PULLOPOSTI VIRTU-projektin uutiskirje #2
PULLOPOSTI VIRTU-projektin uutiskirje Tässä numerossa: Yhteenveto kehittämisprojektin tuloksista Hyvinvointiteknologian käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa VIRTUhankkeen kokemuksia VIRTU-kanavan hyödyntäminen esimerkkejä hankkeen ajalta Opiskelijat VIRTU-projektissa VIRTU kanava, kustannusvaikuttava palvelu kunnille? Ikääntyneiden kokemuksia ja ajatuksia etäpalveluista VIRTU projektin tutkimus Asennettuja VIRTU-laitteita asiakkailla ja kunnissa Mitä tapahtuu VIRTUn jälkeen?
Yhteenveto kehittämisprojektin tuloksista Hyvä Lukija, Sinulla on kädessäsi VIRTU-hankkeen viimeinen uutiskirje, johon on koottu lyhyt yhteenveto hankkeen tuloksista. Kehitimme hankkeessa hyvinvointiteknologiaa hyödyntävää vuorovaikutteista etäpalvelumallia, minkä tarkoituksena on tukea saaristossa asuvien ikäihmisten kotona asumista. Vuorovaikutteisia, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ohjelmalähetyksiä on VIRTU-kanavalla tuotettu tähän mennessä yhteensä 1790. Vaikka ohjelmalähetykset päättyvätkin huhtikuuhun 2013 mennessä Suomessa ja kesäkuuhun 2013 mennessä Virossa, kehittämistyö jatkuu sekä kunnissa että ammattikorkeakouluissa. Näen, että yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista on ollut se, että hankkeessa mukana olevat kunnat ovat tunnistaneet vuorovaikutteisten etäpalveluiden hyödyt osana vanhuspalveluja. Merkittävää on, että yhteinen tahtotila on löytynyt sekä työntekijöiden, johdon että kunnan päättäjien välillä. Suomesta mukana olevat kunnat tulevat jatkamaan palvelua eri tavoin myös hankkeen päätyttyä. Viron tilanne on sen sijaan haastavampi. Tämän hetkinen videoneuvottelulaitteiden hintataso on Viron kunnille liian korkea. Kunnilla ei ole mahdollisuutta tarjota palvelua ikäihmisille ilman ulkoista rahoitusta. Yritämme hankkeen loppumetreillä vielä miettiä vaihtoehtoja, jotka edesauttaisivat virolaisia partnereita jatkamaan palvelua. Uutiskirjeen lopusta voit lukea tarkemmin partnereiden tulevaisuuden suunnitelmista. Tässä numerossa kerromme myös, miten olemme hankkeessa arvioineet vuorovaikutteisten etäpalveluiden kustannusvaikuttavuutta. Uutiskirjeessä kuntien kotihoidontyöntekijät pohtivat uudenlaisen työmenetelmän etuja. Millä tavoin laitteita voi hyödyntää ikäihmisten kotihoidossa? Lisäksi VIRTU-hankkeessa mukana olleet ikäihmiset kertovat omista kokemuksistaan. Lopuksi haluan lämpimästi kiittää kaikkia hankekumppaneita, sidosryhmien edustajia ja ennen kaikkea hankkeessa mukana olleita ikäihmisiä hienosta matkasta, jonka olemme yhdessä tehneet. Matka on sisältänyt haasteita ja yllätyksiäkin, mutta ennen kaikkea yhdessä tekemistä ja oppimista. Osoitteessa http://www.virtuproject.fi/fi voit lukea lisää VIRTU-hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista. Heidi Tuominen Projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
