Ruoan vaikutuksia kansanterveyteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin sekä viennin valvontatarpeet

Samankaltaiset tiedostot
Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi - hankkeen tavoitteet ja toteutus

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Perustietoa kasvinsuojeluainejäämistä. Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus

Salmonellavalvonnan ja torjunnan kustannushyötyanalyysi

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa

Kunnan puheenvuoro, näytteenottosuunnitelma

LIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA VALMISTAVA ELINTARVIKEHUONEISTO, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUOJAT

OMAVALVONNAN SUOSITELLUT NÄYTTEENOTTOTIHEYDET ELINTARVIKEHUONEISTOISSA LIITE 8 1 (5)

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri

Alueelliset koulutuspäivät 2017

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

Elintarvikkeiden lisäaineet. Raportin tulokset ja johtopäätökset. Johanna Suomi, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Ajankohtaisia asioita

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Ruokaa Sydänystävälle!

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Raakamaito lainsäädännössä. Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

OMAVALVONNAN SUOSITELLUT NÄYTTEENOTTOTIHEYDET MUNAPAKKAAMOSSA JA MUNATUOTELAITOKSESSA LIITE 4 1 (6)

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lastenruokien vierasaineet

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Maa- ja metsätalousministeri

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Elintarvikevalvonnan tulokset 2015 Elintarvikevalvonnan alueelliset koulutuspäivät Jaostopäällikkö Annika Nurttila

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Tullin elintarviketutkimukset 2014

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

Tuotekohtaiset omavalvonnan vaatimukset

Mikrobikriteeriasetusohjeiden uudistus. Riina Tolvanen, Evira

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Arviointiasteikko: A = hyvä, B = tyydyttävä, C = välttävä, D = huono

Tehoa Luomutoimintaan!

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy

Ajankohtaista laboratoriorintamalla Riitta Rannikko EVIRA/ELITA/RETU Rehujen turvallisuus ja laatu

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Hämeenlinna

Ajankohtaista referenssilaboratoriosta. Marjaana Hakkinen Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriojaosto

Ruoka-apuohjeesta. Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira

Ajankohtaista Eviran vientipalveluista ja viennin viranomaisvaatimuksista

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Muuntogeenisten rehujen valvonta

Nitraatti ja nitriitti elintarvikkeissa: valmistusaineet ja luontaiset pitoisuudet. Johanna Suomi Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta Evira/7307/0411/2010

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva?

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät, , Merikeskus Vellamo, Kotka Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari

Oiva-järjestelmä. Esityksen sisältö

Lainsäädännön vaatimukset rehuille ja rehualan toiminnalle

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö

Salaattibaarit. Hanketiivistelmä. Kuva haettu Googlen kuvahaulla salaattibaari. Helmikuu 2016 Terveystarkastaja Annika Porthin

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Elintarvikekioskien omavalvonnan tason arviointi ja tupakan myynnin omavalvonta

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Viljely, Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 8/2016, Osa IV. akkr NMKL 184:2006, muunneltu. akkr NMKL 56:2015

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

Listeria monocytogenes -bakteerin riskitekijöiden kartoitus ja torjunta kalateollisuudessa

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Sääntelyn vähentäminen ja ravintolat

Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta

Kuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin

LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen

Perusturvalautakunta esityslistan liite

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

Transkriptio:

Ruoan vaikutuksia kansanterveyteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin sekä viennin valvontatarpeet 25.4.2019 I Johanna Suomi Riskinarvioinnin yksikkö, Ruokavirasto

Skenaarioiden kehittäminen Ohjauskeinoja tautitaakan / kustannusten alentamiseksi 1. Valvonnan / omavalvonnan muutokset 2. Kuluttajan käytöksen ohjaaminen hintojen avulla RUORI-projektin työpaja 4.12.2018 asiantuntijoille, yrityksille, valvonnalle Kaikille tutkituille tekijöille ei konsensusta skenaariosta Projektiryhmän jatkokehittely Kaikkia skenaarioita ei sisällytetä loppuraporttiin (tiedon puutteet, toteutuskelpoisuus) 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 2

Valvontaan perustuvat skenaariot

Norovirus Norovirus yleisin epidemioiden aiheuttaja, painottuu ongelmana sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden (RTE) käsittelyyn. Tavoite: tautitaakan alentaminen tapausmääriä vähentämällä ja epidemioita ehkäisemällä. Toimenpide-ehdotus: pintapuhtausnäytteitä RTE-elintarvikehuoneistojen henkilökunnan tiloista epidemiakaudella 2 krt / kk. Vaikutuksia: sairastamisesta johtuvat kulut alenevat, näytteenottokustannukset kasvavat. Tällä hetkellä pintapuhtausnäytteitä ei oteta. 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 4

