Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista



Samankaltaiset tiedostot
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Peltokasvien luomuviljely

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

K-maatalous kevät Joensuu

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvintuotanto kannattaa

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Mikä viljalajike luomuun?

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljakauppatilaisuus Taneli Marttila

Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Essi Saarinen (toim.)

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Kaura lehmien ruokinnassa

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Luomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola

Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Viljan hygieeninen laatu

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Myllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

Viljan laatuhinnoittelu

Lisälannoitus kasvukaudella

Miten hometoksiinit hallintaan?

Transkriptio:

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski

Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Syysviljojen hankkeen lajikekoe 2012 Murskeviljan hinnoittelu Kuva: Maria Honkakoski

Laatuviljaa Murskeviljan käyttö ruokinnassa suunnitellaan sadon määrän ja laadun (rehuarvot) mukaan Sääolot, puintiaikataulu ym. lisäävät laadun epätasaisuutta Hyvälaatuinen murskeviljasato varmistetaan Maaperän kasvuolot Lannoitus Laji- ja lajikevalinta, seokset Satoisuus HLP ja TSP hyvät Kasvuaika satoisuus, tautiherkkyys, laatu Lujakortisuus Valkuainen(?) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 3

Lajikevertailua 12 m 2 koeruuduilla

Tautihavaintoja 2012 viljakasvustoista Kosteat olosuhteet sekä tiheä kasvusto: hyvät olosohteet viljojen kasvitaudeille! Kun tauti vallannut lehtialaa, ei yhteyttämistuotteita synny pientä jyvää! Kuvat: Essi Saarinen

Punahometta, jos kosteaa ja lämmintä (25-30 C) kesällä, keväällä kuivaa Punahomeen hallintakeinot: Viljelykierto Viljalajin ja lajikkeet valinta, jos kiertoa ei pystytä toteuttamaan Hyvälaatuinen kunnostettu ja peitattu tai serttisiemen Panostaminen elinvoimaiseen kasvustoon Nopea kuivatus, myös olosuhteissa joissa sato näyttää suhteellisen kuivalta Punahometorjunta onnistuu muutamalla nykyisellä tautiaineella, mutta torjunta-aika kukinnan alkaessa! www.farmit.net

Tutkimusasemapäivillä ei sää lannista Sadekuuro 50-100 mm /vrk 8.8.2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 7

Ohrakoe 2012 Erittäin sateinen ja kylmä kesä Ei varsinaista tulvaa pellolla Tauteja esiintyi paljon Virallinen lajikekoe (8 lajiketta) Hankkeen ohrakoe (8 lajiketta) Ei tautitorjunta osiota Ei korrensäädettä Keskiarvotuloksia, mutta tarkastettuja Kuva: Maria Honkakoski Kylvö 24.5.2012 Lannoitus PY3 403 kg /ha (n. 90 kg N /ha)

30.04. 07.05. 14.05. 21.05. 28.05. 04.06. 11.06. 18.06. 25.06. 02.07. 09.07. 16.07. 23.07. 30.07. 06.08. 13.08. 20.08. 27.08. 03.09. 10.09. 17.09. 24.09. 01.10. 08.10. 15.10. 22.10. 29.10. TLS, C ja Sadesumma, mm Kasvukauden 2012 sääolot 1200 800 1000 700 600 Sadesumma, mm 800 600 400 200 500 400 300 200 100 TLS 1981-2010 TLS 2012 SADE 1971-2000 SADE 2012 0 0

Toria* Brage* Bor 10661 Bor 10686 Bor 09707 Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor 09704 Bor 07533 Sato ja HLP 2012 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 75,0 73,0 71,0 69,0 67,0 65,0 63,0 61,0 59,0 57,0 55,0 SATO HLP Sato + HLP ja kasvuaika menevät käsi kädessä: aikaiset lajikkeet tautiherkkiä!!

Toria* Brage* Bor 10661 Bor 10686 Bor 09707 Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor 09704 Bor 07533 Kasvuaika, vrk Kasvuaika 2012 Kylvö 24.5. Tuleentuminen 22.8. 13.9.2012 120 110 100 90 80 70 60 Kasvuajat 2012 keskimääräistä 5 vrk pidempiä Sato kasvaa

Toria* Brage* Bor 10661 Bor 10686 Bor 09707 Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor 09704 Bor 07533 TLS, C Lämpösummavaatimus 2012 950 900 850 800 750 700 Lämpösummat lähellä keskimääräisiä Sato kasvaa

Uusia lupaavia lajikkeita mm. Wolmari Einar Brage

Toria* Brage* Bor 10661 Bor 10686 Bor 09707 Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor 09704 Bor 07533 TSP 2012 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hyvät TSP tulokset Sato kasvaa

Toria* Brage* Bor 10661 Bor 10686 Bor 09707 Einar* Aukusti Ragna* Voitto* Wolmari Fairytale* SW Mitja* Vilde Saana* Bor 09704 Bor 07533 Lako, % Valkuainen, % Lako ja valkuainen 2012 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 12,0 11,5 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 Sato kasvaa

Ohrakokeet 2006-2011

4 4 4 5 5 5 6 6 7 7 7 8 8 9 9 9 10 10 KASVUKAUDET 2006-2011 Tehoisa lämpösumma 1400 1200 1000 800 600 400 200 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1971-2000 0

4 4 4 5 5 5 6 6 7 7 7 8 8 9 9 9 10 10 KASVUKAUDET 2006-2011 Sadesumma 600 500 400 300 200 100 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1971-2000 0

TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Sato, kg /ha HLP, kg Sato ja HLP 2006-2011 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 69 67 65 63 61 59 57 55 Lajikkeet vähintään 3 vuotta mukana kokeissa. Ei tautitorjuntaa tai korrensäädettä!

TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Kasvuaika, vrk Kasvuaika 2006-2011 100 95 90 85 80 75 Sato kasvaa

TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Lämpösumma, C Lämpösumma 2006-2011 1000 950 900 850 800 750 700 Sato kasvaa

TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 TSP 2006-2011 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 Sato kasvaa

TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Lako, % Valkuainen, % Lako ja valkuainen 2006-2011 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 Brage 2008-2010, Toria 2009-2011 Sato kasvaa

Elmeri Edvin Einar Kunnari Jyvä Olavi Voitto Erkki Vilde Pilvi Tiril Elmeri Edvin Einar Kunnari Jyvä Olavi Voitto Erkki Vilde Pilvi Tiril Elmeri Edvin Einar Aukusti Wolmari Kunnari Jyvä Olavi Voitto Erkki Vilde Pilvi Tiril Brage Elmeri Edvin Einar Aukusti Wolmari Kunnari Olavi Voitto Vilde Pilvi Toria Tiril Brage Elmeri Edvin Einar Aukusti Wolmari Voitto Vilde Toria Tiril Brage Aukusti Wolmari Vilde Toria Lako, % 70 Lajikkeiden lakoisuus vuosittain MTT Ruukin virallisissa lajikekokeissa 2006-2011 60 50 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Mukana vertailussa lajikkeet Elmeri, Edvin, Einar, Aukusti, Wolmari, Kunnari, Jyvä, Olavi, Voitto, Erkki, Vilde, Pilvi, Toria, Tiril ja Brage. Kaikki lajikkeet eivät ole joka vuosi olleet mukana kokeessa.

Kaurakokeet 2004-2011 Maalaji Ct /Mm /erm HHt!! 9 lajiketta Ei tautitorjuntaa tai korrensäädettä Kuva: Maria Honkakoski

RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Sato, kg /ha HLP, kg Sato ja HLP 2004-2011 8000 7000 6000 5000 64 62 60 58 4000 3000 2000 1000 0 56 54 52 50 48 Sato Hlp

RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Kasvuaika, vrk Kasvuaika 2004-2011 108 106 104 102 100 98 96 94 Sato kasvaa

RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Lämpösummavaatimus, C Lämpösumma 2004-2011 2011 2012 1000 980 960 940 920 900 880 860 840 820 800 Sato kasvaa

RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 TSP, g TSP 2004-2011 40 38 36 34 32 30 28 Sofiina: Ei markkinoilla

RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Kuoripitoiusuus, % Kuoripitoisuus 2004-2011 22 21 20 19 18 17 16 Sato kasvaa

RINGSAKER 6 AKSELI 5 ROOPE 7 MARIKA 7 SW VAASA 4 VENLA 8 FIIA 5 SOFIINA 4 ASLAK 4 EEMELI 8 PEPPI 6 AARRE 3 VELI 4 Lako, % Lako ja valkuainen 2004-2011 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Lako- Valk.- Sato kasvaa

Murskeviljan hinnoittelu Hietala A. 2010 (HY): Viljakauppalain mukainen hehtolitrapainon kosteuskorjaus aliarvioi hehtolitrapainon muutosta kaikilla viljoilla Hehtolitrapainoon vaikutti kaikilla viljoilla eniten viljan kosteus. Ohralla suuri merkitys hehtolitrapainoon oli myös jyväkokoa kuvaavalla tuhannen jyvän painolla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 32

Kosteuden vaikutus ohran HL -painoon lajite-erot (Hietala A. 2010 HY) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 33

Rehu Kuivaaine ME (muuntokelpoinen energia) ry-arvo (rehuyksikköarvo) OIV (ohutsuolesta imeytyvä valkuainen) PVT (pötsin valkuaistase) g/kg MJ/kg ka ry/kg ka g/kg ka g/kg ka HVO (hajoavan valkuaisen osuus) Ohra, yli 62 kg/hl 860 13,2 1,13 98-20 0,80 Ohra, 54-62 kg/hl 860 12,9 1,10 96-17 0,80 Ohra, 40-54 kg/hl 860 12,3 1,05 92-11 0,80 Ohra, paljassiemeninen 860 13,8 1,18 104-5 0,80 Kaura, yli 58 kg/hl 860 12,3 1,05 95-5 0,75 Kaura, 54-58 kg/hl 860 12,1 1,03 93-2 0,75 Kaura, 45-54 kg/hl 860 11,5 0,98 89 0 0,75 Kaura, 35-45 kg/hl 860 10,4 0,89 80 2 0,75 Kaura, kuoreton tai kuorittu 860 14,2 1,21 107 6 0,75 Seosvilja (ohra ja kaura, 1:1) 860 12,8 1,09 96-13 0,78 Vehnä, yli 76 kg/hl 860 13,7 1,17 96-20 0,85 Vehnä, 72-76 kg/hl 860 13,6 1,16 95-19 0,85 Vehnä, 60-72 kg/hl 860 13,4 1,15 94-17 0,85 Vehnä, 45-60 kg/hl 860 12,7 1,09 90-15 0,85 Ruis 860 13,6 1,16 94-33 0,85 Ruisvehnä (Triticale) 860 13,7 1,17 94-36 0,85 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 34

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 35

Muuta Ruukin pelloilla Arvika -vihantaherne Tangenta -härkäpapu Raision nurmikoe: mm. sinimailanen