna 1993, punainen etukaari Satulavyö: tpattu, valkinen, pituus 130 cm, (satulavyön vastinremmit 3. tai 4. reikä alhaalta laskettuna) Jalustimet: Fillis, stettu uutena ja jalustinhihnat: merkki? Suitset: stettu uutena vunna 1993, englantilaistyyliset, tpatut turparemmi ja tsapanta, hjat stettu myöhemmin. Kulaimet: 145 mm, 18 mm, klmipalakulain tai pessa-kulain (lympia-kulain), jta käytetään, kun Tessa n energisempi. Kulainlevyt! Suitsien säädöt suitsia ktessa: Oikea pskiremmi 3. ylhäältä (1.kun pessa) Vasen pskiremmi 3. ylhäältä (2. kun pessa) Turpariimu 3. ylhäältä Suitsien säädöt suitsittaessa: (Alaturparemmi 2. ylhäältä (alaturparemmiä ei yleensä käytetä!) Turparemmi 1. alhaalta (tai 2. alhaalta) Leukaremmi 3. ylhäältä (2. ylhäältä) TONY BOY Wintec 500 yleissatula, 16,5 (EX 214 059), musta, stettu uutena 12.6.2001, punainen etukaari Satulavyö: Hubertus, pituus 110 cm, (satulavyön vastinremmit 3. reikä alhaalta laskettuna), stettu uutena 14.6.2001 Jalustimet ja hihnat: Fillis ja Matadr 145 cm, stettu uutena 14.6.2001 Suitset: stettu käytettynä vunna 1999, englantilaistyyliset, ei alaturparemmiä Kulaimet: 125 mm, klmipalakulaimet Suitsien säädöt suitsia ktessa: Oikea pskiremmi 2. ylhäältä Vasen pskiremmi 2. ylhäältä Turpariimu 3. ylhäältä Suitsien säädöt suitsittaessa: Turparemmi 1. ylhäältä Leukaremmi 2. tai 3. ylhäältä

Sivu 13 / 19 EETU Wintec 500 kulusatula, 17,5 (EX 207 240), musta, stettu uutena 24.4.2001, punainen etukaari Kulusatulavyö: Hubertus, pituus 65 cm, (satulavyön vastinremmit 3. reikä alhaalta laskettuna), stettu uutena 14.6.2001 Jalustimet ja hihnat: Mustat, miesten kk, stettu uutena 1993, Matadr-hihnat: 155 cm, stettu uutena 12.6.2001 Satulahupa: Hum! Käytetään vilttiä (vihreä-valkinen), sillä Eetun ih n herkkä hankaumille. Hum! Tarkkana satulidessa, että viltti tulee suraan!!! Suitset: stettu uutena 2.9.1999, musta-valkiset, englantilaistyyliset, turparemmi ja tsapanta tpatut Kulaimet: 125 mm, klmipalakulaimet Suitsien säädöt suitsia ktessa: Oikea pskiremmi 2. ylhäältä Vasen pskiremmi 2. ylhäältä Turpariimu 4. ylhäältä Suitsien säädöt suitsittaessa: (Alaturparemmi (ei yleensä käytetä) Turparemmi 3.alhaalta Leukaremmi 1. ylhäältä CINDY Wintec 500 yleisatula, 15 (EX 240 746), musta, stettu uutena 21.8.2002, punainen etukaari Satulavyö: Hubertus, pituus 90 cm, (satulavyön vastinremmit 6. reikä alhaalta laskettuna), stettu uutena 27.8.2002 Jalustimet ja hihnat: vanhat, naisten/ lasten kka Suitset: stettu uutena nin 1997, englantilaistyyliset, messinkikristeet tsapannassa ja turparemmissä Kulaimet: 11,5 mm, nivelkulaimet Suitsien säädöt suitsia ktessa: Oikea pskiremmi 1. ylhäältä Vasen pskiremmi 2. ylhäältä Turpariimu 1. ylhäältä Suitsien säädöt suitsittaessa: (Alaturparemmi ylhäältä (ei yleensä käytetä)) Turparemmi 3.tai 4. alhaalta Leukaremmi 2.tai 3. alhaalta ASLAK Pny Pad synteettinen satula, musta, käsikahvalla, stettu uutena 23.3.2004 Häntäremmi: Hum! Muista käyttää ja kysy pettajalta ikea säätö!! Satulavyö: kankainen Jalustimet ja hihnat: vanhat, naisten/ lasten kka Suitset: Kttu vanhista suitsista, englantilaistyyliset Kulaimet: 10,5 mm, nivelkulaimet Suitsien säädöt suitsia ktessa: Oikea pskiremmi 1. ylhäältä Vasen pskiremmi 1. ylhäältä

