SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Samankaltaiset tiedostot
SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Biologinen rehunsäilöntä

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Rehuanalyysiesimerkkejä

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Herne säilörehun raaka-aineena

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Maississa mahdollisuus

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Säilönnän uudet haasteet

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Peltobiomassan tuotanto

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Erilaiset säilöntäaineet

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Biotal Iso-Britanniassa

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Pellon käytön strategiset valinnat

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Biologinen typensidonta

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

HÄRKÄPAPUSÄILÖREHUN KORJUUAJANKOHDAN OPTIMOINTI

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Kokoviljasäilörehu lihanautatilan viljelykierrossa ja ruokinnassa

Hyödyllinen puna-apila

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Transkriptio:

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI Onnistu palkokasvien säilönnässä!

BIOLOGISET REHUNSÄILÖNTÄAINEET VALKUAISKASVEILLE Valkuaiskasvit lisäävät tilan valkuaisomavaraisuutta kustannustehokkaasti, monipuolistavat viljelykiertoa ja sitovat maaperään typpeä. Seoskasvustona viljakasvien kanssa ne tuovat rehustukseen sekä valkuaista että tärkkelystä; säilörehuna korjattuna lisäksi myös rakenteellista kuitua.

MURSKESÄILÖNTÄ HERNE, HÄRKÄPAPU JA VILJAKASVIT Murskeeksi korjattavan viljan, herneen ja härkäpavun puintikosteus on noin 25-40 %. Korjattu kasvusto kannattaa litistää ja säilöä mahdollisimman nopeasti pilaantumisriskin takia. Jos sadon kosteus on kovin alhainen, tulee murskauksen yhteydessä lisätä vettä. Lisätty vesi ei kuitenkaan ole koskaan yhtä hyvä kuin kasvuston luontaisesti sisältämä vesi. Kosteampi sato on helpompi tiivistää myös laakasiiloon. Ilmatiiviys on edellytys säilönnän onnistumiselle. Litistämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta kokonaisia papuja tai jyviä ei jäisi joukkoon. Erityisesti jos seoskasvustossa on mukana viljaa, saattavat pienemmät viljan jyvät jäädä helposti kokonaisiksi. MURSKESÄILÖNNÄN HAASTEET Ilmatiiviys on murskesäilönnän perusedellytys. Jos säilötään laakasiiloon, tulee tiivistämiseen käyttää suurta huomiota. Tuubisäilönnässä on tärkeää huolehtia mahdollisten reikien paikkaamisesta erityisesti säilönnän alkuvaiheessa. Murskesäilönnän haasteena on estää hiivojen ja homeiden kasvu. Hiivojen kasvu lisää lämpenemisriskiä ja lisää ravintoainetappioita. Homeet lisäävät mykotoksiiniriskiä. BIOLOGINEN SÄILÖNTÄ Murskesäilönnässä kannattaa käyttää nimenomaan tähän tarkoitukseen kehitettyä biologista säilöntäainetta. SILOMIX MURSKE sisältää pääosin heterofermentatiivisia maitohappobakteereita, jotka tuottavat rehuun etikkahappoa, propionihappoa, propanolia ja propyleeniglykolia. Nämä neljä käymistuotetta yhdessä estävät tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua. Propyleeniglykoli on myös arvokas energianlähde erityisesti korkeatuottoisille eläimille. Yksi annospussi riittää 25 rehutonnin valmistamiseen. Valmista säilöntäaineliuosta kannattaa käyttää 8 litraa/ tonni. Silomix Murske sopii erinomaisesti sekä viljoista, seoskasvustosta että valkuaiskasveista tehdyn murskeen säilöntään.