Hyvinvointiteknologian käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa VIRTU-hankkeen kokemuksia (perustuu Kaisa Jokelan artikkeliin VIRTU-julkaisussa) Hyvinvointiteknologian käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuten VIRTU-kanavan kaltainen toimintatapojen uudistaminen, vaatii panostusta sekä käyttöönoton alkuvaiheessa että käytön juurruttamisessa. Uusien menetelmien juurtumiseksi ja pysyvän muutoksen saamiseksi on tehtävä paljon työtä. Teknologian käyttöönottovaihe on suunniteltava huolellisesti sekä teknologian hyödyntämisen eri näkökulmat on huomioitava kehittämissuunnitelmaa tehtäessä. Uuden työmenetelmän hyödyt on pystyttävä määrittelemään ja kehittäjien ja työntekijöiden välillä on oltava avoin keskusteluyhteys, jotta saadaan selville minkälaiset ratkaisut toimivat ja mitkä eivät. Jo kehittämisprojektin suunnitteluvaiheessa työntekijöiden rooli uuden työmenetelmän käyttöönotossa tulee selvittää, sillä he ovat avainasemassa kehittämisprojektin onnistumisessa. Työntekijöiden sitoutuminen kehittämistyöhön onnistuu parhaiten osallistavalla työotteella, jossa työntekijät itse määrittelevät kehittämistarpeet ja niihin soveltuvat ratkaisut. Uusien työmenetelmien käyttöönotto kohtaa aina myös vastustusta, mutta sitä voidaan lieventää sitomalla kehittämistoimet kiinteästi arjen toimintoihin ja toimintaympäristöön. Kolme tärkeintä tekijää onnistuneessa terveydenhuollon hyvinvointiteknologiahankkeissa ovat: 1) teknologian on oltava helppokäyttöistä ja sen tulee kohdata käyttäjän tarpeet 2) esimiesten ja kehittämistyötä tekevien tulee avoimesti kertoa hankkeesta sen jokaisessa vaiheessa 3) työntekijöiden tulee saada kehittää osaamistaan ja heidät tulee osallistaa kehitystyöhön Naantalin kaupungin kotihoidon työntekijät käyttivät VIRTU-laitetta monin eri tavoin. Osa kotihoidon työntekijöistä teki laitteen avulla etäkotikäyntejä tarkistaakseen asiakkaiden vointia kun taas vanhainkodin työntekijät tuottivat kanavalle erilaisia palveluita kuten lääkärin konsultaatioita etäpalveluina. Alussa VIRTU-laite koettiin
hankalana välineenä, mutta laite koettiin myös uutena ja erilaisena tapana tuottaa vanhuspalveluita. Hoitohenkilökunnan mielestä olisi ollut parempi, jos alussa he olisivat voineet käyttää laitetta sisäisiin tarkoituksiin jo ennen kuin laite vietiin vanhuksille. He olisivat voineet harjoitella laitteen käyttöä olemalla yhteyksissä toisiinsa ja se olisi hyödyttänyt myöhempää laitteen käyttöä. Tämä olisi myös vähentänyt uuden työmenetelmän tuottamaa epävarmuutta. Hoitajien kokemukset laitteesta olisivat myös helpottaneet laitteen markkinointia potentiaalisille asiakkaille. Yksi suurimmista haasteista hankkeen alussa oli oikeanlaisen kohderyhmän löytäminen. Myöhemmin, kun työntekijät olivat hankkineet kokemusta laitteen käytöstä ja hyödyistä, he kykenivät arvioimaan siitä parhaiten hyötyviä asiakkaita. Laajempi koonti hyvinteknologian käyttöönottoon liittyvistä asioista löytyy VIRTU-hankkeen julkaisusta. Tämä tsekkauslista perustuu kirjallisuuden lisäksi VIRTU-hankkeen kokemuksiin.
VIRTU-kanavan hyödyntäminen esimerkkejä hankkeen ajalta Hankkeen aikana VIRTU-kanavaa on käytetty aktiivisesti kotihoidossa, palvelukeskuksissa, vanhainkodeissa sekä sosiaalityöntekijöiden työvälineenä. Alla on listattu kaikki ne erilaiset toimintamuodot, joissa VIRTU-kanavaa on hyödynnetty: Kotihoito: kotisairaanhoitaja on kertonut laboratoriotulokset kanavan kautta asiakkaalle lääkehoidon varmistaminen: esimerkiksi kun tuttu lääke on muuttunut ulkoasultaan, on hoitaja varmistanut asiakkaalle, miltä vanha lääke nyt näyttää kotihoidon käynti, jossa varmistetaan miten asiakas voi Lääkärin konsultaatio ihottumaepäilyssä: lääkäri diagnosoi mm. vyöruusun VIRTUkanavan kautta. asiakkaan diabeteksen hoitotasapainon tarkistus kotihoidon lisäkäynti asiakkaan turvattomuuden ja rauhattomuuden vähentämiseksi kotiuttamisen jälkeiset yhteydenotot toipilasajan tukena fysioterapia lääkärin etävastaanotto saaristossa asuvalle asiakkaalle, voi korvata joitain käyntejä vastaanotolla iäkkään kotona selviytymisen seuranta jo ennen kuin asiakkaana kotihoidossa mielenterveyspotilaalle kohdennetut palvelut kotona selviytymisen tueksi. Lisäksi lääkkeenoton seuranta. omaishoitajan tukeminen sosiaalityöntekijän keskusteluilla VIRTU-kanavan kautta lounastilauksen tekeminen VIRTU-kanavan kautta, kun asiakkaalla on liikkumisen vaikeuksia; menusta keskustellaan ja sovitaan mihin aikaan lounas toimitetaan (Virossa) muistihäiriöisen asiakkaan kotona asumisen tukeminen yhdessä omaisen kanssa; omainen soittaa PC-yhteydellä päivittäin asiakkaalle, ja he puhuvat asiakkaan äidinkieltä (vrt. ruotsinkieliset alueet) Päiväkeskustoiminta ja hallinnolliset hyödyt: kanavan välityksellä voi tuottaa täydennyskoulutusta kotihoidon työntekijöille (säästää matka- ja aikakustannusta, saavutettavuus lisääntyy) osastokokoukset eri kotihoidon yksikköjen välillä Rymättylässä, Merimaskussa ja Naantalissa. päiväkeskustoiminnan lähettäminen VIRTU-kanavan kautta kotona asuville VIRTU käyttäjille Palvelukeskus Kummelista lähetetyt tuolijumppa-tuokiot. Jumppaa ohjaa fysioterapeutti, joka tuntee kanavan käyttäjiä. kunnan tuottamat viikoittaiset (4-5 kertaa) ryhmälähetykset, joiden sisältö vaihtelee fyysisen toimintakyvyn tukemisesta muistipeleihin ja paneelikeskusteluihin. Mukana
lähetyksissä on myös vierailevia ohjelmatuottajia kuten terveydenhuollon ammattilaisia, sosiaalityöntekijöitä, toimittajia, kirjastonhoitajia jne. Kanava kohtaamispaikkana: omaisten yhteydenotot; iltasoitot varmistamaan, että vanhus voi hyvin, lääkäriajasta sopiminen, hygieniaan liittyvät keskustelut, kauppalistan tekeminen ym. VIRTU-kanava on kohtaamispaikka silloin, kun asiakas ja omainen asuvat kaukana toisistaan ikäihmisten oma keskustelufoorumi kanavan kautta saa uusia ystäviä Näiden VIRTU-kanavan palveluiden lisäksi hankkeessa mukana olleiden neljän ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat useita kertoja viikossa lähettäneet ohjelmaa VIRTU-kanavalle viimeisen kahden vuoden ajan. Näin voidaan myös varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaisilla on riittävät valmiudet hyödyntää teknologiaa työssään. Kolmannen sektorin toimijat, muut ohjelmatuottajat sekä ikääntyneet itse ovat olleet varmistamassa monipuolisen ohjelmasisällön VIRTU-kanavalla..
Opiskelijat VIRTU-hankkeessa (Artikkeli perustuu VIRTU-julkaisun Suvivuo, Kinos, Kuikkaniemi & Asteljoki artikkeliin sekä restonomiopiskelijoiden haastatteluun) VIRTU-kanavan Suomessa lähetetyistä ryhmäohjelmalähetyksistä valtaosan ovat tuottaneet ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Ryhmälähetysten sisältö on vaihdellut fyysistä toimintakykyä ylläpitävästä ohjauksesta mielen virkistykseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään tietoon ja neuvontaan. Ohjelmalähetykset on suunniteltu etukäteen opettajan ohjauksessa. Hankkeen aikana tuotettiin yhteensä noin 1790 vuorovaikutteista ohjelmalähetystä ja opiskelijoiden osuus näistä on 900 lähetystä. Suurin osa hankkeessa mukana olleista opiskelijoista on ollut sosiaali- ja terveysalalta, mutta mukana ovat olleet myös muun muassa restonomi- ja tradenomiopiskelijoita. Opiskelijat ovat kokeneet vuorovaikutteisen etäohjauksen melko helpoksi, vaikka ohjaus poikkeaakin perinteisestä asiakkaan tapaamisesta. Erityisesti opiskelijat pitävät tärkeänä asiakkaiden mahdollisuutta omien kokemusten ja kuulumisten kertomiseen ja vapaaseen keskusteluun kanavan välityksellä. Toki ohjelmalähetysten tieto-osuudella on tärkeä rooli niin terveyden edistämisen kuin opiskelijan oppimisen näkökulmista. Opiskelijoiden mielestä ohjelmalähetyksiin voisi lisätä vieläkin enemmän toiminnallisuutta, kuten visailuja, pelejä ja liikuntatuokioita. Kuitenkin olennaisena asiana opiskelijat pitivät asiakaslähtöisyyttä: sisältötoiveita tulee kysyä asiakkailta itseltään Hankkeessa mukana ollut restonomiopiskelija Heli Karhi kertoo: No projektin aikana me ymmärrettiin, et mitä kaikkee tämmönen laaja projekti voi pitää sisällään. Ollaan opittu ainakin vanhuksista paljon ja heidän näkökulmaa projektimme teemaan, joka oli käytettävyys. Kaikkein parasta tässä hankkeessa on ollut, että ollaan päästy tekemään aitoja asioita, eikä ainoastaan paperitöitä.
