Liite 1 sisällysluettelo

1 Liite 1 sisällysluettelo 1 Investointiosa, Liite 1, investointiohjelman vaihtoehtojen kuvaus... 2 1.1 Investointiohjelman vaihtoehtojen yleiskuvaus... 2 1.2 Kunnan velkaantuminen ja kaavatalous investointiohjelman vaihtoehdoissa... 4 1.3 Investointiohjelman vaihtoehto 1.... 6 1.4 Investointiohjelman vaihtoehto 2.... 10 1.5 Investointiohjelman vaihtoehto 3.... 12 1.6 Investointiohjelman vaihtoehto 4.... 14 2 Liite 1.1, Investointiprosessin kuvaus... 1 2.1 Investoinnin vaiheet ja toteutustapa... 1 2.2 Kaava- ja tonttivaranto... 1 2.3 Infran laajennusinvestointien vaikutukset talouteen ja kaavatalous... 2 2.4 Infra-investointien toteutusperiaatteita... 2 2.5 Rakennusinvestointien toteutusperiaatteita... 3

2 1 Investointiosa, Liite 1, investointiohjelman vaihtoehtojen kuvaus 1.1 Investointiohjelman vaihtoehtojen yleiskuvaus Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistymisen päätökset oletetaan tehtävän strategian mukaisesti tämän valtuustokauden aikana ja henkilöliikenteen oletetaan käynnistyvän vuoden 2026 alusta. Yhdyskuntakehityksen puolesta panostetaan kaavoitusohjelman mukaisesti, voimakkaasti kaikkiin kolmeen keskukseen: Talmaan, Nikkilään ja Söderkullaan. Kaikissa taajamissa kaavoitusohjelman mukaisesti valmistuvat asemakaavat kilpailutetaan ja toteutetaan heti, kun asemakaavan saa lain voiman ja katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä, hyväksytty ja niiden saadessa lain voiman. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 lähdetään siitä, että Talman radan eteläpuolen toteuttaminen kynnysinvestointeineen käynnistetään vasta kun KeNi-radan investointipäätös on tehty. Skenaariossa on oletettu, että KeNiradan henkilöliikenteen käynnistämisen Valtion ja HSL:n investointi- ja liikennöintipäätökset tehdään vasta vuonna 2024 ja investoinnit käynnistetään vuonna 2025. KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistyminen vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen ja nopeuttaa alueen toteutumista sekä pienentää Sipoon kunnan taloudellista riskiä. Nikkilän ja Söderkullan kaavatalous ja yhdyskuntakehitys on vastaava kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 lähtökohtana ovat paitsi VE 2:ssa oleva Talman radan eteläpuolen toteuttaminen ja kynnysinvestointien käynnistäminen vasta KeNi-radan investointipäätöksen jälkeen sekä myös Nikkilän yhdyskuntarakenteen nopeampi kehittäminen kaavoittamalla kaavataloudellisesti kannattavia Sipoon kunnan omistuksessa olevia kohteita Talman asemakaavoituksesta säästyneillä resursseilla. Näin yhdyskuntakehityksen osalta mahdollistetaan paremmin KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistettäväksi valtion ja HSL:n taholta tehtävät päätökset. Vaihtoehto 4 KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistäminen arvioidaan toteutuvan vuoden 2030 alussa ja KeNi-radan liikennöintipäätöksiä vaativat hankkeet on siirretty vastaavasti kuin vaihtoehdossa 2 ja 3 2020-luvun loppuun. Vaihtoehdossa 4 Talman radan eteläpuolen asemakaava ja siinä sijaitseva uusi Talman yhtenäiskoulun ensimmäinen vaihe (ala-aste) ja päiväkoti toteutetaan kuitenkin mahdollisimman nopeasti. Muiden radan eteläpuolen kaava-alueiden toteutusta siirretään eteenpäin. Lisäksi vaihtoehdon 3 mukaisesti Nikkilän kaavoitusta on pyritty nopeuttamaan aikaistamalla niitä Nikkilän asemakaavoja, jotka sijaitsevat kunnan omistamalla maa-alueella ja joiden kaavatalous on tasapainossa kustannusten kanssa. Vaihtoehtojen vertailutaulukko Seuraavalla sivulla kuvatussa vertailutaulukossa on esitetty eri vaihtoehtojen avainluvut tontinmyyntitulojen, laajennusinvestointien, uudelleeninvestointien ja yleisten investointien osalta. Taulukon avulla on mahdollista taloudellisesti vertailla vaihtoehtoja keskenään.

3

4 1.2 Kunnan velkaantuminen ja kaavatalous investointiohjelman vaihtoehdoissa Laajennusinvestointi: i) infran laajentaminen, joka mahdollistaa lisääntyvän asutuksen, ja ii) palvelurakentaminen, joka lisää kunnan rakennusten palvelukapasiteettia kasvavan väestön tarpeisiin. Infran ja palveluiden laajennusinvestoinnit on tarkoitus rahoittaa tontinmyynnistä saatavilla tuloilla, jolloin kasvu ei aiheuta lisäkustannuksia nykyisille kunnan asukkaille. Erityisesti palveluiden vaatimien investointien toteuttaminen on kuitenkin jaksollista. Asukkaiden houkutteleminen uusille kaava-alueille edellyttää palveluiden ja yhdyskuntatekniikan laajennusrakentamista. Laajennusinvestointien aiheuttama muuttovoitto nuorentaa väestönrakennetta ja parantaa asukkaiden keskimääräistä veronmaksukykyä. Näillä verorahoilla on tarkoitus maksaa uudelleeninvestoinnit, peruskorjausinvestoinnit ja yleiset investoinnit. Kaikissa vaihtoehdoissa laajennusinvestointien määrä tarkasteluajanjaksolla on isompi kuin tontinmyynnistä saatavien tulojen määrä. Tämä johtaa siihen, että kunta velkaantuu tarkasteluajanjaksolla tontinmyynnin ja laajennusinvestointien erotuksen verran. Vaihtoehdossa 1. Talman radan eteläpuoleisen asemakaava-alueen yhdyskuntatekniikan ja palvelurakentamisen investoinnit suoritetaan mahdollisin nopeasti. Myös KeNi-radan henkilöliikenteen päätös on oletettu päätettävän valtion ja HSL:n toimesta strategian mukaisesti viimeistään vuoden 2021 alussa ja rataan liittyvät asema ym. investoinnit valmistuvat vuoden 2025 aikana. Vaihtoehdossa 1 investointeja on vuosina 2020-2029 yhteensä n. 216,0 milj. euroa ja näistä laajennusinvestointeja on yhteensä n. 160,0 milj. euroa (n. 74 %). Tontinmyyntiä ajanjaksolla on arviolta 107,7 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 1. kunta velkaantuu n. 52,3. milj. euroa vuosina 2020-2029. Lähes kaikkien kaava-alueiden on kuitenkin laskettu olevan taloudellisesti kannattavia toteuttaa, jos oletetaan että kaikki tontit saadaan myytyä. Tontinmyynnin nopeudesta riippuu millä aikajänteellä laajennusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin. Uudelleeninvestointeja, peruskorjausinvestointeja ja yleisiä investointeja, eli ylläpitoinvestointeja on vaihtoehdossa 1. yhteensä n. 56,0 milj. euroa vuosina 2020-2029. Ylläpitoinvestoinnit ovat noin 5,6 milj. euroa vuodessa ja alittavat selvästi poistot eivätkä aiheuta koko jaksolla velkaantumista. Investoinnit painottuvat kuitenkin 2020 -luvun alkuun. Vaihtoehdoissa 1 velkaantuminen johtuu mm seuraavista syistä: 1. tarkastelujakson alkupuolella vuoteen 2025 mennessä toteutettava Talman eteläpuolisen kaavaalueen investointi palvelurakentamisineen, noin 36 milj. euroa. 2. Sipoon kunnan noin 16 milj. euron rataan liittyvät investointikustannukset, jotka toteutetaan jo vuonteen 2025 mennessä. 3. jakson lopulle vuosille 2026-2028 ajoittuvat sekä Nikkilän että Söderkullan uusien sivistyskeskusten rakentaminen. Niiden investointikustannukset ovat lähes 40 milj. euroa. Uusissa koulukeskuksissa on varauduttu seuraavien 7-9 vuoden kasvuun ja tämän takia niissä on käyttämätöntä kapasiteettia noin 80 prosenttia eli investointien arvoltaan yli 30 milj. euroa. 4. vastaavasti myös Nikkilän ja Söderkullan uusia päiväkotien investointeja (n. 12 milj. euroa) vuosina 2025-2028, jolla myös varaudutaan seuraavien vuosien kasvuun. Asukasmäärän lisäys vaihtoehdossa 1. on arviolta lähes 7 200 asukasta tarkasteluajanjaksolla. Vaihtoehdossa 2. investoidaan vuosina 2020-2029 yhteensä n. 204,4 milj. euroa. Näistä laajennusinvestointeja on yhteensä n. 148,4 milj. euroa (n. 73 %). Tontinmyyntiä ajanjaksolla on arviolta 105,0 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 2. kunta velkaantuu n. 43,4 milj. euroa vuosina 2020-2029.

