EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.07.2004 KOM(2004)536 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE VUODEN 2004 VUOSIKERTOMUS EY:N KEHITYSYHTEISTYÖPOLITIIKASTA JA ULKOMAANAVUSTA {SEC(2004)1027} FI FI
SISÄLLYSLUETTELO A. Johdanto... 3 1. EY:n sitoutuminen kehitysyhteistyöhön... 5 1.1. Kaupan ja kehityksen yhteys... 6 1.2. Alueellinen yhdentyminen ja yhteistyö... 6 1.3. Makrotalouspolitiikan tukeminen ja sosiaalipalvelujen tasapuolinen saatavuus... 6 1.4. Liikenne... 7 1.5. Elintarvikevarmuus ja maaseudun kestävä kehitys... 7 1.6. Hallintotapa, instituutioiden valmiuksien kehittäminen ja oikeusvaltioperiaate... 8 1.7. Tieteellinen ja tekninen yhteistyö kehityksen tukemiseksi... 8 1.8. EY:n muut yhteistyötoimet... 8 2. EY:n yhteistyön tehokkuus... 8 3. EY:n maailmanlaajuinen ulottuvuus: vuoden 2003 saavutukset alueittain... 9 4. Erityistä: rauha etusijalla... 11 5. Liitteet... 12 FI 2 FI
A. JOHDANTO Tämä on kaikkiaan Euroopan komission neljäs ja puheenjohtaja Prodin johtaman komission viimeinen vuosikertomus kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavusta. Siinä esitellään vuodelle 2003 sovitut tavoitteet ja tarkastellaan niissä edistymistä. Euroopan unioni on talouden, kaupan ja kehitysyhteistyön alalla merkittävä toimija maailmassa. Sen osuus koko maailmassa annetusta kehitysavusta on 55 prosenttia (eli noin 30 miljardia euroa vuodessa), josta Euroopan komissio hallinnoi yli viidesosaa. Tätä apua annetaan yli 160 maalle, alueelle tai järjestölle eri puolilla maailmaa. Se ilmentää tuntuvalla tavalla yhteisön sitoutumista vuosituhannen kehitystavoitteisiin, joissa köyhyyden vähentäminen on keskeisellä sijalla. Yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisenä tavoitteena on ollut vuodesta 2000 alkaen köyhyyden vähentäminen ja lopulta poistaminen. Ulkomaanapunsa välityksellä Euroopan unioni tukee yleismaailmallisten arvojen kuten demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä ja vakiinnuttamista. Komissio asetti vuonna 2003 tavoitteeksi pohjoisen ja etelän välisen kumppanuuden parantamisen pääasiassa panemalla täytäntöön sitoumukset, jotka tehtiin YK:n kehitysrahoituskokouksessa Monterreyssä ja kestävän kehityksen kokouksessa Johannesburgissa vuonna 2002 ja vahvistamalla Euroopan yhteisvastuun Afrikkaa kohtaan Cotonoun sopimuksen 1 puitteissa. Lisäksi tavoitteena on ollut varmistaa, että globalisaation myönteiset vaikutukset jakautuvat tasaisesti sekä maiden kesken että niiden sisällä kulttuurista monimuotoisuutta ja ympäristöä kunnioittaen, sekä edistää resurssien tasapuolisempaa jakautumista pohjoisen ja etelän välillä. Vuosi 2003 oli merkittävä vuosi myös EY:n ulkomaanavun johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Komissio jatkoi uudistuksia ohjelmiensa priorisoinnissa, organisoinnissa ja täytäntöönpanossa, ja tämä alkoi tuottaa käytännön tuloksia. Sekä talousarviosta että Euroopan kehitysrahastosta (EKR) myönnettyjen maksusitoumusten ja maksujen määrä oli vuonna 2003 ennätyksellisen suuri. Koska juoksevien asioiden päätösvalta on hajautettu lähetystöihin, unionin ulkomaanavun ohjelmat vastaavat nyt paremmin kumppanimaiden tilannetta ja muut avunantajat ovat havainneet koordinaation parantuneen huomattavasti. Hajauttamisprosessi on saatettu suurimmaksi osaksi päätökseen vuoden 2004 puoliväliin mennessä. Kunkin kumppanimaan tilanteen