Sivu 14 / 19 Turpariimu 2. ylhäältä Oikea leukaremmi 1. ylhäältä Suitsien säädöt suitsittaessa: Turparemmi 2.tai 3. alhaalta Vasen leukaremmi 3. alhaalta 11.3 Jalkasujat Käytetään tukemaan jalkja eli niiden jänteitä ja nivelsiteitä, estämään hivutuksesta aiheutuvia lyöntejä ja klhuja ja lisäämään verenkierta. Osalla hevsista jalkasujia käytetään varmuuden vuksi tukemaan jalkja ja näin llen myös lieventämään rasitusta. Jalkasujien laittamisessa ja muutenkin hevsten/ pnien varustamisessa tulee lla tarkkana. Opettaja tai avustaja tarkastaa varustamisen ennen tunnin alittamista. Varusteiden tulee lla turvallisesti asennettu, eivätkä ne saa aiheuttaa kipua eikä vaivaa hevsille. Jalkasujat hevskhtaisesti: Tessa Etuset: jännesujat (vaaleat) Takaset: pintelit ja patjat Tny Etuset: hivutussujat (mustat) Takaset: pintelit ja patjat Eetu Etuset: jännesujat (mustat) Takaset: pintelit ja patjat Cindy Ei tarvitse jalkasujia Aslak Ei tarvitse jalkasujia 11.4 Ratsujen lisävarusteet ja hitvälineet Tarvittaessa käytetään pehmusteita satulavyössä, riimussa tai suitsissa. Martingal-apuhjaa vidaan tarvittaessa käyttää maast- tai esteratsastuksessa. Nrmaalisti ei tarvita. Tarkastus- ja hulttimenpiteet löytyvät tallihjeiststa. Varusteiden hult tehdään hit-hjeiden mukaan. Kun varusteet vat vähemmällä käytöllä, vidaan hitvälejä pidentää ja hitkertja vähentää. Varusteiden krjaukset, kun tarvetta ilmenee. Krjaukset pyritään tekemään mahdllisimman pian tarpeen humattua. Tilalla vidaan käyttää varavälineitä. Hevskhtaiset jalkasujat, limivyöt yms. vat jkaisen hevsen massa nimikkkrissa tai harjapakissa. Harjat, kammat, suat ja kavikukut säilytetään harjapakeissa. Niissä pyritään pitämään vähintään seuraavat tarvikkeet: Kavikukku/ harjayhdistelmä, lisänä vi lla tavallinen kavikukku ja kaviharja (erikseen nimetty). Hum! Kaviita harjatessa, älä harjaa ruununrajaa, sillä se vi ärsyttää ja lisätä kavin kasvua! Perusharja (pehmeä, pulikva, kvaharja, riippuu hevsesta) Dandy eli harja, jssa kvat ja pitkähköt harjakset Pölyharja, jssa pitkät harjakset Pääharja (pieni, pyöreäpäinen harja) Kumisuka Muvisuka

Sivu 15 / 19 Hum! Metallisuka n tarkitettu vain harjjen puhdistamiseen, ei hevsen harjaamiseen! Harja likaisempiin harjauksiin (häntä, kuraiset jalat yms.), kysy pettajalta, mikä se n. KAIKKI VARUSTEET SÄILYTETÄÄN SIISTISTI JA TURVALLISESTI OMILLA PAIKOILLAAN, JA NIIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUTTA SEURATAAN! MUISTATHAN, ETTÄ SATULAN PÄÄLLE EI SAA MENNÄ ISTUMAAN, KUN SATULA EI OLE HEVOSEN SELÄSSÄ. SATULAN RUNKO VOI MENNÄ POIKKI! 11.5 Hulta hevsille ja varusteille Hum! Rankan rasituksen jälkeen hevsten jalille kylmäys vedellä tai linimentillä! Kaviiden tervaus (phjasta)ja rasvaus (päältä) kengityksen yhteydessä tarpeen mukaan! Hum! Talvella kaviden puhdistuksen yhteydessä hkkien kireyden tarkastus ja tarvittaessa kiristys hkkiavaimella. Päivittäiset timenpiteet/ ratsastuksen jälkeiset timenpiteet varusteille: Kulainten hulellinen pesu Varusteet viedään takaisin mille paikilleen ja asetetaan ikeappisesti ja siististi, suitset niputetaan Js mahdllista, niin suitsien nahkasat pyyhitään nihkeällä rätillä/ sienellä ja satulasaippualla (saippuaa ei le pakk käyttää jka kerta). Suitsien ja satulan sat tarkastetaan jka käytön jälkeen. Varusteiden tulee lla mitteettmassa kunnssa. Js humataan puutteita, niihin tartutaan heti. Kerran viikssa tehtävät hittimenpiteet (Js käyttö vähäisempää, vidaan viikksiivusta siirtää): Suitsien ja satuliden sat irrtetaan ja puhdistetaan hulellisesti nihkeällä sienellä/ rätillä ja satulasaippualla. Erittäin kuiviin siin vi varvasti laittaa nahan nurjalle pulelle rasvaa tai mlemmille pulille nahanhitnestettä. Sekä satulaan että sen siin ei käytetä llenkaan rasvaa. Se vi härskiintyä satulan pinnalla tai venyttää satulavyön vastinhihnja. 12 RISKIEN ARVIOINTI Hevsen/ pnin tallminen asiakkaan varpaille/ jalalle Opastus ikeanlaiseen taluttamiseen ja hevsen/ pnin hitamiseen, turvakenkien tai muutin jämäköiden jalkineiden käyttö, pastetaan, mitä tulee tehdä, js hevnen kuitenkin astuu jalalle (ei vain vedetä jalkaa pis alta, vaan yritetään ensin saada hevsta siirtämään painaan enemmän tiselle jalalleen). Hevsen/ pnin selästä putaminen Edetään ratsastaessa tasn mukaan, pettaja ei vaadi liikaa ja esim. liian aikaisin laukkaa, ratsastajille annetaan spivat ratsut ja alkuvaiheessa n tarpeen mukaan taluttaja, tetaan humin ratsun energiatilanteet eli esim. js se n seissyt pitkään ja energinen, ei sitä

Sivu 16 / 19 anneta alittelijalle ratsastukseen, pettaja ttaa tunnin aikana turvallisuusnäkökhdat humin ja antaa hjeita sen mukaan. Putamistilanteessa jalustimeen kiinni jääminen eli rikkumaan jääminen Tarpeeksi tilavat jalustimet, ei liian leveät kengät ratsastajalla eikä kengissä khtia, jihin jalustin vi jäädä helpsti kiinni (esim. kengän tarrat...) Traumat, säikähtäminen yms. Jnkun jännittävän kkemuksen tähden Varvaisille ratsastajille annetaan rauhallisemmat ja varmemmat ratsut ja pyritään kaikessa turvalliseen ja varmaan ratsastukseen, jännittävät tilanteet käsitellään ratsastajan kanssa ja hunn kkemuksen jälkeen asiaa jatketaan mahdllisimman pian (esim. nustaan mahdllisuuksien mukaan heti selkään putamisen jälkeen.) Hevsen tai pnin ptkaiseminen tai puraiseminen tai pää klahtaa ratsastajan päähän Ratsastajille petetaan hevsen hitamiseen ja varustamiseen liittyviä turvallisuusseikkja, hevset pidetään hitaessa/ varustaessa turvallisesti kiinnisidttuina, varustaessa/ hitaessa käytetään mielellään kypärää, ratsastajille petetaan hevsen käyttäytymistapja. Hevset/ pnit rupeavat kesken talutuksen tai ratsastuksen kinastelemaan Paintetaan turvavälimatkista ja etäisyyksistä, pettaja/ avustajat seuraavat ratsastajien timintaa ja antavat tarvittaessa timintahjeita Maastssa ratsastaessa jkin yllättävä tilanne, mikä saisi hevset/ pnit pelästymään (hirvi, hiihtäjä tms.) Vältetään alueita, jilla vi khdata yllättäviä asiita, puhutaan maastssa liikuttaessa, jtta metsäneläimet tietävät väistää, pasteet ratsastusreitti / ratsastajia tms. Hevsen pillastuminen/ riuhtminen (sidttuna) hevsta ei jätetä yksin hitpaikalle, ei sidta sellaisia hevsia, jtka vivat saada paniikin kiinni kytkettyinä. 13 ONNETTOMUUSKIRJANPITO JA ONNETTOMUUDEN SYIDEN TULKINTA (ONNETTOMUUDET JA VAKAVAT VÄHÄLTÄ PITI TILANTEET) Mahdllisia nnettmuuksia tai vakavia läheltä piti -tilanteita analysidaan yhdessä Miksi tilanne pääsi tapahtumaan? Miten se pääsi tapahtumaan? Miten se tapahtui? Miten sen lisi vinut estää, mitä lisi pitänyt tehdä tai jättää tekemättä? Mitä pitäisi tulevaisuudessa tehdä/ miten timia, ettei vastaavaa pääsisi tapahtumaan? Yhdessä analysidaan myös pikku tapaukset (Vahinkkirja) ja phditaan, miten turvallisuutta vitaisiin parantaa. Tavitteena turvallinen timinta, eli ei edes läheltä piti -tilanteita! Tarpeen mukaan vähältä piti -tilanteiden raprtinti, ensin maan, tarvittaessa myös kunnan terveystarkastajalle.

Sivu 17 / 19 14 TOIMINTAOHJE ONNETTOMUUS- JA HÄTÄTILANTEITA VARTEN 14.1. Timinta ratsutallilla Yleinen hälytysnumer n tallin seinillä selkeästi humattavissa, samin myös hjeet hätänumern sittamisesta! Ilmitustaululta löytyy tallin turvallisuusvastaavan sekä varahenkilön numert. Ensiapupakkaukset ja tallin ensiapukaappi sijaitsevat ilmitustaulun läheisyydessä näkyvällä paikalla. Palsammutin (vaahtsammutin) sijaitsee tallin ilmitustaulun vieressä näkyvällä paikalla. ONNETTUMUUS- TAI MUUSSA HÄTÄTILANTEESSA OTA MAHDOLLISIMMAN PIAN YHTEYS TUR- VALLISUUSVASTAAVAAN TAI HÄNEN VARAHENKILÖÖNSÄ. TURVALLISUUDESTA VASTAAVA: ANNE-MARI NÄSI: 050-323 9160 VASTAAVAN VARAHENKILÖ: JUHA KOSKINEN: 040-857 3437 14.2 Hätänumern sittaminen YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 SOITTAMINEN HÄTÄNUMEROON: 1. SOITA HÄTÄPUHELU ITSE, JOS VOIT 2. KERRO, MITÄ ON TAPAHTUNUT 3. KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTA 4. VASTAA KYSYMYKSIIN 5. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAAN 6. LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI LUVAN.

Sivu 18 / 19 15 CASA GRANDEN RATSUTALLIN OHJEET JA SÄÄNNÖT 15.1 Yleiset tallihjeet ja -säännöt 1. Kunniita hevsta ja pnia yksilöinä. Lep- ja syöntiaikina anna niille ma rauha sen ne vat ansainneet! 2. Eläinten lähellä ja tallissa ei saa justa eikä metelöidä, eikä hevsia ja pneja saa innstaa turhaan. Talli n hevsten kti, jssa niille tulee antaa tallirauha. 3. Hevsia ja pneja ei saa rukkia ilman lupaa, eikä niille saa antaa makupalja. Hevsilla ja pneilla n mat tarkat rukinta-aikataulut ja -suunnitelmat. Makupalista ne ppivat hunja tallitapja. 4. Hevsten ja pnien aitauksiin tai karsinihin ei saa mennä ilman lupaa. 5. Tallissa, ratsastuskentän, hevsten ja pnien läheisyydessä tupakan pltt, päihteiden käyttö ja humaltuneena leminen n kielletty. 6. Pitkät hiukset n hyvää pitää hevsia käsiteltäessä ja ratsastaessa kiinni, samin krvarenkaiden, srmusten ja lävistysten käyttämistä tulee välttää. 7. Hevsia tai pneja taluttaessa tulee muistaa, että ahtaista kulkupaikista, kuten vista kuljetaan hulellisesti, niin että hevnen tai pni kulkee keskeltä ahdasta aukka tai kulkureittiä. Kapealla käytävällä hevsta ei saa kääntää! 8. Tarkasta, että prtit vat asiallisesti suljettuja ja rehuvarastn vi n kiinni. 9. Älä tu tallille muita hevsia tai eläimiä ilman lupaa. Kirien tulee ehdttmasti lla kiinnitettyinä! 10. Hevset saattavat pelästyä lepattavista kankaista, sateenvarjista ja lastenrattaista, jten pidä niitä varen ja kysy pettajalta, miten hevset suhtautuvat niihin. 11. Pidä hulta erityisesti lapsista. Opeta lapset timimaan hjeiden mukaan. 12. Var sähköistettyjä aitja! 13. Js humaat, että jkin asia ei le kunnssa, ilmita siitä välittömästi tallin henkilökunnalle. 14. Nudata tallin antamia hjeita ja sääntöjä. Ne vat tärkeitä turvallisuuden ja viihtyvyyden vuksi. Ilmitustaululta löydät hjeita ja tärkeitä puhelinnumerita. Turvallisuus n meidän kaikkien yhteinen asia, ja hjeiden nudattaminen n tärkeä sa turvallisuutta. 15.2 Ohjeet ja säännöt ratsastustiminnalle 1. Varustettaessa ja hitaessa hevsta tai pnia, hevnen tai pni n kiinnitettynä vetslmulla asianmukaiseen paikkaan. Hum! Varmista pettajalta, mitkä hevset saa sita, ja mihin khtaan hevset vi sita hitamisen ajaksi. Kaikkia hevsia ei välttämättä saa kytkeä lainkaan kiinni! 2. Ratsastaessa tulee käyttää CE-hyväksyttyä turvakypärää. Käytä kypärää mielellään myös hevsia ja pneja hitaessa tai varustaessa. Kypärä tulee lla ikein kiinnitetty.