VIRTU kanava, kustannusvaikuttava palvelu kunnille? (perustuu Koivumäen ja Nygårdin artikkeliin VIRTU-julkaisussa) VIRTU-kanavan ohjelmalähetyksten pääasiallinen tavoite on tukea ikääntyneiden itsenäistä kotona asumista, ehkäistä syrjäytymistä ja parantaa heidän turvallisuuden tunnettaan. Tätä toteutetaan tuottamalla ennaltaehkäiseviä palveluita erityisesti syrjäseuduilla asuville ikääntyneille. Asiakkaan palvelusta saama hyöty on elämänlaadun parantuminen tai joidenkin kohdalla elämänlaadun ennallaan pysyminen, mikä on yksi kotona selviytymisen edellytys. Palvelun kustannusvaikuttavuuteen vaikuttaa monia eri tekijöitä. VIRTU-projektin kokemusten perusteella määrittelimme alla olevat kustannusvaikuttavuuteen liittyvät tekijät: Määrälliset tekijät: panosten ja tuotosten välisten kustannusten suhde, kuten teknologian ja käytetyn työajan suhde tuotetun palvelun määrään työhön käytetyn ajan ja matkakulujen väheneminen vähentyneet laitoshoitopäivät muut teknologian tuottamat taloudelliset hyödyt (esim. etänä tuotettu henkilökunnan koulutus) Laadulliset tekijät: palvelun tuottamiseen tarvittavien sisäisten työprosessien laatu palvelun vaikutus työilmapiiriin palvelun vaikutus asiakkaiden turvallisuuden tunteeseen, sosiaalisiin suhteisiin ja elämänlaatuun palvelun vaikutus asiakkaiden omaisiin Osa kustannusvaikuttavuuden tekijöistä on helposti mitattavia, mutta tietyt tekijät ovat vaikeasti mitattavia. VIRTU-hankkeessa kerättiin sekä määrällistä että laadullista vaikuttavuustietoa. Määrällistä tietoa kerättiin ikääntyneiden selviämisestä jokapäiväisissä toiminnoissa (IADL), heidän elämänlaadustaan (WHOQOL), käyttäjien
käyttöaktiivisuudesta ja heidän kokemista hyödyistä. Lyhyen aikavälin kustannuksia ja palvelusta saatuja hyötyjä on hankkeen aikana myös kyetty laskemaan. Etäpalvelukäynnit säästävät työ- ja matkustusaikaa ja lisäksi etäpalvelua voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, esim. etäkoulutukseen, mikä säästää henkilöstön matkakustannuksia. Elämänlaadun yksi tärkeimpiä tekijöitä ovat sosiaaliset suhteet. Asiakashaastatteluissa nousi esille, että VIRTU-kanavan palvelut ovat lisänneet käyttäjien sosiaalisia kontakteja kotona asuvien iäkkäiden keskuudessa. On viitteitä siitä, että palvelulla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden elämänlaatuun. VIRTU-hankkeen toimintakausi on ollut lyhyt ja toiminnassa mukana olleita käyttäjiä verrattain vähän. Tämä vuoksi palvelun pitkäaikaisvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida. Emme ole myöskään mitanneet kaikkia tässä artikkelissa esitettyjä kustannusvaikuttavuuden osatekijöitä. Voimme kuitenkin todeta, että mikäli etäpalvelu on toteutettu laadukkaasti, se voi tuottaa vaikuttavuutta monella eri tasolla, sekä aineellisella että aineettomalla. Tämä tukee väitettä etäpalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Haasteena on vielä tulevaisuudessa mitata ja todentaa palvelun pitkän aikavälin kustannusvaikuttavuus.