5 Samoin kuin vaihtoehdossa 1. lähes kaikkien kaava-alueiden on laskettu olevan taloudellisesti kannattavia toteuttaa, jos oletetaan, että kaikki tontit saadaan myytyä. Laajennusinvestoinnit (n. 50 milj. euroa 2020-luvun lopussa) kattava tontinmyynti tapahtuu tarkasteluajanjakson jälkeen 2030-luvulla, jolloin kaava-alueiden taloudellinen kannattavuus realisoituu. Uudelleeninvestointeja, peruskorjausinvestointeja ja yleisiä investointeja eli ylläpitoinvestointeja on vaihtoehdossa 2. yhteensä n. 56,0 milj. euroa vuosina 2020-2029. Ylläpitoinvestoinnit ovat noin 5.6 milj. euroa vuodessa ja alittavat selvästi poistot eivätkä aiheuta koko jaksolla velkaantumista. Investoinnit kertyvät 2020 -luvun alkuun. Vaihtoehdossa 2 velkaantuminen laajennusinvestoinneista johtuen käynnistyy vasta vuoden 2025 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että Talman radan eteläpuolisen kaava-alueen toteuttaminen ja KeNi-radan toteuttamisen investoinnit (kohdat 1 ja 2 vaihtoehdossa 1) on siirretty vuodesta 2025 eteenpäin toteutettavaksi. Asukasmäärän lisäys vaihtoehdossa 2. on lähes 7 000 asukasta tarkasteluajanjaksolla. Vaihtoehdossa 3. investoidaan vuosina 2020-2029 yhteensä n. 200,9 milj. euroa. Näistä laajennusinvestointeja on yhteensä n. 144,9 milj. euroa (n. 72 %). Tontinmyyntiä ajanjaksolla on arviolta n. 108,0 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 3. kunta velkaantuu n. 36,9 milj. euroa vuosina 2020-2029. Kuten vaihtoehdoissa 1 ja 2 kaava-alueiden on laskettu olevan taloudellisesti kannattavia toteuttaa, jos oletetaan että kaikki tontit saadaan myytyä. Myös vaihtoehdossa 3 laajennusinvestoinnit kattava tontinmyynti tapahtuu 2030-luvulla. Uudelleeninvestointeja, peruskorjausinvestointeja ja yleisiä investointeja, eli ylläpitoinvestointeja on vaihtoehdossa 3. yhteensä n. 56,0 milj. euroa vuosina 2020-2029. Ylläpitoinvestoinnit ovat noin 5,6 milj. euroa vuodessa ja alittavat selvästi poistot eivätkä aiheuta koko jaksolla velkaantumista. Investoinnit kertyvät 2020 -luvun alkuun. Vaihtoehdossa 3 velkaantumisen syyt ovat samat kuin vaihtoehdossa 2 ja velkaantuminen käynnistyy vuonna 2025. Velkaantumista pienentää kuitenkin Nikkilän kannattavien kaava-alueiden toteuttaminen ja tonttien myynti. Ko. alueiden asemakaavoitusta ja tonttien myyntiä on aikaistettu siten että ne toteutuvat jo 2020-luvun puolessa välissä. Asukasmäärän lisäys vaihtoehdossa 3. on arviolta n. 7 300 asukasta tarkasteluajanjaksolla. Vaihtoehdossa 4 investoidaan vuosina 2020-2029 yhteensä n. 210,5 milj. euroa. Näistä laajennusinvestointeja on yhteensä n. 154,5 milj. euroa (n. 73 %). Tontinmyyntiä ajanjaksolla on arviolta n. 108,0 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 4. kunta velkaantuu n. 46,5 milj. euroa vuosina 2020-2029. Kuten muissakin vaihtoehdoissa, kaava-alueiden on laskettu olevan taloudellisesti kannattavia toteuttaa, jos oletetaan että kaikki tontit saadaan myytyä. Alla näkyvässä taulukossa käy ilmi, miten kunta velkaantuu eri vaihtoehdoissa tarkasteluajanjaksolla.

6 Vaihtoehdoissa 1 ja 2 kunta velkaantuu laajennusinvestointien ja tontinmyynnin erotuksesta n. 52-53 milj. euroa. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 kunta velkaantuu n. 46 milj. euroa. Erot velkaantumisessa johtuvat hankkeiden ajoituksen muuttumisesta. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 on siirretty mm. Talman Hietalaa ja Terästien jatketta 2030-luvulle. Kaavatalouden ja velkaantumisen voidaan olettaa olevan neutraali pidemmällä tarkasteluajanjaksolla, kun uusien kaava-alueiden tontinmyynti on toteutunut ja palvelurakentamisen kapasiteetti on paremmin hyödynnetty. Tarkasteluajanjakson loppupäähän ajoittuva piikki velkaantumisessa johtuu kaikissa vaihtoehdoissa tarkasteluajanjakson loppupäähän ajoittuvista palvelu- ja yhdyskuntatekniikan investoinneista. Todennäköistä on myös, että kaikissa vaihtoehdoissa tontinmyynti voi poiketa näissä arvioissa ennustetusta tai osa voidaan vuokrata, jolloin tontinmyyntitulot saadaan seuraavan 15 vuoden aikana. Tämä voi johtaa siihen, että investointien takaisinmaksu toteutuu pidemmällä ajanjaksolla, jolloin velkaantuminen tapahtuu aikaisemmin ja tasoittuu myöhemmin. 1.3 Investointiohjelman vaihtoehto 1. Investointiohjelman vaihtoehto 1. perustuu nykyisiin suunnitelmiin ja siihen, että junaliikenteen käynnistämispäätökset tehdään valtion ja HSL:n taholta tällä valtuustokaudella strategian mukaisesti ja pystytään näin käynnistämään vuoden 2026 alusta. Vaihtoehdossa 1 Talmaa ja Nikkilää kehitetään riittävästi, jotta junaliikenteen käynnistymisen edellyttämä väestömäärä täyttyy. Näin ollen merkittävä osa investoinneista toteutetaan vuoteen 2025 mennessä Talman uuden asemakaava-alueen mahdollistamiseksi. Talma Vaihtoehdossa 1. Talman uuden asemakaava-alueen yhdyskuntatekniikka ja palvelut toteutetaan pääosin vuosina 2020-2025, siten että vuoteen 2025 mennessä valmiina on uuden asemakaava-alueen risteys Martinkyläntielle, radan alitus, alueen kokoojakatu, juna-asema, aseman pysäköinti, kevyen liikenteen väylät, perhosniityn ja kaatopaikan kunnostaminen, tori, leikkipaikat ja lähiliikunta, pysäköinnit, Talmantien parannus ja kevyen liikenteen alikulku.

7 Alla olevassa taulukossa on kuvattu vaihtoehdon 1. investointeja Talmaan. Yllä olevassa taulukossa Talman alueen tontinmyynnistä suurin osa saadaan Bastukärrin teollisuusalueen tonttien myynnistä. Bastukärrissä lähes kaikki Infrainvestoinnit on jo tehty. Isoimmat infra-investoinnit Talman uuden asemakaava-alueen rakentamiseksi ja Kerava-Nikkilä-radan liikenteen käynnistämiseksi ovat radan alitus ja kokoojakadun pohjoisosa (9,1 milj. euroa). Radan alituksen rakentaminen maksaa mm. vaikeiden pohjaolosuhteiden takia n. 8,0 milj. euroa. Juna-aseman rakentaminen Talmaan maksaa n. 10 milj. euroa, josta on arvioitu valtion rataosuuden olevan n. 6,0 milj. euroa ja kunnan laituriosuuden n. 4,0 milj. euroa. Radalle rakennetaan myös asemasta länteen kevyen liikenteen alikulku (n. 1,9 milj. euroa). Talman keskustan eteläosan muu infra maksaa arviolta n. 5,1 milj. euroa. Näihin investointeihin kuuluu mm. 2 km kevyen liikenteen väylää, pysäköinnit alueella, alueen ympäristön kunnostaminen, tori, leikkipaikat ja lähiliikunta, Talmantien parannus ja alikulut sekä loput alueen kokoojakadusta. Kaava-alueena Terästien jatke sijoittuu Talman keskustan eteläosan länsipuolella. Terästien jatke kuuluu Talman alueen kehittämiseen osayleiskaavaratkaisun mukaisesti. Alueelle sijoitetaan monipuolista asuinrakentamista. Tarkoituksena on vahvistaa Talmaa sekä Terästien jatkeen että Talman Hietalan asemakaava-alueiden avulla. Tulevalle alueelle tarvitaan myös koulutoimen ja varhaiskasvatuksen palveluita. Alueen yhdyskuntatekniikan valmistumisen yhteydessä alueelle rakennetaan Talman uuden yhtenäiskoulun ja päiväkodin I-vaiheet. Niiden yhteiskustannukset ovat arviolta 18,6 milj. euroa. Arvioitu asukasmäärän lisäys (217 uutta asukasta Talmassa vuosina 2020-2029) perustuu kehitys- ja kaavoituskeskuksen tonttipäällikön arviolle tontinmyynnistä alueella ennen ja jälkeen junaradan valmistumisen. Arvion mukaan Talman keskustan ensimmäinen kerrostalotontti saadaan myytyä vuonna 2025 junaliikenteen käynnistyessä, jonka jälkeen saadaan myytyä yksi kerrostalotontti n. kolmen vuoden välein. Tämä johtaa siihen, että uudet asukkaat muuttavat asemakaava-alueelle aikaisintaan vuonna 2027 ja asukasmäärän lisäys alkuvaiheessa on n. 84 asukasta kolmen vuoden välein (keskiarvolta 28 asukusta/vuosi). Suurin osa taulukkoon kirjatusta asukasmäärän lisäyksestä Talmassa on arvioitu tulevan Laaksotien omakotitonteista ja Talman Hietalasta. Vuosina 2020-2029 tontinmyyntitulot Talman uudesta asemakaava-alueesta ovat tonttipäällikön myyntiarvion mukaan n. 2 milj. euroa ja asukasmäärän lisäys tällä alueella n. 84 asukasta kun taas vaaditut investoinnit ovat n. 20 milj. euroa. Lisäksi uudella asemakaava-alueella toteutetaan samanaikaisesti n. 18,6 milj. euron koulu- ja päiväkodin palvelurakentamisen laajennusinvestoinnit. Asemakaava-alue on laskettu olevan kannattava toteuttaa, jos kaikki alueelle kaavoitetut tontit saadaan myytyä. Tontinmyyntiarvion mukaan tontit kuitenkin saadaan junaliikenteen käynnistyttyäkin myytyä hitaasti, joka johtaa siihen, että vaihtoehdossa 1 Talman asemakaava-alueen investointien takaisinmaksu toteutuu vasta 2030-luvulla tai myöhemmin.

8 Nikkilä Nikkilässä uusi asemakaava-alue Nikkilän kartanon keskus ja junaliikenteen käynnistämisen edellyttämä yhdyskuntatekniikka rakennetaan vuoteen 2025 mennessä. Alla olevassa taulukossa kuvataan tarkemmin investointien vaiheistus. Nikkilän juna-asema ja siihen liittyvät katu- ja liityntäpysäköintijärjestelyt, alikulut, linja-auto asema ja Nikkilän kartanon keskuksen yhdyskuntatekniikka olisi tarkoitus rakentaa pääosin vuosina 2024-2025, jotta junaliikenne voidaan käynnistää vuonna 2025. Asemaan liittyvät investoinnit ovat lähes 10 milj. euroa. Radan alitus palvelee sekä asemaa että uutta asemakaava-aluetta liikenneväylänä muualle Nikkilään. Ennen radan alituksen rakentamista käytössä pysyy Vanhan Kylätien tasoliittymä. Merkittävimmät investoinnit alueella kohdentuvat junaliikenteen käynnistämiseen ja uudelle asemakaava-alueelle rakennettaviin palveluihin. Uutta asuinaluetta ja Nikkilän kasvua palvelemaan tarvitaan toinen sivistyskeskus ja päiväkoti vuoteen 2028 mennessä. Uuden sivistyskeskuksen ja päiväkodin investoinnit sijoittuvat tarkasteluajanjakson loppupuolelle ja ne ovat yhteensä n. 32,2 milj. euroa. Nämä investoinnit ovat yhteensä n. 45 % kaikista Nikkilän laajennusinvestoinneista vuosina 2020-2029. Uudessa koulukeskuksessa ja päiväkodissa on varauduttu seuraavien 7-9 vuoden kasvuun ja tämän takia takaisinmaksu toteutuu 2030-luvulla, kun uusien asemakaava-alueiden tontit saadaan myytyä. Asemakaava-alueista Nikkilän Kartanon keskus rakennetaan ensin. Se sijoittuu radan pohjoispuolelle ja Vanhan Kylätien ja Kartanontien länsipuolelle. Alueelle rakennetaan n. 1,7 kilometriä kokoojakatua ja 4,5 kilometriä tonttikatua. Nikkilän Kartanon keskuksen valmistuttua jatketaan Nikkilän kartanon pohjoisosan rakentamista. Nikkilän kartanon keskus on enemmän kerrostalopainotteista rakentamista, kun taas Nikkilän kartanon pohjoisosaan tulee enemmän pientaloja. Nikkilän Kartanon keskuksen ja pohjoisosan lisäksi uusia kaava-alueita Nikkilässä ovat Laaksosuontien itäpuoli, Åkernäs ja Jokipuisto, Nikkilän keskustakorttelit sekä Metsärinne. Laaksosuontien itäpuolta rakennetaan samaan aikaan Nikkilän kartanon keskuksen kanssa vuosina 2024. Åkernäs ja Jokipuisto rakentuvat samaan aikaan Nikkilän kartanon pohjoisosan kanssa vuosina 2026-2028. Arvioitu asukasmäärän lisäys alueella on n. 2372 asukasta vuosina 2020-2029. Suurin osa asukkaista tänä aikana sijoittuu Nikkilän Kartanon keskukseen, Sipoon Jokilaaksoon ja Nikkilän keskustakortteliin.

9 Söderkulla Investointiohjelman kaikissa vaihtoehdoissa Söderkulla kehittyy omana erillisenä kokonaisuutenaan. Söderkullan kasvu on ollut tasaista ja sinne muodostuu hyvin kaavavarantoa investointiohjelmakaudella. Söderkullan tärkeimmät uudet asemakaava-alueet ovat Söderkullan kartano, Massbyn Danielsbackan asuinalue, Taasjärven itäpuoli, Sipoonlahden rannan asemakaavamuutos, Opintien asemakaavamuutos, Söderkullan keskustan asemakaavamuutos, Etelä-Pähkinälehdon kerrostaloalue, Taasjärvi IV sekä työpaikka-alueet. Söderkullan kasvu on tarkasteluajanjaksolla investointiohjelman vaihtoehdossa 1 taloudellisesti kannattavaa. Söderkulla ei ole Kerava-Nikkilä-radan vaikutusalueella, joten se ei edellytä rataan ja junaasemiin liittyviä investointeja. Söderkullassa uusien kaava-alueiden edellyttämät investoinnit ovat hyvin tasapainossa suhteessa arvioituihin tontinmyyntituloihin. Tästä johtuen tarkasteluajanjakson aikana tontinmyyntitulojen ja laajennusinvestointien kustannusten erotus on n. 1,8milj. euroa. Tämä johtuu Söderkullan toisesta sivistyskeskuksesta ja uudesta 8-ryhmäisestä päiväkodista. Näiden laajennusinvestointien takaisinmaksu toteutuu asemakaava-alueiden tontinmyynnistä 2030-luvulla. Söderkulla pitkään jatkuneen asukasmäärän kasvu edellyttää sivistystoimen palveluiden laajennusrakentamista. Sipoonlahden koulun laajennus ja liikuntasali valmistuvat arviolta vuoteen 2024 mennessä ja ne olisi tarkoitus linkittää yhteen Söderkulla skolan rakentamisen kanssa, jotta olisi teoriassa mahdollista saada synergiaetuja koulujen välille, valittavasta sijoituspaikasta riippuen. Söderkullan toinen sivistyskeskus on arvioitu rakennettavaksi vuoteen 2028 mennessä. Tämän lisäksi sivistyksen varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelmassa on edellytetty uuden päiväkodin rakentamista Söderkullaan. Söderkullan investoinneista n. 75 % menee palvelurakentamiseen ja n. 25 % uusien ja muutoskaavaalueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen. Tontinmyyntitulot Söderkullassa kattavat tarkasteluajanjaksolla n. 96 % kaikista suunnitelluista laajennusinvestoinneista. Tavoitteena on kaavatalouden osalta, että laajennusinvestoinnit katetaan tontinmyynnin avulla, ja tämä toteutuu hyvin Söderkullassa. Investointiohjelman 1. vaihtoehdon arvion mukaan Söderkulla kasvaa kunnan taajamakeskuksista eniten. Söderkullassa asukasmäärän lisäys on arviolta n. 3500 asukasta vuosina 2020-2029.

10 1.4 Investointiohjelman vaihtoehto 2. Talma Vaihtoehdossa 2 lähtökohtana on, että Talman radan eteläpuolen toteuttaminen kynnysinvestointeineen käynnistetään vasta kun KeNi-radan investointipäätös on tehty. Näin voidaan minimoida taloudellisia riskejä ja lyhentää investointien takaisinmaksuaikaa. KeNi-radan henkilöliikenteen valtion ja HSL:n päätös oletetaan vaihtoehdossa tehtävän vuoden 2024 aikana. Tällöin vaihtoehdossa 2. Talman uuden asemakaava-alueen yhdyskuntatekniikka ja palvelut toteutetaan vuosina 2024-2029, siten että suurin osa investoinneista ajoittuu vuosille 2028 ja 2029. Hankkeiden arvioidut kustannukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1., mutta niiden ajoitusta on muutettu. Myös vaihtoehdossa 2. isoimmat infra-investoinnit kohdistuvat Kerava-Nikkilä-radan junaliikenteen käynnistämiseen, mutta niiden ajoitusta on myöhennetty n. 4 vuodella. Erona suhteessa vaihtoehtoon 1 on, että kaava-alueen TM 5 Terästien jatkeen toteuttaminen siirtyy 2030- luvulle. Tämä johtuu siitä, että Talman keskusta pitää rakentaa ennen Terästien jatketta ja Talman Hietalaa. Talman keskustan valmistuttua ja junaliikenteen käynnistyttyä on järkevä toteuttaa Talman Hietala ja Terästien jatke. Kaava-alueet TM 1 Laaksotien omakotitontit, Bastukärr ja Bastukärr-Kerava kevyen liikenteen väylä toteutetaan samalla aikataululla kuin vaihtoehdossa 1. Palvelurakentamisessa Talman yhtenäiskoulun ja päiväkodin I-vaiheen rakentaminen siirtyy 4 vuodella, koska Talman keskustan asemakaava-alueen rakentuminen on edellytys palveluiden rakentamiselle. Jos palvelurakentaminen sijoitetaan asemakaava-alueelle, niin sen rakentaminen edellyttää kaava-alueen pohjoisosasta yhteyden Martinkyläntielle ja siihen liittyvän yhdyskuntatekniikan toteuttamisen. Arvioitu asukasmäärän kasvu tarkasteluajanjaksolla on 73 uutta asukasta ja se tulee pääosin uudesta TM 1 Laaksotien omakotitonttien asemakaava-alueesta. Kehitys- ja kaavoituskeskuksen tonttipäällikön arvion mukaan tontinmyynti Talman keskustan eteläosan asemakaava-alueella on haastavaa ennen junaliikenteen käynnistymistä. Kuten vaihtoehdossa 1., niin myös vaihtoehdossa 2. Talman asemakaavaalueen investointien takaisinmaksu toteutuu vasta 2030-luvulla tai myöhemmin.

11 Nikkilä Vaihtoehdossa 2. junaliikenteen käynnistämisen edellyttämä yhdyskuntatekniikka rakennetaan Nikkilässä pääosin vuosina 2028-2029. Alla olevassa taulukossa kuvataan tarkemmin vaihtoehdon 2. investointien vaiheistus. Nikkilän juna-asema ja siihen liittyvät katu- ja liityntäpysäköintijärjestelyt, kevyen liikenteen alikulut, linjaauto asema ja Nikkilän kartanon keskuksen yhdyskuntatekniikka olisi tarkoitus rakentaa pääosin vuosina 2028-2029, jotta junaliikenne voidaan käynnistää vuoden 2030 alusta. Hankkeiden arvioidut kustannukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1., mutta niiden ajoitusta on muutettu. Radan alitus rakennetaan samassa aikataulussa kuin vaihtoehdossa 1, koska se on edellytyksenä Nikkilän kartanon keskuksen asemakaava-alueen rakentamiselle. Nikkilän aseman liityntäpysäköintijärjestelyjä, aseman eteläpuolisia katujärjestelyjä, aseman laituria ja linja-autoasemaa myöhennetään neljällä vuodella suhteessa vaihtoehtoon 1. Muut kaava-alueet ja palveluinvestoinnit toteutetaan samassa aikataulussa kuin vaihtoehdossa 1.

12 Söderkulla Söderkullassa hankkeiden arvioidut kustannukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1 lukuun ottamatta M 2 Massbyn ratsastuskeskuksen asemakaavamuutosta, jota on myöhennetty kahdella vuodella. 1.5 Investointiohjelman vaihtoehto 3. Vaihtoehdossa 3 lähtökohtana ovat paitsi VE 2:ssa oleva Talman radan eteläpuolen toteuttaminen kynnysinvestointeintien käynnistäminen vasta KeNi-radan investointipäätöksen jälkeen myös Nikkilän yhdyskuntarakenteen nopeampi kehittäminen kaavoittamalla kaavataloudellisesti kannattavia Sipoon kunnan omistuksessa olevia kohteita Talman asemakaavoituksesta säästyneillä resursseilla. Näin yhdyskuntakehityksen osalta mahdollistetaan paremmin KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistettäväksi valtion ja HSL:n taholta tehtävät päätökset. Talma Talman toteutus on vaihtoehdossa 2. ja vaihtoehdossa 3. lähellä toisiaan. Rataan ja asemaan liittyvät investoinnit toteutetaan samassa aikataulussa. Myös Talman palvelurakentaminen toteutetaan samassa aikataulussa kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdosta 2. poiketen Talmantien yhdistäminen Keravantiehen ja Talman Hietala toteutetaan vasta 2030-luvulla. Verattuna edellisiin vaihtoehtoihin, vaihtoehdossa 3. tontinmyyntitulojen ja laajennusinvestointien erotus on 2030-luvulla toteutettavien kaava-alueiden verran pienempi. Asukasmäärän kasvu on sama kuin vaihtoehdossa 2.

13 Nikkilä Vaihtoehdossa 3. Nikkilässä nopeutetaan kaavataloudellisesti kannattavien kohteiden toteutusta, jotta voidaan vähentää asukasmäärän kasvun notkahdusta. Hankkeiden arvioidut kustannukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1. ja 2., mutta niiden ajoitusta on muutettu. Aseman liittyvien yhdyskuntatekniikan investointien aikataulutus on samankaltainen vaihtoehdoissa 2. ja 3. Vaihtoehdossa 3. radan alitusta aikaistetaan yhdellä vuodella. Asemakaavoista Nikkilän kartanon pohjoisosaa aikaistetaan 2 vuodella, Åkernäs ja Jokipuisto 4 vuodella, Nikkilän keskustakorttelia 1 vuodella, Laaksosuontien itäpuolta 1 vuodella ja Metsärinnettä 5 vuodella. Nikkilän urheilukentän saneerausta myöhennetään yhdellä vuodella. Söderkulla Vaihtoehdossa 3. Söderkullan asemakaava-alueiden toteutusaikataulua on hieman muutettu, jotta voitaisiin tasata vuosittaisia investointipiikkejä. Vaihtoehdossa 3. hankkeiden arvioidut kustannukset ovat kuitenkin samat kuin vaihtoehdoissa 1. ja 2.

14 1.6 Investointiohjelman vaihtoehto 4. Vaihtoehdossa 4 KeNi-radan investointipäätös valtion ja HSL:n taholta oletetaan tehtäväksi vastaavasti kuin vaihtoehdoissa 2 ja 3 siten että liikennöinti käynnistyy vuoden 2030 alussa. Laajennusinvestoinnit Nikkilässä ja Talmassa tehdään siten, kuin on taloudellisesti ja maankäytöllisesti kannattavaa. Talma Talman uusi asemakaava-alue toteutetaan samalla tavoin kuin vaihtoehdossa 1. Erona vaihtoehtoon 1, Talman aseman kevyen liikenteen alikulku toteutetaan samaan aikaan Talman keskustan eteläosan muun yhdyskuntatekniikan rakentamisen kanssa. Muut osat Talman asemasta rakennetaan vuosina 2028-2029. Terästien jatke ja Talman Hietala toteutetaan vasta 2030-luvulla. Näin säästetään Talman aseman, Terästien jatkeen ja Talman Hietalan yhdyskuntatekniikan rakentamisen kustannuksissa. Nikkilä Nikkilä toteutus on aikataulutettu samalla tavoin vaihtoehdoissa 3 ja 4. Tavoitteena on kummassakin vaihtoehdossa nopeuttaa Nikkilän taajamakeskuksen kehittymistä nopeuttamalla taloudellisesti kannattavien asemakaava-alueiden toteuttamista. Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi edellytetyt investoinnit toteutetaan tarkasteluajanjakson loppupuolella vuosina 2028-2029 siten, että junaliikenteellä on edellytykset käynnistyä vuoden 2030 alussa.

15 Söderkulla Söderkullan toteutus on aikataulutettu samalla tavoin vaihtoehdoissa 3. ja 4. Söderkullan kaavatalous on kaikissa vaihtoehdoissa tasapainossa ja kaava-alueiden toteuttaminen on suunniteltu vaihtoehdoissa 3 ja 4 siten, että suurimmat piikit kunnan kokonaisinvestoinneissa voidaan tasoittaa. Söderkullan palveluinvestoinnit toteutetaan sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmien mukaisesti siten, että ne palvelevat Söderkullan kasvavaa asukasmäärää.

VAIHTOEHTO 1 TP 2017 TP 2018 TA Hankkeen kust. Arvio Netto määrärahat, kunta (reaaliset investointikustannukset) BRUTTOINVESTOINNIT, INFRA JA RAKENNUKSET TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet -1 942-3 015-2 200-2 300-4 820-7 520-9 390-7 870-14 675-13 585-4 550-2 670-4 340-1 940 Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet -6-2 614-2 000-1 925-50 -1 150-350 -1 580-200 -100-550 -1 200 0 0 Laajennusinvestoinnit, rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-1 010-1 480-8 420-13 480-12 460-19 440-14 600-320 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-3 100-1 850-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Muut investoinnit -171-1 582-3 130-2 560-360 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Bruttoinvestoinnit yhteensä, infra ja rakennukset -10 109-27 417-27 401-27 111-28 200-16 990-22 420-19 310-29 945-29 615-19 810-25 060-20 690-4 010 KOOSTE KUNNAN BRUTTOINVESTOINNEISTA TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet -1 942-3 015-2 200-2 300-4 820-7 520-9 390-7 870-14 675-13 585-4 550-2 670-4 340-1 940 Hankkeen kust. Arvio Kadut, sis. kynnysinvestoinnit ja viheralueet -1 942-3 015-2 200-2 300-4 820-7 520-9 390-7 870-14 675-13 585-4 550-2 670-4 340-1 940 Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet -6-2 614-2 000-1 925-50 -1 150-350 -1 580-200 -100-550 -1 200 0 0 Kadut, sis. kynnysinvestoinnit ja viheralueet -6-2 614-2 000-1 925-50 -1 150-350 -1 580-200 -100-550 -1 200 Väylähankkeet, olemassa olevat alueet -64-496 -2 250-1 900-260 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N50 Nikkiläntien asemak. muutos / kiertoliittymä -53-750 -720 Liityntäpysäköinti Nikkilän keskusta -490-490 S17 kaavatiet S.kulla kesk., Uusi Porvoontie, Lidl -46-510 -650 Bastukärr - Kerava kevyen liikenteen väylä -500-40 -260 Laajennusinvestoinnit, rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-1 010-1 480-8 420-13 480-12 460-19 440-14 600-320 Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt -1 821-10 048-7 600-7 600-6 730-270 -27 387 Nikkilän Sydän laajentaminen, vaihe 2, opetustilat -159-407 -1 830-2 005-3 850-1 450-150 -7 940 Nikkilän uuden sivistyskeskuksen 1-vaihe -390-910 -8 350-11 220-4 960-260 -26 100 Nikkilän sivistyskeskusalueen pihan laajentaminen -300-300 Talman yhtenäiskoulu, 1-vaihe -20-275 -275-420 -980-5 620-7 020-200 -14 240 Söderkullan uusi sivistyskeskus, vaihe 1-330 -330-710 -5 420-6 780-13 760 Talman päiväkoti, 1-vaihe -140-320 -1 840-2 300-100 -4 700 Nikkilän Kartanon päiväkoti -180-240 -2 740-2 860-60 -6 080 Uusi Söderkullan päiväkoti -180-240 -2 740-2 860-60 -6 080 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Nikkilän Sydämen liikuntasali -96-257 -1 370-1 395-2 690-860 -100-5 550 Nikkilän Sydämen päiväkoti -276-2 366-3 150-3 270-60 -6 020 Söderkulla skolan investointi -50-50 -200-300 -3 470-3 970-1 880-100 -9 970 Sipoonlahden koulu, vaihe 2, liikuntasali -50-50 -180-420 -2 410-3 020-100 -6 130 Uusi Kuntala sis. Varikon ja Sinisen Hallin LISÄMÄÄRÄRAHA -2 261-2 261-2 261 Sipoon pelastusasema -140-630 -3 680-50 -4 500 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-3 100-1 850-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Liikuntatoimi -53-1 390-530 -545-1 330-120 -600-100 -100-100 -100-100 -100-100 Pilvijärven saniteettitilojen rakentaminen -56-45 Liikuntatoimi /peruskorjaukset ja ylläpito -53-70 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Neiti Miilin t. sivistyskeskusalueen liikunnan ja huollon tilat -430-420 -930-20 Nikkilän urheilukentän saneeraus -500 Söderkullan urheilukentän peruskorjaus ja maalämpö -1 188-80 -300 Toimitilat -1 726-711 -1 850-1 660-1 850-1 850-1 450-1 150-950 -1 450-1 450-950 -950-950 Valiokunnan kohdentamat peruskorjauskohteet -1 570-652 -700-700 -700-700 -800-800 -800-800 -800-800 -800-800 Energiatehokkuushankkeet (valiok. ohjauksessa) -156-59 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 Peruskorjaukset kyläkoulut (valiok. ohjauksessa) -500-500 -500-500 -200-500 Peruskorjaukset päiväkodit ja taajamakoulut (valiok. ohj.) -500-250 -500-500 -500-500 Kohdennetut rakennusten peruskorjaushankkeet -3 302-1 833-505 -505-5 470-1 410 0 Cook and Chill keittiöt vaihe 2-50 -50-1 930-1 200 Jokipuiston koulun korjaus LISÄMÄÄRÄRAHA '19-455 -455-3 050 Västerskogin päiväkodin saneeraus -490-210 Liikenneväylät ja puistot -368-2 758-600 -600-650 -1 100-1 050-600 -600-600 -600-600 -600-600 Katujen ja puistojen peruskorjaus -368-408 -600-280 -600-600 -600-600 -600-600 -600-600 -600-600 Nikkilän Sydämen puisto N 45 C "Toiminnallinen puisto sivistyskeskukselle" -50-500 -450 Muut investoinnit -107-1 086-880 -660-100 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 HSL:n julkisen liikenteen investoinnit 0-100 -200-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100 ELY:n kanssa tehtävät liikenneinvestoinnit 0-1 049-760 -450 Nikkilä-Nikinmäki kevytliikenneväylä -98-1 049-760 -450 Hitån uimaranta -9-37 -20-10 -50-800 Laajennus-, uudelleen - ja peruskorjausinvestoinn -10 109-27 417-27 401-27 111-28 200-16 990-22 420-19 310-29 945-29 615-19 810-25 060-20 690-4 010 Kooste bruttoinvestoinneista, ydinkunta BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit infra -1 948-5 629-4 200-4 225-4 870-8 670-9 740-9 450-14 875-13 685-5 100-3 870-4 340-1 940 Laajennusinvestoinnit rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-1 010-1 480-8 420-13 480-12 460-19 440-14 600-320 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-3 100-1 850-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Muut investoinnit -171-1 582-3 130-2 560-360 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuks -10 109-27 417-27 401-27 111-28 200-16 990-22 420-19 310-29 945-29 615-19 810-25 060-20 690-4 010

BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Rakennukset -7 569-16 060-19 371-19 491-21 920-6 970-10 130-9 060-14 270-15 130-13 910-20 390-15 550-1 270 Katu- ja viheralueiden investoinnit, laajentuminen -1 948-5 629-4 200-4 225-4 870-8 670-9 740-9 450-14 875-13 685-5 100-3 870-4 340-1 940 Infrainvestoinnit, muut -592-5 730-3 830-3 395-1 410-1 350-2 550-800 -800-800 -800-800 -800-800 Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuks -10 109-27 417-27 401-27 111-28 200-16 990-22 420-19 310-29 945-29 615-19 810-25 060-20 690-4 010 Myyntiennuste INTO, Asunnot TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Nikkilä, asunnot 2 148 905 870 2 440 4 095 2 685 5 570 6 220 6 920 6 900 Söderkulla, asunnot 3 608 5 096 6 550 5 062 5 161 4 620 2 810 2 285 2 220 1 140 Talma, asunnot 0 0 0 900 600 975 420 670 975 600 Majvik, asunnot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 5 756 6 001 7 420 8 402 9 856 8 280 8 800 9 175 10 115 8 640 Myyntiennuste INTO, Liiketoiminta-alueet TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Nikkilä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Söderkulla 750 750 938 188 0 0 375 375 375 375 Etelä-Sipoo, muut alueet 2 640 0 2 640 0 2 640 0 2 625 0 2 625 0 Talma 1 170 0 2 240 1 760 1 600 1 200 0 0 0 0 Yhteensä 4 560 750 5 818 1 948 4 240 1 200 3 000 375 3 000 375 Myyntiennuste INTO, Asunnot ja Liiketoiminta-alueet TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Yhteensä 10 316 6 751 13 238 10 350 14 096 9 480 11 800 9 550 13 115 9 015 Uusien asukkaiden ennuste INTO TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Nikkilä 368 302 93 71 74 248 288 200 318 410 2 372 Söderkulla 140 195 276 444 570 455 445 482 269 220 3 496 Sipoo, muut alueet 100 120 100 100 100 100 100 100 100 100 1 020 Majvik 0 36 36 0 0 0 0 0 0 0 72 Talma 0 0 0 0 44 29 0 84 22 38 217 Yhteensä 608 653 505 615 788 832 833 866 709 768 7 177 TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Myynti as.tontit 5 756 6 001 7 420 8 402 9 856 8 280 8 800 9 175 10 115 8 640 82 445 Myynti liiket.tontit 4 560 750 5 818 1 948 4 240 1 200 3 000 375 3 000 375 25 266 Laaj.inv.infra -4 870-8 670-9 740-9 450-14 875-13 685-5 100-3 870-4 340-1 940-76 540 5 446-1 919 3 498 900-779 -4 205 6 700 5 680 8 775 7 075 31 171 Laaj.inv.rak. -10 580-1 720-1 010-1 480-8 420-13 480-12 460-19 440-14 600-320 -83 510-5 134-3 639 2 488-580 -9 199-17 685-5 760-13 760-5 825 6 755-52 339

VAIHTOEHTO 2 TP 2017 TP 2018 TA Hankkeen kust. Arvio Netto määrärahat, kunta (reaaliset investointikustannukset) BRUTTOINVESTOINNIT, INFRA JA RAKENNUKSET TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet -1 942-3 015-2 200-2 300-4 010-4 270-3 650-5 510-6 455-7 415-10 150-4 910-12 010-10 760 Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet -6-2 614-2 000-1 925 0-650 -400-2 080-200 -100-550 -1 200 0 0 Laajennusinvestoinnit, rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-450 -180-960 -4 160-12 720-20 740-22 060-9 840 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-3 100-1 850-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Muut investoinnit -171-1 582-3 130-2 560-360 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Bruttoinvestoinnit yhteensä, infra ja rakennukset -10 109-27 417-27 401-27 111-27 340-13 240-16 170-16 150-14 265-14 125-25 670-28 600-35 820-22 350 KOOSTE KUNNAN BRUTTOINVESTOINNEISTA TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet -1 942-3 015-2 200-2 300-4 010-4 270-3 650-5 510-6 455-7 415-10 150-4 910-12 010-10 760 Kadut, sis. kynnysinvestoinnit -1 942-3 015-2 200-2 300-4 010-4 270-3 650-5 510-6 455-7 415-10 150-4 910-12 010-10 760 Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet -6-2 614-2 000-1 925 0-650 -400-2 080-200 -100-550 -1 200 0 0 Kadut -6-2 614-2 000-1 925 0-650 -400-2 080-200 -100-550 -1 200 Väylähankkeet, olemassa olevat alueet -64-496 -2 250-1 900-260 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N50 Nikkiläntien asemak. muutos / kiertoliittymä -53-750 -720 Liityntäpysäköinti Nikkilän keskusta -490-490 S17 kaavatiet S.kulla kesk., Uusi Porvoontie, Lidl -46-510 -650 Bastukärr - Kerava kevyen liikenteen väylä -500-40 -260 Laajennusinvestoinnit, rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-450 -180-960 -4 160-12 720-20 740-22 060-9 840 Hankkeen kust. Arvio Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt -1 821-10 048-7 600-7 600-6 730-270 -27 387 Nikkilän Sydän laajentaminen, vaihe 2, opetustilat -159-407 -1 830-2 005-3 850-1 450-150 -7 940 Nikkilän uuden sivistyskeskuksen 1-vaihe -390-910 -8 350-11 220-4 960-260 -26 100 Nikkilän sivistyskeskusalueen pihan laajentaminen -300-300 Talman yhtenäiskoulu, 1-vaihe -20-275 -275-420 -980-5 620-7 020-14 240 Söderkullan uusi sivistyskeskus, vaihe 1-330 -330-710 -5 420-6 780-200 -13 760 Talman päiväkoti, 1-vaihe -140-320 -1 840-2 300-4 700 Nikkilän Kartanon päiväkoti -180-240 -2 740-2 860-60 -6 080 Uusi Söderkullan päiväkoti -180-240 -2 740-2 860-60 -6 080 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Nikkilän Sydämen liikuntasali -96-257 -1 370-1 395-2 690-860 -100-5 550 Nikkilän Sydämen päiväkoti -276-2 366-3 150-3 270-60 -6 020 Söderkulla skolan investointi -50-50 -200-300 -3 470-3 970-1 880-100 -9 970 Sipoonlahden koulu, vaihe 2, liikuntasali -50-50 -180-420 -2 410-3 020-100 -6 130 Uusi Kuntala sis. Varikon ja Sinisen Hallin LISÄMÄÄRÄRAHA '19-2 261-2 261-2 261 Sipoon pelastusasema -140-630 -3 680-50 -4 500 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-3 100-1 850-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Liikuntatoimi -53-1 390-530 -545-1 330-120 -600-100 -100-100 -100-100 -100-100 Pilvijärven saniteettitilojen rakentaminen -56-45 Liikuntatoimi /peruskorjaukset ja ylläpito -53-70 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Neiti Miilin t. sivistyskeskusalueen liikunnan ja huollon tilat -430-420 -930-20 Nikkilän urheilukentän saneeraus -500 Söderkullan urheilukentän peruskorjaus ja maalämpö -1 188-80 -300 Toimitilat -1 726-711 -1 850-1 660-1 850-1 850-1 450-1 150-950 -1 450-1 450-950 -950-950 Valiokunnan kohdentamat peruskorjauskohteet -1 570-652 -700-700 -700-700 -800-800 -800-800 -800-800 -800-800 Energiatehokkuushankkeet (valiok. ohjauksessa) -156-59 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 Peruskorjaukset kyläkoulut (valiok. ohjauksessa) -500-500 -500-500 -200-500 Peruskorjaukset päiväkodit ja taajamakoulut (valiok. ohj.) -500-250 -500-500 -500-500 Kohdennetut rakennusten peruskorjaushankkeet -3 302-1 833-505 -505-5 470-1 410 Cook and Chill keittiöt vaihe 2-50 -50-1 930-1 200 Jokipuiston koulun korjaus LISÄMÄÄRÄRAHA '19-455 -455-3 050 Västerskogin päiväkodin saneeraus -490-210 Liikenneväylät ja puistot -368-2 758-600 -600-650 -1 100-1 050-600 -600-600 -600-600 -600-600 Katujen ja puistojen peruskorjaus -368-408 -600-280 -600-600 -600-600 -600-600 -600-600 -600-600 Nikkilän Sydämen puisto N 45 C "Toiminnallinen puisto sivistyskeskukselle" -50-500 -450 Muut investoinnit -107-1 086-880 -660-100 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 HSL:n julkisen liikenteen investoinnit 0-100 -200-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100 ELY:n kanssa tehtävät liikenneinvestoinnit 0-1 049-760 -450 Nikkilä-Nikinmäki kevytliikenneväylä -98-1 049-760 -450 Hitån uimaranta -9-37 -20-10 -50-800 Laajennus-, uudelleen - ja peruskorjausinvestoinni -10 109-27 417-27 401-27 111-27 340-13 240-16 170-16 150-14 265-14 125-25 670-28 600-35 820-22 350 Kooste bruttoinvestoinneista, ydinkunta BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit infra -1 948-5 629-4 200-4 225-4 010-4 920-4 050-7 590-6 655-7 515-10 700-6 110-12 010-10 760 Laajennusinvestoinnit rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-450 -180-960 -4 160-12 720-20 740-22 060-9 840 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-3 100-1 850-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Muut investoinnit -171-1 582-3 130-2 560-360 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksi -10 109-27 417-27 401-27 111-27 340-13 240-16 170-16 150-14 265-14 125-25 670-28 600-35 820-22 350

BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Rakennukset -7 569-16 060-19 371-19 491-21 920-6 970-9 570-7 760-6 810-5 810-14 170-21 690-23 010-10 790 Katu- ja viheralueiden investoinnit, laajentuminen -1 948-5 629-3 600-4 225-4 010-4 920-4 050-7 590-6 655-7 515-10 700-6 110-12 010-10 760 Infrainvestoinnit, muut -592-5 730-4 430-3 395-1 410-1 350-2 550-800 -800-800 -800-800 -800-800 Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksi -10 109-27 417-27 401-27 111-27 340-13 240-16 170-16 150-14 265-14 125-25 670-28 600-35 820-22 350 Myyntiennuste INTO, Asunnot TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Nikkilä, asunnot 2 148 905 870 2 440 4 095 2 685 5 570 6 220 6 920 6 900 Söderkulla, asunnot 3 608 5 096 6 550 5 062 5 161 4 620 2 810 2 285 2 220 1 140 Talma, asunnot 0 0 0 900 600 0 0 0 0 975 Majvik, asunnot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 5 756 6 001 7 420 8 402 9 856 7 305 8 380 8 505 9 140 9 015 Myyntiennuste INTO, Liiketoiminta-alueet TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Nikkilä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Söderkulla 750 750 938 188 0 0 375 375 375 375 Etelä-Sipoo, muut alueet 2 640 0 2 640 0 2 640 0 2 625 0 2 625 0 Talma 1 170 0 2 240 1 760 1 600 1 200 0 0 0 0 Yhteensä 4 560 750 5 818 1 948 4 240 1 200 3 000 375 3 000 375 Myyntiennuste INTO, Asunnot ja Liiketoiminta-alueet TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Yhteensä 10 316 6 751 13 238 10 350 14 096 8 505 11 380 8 880 12 140 9 390 Uusien asukkaiden ennuste INTO TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Nikkilä 368 302 93 71 74 248 288 200 318 410 2 372 Söderkulla 140 182 258 457 588 455 445 482 269 220 3 496 Sipoo, muut alueet 100 120 100 100 100 100 100 100 100 100 1 020 Majvik 0 36 36 0 0 0 0 0 0 0 72 Talma 0 0 0 0 44 29 0 0 0 0 73 Yhteensä 608 640 487 628 806 832 833 782 687 730 7 033 TA 2020 TS 2021 TS 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Myynti as.tontit 5 756 6 001 7 420 8 402 9 856 7 305 8 380 8 505 9 140 9 015 79 780 Myynti liiket.tontit 4 560 750 5 818 1 948 4 240 1 200 3 000 375 3 000 375 25 266 Laaj.inv.infra -4 010-4 920-4 050-7 590-6 655-7 515-10 700-6 110-12 010-10 760-74 320 6 306 1 831 9 188 2 760 7 441 990 680 2 770 130-1 370 30 726 Laaj.inv.rak. -10 580-1 720-450 -180-960 -4 160-12 720-20 740-22 060-9 840-83 410-4 274 111 8 738 2 580 6 481-3 170-12 040-17 970-21 930-11 210-52 684

VAIHTOEHTO 3 TP 2017 TP 2018 TA Hankkeen kust. Arvio Netto määrärahat, kunta (reaaliset investointikustannukset) BRUTTOINVESTOINNIT, INFRA JA RAKENNUKSET TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet -1 942-3 015-2 200-2 300-3 870-3 200-3 370-9 050-10 365-7 040-7 785-2 960-8 970-9 200 Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet -6-2 614-2 000-1 925-50 -1 200-900 -980-200 -150-1 300-400 0 0 Laajennusinvestoinnit, rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-450 0-570 -1 660-12 220-18 830-20 760-16 420 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-2 600-2 350-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Muut investoinnit -171-1 582-3 130-2 560-360 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Bruttoinvestoinnit yhteensä, infra ja rakennukset -10 109-27 417-27 401-27 111-27 250-12 720-15 890-18 910-17 785-11 300-23 555-23 940-31 480-27 370 KOOSTE KUNNAN BRUTTOINVESTOINNEISTA TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet -1 942-3 015-2 200-2 300-3 870-3 200-3 370-9 050-10 365-7 040-7 785-2 960-8 970-9 200 Hankkeen kust. Arvio Kadut, sis. kynnysinvestoinnit ja viheralueet -1 942-3 015-2 200-2 300-3 870-3 200-3 370-9 050-10 365-7 040-7 785-2 960-8 970-9 200 Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet -6-2 614-2 000-1 925-50 -1 200-900 -980-200 -150-1 300-400 0 0 Kadut, sis. kynnysinvestoinnit ja viheralueet -6-2 614-2 000-1 925-50 -1 200-900 -980-200 -150-1 300-400 Väylähankkeet, olemassa olevat alueet -64-496 -2 250-1 900-260 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N50 Nikkiläntien asemak. muutos / kiertoliittymä -53-750 -720 Liityntäpysäköinti Nikkilän keskusta -490-490 S17 kaavatiet S.kulla kesk., Uusi Porvoontie, Lidl -46-510 -650 Bastukärr - Kerava kevyen liikenteen väylä -500-40 -260 Laajennusinvestoinnit, rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-450 0-570 -1 660-12 220-18 830-20 760-16 420 Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt -1 821-10 048-7 600-7 600-6 730-270 -27 387 Nikkilän Sydän laajentaminen, vaihe 2, opetustilat -159-407 -1 830-2 005-3 850-1 450-150 -7 940 Nikkilän uuden sivistyskeskuksen 1-vaihe -390-910 -8 350-11 220-4 960-260 -26 100 Nikkilän sivistyskeskusalueen pihan laajentaminen -300-300 Talman yhtenäiskoulu, 1-vaihe -20-275 -275-420 -980-5 620-7 020-14 240 Söderkullan uusi sivistyskeskus, vaihe 1-330 -330-710 -5 420-6 780-13 760 Talman päiväkoti, 1-vaihe -140-320 -1 840-2 300-4 700 Nikkilän Kartanon päiväkoti -180-240 -2 740-2 860-60 -6 080 Uusi Söderkullan päiväkoti -180-240 -2 740-2 860-60 -6 080 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Nikkilän Sydämen liikuntasali -96-257 -1 370-1 395-2 690-860 -100-5 550 Nikkilän Sydämen päiväkoti -276-2 366-3 150-3 270-60 -6 020 Söderkulla skolan investointi -50-50 -200-300 -3 470-3 970-1 880-100 -9 970 Sipoonlahden koulu, vaihe 2, liikuntasali -50-50 -180-420 -2 410-3 020-100 -6 130 Uusi Kuntala sis. Varikon ja Sinisen Hallin LISÄMÄÄRÄRAHA '19-2 261-2 261-2 261 Sipoon pelastusasema -140-630 -3 680-50 -4 500 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-2 600-2 350-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Liikuntatoimi -53-1 390-530 -545-1 330-120 -100-600 -100-100 -100-100 -100-100 Pilvijärven saniteettitilojen rakentaminen -56-45 Liikuntatoimi /peruskorjaukset ja ylläpito -53-70 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Neiti Miilin t. sivistyskeskusalueen liikunnan ja huollon tilat -430-420 -930-20 Nikkilän urheilukentän saneeraus -500 Söderkullan urheilukentän peruskorjaus ja maalämpö -1 188-80 -300 Toimitilat -1 726-711 -1 850-1 660-1 850-1 850-1 450-1 150-950 -1 450-1 450-950 -950-950 Valiokunnan kohdentamat peruskorjauskohteet -1 570-652 -700-700 -700-700 -800-800 -800-800 -800-800 -800-800 Energiatehokkuushankkeet (valiok. ohjauksessa) -156-59 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 -150-150 Peruskorjaukset kyläkoulut (valiok. ohjauksessa) -500-500 -500-500 -200-500 Peruskorjaukset päiväkodit ja taajamakoulut (valiok. ohj.) -500-250 -500-500 -500-500 Kohdennetut rakennusten peruskorjaushankkeet -3 302-1 833-505 -505-5 470-1 410 0 Cook and Chill keittiöt vaihe 2-50 -50-1 930-1 200 Jokipuiston koulun korjaus LISÄMÄÄRÄRAHA '19-455 -455-3 050 Västerskogin päiväkodin saneeraus -490-210 Liikenneväylät ja puistot -368-2 758-600 -600-650 -1 100-1 050-600 -600-600 -600-600 -600-600 Katujen ja puistojen peruskorjaus -368-408 -600-280 -600-600 -600-600 -600-600 -600-600 -600-600 Nikkilän Sydämen puisto N 45 C "Toiminnallinen puisto sivistyskeskukselle" -50-500 -450 Muut investoinnit -107-1 086-880 -660-100 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 HSL:n julkisen liikenteen investoinnit 0-100 -200-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100-100 -100 ELY:n kanssa tehtävät liikenneinvestoinnit 0-1 049-760 -450 Nikkilä-Nikinmäki kevytliikenneväylä -98-1 049-760 -450 Hitån uimaranta -9-37 -20-10 -50-800 Laajennus-, uudelleen - ja peruskorjausinvestoinni -10 109-27 417-27 401-27 111-27 250-12 720-15 890-18 910-17 785-11 300-23 555-23 940-31 480-27 370 Kooste bruttoinvestoinneista, ydinkunta -12 220-18 830-20 760-16 420 BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit infra -1 948-5 629-4 200-4 225-3 920-4 400-4 270-10 030-10 565-7 190-9 085-3 360-8 970-9 200 Laajennusinvestoinnit rakennukset -1 980-10 475-9 705-9 880-10 580-1 720-450 0-570 -1 660-12 220-18 830-20 760-16 420 Uudelleen investoinnit -561-3 041-6 881-7 026-3 090-1 970-7 670-6 430-4 900-200 0 0 0 0 Peruskorjausinvestoinnit -5 449-6 692-3 485-3 420-9 300-4 480-2 600-2 350-1 650-2 150-2 150-1 650-1 650-1 650 Muut investoinnit -171-1 582-3 130-2 560-360 -150-900 -100-100 -100-100 -100-100 -100 Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksi -10 109-27 417-27 401-27 111-27 250-12 720-15 890-18 910-17 785-11 300-23 555-23 940-31 480-27 370