25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori Sirpa Kurppa Professori Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tutkimustiimi
25.1.2011 2 Tausta-aineisto: ConsEnv Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset ja niistä viestiminen - esimerkkeinä elintarvikkeet ja asuminen Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hanke 2006-2009 Maa- ja elintarviketalouden Fazer Leipomot Oy tutkimuskeskus, HK-Ruokatalo Oy MTT Raisio Oyj Kuluttajatutkimuskeskus, KTK Ruokakesko Oy Suomen ympäristökeskus, SYKE Saarioinen Oy Oulun yliopiston i Thuleinstituutti
25.1.2011 3 Ruoan merkitys ilmastokuormituksessa 22 erilaisen i lounasaannoksen suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisestä ilmastovaikutuksesta. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma oe e ariisi, s, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Esimerkkilounaiden koostumus: us pääruoka, salaatti, aatt maito/vesi ja leipä, Aterian osien merkitys esitetty jäljempänä % %
25.1.2011 4 Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys ilmastovaikutusten aiheuttajana Lihamakaronilaatikko, koti Kotitalous Kauppa Ilmastovaikutuksissa metaanilla ja dityppioksidilla on hiilidioksidin ohella paljon merkitystä. Metaani- ja dityppioksipäästöjen p hallinta on hyvin haastavaa. CO2 CH4 N2O Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 1 2 3 4 kg CO 2 ekv.
25.1.2011 5 sumer & Envir ronment Con Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys ilmastovaikutusten aiheuttajana Härkäpapupihvit (veget.), koti Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden id alkutuotanto t t Kasvisaterioissa eri tuotantovaiheiden hiilijalanjälkien erot tasaantuvat. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto CO2 CH4 N2O Kasviskiusaus, koti 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. Vegetaristiruuissa ti i metaani häviää melkein kokonaan. Kasviskiusaus, valmisruoka CO2 CH4 N2O kg CO 2 ekv. Valmisruoissa teollisuuden osuus kasvaa ja kotitalouksien pienenee. Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O
25.1.2011 6 Ilmastovaikutusten raaka-ainetausta 14 erilaisen kotilounasannoksen ilmastosvaikutus kg CO 2 -ekv Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Kinkkukiusaus ki +tomaatti/kurkkusalaatti tti/k kk tti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Pääruoka Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Salaatti Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Leipä Juoma Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka 0 1 2 3 4
25.1.2011 7 Mitä voidaan tehdä varsinaisen ruokajätteen kanssa ei tehdä sitä! Esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO 2 -kuormitustason annos esimerkiksi kinkkukiusaus, sen koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus 30 % jätteeksi menevältä osalta on 800 g ekvivalenttista CO 2 ja sekajätteen kaatopaikkapäästö 50 g ekvivalenttista CO 2, siis kokonaispäästö 800g + 50g kompostoinnilla päästään 800g + 25 g:aan ja mädätyksen kautta 800 g 70 g:aan ekvivalenttista CO 2 Jätteen käsittelyn päästöt Suomen ympäristökeskuksen tulosten mukaan
25.1.2011 8 ROAN LOPPUTUOTTEEN OSALTA JÄTTEEN TULON ESTÄMINEN ON 10 KERTAA YMPÄRISTÖTEHOKKAAMPAA KUIN RUOKAJÄTTEEN LOPPUKÄSITTELY ELI JÄTTEEN LOPPUKÄSITTELYN AVULLA VOIDAAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN OSALTA ESTÄÄ 10 % MENETYKSESTÄ, MUTTA JÄTTEEN OIKEA KÄSITTELY ON SILTI TÄRKEÄÄ!
25.1.2011 9 Missä hävikki syntyy? Keittiössä ruoan valmistuksen aikana: Vihannes, marja Painon pieneneminen % keskimäärin (käytetty y arvo) Vaihtelu Peruna 20 24 10 41 Porkkana 16 3 32 Punajuuri Lanttu Selleri Valkokaali Jäävuorisalaatti Kurkku Sipuli Mansikka, mustaherukka Lähde Sääksjärvi & Reinivuo 2004 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 20 20 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 13 9 14 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 40 Turpeinen 1975 13 4 25 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 30 Rastas ym. 1993 3 Rastas ym. 1993 6 4 8 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 5 Turpeinen 1975
25.1.2011 10 Missä hävikki syntyy? Teollisten prosessien yhteydessä: Pienin arvo Suurin arvo Mallinnuksessa käytetty arvo Juuresten varastointi Hävikkiprosentti, peruna 10 20 15 Hävikkiprosentti, muut juurekset 20 30 25 Juuresten kuoriminen Hävikkiprosentti, peruna 30 53 40 Hävikkiprosentti, muut juurekset 15 30 25 Juuresten varastointi ja kuoriminen yhteensä Sähkönkulutus, kaikki juurekset yleensä, kwh/kg 0,4 0,5 0,4 Juuresten pilkkominen i Hävikkiprosentti, kaikki juurekset yleensä 0 20 10 Muiden kasvisten varastointi Hävikkiprosentti, kaalit 15 20 17,5 Hävikkiprosentti, sipuli 10 10 10 Muiden kasvisten pilkkominen Hävikkiprosentti, salaatit 30 40 35 Hävikkiprosentti, kaalit 15 30 22,5 Hävikkiprosentti, sipuli 10 20 15 Hävikkiprosentti, kurkku 10 20 15
25.1.2011 11 Esimerkkinä juures Juuresraaka-aine 100% Varastointilajittelun jälkeen, jos hävikki 15 % Varastoinnin jälkeen, jos hävikki 25 % Kuorimisen jälkeen, jos hävikki 25 % Pilkkomisen jälkeen, jos hävikki 10 % Syötynä, jos 30% jätetään jää lautaselle tai jää jääkaappiin pilaantumaan Perusraaka-aine josta ruoan valmistuksen taustalla Perusraaka-aine Perusraaka-aine ruoan ruoan valmistuksen valmistuksen taustallat taustalla Lajittelu Lajittelu 85% 1 63,75% Perusraaka-aine ruoan valmistuksen taustalla Lajittelu 47,81% 43,03 % 30,12 % Varastointi Varastointi Kuoriminen Kuoriminen Perusraaka-aine ruoan valmistuksen taustalla Lajittelu Pilkkominen Varastointi Perusraaka-aineesta syöntiin Varastointi Pilkkominen Lajittelu Kuoriminen Syömättä jätetty
25.1.2011 12 Missä hävikki syntyy? Lihan prosessoinnissa: Teurasprosentit: nauta 45-55, sika 70-75. broileri-kalkkuna n. 70% Elimet (ei ihmiselle) 2-6%, rasvat 1-4 %, veri 3%, nahka 5-6 %, sorkat - karvat - höyhenet 3-11 %, suolisto 6-6%, jätteet ja 2-11% Nauta: luuton liha 50%, luullinen 25 %, muu 25% Sika: luuton liha 25%, luullinen 50 %, muu 15 % Broileri: fileet 33 % koivet 30 % siivet 37 % Ilmastovaikutuksen allokointi taloudellisin perustein kalleimmille osille iso kuorma
25.1.2011 13 Ruoan elinkaaren varrella on tehtävä asioita! Raaka-aineeseen liittyvä saanto tuotannon suunnittelu ja ensimmäisen vaiheen raaka-aineen käsittely jätteen = sivuvirran i hyväksikäyttö mahd. biokaasutus Maatilakohtainen life cycle management LCM Varastointihävikin estäminen hygienia lämpötila, kosteus, tuuletus, t varastokaasut t logistiikan aikainen olosuhteiden säätäminen varastohävikin biokaasutus
25.1.2011 14 Ruoan elinkaaren varrella on tehtävä lisää asioita! Säästävä materiaalin käsittely esim. kuoriminen poistettavan massan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ensisijaisesti materiaalina toissijaisesti energian tuotantoon Leikkaus- pilkkomissivuvirran mahdollisimman tehokas hyödyntäminen materiaalina
25.1.2011 15 Ruoan elinkaaren varrellakin on ymmärrettävä järjestelmäkokonaisuus! j Kokonaissysteemin optimointi hävikki yhdessä vaiheessa voi toiseen vaiheeseen kohdistuvan ylivoimaisen hyödyntämissuunnittelun ansiosta olla järjestelmän optimointia esimerkkinä järjestelmän energiaomavaraisuus tavoitteena nollajäte + hiilineutraali
25.1.2011 16 Consumer & Envir ronment Kiitokseni! i! Sirpa.kurppa@mtt.fi Puh: 040-5486968