analysoinnissa ja niiden alojen valinnassa, joihin apu keskitetään, käytettävien strategia-asiakirjojen laatu on jo paljon aikaisempaa parempi. Vuonna 2003 edistyttiin merkittävästi unionin yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamiseksi siten, että minimoidaan sen kansainvälistä kauppaa vääristävä vaikutus ja lisätään sekä kehitysmyönteisyyttä että maatalous- ja kehitysyhteistyöpolitiikkojen johdonmukaisuutta Maailman kauppajärjestössä (WTO) käytävän Dohan kehityskierroksen pyrkimysten mukaisesti. Lisää uudistuksia valmistellaan aikaisemmin käsittelemättömillä aloilla, joita ovat etenkin puuvilla, tupakka, oliiviöljy ja sokeri. EU:n suhteet lähinaapureihinsa saivat uutta painoarvoa ja ne määriteltiin selkeämmin vuonna 2003. Eurooppa-neuvosto sopi joulukuussa uuden toimintapoliittisen kehyksen periaatteista, 1 Vuonna 2000 allekirjoitettu monenvälinen kauppaa, kehitysyhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua koskeva sopimus EU:n ja 78:n Saharan eteläpuolisen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan välillä. FI 3 FI
joiden mukaan kyseisille maille tarjotaan kumppanuutta, jossa pyritään kaiken muun paitsi toimielimien jakamiseen. Euroopan naapuruuspolitiikalla varmistetaan, ettei tälle sotia kokeneelle mantereelle muodostu EU:n laajentumisen jälkeen uutta jakolinjaa hyvä- ja huono-osaisiin. Vuonna 2003 yhteisö otti myös innovatiivisen edistysaskelen rauhanrakentamisen tukemisessa Afrikassa. Komissio aikoo rahoittaa 250 miljoonalla eurolla Afrikan rauhanrahastoa. Rahaston periaatteita ovat: i) omistajuus, jolla lujitetaan afrikkalaisten valmiuksia käsitellä mantereensa konflikteja, ii) solidaarisuus kaikkien Afrikan maiden osallistuessa sen rahoitukseen ja iii) kehitys, sillä Afrikka ei voi kehittyä ilman rauhaa ja vakautta. C. PATTEN. Ulkosuhteista vastaava Euroopan komission jäsen. EuropeAidyhteistyötoimiston johtokunnan puheenjohtaja. P. NIELSON. Kehitysyhteistyöstä vastaava Euroopan komission jäsen. EuropeAidyhteistyötoimiston johtokunnan hallintojohtaja. G. VERHEUGEN. Laajentumisasioista vastaava Euroopan komission jäsen. EuropeAidyhteistyötoimiston johtokunnan jäsen. P. LAMY. Kauppapolitiikasta vastaava Euroopan komission jäsen. EuropeAidyhteistyötoimiston johtokunnan jäsen. J. ALMUNIA. Talous- ja rahapolitiikasta vastaava Euroopan komission jäsen. EuropeAidyhteistyötoimiston johtokunnan jäsen. FI 4 FI
1. EY:N SITOUTUMINEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN Tämä vuosikertomus antaa yleiskuvan Euroopan yhteisön politiikka-aloitteista ja toimista kehitysyhteistyön ja ulkomaanavun alalla vuonna 2003. Kertomus on suunnattu laajalle yleisölle: EU:n toimielimille, jäsenvaltioiden viranomaisille, muille kehitysyhteistyötä tekeville ja ulkomaanapua antaville järjestöille, kumppanimaille, Euroopan valtiosta riippumattomille toimijoille sekä kansalaisille, joiden verorahoilla tämä tärkeä toiminta on mahdollista. Taloudellinen apu on välttämätöntä kaikkien niiden vaativien tavoitteiden saavuttamiseksi, joita kehitysmaat ja avunantajayhteisö ovat itselleen asettaneet. Euroopan unioni kokonaisuutena on maailman suurin kehitysavun antaja, sillä se antaa yli puolet kaikesta kehitysavusta maailmassa. Määrä oli vuonna 2003 yli 30 miljardia euroa. Euroopan unionin kaikista tämänhetkisistä avustusvaroista yli viidesosaa hallinnoi Euroopan komissio Euroopan yhteisön nimissä. Nämä varat ovat peräisin EY:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Yhteisön avustusohjelmat ulottuvat myös maantieteellisesti ympäri maailman, EU:n lähinaapureista pieniin Tyynenmeren saariin. Tässä kertomuksessa selostetaan vuonna 2003 sidottujen 7,8 miljardin ja maksettujen 5,8 miljardin euron määrien käyttöä. Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteena on edistää kumppanimaissa köyhyyden poistamiseen tähtäävää kestävää kehitystä ja yhdentää ne maailmantalouteen. Tähän voidaan päästä ainoastaan noudattamalla politiikkaa, jolla lujitetaan demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksia. Onnistuminen edellyttää sitä, että kumppanimaat kokevat nämä strategiat omikseen ja lujittavat demokraattisia järjestelmiään ja laajentavat osallistumista kaikkiin yhteiskunnan kerroksiin. Yhteisö kiinnittää paljon huomiota vuoropuhelun laatuun kunkin kumppanimaan kanssa varmistaakseen kyseisen maan noudattaman politiikan ja yhteisön tukitoimien johdonmukaisuuden. Kertomuksessa annetaan ajantasaisia tietoja EY:n asettamien strategisten tavoitteiden edistymisestä ja kuluneen vuoden saavutuksista. EY:n strategiset tavoitteet perustuvat maailman johtajien vuosituhannen huippukokouksessa syyskuussa 2000 sopimiin vuosituhattavoitteisiin, joiden yleisenä tavoitteena on köyhyyden puolittaminen maailmassa vuoteen 2015 mennessä. EY edistää vuosituhattavoitteiden saavuttamista keskittämällä apunsa kuudelle tärkeälle alalle, joilla se voi tuottaa erityistä lisäarvoa. Kertomuksessa eritellään edistymistä näillä aloilla: kaupan ja kehityksen yhteys; alueellinen yhdentyminen ja yhteistyö; makrotalouspolitiikan tukeminen ja sosiaalipalvelujen tasapuolinen saatavuus; liikenne; elintarvikevarmuus ja maaseudun kestävä kehitys; instituutioiden valmiuksien kehittäminen, etenkin hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaate. Ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ympäristön kestävyydestä huolehtiminen ja konfliktien ehkäisy sivuavat kaikkia FI 5 FI
aloja, joten ne on otettava mukaan yhteisön kaikkien avustusohjelmien kaikkiin vaiheisiin. 1.1. Kaupan ja kehityksen yhteys Ministerineuvosto teki marraskuussa 2002 päätelmät komission kauppaa ja kehitystä koskeneesta tiedonannosta 2, ja tämä johti useisiin EY-aloitteisiin tarkasteltavan vuoden aikana. Komission keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että kehitysmaat ja etenkin niistä heikoimmat saavat tuntuvaa hyötyä osallistumisestaan maailman kauppajärjestelmään. Tämän mukaisesti komissio on pyrkinyt parantamaan Maailman kauppajärjestön (WTO) uusien kauppasääntöjen ja kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteiden johdonmukaisuutta. Sekä monen- että kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetään nykyään yleisesti ns. kestävän kehityksen vaikutusten arviointeja. 1.2. Alueellinen yhdentyminen ja yhteistyö EU:n politiikassa on katsottu kehitysmaiden alueellisen yhdentymisen olevan merkittävä askel niiden yhdentymisessä maailmantalouteen. Alueellinen yhdentyminen olikin keskeinen tekijä EU:n tuessa Mercosur-aloitteelle, Keski- Amerikan vapaakauppa-alueelle ja Andien yhteisölle sekä alueellisten yhteistyöpyrkimysten lisäämiselle Kaakkois-Aasiassa. EY toimi vuonna 2003 aktiivisesti alueellisen yhteistyön edistämiseksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maissa, jotka kuuluvat Cotonoun sopimuksen