Ikääntyneiden kokemuksia ja ajatuksia etäpalveluista VIRTU projektin tutkimus (perustuu Santamäki Fischerin, Häggblomin, Julinin ja Nygårdin artikkeliin VIRTUjulkaisussa) Lisääntynyt turvallisuuden tunne Vastausten mukaan (kuva 1) palvelu on vaikuttanut myönteisesti ikääntyneiden arkeen ja se on lisännyt heidän turvallisuuden tunnettaan. Vastauksissa nousi esiin mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin, moni tunsi olonsa vähemmän yksinäiseksi ja kokivat saaneensa uusia ystäviä. Mahdollisuus olla yhteydessä kotihoitoon tai muihin vanhuspalveluiden henkilökuntaan lisäsi turvallisuuden tunnetta. Ne jotka eivät kokeneet turvallisuuden tunteensa lisääntyneen, asuivat lähellä ystäviä tai omaisia. Ongelmia teknologiasta Teknologiaratkaisu ei ole ollut optimaalinen. Monet ikääntyneet raportoivat äänikatkoksista ja kuvan pätkimisestä sekä internetyhteyden ongelmista. Toisaalta monet näistä ongelmista tapahtuivat projektin alussa. Osa koki, ettei saanut teknisiin ongelmiin riittävästi apua, kun taas toiset olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa apuun. Osa oppi projektin aikana jopa itse ratkaisemaan joitain ongelmia. Myös asiakkaiden välisissä
kahdenkeskeisissä yhteyksissä on ollut haasteita. Kyselyn mukaan teknologian epäluotettavuus heikensi ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta. Sosiaalinen verkosto Useimmat ikääntyneistä kokivat yhteydenpidoin toisiin ikääntyneisiin helpoksi ja he myös arvostivat tätä mahdollisuutta. Osa käyttäjistä ei kokenut kahdenkeskeisiä yhteydenottoja tarpeelliseksi, vaan he osallistuivat vain yhteislähetyksiin. Monet olivat sitä mieltä, että yhteydenpito laitteen avulla on luonnollista, kuin olisi toisen kanssa samassa huoneessa. Toisaalta, toisille oli luontevampaa keskustella kahdenvälisissä yhteydenotoissa kuin ryhmälähetyksissä. Ikääntyneiden ajatuksia palvelusta Kysyimme lisäksi, miten käyttäjät ovat kokeneet opiskelijoiden tuottamat VIRTUlähetykset sekä mitä he ajattelevat VIRTU-laitteen käytöstä kotihoidossa. Moni vastaajista oli sitä mieltä, että opiskelijoiden lähetykset olivat todella hyviä. Eräät pitivät jumpasta, toiset erilaisista kysymyssarjoista tai muistipeleistä tai enemmän faktapitoisista tietoiskuista. Ne vastaajat, joilla oli omaisyhteys, pitivät palvelusta. Muutamilla käyttäjillä on myös säännölliset etäkotikäynnit ja he ovat palveluun tyytyväisiä. Joillakin käyttäjistä on epäsäännöllisiä kotihoidon etäyhteydenottoja, jotkut käyttäjistä ovat iloisesti yllättyneitä kotihoidon yhteydenotosta. Eräät käyttäjistä ovat epävarmoja siitä, vastaako kotihoito soittoon vai ei.
Yhteenveto Yhteenvetona voidaan todeta, että VIRTU kanava on arvostettu ja pidetty palvelu erityisesti lisääntyneen yhteydenpitomahdollisuuden vuoksi. Se on myös vaikuttanut myönteisesti käyttäjien kokemaan elämänlaatuun. Teknologiset ongelmat ja ongelmat internetyhteydessä tuottavat ajoittain käyttäjien turhaantumista, mutta suurin osa näistä on ratkaistavissa. Lisäksi huomioitavaa on, että toimiva teknologia ja hyvin suunniteltu käyttöönotto on palvelun kannalta tärkeää, sekä työntekijöiden että ikääntyneiden turvallisuuden tunteen näkökulmista.
Tämän lisäksi ammattikorkeakouluissa (Turun amk, YH Novia, Laurea ja Högskolan på Åland) on yhteensä 7 laitetta.
Mitä tapahtuu VIRTU-projektin jälkeen? Turun ammattikorkeakoulu ja Naantalin kaupunki Naantalin kaupunki tarjoaa vuorovaikutteista etäpalvelua ikäihmisille myös jatkossa. VIRTU-projektissa aktiivisesti mukana olevilla asiakkailla on halutessaan mahdollisuus pitää laite (noin 10 kpl). Ohjelmasisällön tuotanto jatkuu Turun AMK:sta Kylä-palveluna. Kylä-palvelussa ovat aluksi mukana Naantali ja Pöytyä, mutta palvelua tarjotaan myös muille vuorovaikutteisista etäpalveluista kiinnostuneille kunnille. Yrkeshögskolan Novia, Parainen ja Kemiönsaari Noviassa käynnistyy jatkohanke, jonka tavoitteena on juurruttaa vuorovaikutteinen etäpalvelu kuntiin. Novia on saanut toiminnalleen ulkoisen rahoituksen laitteille kahdeksi vuodeksi. Novia etsii kuitenkin rahoitusta koko hankkeelle. Ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista (Novin Turun ja Vaasan yksiköt, Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu ja Arcada) muodostuva verkosto auttaa kuntia uuden palvelumallin omaksumisessa. Maaliskuussa 2013 Novia aloitti Ikäihmisten etäpalvelut erikoistumisopinnot, joiden tarkoituksena on levittää ja juurruttaa uusi työskentelytapa sosiaali- ja terveydenhuoltosektorille. Erikoistumisopintojen osallistujat ovat pääasiassa sairaanhoitajia eri kuntien vanhustyösektorilta. Parainen ja Kemiönsaari pitävät 6-7
VIRTU-projektin laitetta ja Novian opiskelijat jatkavat ohjelmasisällön tuottamista asiakkaille. Laurea-ammattikorkeakoulu ja Sipoon kunta Laurea jatkaa vuorovaikutteisten etäpalvelujen kehittämistyötä. Laurean mukaan teknologia ja palvelumalli tarvitsevat vielä kehittämistä ollakseen toimiva työväline kotihoidon sektorilla. Sipoo jatkaa etäpalvelujen tarjoamista ikäihmisilleen. Projektissa mukana olevilla on mahdollisuus pitää laite. Sipoossa on suunnitteilla uusi hanke, jossa yläkoulun oppilaat ja ikäihmiset voivat olla yhteydessä toisiinsa etäpalvelujen kautta. Sipoo on kiinnostunut myös muista potentiaalisista ratkaisuista.. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaan kunnat Ahvenanmaan AMK on saanut kahden vuoden jatkorahoituksen Ahvenanmaan maakuntahallitukselta. Tavoitteena on saada kaikki Ahvenanmaan kunnat ottamaan uusi palvelumalli käyttöön. Noin 20:lle VIRTU-projektin ikäihmiselle tarjotaan mahdollisuutta pitää laite, minkä lisäksi uusille asiakkaille tarjotaan laitetta. Saarenmaan kehittämiskeskus ja Viron kunnat Viron partnereilla ei ole mahdollisuutta jatkaa etäpalvelua laitteiston korkean hinnan vuoksi. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi Skype Premium, joka tarjoaa videoneuvotteluja 10 hengen kesken, mutta käyttöliittymästä tulisi kehittää vielä yksinkertaisempi. Skype on edullinen ja helppo käyttää myös ikäihmisille, mikäli heitä neuvotaan riittävästi. Lisäksi haasteena on löytää sisällöntuottajia tulevaisuudessa, sillä Kuresaaren kunta tarjoaa vähemmän lähetyksiä, mutta toimivan palvelun kannalta olisi tärkeää tarjota korkeatasoista sisältöä päivittäin. Yhteistyö jatkuu Projektin aikana on havaittu, että pienissä kunnissa (esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Saarenmaalla) yhteistyö kuntien välillä on välttämätöntä. VIRTU-projektin aikana muodostunut partneriverkosto aikoo pitää yhteyttä ja tavata säännöllisesti myös tulevaisuudessa.