KOKOVILJASÄILÖREHU PALKOKASVEISTA HERNE Herne kannattaa korjata kokoviljasäilörehuksi palkojen täyttymisvaiheessa, mutta ennen tuleentumista. Kuiva-ainepitoisuus on tässä vaiheessa yleensä 20-50 %. Puhdaskasvusto on herkkä lakoontumaan ja siksi yleensä suositaan seoskasvustoa. Korjuuseen suositellaan ajosilppuria niittopäällä, mutta se voidaan korjata myös muilla menetelmillä kunhan niitto tehdään mahdollisimman hellävaraisesti varisemistappioiden välttämiseksi. HÄRKÄPAPU Härkäpavulla on päätteetön kasvu ja korjuu kannattaa ajoittaa silloin kun ylimmät palot ja lehdet ovat vielä vihreitä. Tässä vaiheessa palot ovat jo kehittyneitä ja täyttyneitä, mutta palon sisällä olevat pavut ovat vielä vaaleita ja pehmeitä. Säilörehuksi härkäpapu voidaan korjata suoraan pystykasvustosta suoraniittopäällä varustetulla silppurilla tai niittämällä kasvusto ensin hellävaraisesti karholle ja korjaamalla rehu tämän jälkeen. Härkäpapukasvustosta tehty säilörehu saattaa olla hyvinkin kosteaa kuiva-ainepitoisuuden ollessa lähellä 20 %. Korjuuajankohtaan vaikuttaa paljon lajikkeen valinta. Härkäpapusäilörehu sopii erinomaisesti syötettäväksi seosruokinnassa yhdistettynä nurmisäilörehuun ja maittavuus on yleensä hyvä. Rehunäytteen otossa kannattaa olla huolellinen, sillä lehtien ja papujen rehuarvot ovat merkittävästi paremmat kuin korren. Se missä suhteessa näitä tulee näytteeseen, vaikuttaa merkittävästi myös analyysitulokseen. HERNE SEOSKASVUSTONA VILJAN KANSSA Yleensä herne kannattaa viljellä seoskasvustona lakoontumisriskin vuoksi. Puhdaskasvusto on herkkä lakoontumaan ja siksi yleensä suositaan seoskasvustoa. Yleensä käytetään kauraa ja/tai vehnää ja lajikkeet kannattaa valita samantyyppisen kasvurytmin perusteella. Vilja tuo seokseen myös tärkkelystä ja hyvälaatuista kuitua. Korjuuseen suositellaan ajosilppuria niittopäällä, mutta voidaan korjata myös muilla menetelmillä kunhan niitto tehdään mahdollisimman hellävaraisesti varisemistappioiden välttämiseksi.

VALKUAISKASVEISTA TEHDYN KOKOVILJASÄILÖREHUN SÄILÖNNÄLLISET HAASTEET Ilmatiiviys on myös kokoviljasäilönnän perusedellytys. Valkuaiskasveista tehty kokoviljasäilörehu on usein kosteaa ja valkuaiskasvit puskuroivat ph:n laskua. Tämän vuoksi myös ph:n lasku on myös erityisen tärkeää. Jos säilötään laakasiiloon, tulee tiivistämiseen käyttää erityisen suurta huomiota. Tuubisäilönnässä on tärkeää huolehtia mahdollisten reikien paikkaamisesta erityisesti säilönnän alkuvaiheessa. Kokoviljasäilönnän haasteena on estää hiivojen ja homeiden kasvu ja varmistaa riittävä ph:n lasku. Rehua pilaavien bakteerien kasvu voidaan estää riittävällä ph:n laskulla. Hiivojen kasvu lisää lämpenemisriskiä ja lisää ravintoainetappioita. Homeet lisäävät mykotoksiiniriskiä. BIOLOGINEN SÄILÖNTÄ Valkuaiskasvien ja seoskasvustojen säilöntään kannattaa käyttää nimenomaan tähän tarkoitukseen kehitettyä biologista säilöntäainetta. SILOMIX WHOLECROP LEGUME sisältää sekä heterofermentatiivisia että homofermentatiivisia maitohappobakteereita. Heterofermentatiiviset maitohappobakteerit tuottavat rehuun etikkahappoa, propionihappoa, propanolia ja propyleeniglykolia. Nämä neljä käymistuotetta yhdessä estävät tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua. Propyleeniglykoli on myös arvokas energianlähde erityisesti korkeatuottoisille eläimille. Homofermentatiiviset maitohappobakteerit varmistavat ph:n laskun. Yksi annospussi riittää 25 rehutonnin valmistamiseen. Valmista säilöntäaineliuosta kannattaa käyttää 4 litraa/tonni.