soveltamisalaan. Vuoden 2003 puoliväliin mennessä kuuden AKT-maiden ryhmään sisältyvän alueen osalta oli sovittu tukistrategioista, joissa kaikissa oli keskeisellä sijalla alueellinen yhdentyminen ja kauppa. Euroopan naapuruuspolitiikassa painotetaan uudella tavalla EU:n kumppanuutta Venäjän, läntisimpien uusien itsenäisten valtioiden ja kymmenen Välimeren maan kanssa. Komissio kehitti vuonna 2003 naapuruuspoliittiset ohjelmat, joissa sisäinen ja ulkoinen rahoitus yhdistyvät uudella, tasapainoisella tavalla. 1.3. Makrotalouspolitiikan tukeminen ja sosiaalipalvelujen tasapuolinen saatavuus Suoran budjettituen periaatetta sovellettiin vuonna 2003 erittäin menestyksekkäästi maiden auttamiseksi niiden omien köyhyyden vähentämiseen tähtäävien strategioiden täytäntöönpanossa. Budjettituki ja makrotalouden tukeminen ovat kaksi keskeistä menetelmää köyhyyden vähentämisessä, julkisten perusterveydenhuolto- ja koulutuspalvelumenojen tukemisessa ja käytännön tulosten mittaamisessa. Vuoden 2003 aikana sidottiin yhteensä 770 miljoonaa euroa ja maksettiin 390 miljoonaa euroa budjettitukena 19:lle AKT-maalle. Tällä tuettiin kumppanimaiden hallitusten omien köyhyyden vähentämiseen tähtäävien strategioiden täytäntöönpanoa, varmistettiin julkisen varainhoidon uudistusohjelmien eteneminen ja kannustettiin näitä hallituksia keskittymään tuloksiin. 2 Komission toimintapoliittinen ehdotus EU:n jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille [COM(2004)513]. FI 6 FI
Koulutukseen liittyvissä EY:n kehitysyhteistyöpoliittisissa toimissa vuonna 2003 noudatettiin koulutuksesta ja köyhyyden vähentämisestä kehitysmaissa maaliskuussa 2002 annetussa tiedonannossa määriteltyä strategiaa. Komissiolla oli aktiivinen rooli suunniteltaessa ja käynnistettäessä kansainvälisen kumppanuuden koulutusalan nopean toiminnan -aloitetta (Fast Track Initiative), jolla pyritään nopeuttamaan peruskoulutuksen yleistymistä kehitysmaissa. Maakohtaisiin koulutusalan ohjelmiin ja hankkeisiin sidottiin vuonna 2003 yhteensä noin 250 miljoonaa euroa, josta noin 135 miljoonaa euroa AKT-maita varten. Maakohtaiset koulutusalan ohjelmat ja hankkeet kattavat perus-, ammatti- ja korkea-asteen koulutukseen liittyviä ohjelmia, jotka sisältyvät kumppanimaan kehitysohjelmiin ja joita seurataan kumppanimaan hallituksen kanssa sovituin mittarein. Euroopan komissio on pitänyt etenemistä terveyteen liittyvien vuosituhattavoitteiden (lapsikuolleisuus, äitien terveys, tartuntataudit) saavuttamisessa kärkisijalla politiikassaan. Tämä näkyy ohjelmoidussa tuessa kehitysmaille. Lisäksi EY on luvannut 460 miljoonaa euroa HI-virusta ja aidsia, tuberkuloosia sekä malariaa koskevaan maailmanlaajuiseen rahastoon. Koko EU:n osuus (EY ja jäsenvaltiot) muodostaa tähän mennessä yli puolet kaikista rahastoon tähän mennessä maksetuista varoista. 1.4. Liikenne Liikenne on keskeinen palveluala terveydenhuollon, koulutuksen, vesihuollon ja elintarvikevarmuuden parantamisessa. Se on yksi EY:n kehitysyhteistyön kuudesta prioriteetista ja keskeinen ala 32:n AKT-maan maaohjelmassa ja kolmessa AKTmaiden alueohjelmassa yhdeksännen EKR:n kaudella. Yhdeksännestä EKR:stä sidottiin AKT-maiden ja -alueiden liikenneohjelmiin vuonna 2003 yhteensä noin 500 miljoonaa euroa, jotka aiotaan käyttää toimintapoliittisten ja strategisten uudistusten ja verkkoinvestointien tukemiseen pääasiassa tiesektorilla. Liikenne on yksi ensisijainen kohde myös Tacis-ohjelmassa 3 sekä Keski-Aasian ja Länsi-Balkanin alueohjelmissa. Komissio tukee Traceca-nimisellä ohjelmalla yhteisen liikennekäytävän luomista Euroopasta Keski-Aasiaan. Tähän ohjelmaan valittiin vuonna 2003 yksitoista hanketta, joiden yhteisbudjetti on 12 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2003 saatettiin päätökseen Balkanin alueen infrastruktuuriselvitys ja viiden Cards-ohjelmaan kuuluvan maan lentoturvallisuutta ja lennonjohtoa koskevien tarpeiden kartoitus. 1.5. Elintarvikevarmuus ja maaseudun kestävä kehitys Kehitysmaiden maaseudulle on edelleen ominaista yleinen ja syvä köyhyys. Komissio toimi vuonna 2003 puheenjohtajana EU:n jäsenvaltioiden työryhmässä, joka laati uutta maapolitiikkaa kehitysmaiden tueksi. Siinä tarjotaan perusta kestäville, osallistaville ja köyhiä hyödyttäville maapolitiikoille ja maanhallintajärjestelmille tunnustaen paikallisissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa vallitsevat oikeudet. 3 Tacis-ohjelmasta myönnetään tukirahoitteista teknistä apua 12:lle Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maalle (Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä, Venäjä). FI 7 FI
Komissio oli vuonna 2003 mukana perustamassa maaseudun kehitystä käsittelevää maailmanlaajuista avunantajien foorumia, johon osallistuvat keskeiset kahden- ja monenvälisen avun antajat. EY aloitti myös toimet strategisen kumppanuuden perustamiseksi keskeisten YK-järjestöjen kuten elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailman elintarvikeohjelman (WFP) kanssa. Komissio myönsi 440,6 miljoonaa euroa 32 ensisijaiselle vastaanottajamaalle (pääasiassa Afrikassa) ja keskeisten kansainvälisten järjestöjen tukemiseen EU:n erityisestä elintarvikevarmuutta ja elintarvikeapua koskevasta budjettikohdasta. 1.6. Hallintotapa, instituutioiden valmiuksien kehittäminen ja oikeusvaltioperiaate Kansainvälinen yhteisö Euroopan unioni mukaan luettuna on todennut hyvän hallintotavan ja demokratian edistämisen ratkaiseviksi tekijöiksi vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Hallintotapaa, instituutioiden valmiuksien kehittämistä ja oikeusvaltioperiaatetta koskevaa EY:n politiikkaa on käsitelty tuoreessa hallintotapaa ja kehitystä koskevassa tiedonannossa. Lähestymistapa on käytännönläheinen ja siinä huomioidaan erilaiset tilanteet kuten vaikeat kumppanuudet, konfliktien jälkitilanteet ja toimivat kumppanuudet. Vaikka vuonna 2003 jatkettiin avun tehostamiseksi tuen kohdentamista hyviin suoriutujiin, EY:n toimintapolitiikassa otetaan huomioon myös se, ettei heikommin menestyvien maiden väestö saa joutua kärsimään huonosta johtajuudesta. Yhteisvastuun, turvallisuuden ja avun pitkän aikavälin tehokkuuden vuoksi tiedonannossa ehdotetaankin, että tällaisista maista ei vetäydytä kokonaan vaan pyritään löytämään vaihtoehtoisia avustuskanavia ja lähestymistapoja yhteistyöhön. 1.7. Tieteellinen ja tekninen yhteistyö kehityksen tukemiseksi Kuudenteen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaan (2002 2006) sisältyy kehitystä palvelevan tutkimuksen osio, jonka koko perustana on yhteistyö kehitysmaiden kanssa. 1.8. EY:n muut yhteistyötoimet Vuoden merkkitapauksiin kuuluvat EY:n osallistuminen maailmanlaajuisiin aloitteisiin ja edistyminen Monterreyn ja Johannesburgin kestävän ja tasapuolisen kehityksen kokouksissa tehdyissä sitoumuksissa sekä WTO:hon liittyvässä Dohan kehitysohjelmassa. EU:n hiljattaisen laajentumisen vaikutuksia (avunantajayhteisön kasvu ja uusien naapureiden asema) käsitellään tämän asiakirjan liitteissä. Välimeren, Aasian, Latinalaisen Amerikan, Tacis-ohjelman (Itä-Eurooppa ja Keski- Aasia) ja Cards-ohjelman (Länsi-Balkan) alueita koskevien strategia-asiakirjojen väliarviointi saatettiin päätökseen vuonna 2003 ja prosessi käynnistettiin AKTmaiden osalta. Väliarviointien tarkoituksena on varmistua toiminnan hyödyllisyydestä ja tehokkuudesta muuttuvissa tilanteissa. 2. EY:N YHTEISTYÖN TEHOKKUUS Vuonna 2000 aloitettua ulkomaanavun uudistusprosessia jatkettiin vuonna 2003. Hallintovastuun siirtäminen komission lähetystöihin vastaanottajamaissa on edennyt FI 8 FI
pitkälle, painopiste on siirtynyt panoksista tuloksiin ja uudistus on johtanut menetelmien yksinkertaistumiseen ja ulkomaanavun strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun korostumiseen. EuropeAid-yhteistyötoimiston hallintovalmiudet ovat edelleen parantuneet; erityisesti ovat parantuneet laatu ja hallinnolliset tietojärjestelmät. Kehitystoimien koordinointi kumppaneiden kesken, toimintapolitiikkojen, ohjelmien, menettelyjen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen sekä apuresurssien kehitysvaikutusten maksimointi ovat kaikki olennaisia osia uudistusprosessissa. Yhteisö on aktiivisesti edistänyt toimintamallia, jossa on kolme ulottuvuutta: koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus. 3. EY:N MAAILMANLAAJUINEN ULOTTUVUUS: VUODEN 2003 SAAVUTUKSET ALUEITTAIN Euroopan yhteisöllä on avustustoimintaa 140 maassa ja kuudella alueella maailmassa: Länsi-Balkanilla; Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa; Välimeren maissa; Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maissa sekä merentakaisissa maissa ja alueilla (MMA); Aasiassa; Latinalaisessa Amerikassa. Yksityiskohtaiset tiedot vuoden 2003 rahoituksen täytäntöönpanoa ja sitoumuksia koskevine lukuineen on esitetty liitteissä. Länsi-Balkan Yhteisön toimien strategisena tavoitteena Länsi-Balkanilla on edelleen vakautus- ja assosiaatioprosessin tukeminen Cards-ohjelmasta. Vuonna 2003 vahvistui entisestään yhteisön avun suuntaaminen jälleenrakennuksen ja demokratian vakauttamisen sijasta muille aloille, jotka liittyvät läheisemmin vakautus- ja assosiaatioprosessin uudistusohjelmaan, eli hallinnon ja instituutioiden valmiuksien kehittämiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, oikeus- ja sisäasioihin sekä lähentymiseen yhteisön säännöstön kanssa. Länsi-Balkanin aluetta varten sidottiin vuonna 2003 yhteensä 620 miljoonaa euroa ja maksuja suoritettiin 425 miljoonaa euroa. Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia Unionin toukokuussa 2004 tapahtuneen laajentumisen vuoksi vuoden 2003 tärkein prioriteetti oli yhteistyön tiivistäminen unionin ulkorajoilla. Marraskuussa 2003 hyväksytyssä uudessa Tacis raja-alueyhteistyöohjelman strategiassa ja alueohjelmassa vuosille 2004 2006 selostetaan, miten tämä politiikka pannaan täytäntöön laajentuneen EU:n itärajan molemmin puolin, ja komissio aloitti vuoden 2003 lopulla valmistelut Tacis-asetuksen tarkistamiseksi. On tärkeää huolehtia siirtymävaiheen sosiaalisista seurauksista, reagoida ydinteollisuuden turvallisuuden lisäämistarpeeseen ja varmistaa, että Tacis-ohjelma vastaa Euroopan naapuruuspolitiikassa esiin tuleviin ensisijaisiin tarpeisiin. Itä-Euroopan ja Keski-Aasian aluetta varten sidottiin vuonna 2003 yhteensä 504 miljoonaa euroa ja maksuja suoritettiin 420 miljoonaa euroa. FI 9 FI
Välimeri ja Lähi-Itä Kyseistä aluetta koskevissa toimissa, jotka on pantu täytäntöön MEDA-ohjelman kautta, heijastuvat Barcelonan prosessi ja Euroopan naapuruuspolitiikka. Yhteisö jatkoi vuonna 2003 sellaisten aloitteiden tukemista, joilla pyritään lujittamaan suppeampien alueiden yhdentymistä esimerkiksi kaupan, infrastruktuuriverkkojen ja muuttopolitiikan aloilla, kuten Pohjois-Afrikan arabivaltioiden liitossa ja Agadirin prosessissa. Investointien edistäminen Välimeren eteläpuolisissa maissa on myös suuri haaste. Marraskuussa 2003 kokoontunut Ecofin-neuvosto ehdotti Euro Välimeri-alueen investointeja ja kumppanuutta koskevan rahoitusvälineen (FEMIP) jatkokehittelyä. Napolissa joulukuussa 2003 pidetyssä konferenssissa päätettiin kulttuurien välistä vuoropuhelua edistävän Euro Välimeri-säätiön perustamisesta. Koulutuksen alalla Tempus-ohjelman laajentaminen Välimeren maihin lisää yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen ja ammattikoulutuksen aloilla. Oikeus- ja sisäasioidenkin alalla on käynnistetty yhteistyöohjelma, ja parhaillaan toteutetaan poliisikoulutukseen ja -yhteistyöhön, oikeusalan koulutukseen ja yhteistyöhön sekä Välimeren alueen muuttovirtoja koskevien tietojen keräämiseen ja analysointiin liittyviä hankkeita. Välimeren ja Lähi-idän aluetta varten sidottiin vuonna 2003 yhteensä 600 miljoonaa euroa ja maksuja suoritettiin 498 miljoonaa euroa. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat / merentakaiset maat ja alueet Cotonoun sopimukseen kuuluvassa EU:n ja AKT-maiden poliittisessa vuoropuhelussa käsiteltiin molemmille osapuolille tärkeitä aiheita kuten ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kehitystä. EY tuki Afrikan unionin ja Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) rauhanturvatoimia. Kahdenvälisissä yhteistyöohjelmissa tärkeimpiä toiminta-aloja olivat liikenne, alueellinen yhdentyminen, maaseudun kehittäminen, makrotalouden ja sosiaalisektorin tukeminen sekä muut 1 luvussa mainitut keskeiset alat. EY:n rahoituksesta maailmanlaajuisiin aloitteisiin, kuten voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevaan HIPC-aloitteeseen sekä HI-virusta ja aidsia, tuberkuloosia sekä malariaa koskevaan maailmanlaajuiseen rahastoon, on ollut hyötyä erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan köyhille maille. Kaupan alalla on aloitettu neuvottelut talouskumppanuussopimusten tekemisestä alueellisten ryhmittymien, ensimmäisinä Keski- ja Länsi-Afrikka, kanssa. Tavoitteena on uudenlaisen kauppajärjestelmän perustaminen AKT-maiden kanssa vuoden 2008 jälkeen. Toinen suuri, vuonna 2003 käynnistetty EU-aloite on 500 miljoonan euron suuruinen vesialan AKT EY-väline, joka perustettiin siitä syystä, että lähes 40 prosentilla Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä puuttuu puhdas vesi tai riittävä viemäröinti. Vuonna 2003 tarjoutui myös tilaisuus pohtia EY:n ja merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosiaation tulevaa kehitystä. Kaksitoista MMA:ta, joille on myönnetty yksilöllistä budjettitukea vuoteen 2007 saakka, toimitti luonnoksensa ohjelmasuunnitteluasiakirjoistaan vuoden loppuun mennessä. FI 10 FI
Euroopan kehitysrahaston tulosluvut olivat poikkeuksellisen suuret alustavien sitoumusten voimakkaan kasvun (yhteensä 3,7 miljardia euroa) ja allekirjoitettujen sopimusten (3 miljardia euroa) ja suoritettujen maksujen (2,5 miljardia euroa) ennätysmäärän vuoksi. Aasia Euroopan unionin Aasiaa koskevan yhteistyöstrategian mukaisesti käytännön yhteistyötä lisättiin seuraavilla aloilla: kauppa ja investoinnit, sektorikohtaiset lähestymistavat köyhyyden vähentämiseen, hyvä hallintotapa, ihmisoikeudet ja demokratia sekä konfliktien hallinta. Taloussuhteita Aasiaan lujitettiin säännöllisellä alueellisella ja kahdenvälisellä vuoropuhelulla ja niitä tuettiin koko Aasian laajuisilla yhteistyöohjelmilla sekä kauppaan liittyvällä avulla. EY:n strategiassa on keskitytty yhä enemmän instituutioiden valmiuksien kehittämiseen toimittamalla kauppaan liittyvää apua WTO:n Dohan kehitysohjelman mukaisesti, mukaan luettuna tuki julkista varainhoitoa varten. Hyviä esimerkkejä käytännön yhteistyöstä ovat viisi Aasian laajuista ohjelmaa, jotka kohdistuvat keskeisiin aloihin: liike-elämän investoinnit ja kaupan helpottaminen, kaupunkien kehittäminen, korkea-asteen koulutuksen verkottaminen ja apurahat, tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen sekä ympäristöystävällisten teknisten ratkaisujen edistäminen. Aasian aluetta varten sidottiin vuonna 2003 yhteensä 558 miljoonaa euroa ja maksuja suoritettiin 470 miljoonaa euroa. Latinalainen Amerikka EY:n yhteistyössä Latinalaisen Amerikan kanssa noudatettiin vuonna 2003 Madridissa vuonna 2002 pidetyn huippukokouksen päätelmiä. Yhteistyössä olivat vuonna 2003 etusijalla seuraavat kolme alaa: instituutioiden ja demokratian lujittaminen, valtion nykyaikaistaminen ja ihmisoikeudet; sosiaalinen kehitys ja köyhempien alueiden kehittäminen; kauppaan liittyvä tuki ja alueellinen yhdentyminen. Euroopan komissio jatkoi vuonna 2003 neuvotteluja Mercosur-maiden kanssa, allekirjoitti poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevat sopimukset kuuden Keski-Amerikan maan ja Andien yhteisön kanssa sekä pani täytäntöön talouskumppanuutta, poliittista yhteensovittamista ja yhteistyöstä koskevan sopimuksen Meksikon kanssa sekä assosiaatiosopimuksen Chilen kanssa. Latinalaisen Amerikan aluetta varten sidottiin vuonna 2003 yhteensä 329 miljoonaa euroa ja maksuja suoritettiin 280 miljoonaa euroa. 4. ERITYISTÄ: RAUHA ETUSIJALLA Tämän kertomuksen liitteessä kiinnitetään erityistä huomiota kehitysyhteisöltä kasvavaa huomiota saaneeseen aiheeseen: hallintotavan, rauhan ja turvallisuuden sekä kehityksen yhteyteen. Siinä esitetään perusteellinen analyysi näiden tekijöiden keskinäisestä riippuvuudesta ja selostetaan toimia, joita EY toteuttaa parantaakseen FI 11 FI
hallintotapoja ja turvallisuutta ja varmistaakseen tällä tavalla vakaat ja rauhanomaiset olosuhteet todelliselle kehitykselle. 5. LIITTEET (KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA SEC(2004)1027) Liitteissä analysoidaan vuosituhattavoitteiden edistymistä sekä rahoitusmenettelyjen ja hallinnon yhdenmukaistamisessa saavutettua edistystä ja luetellaan EY:n kuluneen vuoden aikana laatimat kehitysyhteistyötä ja ulkomaanapua koskevat tiedonannot. Rahoitusta koskevissa liitteissä esitetään sitoumusten ja maksujen jakautuminen vuonna 2003. Lisäksi kaikki vuoden 2003 sitoumukset on lueteltu alueittain maantieteellisten ja aihekohtaisten budjettikohtien mukaan. FI 12 FI