Toksoplasma WHO: Euroopan 3. merkittävin elintarvikevälitteinen taudinaiheuttaja. Raskaudenaikaisia toksoplasmooseja Suomessa n.130/v, synnynnäisiä toksoplasmooseja n.50-60/v (HUS). Tavoite: tautitaakan alentaminen ehkäisemällä sikiövaurioita, hoitamalla synnynnäisestä toksoplasmoosista kärsivät ennen vammautumista Toimenpide-ehdotus: raskaana olevien vasta-ainetestit raskaudenaikaisten primaari-infektioiden toteamiseksi ja tartuntavaarassa olevien tunnistamiseksi hoito, neuvonta Vaikutuksia: tautitaakan aleneminen vähentää terveydenhuollon kuluja; näytteenottokustannukset (vasta-ainetestit) kasvavat. Tällä hetkellä Suomessa ei riskinhallintaa toksoplasmalle. 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 5

Trikinella eli trikiini Suomessa tutkitaan käytännössä kaikista teurassioista, positiivisia erittäin harvoin (2010-16: 1 kpl / 15 milj. ruhoa). Vientiehtojen kannalta tärkeä tutkittava. Ihmistapaukset harvinaisia, näistä vakavia n.10 %. 2010-16: 0 kpl. Tavoite: valvontakustannusten vähentäminen Toimenpide-ehdotus: trikiiniä valvotaan vain 50 % nykyisistä Vaikutuksia: omavalvontakustannusten huomattava väheneminen; näin rajattuna mahdollisesti ei haittaa viennille; ihmistapaukset voisivat lisääntyä 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 6

Aflatoksiinit Aspergillus-homeet vuosittaista vaihtelua esiintyvyydessä. Tuontielintarvikkeet, -rehut. Vierasaineasetus (EY) N:o 1881/2006: enimmäismääriä. Tavoite: altistuksen alentaminen poistamalla markkinoilta eriä, joissa mahdollisesti kohonneita pitoisuuksia. Toimenpide-ehdotus: kohdistetun valvonnan lisääminen, +10 % näytteitä eniten aflatoksiineja sisältävien pähkinälajien tuontieristä Vaikutuksia: valvontakulut kasvavat; vaikutus tautitaakkaan? Tautitaakka valtaosin hepatiittipositiivisista kuluttajista vaihtoehto kohdennetut käyttösuositukset? Pähkinöiden hyödyt > aflatoksiinin haitat (Eneroth ym., 2017) 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 7

Listeria Listerioosi tavallisesti elintarvikeperäinen infektio, sairastuneista 20-30 % kuolee ja listerioosi voi johtaa keskenmenoon Listeriatapauksia Suomessa >> Euroopassa. Tautitaakka syntyy ehkäistävissä olevista kuolemista Tavoite: listeria-altistuksen alentaminen väestössä nykytasosta Toimenpide-ehdotus: lopputuotteessa nollatoleranssi L. monocytogenes -bakteerille Vaikutuksia: listerioositapausten määrä vähenee; näytteenotto- ja analyysikulut sekä tuotantotilojen puhdistus-/saneerauskulut kasvavat; nykyistä suurempi osa elintarvikkeista (~20 %?) hylätään 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 8

Kuluttajien käyttäytymiseen perustuvat skenaariot

Dioksiinit ja dioksiinien kaltaiset PCB:t Itämeren kaloissa > kotimaisissa järvikaloissa tai viljellyssä kalassa. Kalojen syönnin edut > haitat (esim. Tuomisto ym., Eviran tutkimuksia 1/2015) Tavoite: kuluttajien tautitaakka dioksiineista vähenee, kalan syönti ei Toimenpide-ehdotus: raaka-aine- ja rehuvalvontaa lisätään Vaikutuksia: analyysikulut kasvavat huomattavasti; altistus vähenee Toimenpide-ehdotus 2: suomalaiset eivät syö Itämeren kalaa vaan kotimaisia järvikaloja tai viljeltyä kalaa Vaikutuksia: altistus vähenee; Itämeren kalaa ei käytetä; noudatetaanko suositusta? 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 11

Vihannesten ja hedelmien vähäinen käyttö Suomalaisista 14 % miehistä ja 22 % naisista syö suositusta vastaavan määrän (Valsta ym. 2018). Tavoite: suuremmalle osalle väestöä mahdollista lisätä käyttöä. Kirjallisuus: hinnan alentaminen vaikuttavin keino lisätä kulutusta Toimenpide-ehdotus: ALV poisto tuoreilta vihanneksilta, hedelmiltä (* Vaikutuksia: hevi-käyttö kasvaa, jolloin sydän- ja verisuonitaudeista sekä syövistä johtuva tautitaakka hoitokuluineen vähenee; ALVkertymä valtiolle vähenee Kasvisten ja hedelmien kuluttajahinnat -11,5 % kysyntä kasvaa kuolleisuus -1,7 % (Kotakorpi ym. 2011) (* EU säädösten reunaehdot saattavat vaikuttaa skenaarion toteutusmahdollisuuksiin tässä muodossa 12

Liiallinen suolan käyttö Suomalaisista miehistä 98 % ja naisista 86 % ylittää suolan saantisuositukset (Valsta ym. 2018). Suurin osa suolasta teollisista elintarvikkeista ja kodin ulkopuolella syödyistä aterioista. Tavoite: alennetaan väestön suolan saantia 1 g/vrk Toimenpide-ehdotus: työpaikkaruokailuun Sydänmerkki-ateria, joka 2 halvempi kuin muut ateriat. Sydänmerkki-ateriassa noin 1 g/vrk vähemmän suolaa kuin tavanomaisessa (Sydänliitto, 2016). Vaikutuksia: sydän- ja verisuonitaudeista johtuva tautitaakka vähenee suolan käytön vähentyessä; väestötasolla -1g suolaa/vrk alentaisi terveydenhoitokuluja 70 M (THL) 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 13

Liiallinen tyydyttyneen rasvan käyttö Suomalaisista 95 % saa ruoasta liikaa tyydyttynyttä rasvaa (Valsta ym. 2018) Tavoite: vähennetään tyydyttyneen rasvan saantia suosituksen mukaiselle tasolle. Toimenpide-ehdotus: työpaikkaruokailuun Sydänmerkki-ateria, joka 2 halvempi kuin muut ateriat. Vaikutuksia: sydän- ja verisuonitaudeista johtuva tautitaakka vähenee; tavanomaisten elintarvikkeiden korvaaminen Sydänmerkkikriteerit täyttävillä vähentäisi saantia suosituksen mukaiselle tasolle (Raulio ym. 2017) 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 14

Yhteenvetona Joillekin vaaroille ei toteutettavissa olevaa skenaariota (valvonta, ). Skenaarioiden vaikutusten (DALY, ) arviointiin taustatietoa ei kaikin osin valmiina saatavilla. Jatkotutkimukset tarpeen, esimerkiksi: rekisteriin päätyvien tapausten osuus todellisista Suomessa RUORI-pilottia kattavampi tutkimus useista erityyppisistä elintarvikevaaroista kuluttajien käyttäytyminen (suositusten noudattaminen, ruoan käsittely) 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 15

2. Elintarvikevienti ja elintarvikkeiden valvonta

Biologiset ja kemialliset vaarat oleellisimmat Jokainen vientimaa vaatii tietoa kansallisesta vierasainevalvonnasta, mikrobiologisista valvontaohjelmista / eläintautivalvonnasta. Valvontasuunnitelma ja sen toteutus, edellisvuoden tulokset, vertailua enimmäismäärärajoista maiden välillä. Joskus lisäkysymyksiä yksittäisistä kemikaaleista. Viennin kannalta tärkeimmät biologiset vaarat salmonella, listeria ja trikiini Vientiluvan menetys / laitoskohtaisia vientikieltoja Esim. listeria, vierasaineet 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 17

Biologisten ja kemiallisten vaarojen valvonnan vähentäminen voisi haitata vientiä Viennin ehtoina mm. tihennettyjä laitostarkastuksia (KEM ja BIOL vaarat) trikiinin tutkiminen joka sianruhosta Valvonnan väheneminen uudet vientineuvottelut? Suomen matala salmonellaprevalenssi on mainetekijä 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 18

Fysikaaliset ja ravitsemukselliset vaarat ja vienti Vierasesineet yrityksille tärkeät valvoa mainehaitan takia. Suomen OIVA-valvonnassa mukana, viranomaisille harvoin lisäkyselyitä Radiologiset määritykset joillakin vientimailla pakollinen vaatimus Ravitsemus ei nouse esiin viranomaistasolla vientikysymyksissä: lähinnä pakkausmerkintöjen standardinmukaisuus 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 19

Mitä RUORIssa vielä tehdään?

Hankkeen loppuosan suunnitelmat Raportti ja policy brief runsaan 2 kk kuluttua tiedote, lopulliset tulokset Skenaarioiden vaikutukset vaarasta aiheutuvaan tautitaakkaan Kustannusvaikuttavuuslaskelmien viimeistely kunkin vaaran nykytilalle, skenaarioista ainakin osalle 25.4.2019 RUORI-seminaari 25.4.2019 21

Kiitos! Lisätietoja: johanna.suomi@ruokavirasto.fi Loppuraportti hankkeesta julkaistaan kesällä 2019