Sivu 19 / 19 3. Käsittele kypärää hellävarin ehjä kypärä sujaa parhaiten päätä! 4. Ratsaille nusu suritetaan krkkeen päältä satuliden rungn säästämiseksi. 5. Ratsaille nustessasi, hevsen n seistävä surana paikallaan, pain kaikilla jalilla, pää ylhäällä ja hjat lyhyinä. Nuse aina satulaan hevsystävällisesti: älä töki hevsta jalallasi kylkeen, äläkä rjahda satulaan raskaasti. Vietyäsi ikean jalkasi satulan yli, aseta jalkateräsi ensin jalustimeen ja laskeudu vasta sen jälkeen pehmeästi satulaan. 6. Ratsastustunnin alkaessa ratsastajat dttavat pettajalta lupaa siirtyä kaviuralle. Yleensä alkuverryttelyt alitetaan vasta sillin, kun kaikki tunnille sallistuvat vat valmiita alittamaan. 7. Käytä asianmukaista ratsastusasua. Ratsastusjalkineiden tulee tukea ja sujata nilkkaa ja niissä tulee lla muutaman sentin krkuinen kanta. Turvakärkiset jalkineet vat susiteltavia! Mieluiten älä käytä liukkaita ja kahisevia vaatemateriaaleja. Pukeudu sään mukaan. Kylmemmällä kelillä kannattaa kypärän alle laittaa kypärämyssy tai jkin muu lämmin vaate. 8. Ilmita ratsastuksenpettajalle etukäteen mahdllisista rajitteista, sairauksista tai allergiista. 9. Ole rehellinen ratsastus- ja hevsmiestaidistasi. 10. Ennen selkään nusua, laita ratsastuskypärä päähän ja kiinnitä se kunnlla. 11. Keskity ratsastukseen. Kats aina kulkusuuntaan niin, että pysyt ajan tasalla ja vit ennakida tulevan tilanteen. Pidä hjat pitkinäkin niin, että saat ne tarvittaessa helpsti lyhyiksi. 12. Hevnen aistii helpsti mielialasi, asenteesi ja tunteesi. 13. Säilytä aina riittävä etäisyys edelläsi kulkevaan ratsukkn. Js ratsastat liian lähellä edellä levaa hevsta, se saattaa ärsyyntyä ja ptkaista. Älä myöskään ratsasta tisen ratsukn vierelle. Tämä vi laukaista hevsissa kilpailuvietin. 14. Pyri ratsastaessa mahdllisimman kevyeen apujen käyttöön. Käytä kuitenkin apuja aina niin, että hevnen reagi eikä kyseenalaista apujasi. Hevnen pitää selkeistä rajista. 15. Js putat satulasta, irrta hjista. Älä jää raahautumaan hevsen mukana. Aidatulla alueella hevsen saa yleensä npeasti kiinni. Js jku muu putaa hevsen selästä, pysy rauhallisena, pysäytä hevsesi ja rauhita sitä. Odta hjaajan hjeita. Älä huuda, js säikähdät, sillä hevnen vi pillastua kvista ja yhtäkkisistä äänistä. 16. Älä kskaan tupaki hevsen selässä tai lähellä. 17. Js mahdllista, niin älä puhu kännykkään hevsen selässä. Js sinun tarvitsee vastata puheluun tai esim. vähentää vaatetusta, pyydä pettajaa pitämään hevsta kiinni siksi aikaa. 18. Kysy pettajalta, js n jkin askarruttava asia. Opettaja n sitä varten, että hän neuv ja pastaa. (Ohjeiden phjana n käytetty Kuluttajavirastn antamia hjeita. Ne löytyvät ppaasta Kuluttajavirastn hjeet ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi, liite 6 ja 7.) KIITOS SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMISESTA, JA MUKAVIA, TURVALLISIA SEKÄ ANTOISIA HETKIÄ RATSASTUS- JA HEVOSHARRASTUKSEN PARISSA!