KOKOVILJASÄILÖREHU VILJAKASVEISTA Kokoviljasäilörehua voidaan tehdä ohrasta, kaurasta, vehnästä tai ruisvehnästä. Lajikkeeksi voi valita satoisampia myöhään tuleentuvia lajikkeita, koska sato korjataan aikaisemmin kuin puitava vilja. Kokoviljasäilörehu sopii erinomaisesti käytettäväksi seosruokinnassa yhdessä nurmisäilörehun kanssa lisäten karkearehun syöntiä. Kokoviljasäilörehu tuo appeeseen tärkkelystä ja rakenteellista kuitua ja vähentää pötsin happamoitumisriskiä. Hiehoille ja umpilehmille kokoviljasäilörehu sopii mainosti sellaisenaan. KOKOVILJASÄILÖREHUN SÄILÖNNÄLLISET HAASTEET Ilmatiiviys on myös kokoviljasäilönnän perusedellytys. Kokoviljasäilörehu on usein kuivahkoa ja tiivistämiseen tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota. Tuubisäilönnässä on tärkeää huolehtia mahdollisten reikien paikkaamisesta erityisesti säilönnän alkuvaiheessa. Kokoviljasäilönnän haasteena on estää hiivojen ja homeiden kasvu. Hiivojen kasvu lisää lämpenemisriskiä ja lisää ravintoainetappioita. Homeet lisäävät mykotoksiiniriskiä. BIOLOGINEN SÄILÖNTÄ Kokoviljasäilörehun säilöntään kannattaa käyttää nimenomaan tähän tarkoitukseen kehitettyä biologista säilöntäainetta. SILOMIX WHOLECROP sisältää pääosin heterofermentatiivisia maitohappobakteereita. Heterofermentatiiviset maitohappobakteerit tuottavat rehuun etikkahappoa, propionihappoa, propanolia ja propyleeniglykolia. Nämä neljä käymistuotetta yhdessä estävät tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua. Propyleeniglykoli on myös arvokas energianlähde erityisesti korkeatuottoisille eläimille. Homofermentatiiviset maitohappobakteerit laskevat rehun ph:ta. Yksi annospussi riittää 25 rehutonnin valmistamiseen. Valmista säilöntäaineliuosta kannattaa käyttää 4 litraa/tonni.

MAISSISÄILÖREHU Maissisäilörehun säilöntään on tarkoitettu SILOMIX MAIZE. Se soveltuu käytettäväksi kun säilörehun kuiva-ainepitoisuus on yli 25 %. Suomen olosuhteissa maissisäilörehun kuiva-aine ei aina kuitenkaan nouse tälle tasolle ja silloin säilöntäaineeksi kannattaa valita SILOMIX FERM kaksinkertaisella annostuksella. LACTOBACILLUS BUCHNERIN MUODOSTAMAT KÄYMISEN LOPPUTUOTTEET ESTÄVÄT TEHOKKAASTI HIIVOJEN JA HOMEIDEN KASVUA

WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Aarikka Anssi Satakunta- Länsi-Pirkanmaa 0400 566 884 Hollo Martti Pirkanmaa-Häme 050 550 6270 Härkin Petri Nurmes-Lieksa 040 593 6001 Kivilahti Hannu Pohjois-Suomi 0400 321 601 Korpi Kauko Etelä-Pohjanmaa 045 162 7555 Koskenmäki Petri Alajärvi-Jyväskylä 045 110 7597 Lappi Paavo Kiuruvesi 0400 176 321 Loukkola Juhani Kouvola-Lappeenr. 050 344 2624 Pakkala Jukka Punkalaidun 0500 231 583 Pakkala Veli-Matti Loimaa-Huittinen 0500 331 268 Pekkarinen Erkki Perhojoki-Lestijoki 050 344 2518 Puurula Markus Ylivieska-Nivala 044 532 4416 Rimpiläinen Heikki Sotkamo 040 545 6183 Seilonen Kari Juva 040 561 5257 Ström Carl-Johan Vaasa 0500 662 650 Suppi Merja Lahti-Kouvola 0400 358 015 Turunen Antti Rääkkylä 044 051 1220 Turunen Veli Nilsiä 040 569 2613 Uutela Jarkko Turku-Helsinki 0400 535 107 Ylitalo Tero Lahti-Helsinki 0400 775 152 Yrjänen Touko Rauma-Turku 0500 121 848 Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi