Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista teoistaan ja valinnoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan työllä ja yhteisillä päätöksillä. Lukio-opetuksen lähtökohtana on ihmisoikeuksien ja elämän kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja Euroopan unionissa ovat, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lapinlahden lukion omia painotusalueita ovat kansainvälinen yhteistyö, kulttuuriperinnön vaaliminen ja taide. Kansainvälisyys näkyy mm. opintomatkoina ja vierailuina ulkomaille. Kulttuuriperintöön syvennytään kaikin aistein. Taide opiskellaan osana arkitodellisuutta. Koulu pyrkii esimerkiksi oppilaskunnan toiminnan kautta aktivoimaan opiskelijoita vaikuttajiksi yhteisten asioiden hoitamisessa, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa asioissa. OPISKELIJAN TUKEMINEN Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat oleellinen osa opiskelijahuoltoa. Opiskelijoiden osallistuminen oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen on osa opiskelijahuoltoa. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Ennaltaehkäisevää opiskelijahuoltotyötä tekevät lukiolla opiskelijoiden kanssa työskentelevät henkilöt yhteistyössä kotien kanssa. Lähtökohtana kotien kanssa tehtävässä yhteistyössä on, sekä aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen, että huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi
a) Kouluterveydenhoito Lukioaikana opiskelijoilla on terveystarkastus vuosittain. Kaikille tehdään 2. vuonna lääkärintarkistus. Tarkastus on samalla kutsuntatarkastus. Terveydenhoitaja hoitaa tarkastusten lisäksi sairaanhoito- ja ensiapuasioita sekä ehkäisyneuvontaa. b) Työympäristön turvallisuus Terveydellisten olojen tarkastaminen (kansanterveyslaki), jonka suorittavat terveysvalvonta, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä koulun edustaja. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (työturvallisuuslaki). c) Kouluruokailu Kaikille koulun opiskelijoille tarjotaan päivittäinen kouluruokailu, jossa huomioidaan erityisruokavaliot. d) Päihteet ja huumeet Tupakointi koulualueella on kielletty. Päihtyneenä kouluun tulo ja päihteiden käyttö koulussa on kielletty (ml. huumausaineet). Mikäli lukion työntekijä epäilee nuoren käyttävän päihteitä asia tulee selvittää. Lukiossa noudatetaan Lapinlahden kunnan yleistä huumausaineiden käyttäjien hoitoonohjausmallia. Opiskelijan huumaavien aineiden käytöstä ilmoitetaan kouluterveydenhoitajalle. Keskusteltuaan opiskelijan kanssa terveydenhoitaja järjestää yhteisneuvottelun, jossa suunnitellaan hoitotoimenpiteet. Alaikäisen nuoren osalta huumeiden käytöstä tehdään lastensuojeluilmoitus sekä otetaan yhteyttä huoltajiin. Huumeiden käytöstä ja hallussapidosta ilmoitetaan myös poliisille. Koulu voi rangaista päihdeaineiden käytöstä tai hallussapidosta kirjallisella varoituksella tai määräaikaisella koulusta erottamisella. Lisätietoja päihdeasioista löytyy lukion turvallisuussuunnitelmasta, jota säilytetään lukion opettajahuoneessa ja opiskelijoiden vapaa-ajan tilassa. Yhteistyö huoltajien kanssa Huoltajien on mahdollista seurata lapsensa opintomenestystä jokaisen jakson päätyttyä jaksotodistuksesta, joka palautetaan ryhmänohjaajalle huoltajan allekirjoittamana (alaikäiset opiskelijat). Koululta otetaan tarvittaessa yhteyttä huoltajiin puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse koskien opintomenestystä ja koulunkäyntiä. Joka vuosiluokalle järjestetään vanhempainilta, jossa käydään läpi keskeisiä opiskeluun liittyviä asioita ja jossa vanhemmilla on mahdollisuus keskustella lastensa opiskeluun ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Ensimmäisen opiskeluvuoden puolessa välissä koululta lähetetään kirje koteihin. Kirjeessä kerrotaan opiskelun etenemisestä pääpiirteittäin. Kirjeellä innostetaan yhteydenottoihin kotoa päin. Lisäksi Lapinlahdelle muuttaneiden nuorten vanhempia kannustetaan seuraamaan nuorensa opiskelua, vaikka nuori ei asu kotona. Opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyviin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin Tavoitteena on, että vaikeuksiin puututaan ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja ohjaavat opiskelijat kunnan järjestämiin tukipalveluihin, joita ovat esimerkiksi mielenterveystoimisto, sosiaalitoimisto, terveyskeskus ja perheneuvola. Lisäksi nuori voidaan ohjata muiden palveluiden tarjoajien tuottamiin palveluihin, mikäli saadaan maksusitoumus kotikunnasta. Tarpeen vaatiessa lukiolla järjestetään myös ryhmämuotoista (vertaisryhmät) ohjausta erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi, esimerkiksi jännittäjä- ja lukiryhmät.
Eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi Lukiossa on oppilashuoltoryhmä, jonka jäseninä ovat kouluterveydenhoitaja, rehtori, opinto-ohjaaja ja kuraattori. Tarvittaessa ryhmä voi käyttää yksittäistapauksissa myös muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmän tavoitteena on kehittää oppilaiden syrjäytymistä ehkäiseviä toimia sekä suunnitella korjaavia toimia oppilaiden erilaisiin opiskelua haittaaviin ongelmiin. Oppilashuoltoryhmä pyrkii puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhain. Ryhmä kokoontuu pääsäätöisesti jaksojen päättymisen jälkeen. Lapinlahden kunnan oppilaitosten oppilashuoltotyön kehittämistä ja koordinointia varten on perustettu kunnallinen oppilashuoltoryhmä. Sen puheenjohtajana toimii sivistysjohtajalle. Aloitteet oppilashuollon kehittämisestä voi kertoa sivistysjohtajalle tai työryhmän jäsenille. Koulustamme ryhmään kuuluu rehtori. Lukiossa aloittaa joka vuosi opiskelijoita, joiden koti on muualla kuin Lapinlahdella. Näiden opiskelijoiden kotouttamista varten pyritään esim. yhteistyössä kansalaisopiston tai Lapinlahden terveyskeskuksen ravitsemusterapeutin kanssa järjestämään elämänhallintakurssin. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia itsenäiseen elämiseen (taloudenhoito, ruuanlaitto, siivous, vaatehuolto). Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten Lukiolla on turvallisuussuunnitelma, jossa käsitellään seuraavia aihepiirejä: kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, päihteet, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Suunnitelmaa voi tutustua opettajainhuoneessa tai opiskelijoiden vapaatuntitilassa. Suunnitelmalla on kaksi tehtävää. Ensinnäkin se on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Toisaalta sen tarkoitus on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen suunnittelusta vastaa opinto-ohjaaja yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa. Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Tilapäisesti opinnoissaan jälkeenjäänyt opiskelija tai opiskelija, jonka opintoedellytykset ovat heikentyneet, voi saada tukiopetusta. Erityistä tukea voidaan antaa myös niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Tuki suunnitellaan yhteistyössä kunnan muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa, lukiolle vahvistetussa tuntijaossa sekä lukion opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa määrätään, jos seuraavat edellytykset täyttyvät (lukiolaki): 1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; 3) tai se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.
Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat tekevät NMI-insituutin LUKI-seulan. Opiskelijat, joilla epäillään olevan LUKI-häiriö, ohjataan tarvittaviin yksilöllisiin LUKI-testeihin ja testin perusteella testin suorittaja suunnittelee heille kuntoutussuunnitelman. Testin suorittaja on myös yhteydessä kouluun mahdollisten opetusjärjestelyjen vuoksi. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Tämä voi tarkoittaa mm. pidennettyä koeaikaa, apulaitteiden käyttömahdollisuutta tai mahdollisuutta tehdä koe yksin. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Kaikki lukion opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat osallistuvat ohjaustoimintaan. Opiskelijat jaetaan ohjausryhmiin, joiden koko on 20 30 opiskelijaa. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja ja hänen johdollaan kokoonnutaan säännöllisesti ryhmänohjaajan tuokioihin, joissa käsitellään ajankohtaisia koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviä asioita. Osallistuminen näihin tuokioihin on osa pakollista OPO 1-kurssia. Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaaja perehdyttää opiskelijat lukion käytänteisiin ja edistää opiskelijoiden ryhmäytymistä lukio-opintojen alussa. Hän ohjaa opiskelijoita suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Ryhmänohjaajien suorittamassa opintojen seurannassa korostuu ensimmäisenä vuotena opintojen käynnistyminen ja ainevalintojen tarkistaminen. Toisena vuonna seurannan alla on erityisesti se, että opiskelija saa opiskeltua pakolliset kurssit. Kolmantena vuotena ryhmänohjaajat keskittyvät seuraamaan täyttyykö päättötodistuksen saamisen edellytykset. Jokaisen jakson päättyessä opiskelijoille jaetaan kurssitodistus, johon alaikäinen opiskelija pyytää huoltajan allekirjoituksen. Näin vanhemmilla on mahdollisuus seurata lastensa opintomenestystä. Opiskelijoiden menestymistä seurataan jaksoittain järjestettävissä palavereissa, joihin osallistuvat opo, ryhmänohjaaja ja rehtori. Ryhmänohjaaja toimii yhdyssiteenä ryhmänsä opiskelijoiden, muiden opettajien ja kotien välillä sekä hoitaa tiedottamista. Tarvittaessa hän ohjaa opiskelijan rehtorin, opinto-ohjaajan tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjaaja antaa sekä henkilökohtaista että ryhmäohjausta kaikenlaisissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Hän pitää oppilaanohjauksen kurssin, jolla käsitellään lukio-opiskelua ja lukion jälkeistä jatko-opiskelua. Henkilökohtaista ohjausta opiskelija saa kurssivalintoihin ja niiden muutoksiin, opiskeluvaikeuksiin ja -esteisiin, ylioppilastutkinnon suunnitteluun, opiskeluajan jatkamiseen tai lyhentämiseen sekä jatko-opiskeluun ja siihen hakeutumiseen. Ensimmäisen vuoden aikana ohjauksessa keskitytään ainevalintoihin ja lukio-opintojen suunnitteluun ja 2. vuoden aikana suunnitellaan jokaisen opiskelijan kanssa yhteistyössä kirjoitussuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma. Kolmannen vuoden aikana selvitellään hakukäytäntöjä ja neuvotaan opiskelijoita käytännön hakuasioissa. Opinto-ohjaaja toimii myös yhdyssiteenä koulun, kodin, oppilashuoltohenkilöiden, jatko-oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä sekä hoitaa tiedottamista. Lisäksi hän organisoi tiedottamisen perusopetuksen päät-
tövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Aineenopettaja, rehtori ja kanslisti Aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Hän myös neuvoo ja ohjaa opiskelijoita itsenäisiin kurssisuorituksiin ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä kysymyksissä. Rehtori seuraa ja kehittää koulun opinto-ohjausta. Hän osallistuu mm. jaksojen päättyessä kokoontuviin palavereihin ja seuraa tällä tavoin kunkin vuositason opiskelijoiden edistymistä. Rehtori voi tehdä muutoksia opiskelijan opinto-ohjelmaan. Hän tekee myös tarvittavat viralliset päätökset opintojen keskeytymisestä ja opiskelijan eroamisesta koulusta. Hän pyrkii kehittämään koulun yhteisöllisyyttä. Kanslisti voi tehdä teknisiä muutoksia opiskelijan opinto-ohjelmaan yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Teknisillä muutoksilla tarkoitetaan esim. kurssin vaihtoa johtonumerolta toiselle. Hän tekee yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen kanssa opiskelijoiden opintotukiasioissa. Ohjauksen toteutumista arvioidaan kahden vuoden välein kolmannen vuoden opiskelijoille järjestettävällä kyselyllä. Kyselyssä hyödynnetään opetushallituksen opinto-ohjauksen arviointikyselyä. Et 3, Fi 4 ja Hi 3 kurssin keskeiset sisällöt muutettuina. HI 3 Kansainväliset suhteet Kurssin sisältö Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset kansainvälisen politiikan peruskäsitteet imperialismin teoria ja käytännöt ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti (kansallissosialistisen Saksan juutalaisiin kohdistama joukkotuho toisen maailmansodan aikana) ja muut kansanvainot toinen maailmansota seurausilmiöineen YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut keskeiset ihmisoikeussopimukset Kylmä sota kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat kylmän sodan kriisien luonne Saksa kylmän sodan näyttämönä Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa Uusi epävarmuuden aika Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
kansainväliset rauhanpyrkimykset kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa Lähi-idän ongelmakenttä Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa uudet kansainväliset rakenteet ET 3 Yksilö ja yhteisö Kurssin sisältö FI 4 Yhteiskuntafilosofia ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset ja niiden historia, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot, oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä Keskeiset sisällöt yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksia yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, dystopiat ja niiden toteutuminen kuten holokausti. poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus