Pysäköintipolitiikka yhdyskuntasuunnittelussa ja älypysäköinnin mahdollisuuksista sekä haasteista SPIRE-hankkeen tiimoilta Vesa Kanninen Simo Syrman Aalto-yliopisto Maankäyttötieteiden laitos/ytk
Esityksen rakenne Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa Pysäköintipolitiikka Älypysäköinnin kehityssuunnat Pysäköintipolitiikka ja SPIRE Yhteenveto
Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa
Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa TOD = Transit Oriented Development Naapurustot joissa kävelyä ja pyöräilyä tuetaan rakenteellisesti Katuverkon yhdistävyys ruuhkautumisen estämiseksi ja liikenteeltä rauhoittaminen moottoriajoneuvoliikenteen nopeuksien laskemiseksi Toimintojen sekoittaminen joka käsittää mm. työpaikkoja, kaupallisia ja muita palveluita, kouluja ja päiväkoteja, muita julkisia palveluita, sekä eri hintaisia ja tyyppisiä asuntoja joka naapurustossa Pysäköinnin hallinta jolla vähennetään tarvetta maa-alan käyttämiseen pysäköintiin ja kohdennetaan pysäköinnin kustannukset sen käyttäjille, sekä sovitetaan pysäköinnin tarjonta naapurustojen pysäköinnin tarpeeseen Joukkoliikenteen pysäkit ja asemat jotka ovat keskeisesti sijoitetut, miellyttävät ja selkeät käyttää sekä turvalliset, ja jotka sekä liittyvät saumattomasti naapuruston palvelutarjontaan että palvelevat matkalaisia, tarjoavat myös opastusta ja kulkumuotojen yhdistelyä tukevia navigointipalveluja Vesa Kanninen, YTK 02.12.2014
Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa -Transit Oriented Development Noodi: yhteydet ja niihin liittyvät toiminnot - Kävely ja pyöräily - Julkisen liikenteen järjestelmien houkuttelevuus - Pysäköinnin toimivuus Paikka: asumisen, viihtymisen, työskentelyn ja kuluttamisen edellytykset - Tiiviys ja kriittinen massa - Toimintojen sekoittaminen - Edellytykset vähittäiskaupalle, palveluille - Liikenteeltä rauhoittaminen
Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa Pysäköinnin politiikka-asema Pysäköinti infrastruktuurina - Normi ja oikeus - Autoliikkuvuuden sisäänrakentuneisuus - Julkishyödyke vs. yhteishyödyke - Ratkaisuna parempi suunnittelu Pysäköinti palveluna - Kysynnän ja tarjonnan kysymykset - Hinta suhteessa markkinatekijöihin - Saavutettavuuden sisäänrakentuneisuus - Yksityinen hyödyke - Ratkaisuna sääntelyn purkaminen ja toimivan kilpailun varmistaminen
Pysäköintipolitiikka 11/12/14 7
Politiikkatyypit Perinteinen autokeskeinen Perinteinen realistinen Managerointi rajoittava Managerointi moniulotteinen Markkinaohjaus Tavoitteena aina riittävä tarjonta Vältetään suurta yli- ja alitarjontaa Tavoitteena vähentää pysäköintiä/ liikennettä Pysäköinti palvelee kaupunkikehittämisen policyja Tavoitteena kysynnän, tarjonnan ja hintojen reagoivuus toisiinsa, markkinoiden toimivuuden varmistaminen 11/12/14 8
Mihin politiikalla halutaan vaikuttaa, ja millä tasolla? Kaupunkiseudun saavutettavuus Kaupunkiliikenteen päästöt Kulkumuotojakauman muutokset Tehokkuuden lisäys Kaupunkiympäristön laatutekijät Kohteiden saavutettavuus Kohtuuhintainen asuminen Kustannusten oikeudenmukainen kohdistaminen Pysäköintitilan käytön tehostaminen Katutilan käyttö 11/12/14 9
Älypysäköinnin kehityssuunnat
Älykkään pysäköinnin kehityssuuntia Alueellinen kattavuus Yksityinen kiinteistö Laajempi operaattori Julkinen kaupunkitila Pysäköinnin tyyppi Rakenteellinen pysäköinti Pysäköintikentät Kadunvarsipysäköin ti Informaation laatu Saatavuus koko kohteessa (vapaata / paikkamäärä) Nuoliopastus Mobiilinavigointi Tiedonkeruu Sisään- ja ulosajolaskurit Paikkakohtainen sensori Kameratunnistus Joukkoistettu havainnointi Kysynnänhallinta Kysynnän ohjaus opastuksella Väärinkäytön ehkäisy ja tunnistaminen Tarjonnan (määrä, hinta) dynaaminen säätely Järjestelmän tyyppi Erilliset ja suljetut järjestelmät Integroitu palvelukokonaisuus Avoin rajapinta
SPIRE ja kansainvälinen kilpailu Yritys Kuvaus palvelusta Aloitusvuosi Sovelluskohteet Streetline ( 2010 (Parkerapplikaatio) http://www.streetline.com) Sfpark (http://sfpark.org) Worldsensing ( http://www.worldsensing.com ; http://fastprk.com) Laajasti erilaisia älykkään pysäköinnin sovelluksia, mm. Parker-niminen pysäköinninohjausaplikaatio, jonka reaaliaikainen tieto perustuu fyysisiin sensoreihin. Järjestelmien toteutus yhdessä IBM:n ja Xeroxin kanssa. Aplikaatio soveltuu myös mobiilimaksamiseen Liittovaltion rahoittama San Franciscon kunnallisen liikenneviranomaisen älypysäköinnin pilottiprojekti. Sensoreihin perustuva seuranta, saatavuuskartta Internetissä sekä mobiiliaplikaatiot. Reaaliaikaisen saatavuustiedon lisäksi järjestelmää kuului kysyntätilanteeseen perustuva hinnoittelu saatavuuden varmistamiseksi. Projektin arviointitulokset vapaasti saatavilla. IoT- ja M2M- järjestelmiin keskittynyt yritys, jonka yksi keskeisimmistä aloista on liikenteenhallintajärjestelmät, mukaan lukien älypysäköinti. Älypysäköinnissä päähuomio paikkakohtaisessa langattomassa sensorissa osana laajempaa järjestelmää. Tuotteisiin kuuluu myös mobiilisovellus. lukuisia kohteita Amerikassa ja Euroopassakin (Manchester), sekä kaupunkikeskustoja että yliopistokampuksia 2011 San Franciscon keskustan korttelit, sekä kadunvarsipysäköinti että pysäköintilaitokset. Yritys aloitti 2008, älypysäköinnin sovelluksia vuodesta 2011 Moskova (suunnitteilla jopa 50000 sensoria keskusta-alueelle, ensimmäiset toteutusvaiheet olleet menestyksekkäitä ja toimineet myös talviolosuhteissa) ParkHelp ( http://www.parkhelp.com) VehicleSense ( http://www.vehiclesense.com) Urbiotica ( http://www.urbiotica.com) Park Assist ( http://www.parkassist.com) Smart Parking ( http://smartparking.com) multiguide ( http://www.multiguide.com) Pysäköintitalojen ja -alueiden sensoreihin ja dynaamisiin ohjetauluihin perustuva pysäköinninhallintajärjestelmä. Tarjolla myös mobiilisovellus vapaan pysäköinnin etsimiseen. Tietojärjestelmiä sekä kadunvarsipaikkojen että pysäköintialueiden käytönhallintaan perustuen langattomiin magneettisiin sensoreihin. Sensoreihin perustuvia kaupunkimonitorointijärjestelmiä, joissa yhtenä osa-alueena pysäköinti (ympäristöön mukautuvat U-Spot -sensorit). Seurantajärjestelmät kiinnittyvät pilvipalveluihin, jotka tukevat myös kolmansien osapuolien sovelluksia. Kamerasensoreihin (M3) perustuva älypysäköintijärjestelmä, joka mahdollistaa vapaiden paikkojen etsinnän, valvonnan ja oman auton etsimisen rekisterikilven perusteella. Eri teknologioita ja palvelumalleja yhdisteleviä älypysäköinnin ratkaisuja. Valikoimaan kuuluu mm. infrapunasensoreita, rekisterikilpien tunnistusta ja älypuhelinsovellus pysäköinninopastukseen. Siemensin spin-offina syntynyt yritys, joka tarjoaa ratkaisuja pysäköinninhallintaan ja maksamiseen. Pysäköintitilanteen seuranta perustuu sekä maahan upotettaviin että sivulla sijaitseviin optisiin sensoreihin. Myös mobiilisovellus saatavilla. 2004 Suuria institutionaalisia kohteita, kuten lentokenttiä, sairaaloita, kauppakeskuksia, myös kuntia ympäri maailman. Malagaan rakenteilla parhaillaan järjestelmä, joka lupaa kattaa 100% kaupungin parkkipaikoista. Yritys perustettu 2000 Oman ilmoituksen mukaan yksityisiä ja kunnallisia pysäköintioperaattoreita. Dokumentoitu pilottitutkimus rekkaparkkien hallinnoinnista valtateillä Massachusettsissa. 2008 Wien (kauppakeskus, 4000 parkkipaikkaa) ja Nizza (kaupungin keskusta, 10000 parkkipaikkaa): sensorit jokaisessa ruudussa, erilaisia opastustapoja. 2004 Isoja pysäköintitaloja eri puolilla maailmaa (mm. Westfield, Ikea) 2003 Lähinnä rakenteellisen pysäköinnin ja erillisten pysäköintialueiden kohteita ympäri maailman, myös kadunvarsipysäköintiä (mm. Westminster ja Camden, Lontoo). Suuria pysäköintitaloja (lentokentät, ostoskeskukset, konferenssikeskukset) etenkin Saksassa, mutta myös muualla lähialueilla. SchickElectronic ( http://schick-sa.com) Yli 40 vuotta alalla toiminut yritys, joka keskittyy suuriin pysäköintikohteisiin (brändi Signal- Park). Pysäköinninohjaus perustuu teknisesti ultraäänisensoreihin ja opastintauluihin. 1970-luku Suuria kohteita ympäri maailman (yli 400000 parkkipaikkaa), lentokenttiä, kauppakeskuksia ym. SmartSantander ( http://smartsantader.eu) Osaksi EU:n rahoittama smart city -kokeiluprojekti, jossa Santanderin kaupunki katetaan erilaisilla sensoreilla, sisältäen mm. keskustan kadunvarsien pysäköintipaikat. Julkisesti rakennettu sensori-infrastruktuuri tarjotaan projektin puitteissa testialustaksi yrityksille ja tutkimuslaitoksille. 2010 Santander (Espanja)
SFpark (San Francisco, USA) Pilottitutkimus 2011-13, evaluointiraportti valmistunut 6/2014 (http://sfpark.org) Useita politiikkatavoitteita, lukuisia teknologisia kokeiluita Talouden, väestön ja kysynnän kasvaessa samalla Pysäköinnin saatavuus pilottialueilla parani dramaattisesti optimaalinen täyttöaste yleistyi, ylipysäköinti väheni etsimisaika lyheni 43% kasvihuonepäästöt paikan etsimisestä vähenivät 30% (kontrolli 6%) liikennevirran toimivuus yleisesti parani helppous ja halukkuus maksaa pysäköinnistä kasvoi, tulot kaupungille kasvoivat 11/12/14 13
SFpark: Fillmoren case-alue
Älykkään pysäköinnin haasteita ja mahdollisuuksia Järjestelmän riittävä laajuus Kiinteät kustannukset ja skaalaetu Satunnaisten käyttäjien hyötyä lisää vakituisten käyttäjien suuri osuus Pelkät informaatiojärjestelmät monille vasta kakkosvaihtoehto alkuperäisen strategian epäonnistuessa Osaksi laajempaa navigointi-/mobiilimaksujärjestelmää? Koko kaupungin mittakaava? Satunnaissensorointi, jopa 5% riittää VANET (vehicular ad hoc networks) Autoissa olevan automatiikan ja sensorien hyödyntäminen 11/12/14 15
Responsiivinen pysäköinnin ohjaus Kysyntä Tarjonta Hinnoittelu Politiikka Informaatio(-ohjaus) Aktiivinen liikkuminen, joukkoliikenne, yhdyskuntarakenne; mittakaava vs keinot à vaihtoehdot liikkujalle! Normit: minimi, maksimi, joustava, markkina; à kadunvarsipysäköinnin hallinta! Kysynnän ja tarjonnan suhde; joustavuus, ymmärrettävyys, helppous; tulojen korvamerkintä; à käyttäytymisen ohjaus! Kulkumuoto, määränpäät, pysäköintivalinnat à tehokkuus, halutut vaikutukset! Pysäköinti-informaation ja älykkyyden merkitys käyttäytymisen ohjaamisessa, rakenteissa, tehokkuudessa, järjestelmien integroinnissa!
Pysäköintipolitiikka ja SPIRE
Pysäköintipolitiikan mahdollisuudet Rykmentinpuisto Tuusulassa pysäköinti ei ole toistaiseksi noussut erityisenä suunnittelukysymyksenä esiin Pysäköintipolitiikan raameja ohjaa luonnosvaiheessa oleva yleiskaava, joka ottaa vahvasti kantaa kaupunkirakenteen ja liikenteen kehitykseen lähitulevaisuudessa Keskeisinä tavoitteina tiivistäminen, eheyttäminen ja liikenneverkoston kehittäminen; edellyttävät määrätietoisuutta myös pysäköintipolitiikassa Hyrylän keskustaa on tarkoitus kasvattaa ja tiivistää huomattavasti, mikä lisää rakenteellisen pysäköinnin tarvetta Rykmentinpuiston alue merkittävä pohjaveden muodostumisalue Tuusulassa ei maksullista pysäköintiä, pysäköinninvalvontaa 11/12/14 18
Pysäköintipolitiikan mahdollisuudet Rykmentinpuisto Rykmentinpuiston suunnittelu: rakenteellinen pysäköinti, vuoropysäköinti, nimeämättömät paikat Tavoitteena vähentää pysäköinnin kokonaistilantarvetta Maksullisuus ja pysäköinninvalvonta tavoitteina Kansainväliset kokemukset: Maksullisen pysäköinnin tuominen alueelle saattaa vähentää kaupallista asiointia, mikäli maksuttomia vaihtoehtoja on tarjolla; eri ryhmien mahdollisuudet tehdä valintoja ovat erilaiset Maksupolitiikalla voidaan vaikuttaa keskustojen houkuttelevuuteen Kulkumuodon muutos mahdollinen jos vaihtoehtoja tarjolla seudullinen, liityntä Rykmentinpuiston pysäköintiä tulee tarkastella samanaikaisesti muun Hyrylän keskustan ja koko kunnan (pysäköinnin kehittämisen kanssa 11/12/14 19
Pysäköintipolitiikan mahdollisuudet Otaniemi Visio: kestävä kehitys on jokaisen toimijan vastuulla ja verkostomainen kaupunkirakenne tarjoaa sille puitteet Espoon pysäköintipolitiikka: maankäytön tehostaminen, viihtyisät käveltävät keskustat, joustava laskentaohjeistus, eri tarpeiden huomiointi, onnettomuuksien sekä energiankulutuksen ja päästöjen vähennys, pysäköinnin käyttöasteen nosto, kustannusten oikeudenmukainen kohdentuminen, maksullisuuden harkinta keskusta-alueilla, liityntäpysäköinti, pyöräpysäköinti opiskelijoiden ja asukkaiden määrän on ennustettu kasvavan noin kolmanneksella, mikä tuo alueelle vajaat 10000 uutta ihmistä haasteina paikkojen epätasainen käyttöaste, Dipolin tilaisuuksien voimakas vaikutus kysyntäpiikkeihin Länsimetron, muiden hankkeiden oletetaan vähentävän auton tarvetta kansainvälisesti pysäköinti on kampusalueilla yleisesti maksullista ja/tai voimakkaasti säänneltyä 11/12/14 20
Pysäköintipolitiikan mahdollisuudet Otaniemi uusi pysäköintisuunnitelma: miniminormin vähennys, vuoroittaispysäköinti ja nimeämättömät paikat, pysäköinnin mobiiliopastus, hinnoittelu ja mahdollinen progressio, keskitetty ja vaiheittain toteutettu pysäköinti, ylikysynnän hallinta, pyöräpysäköinnin kehittäminen, toimijoiden liikkumissuunnitelmat, pysäköinninvalvonnan kehittäminen, alueellinen pysäköintitoimija Kansainväliset kokemukset: yliopistokampukset hyviä älysovelluskohteita; Otaniemi on textbook Transit Oriented Development alue, mahdollisuudet monimuotoiseen ohjaukseen ja sääntelyyn olemassa, dynaamisen balanssin etsiminen Otaniemi voi toimia Espoon uuden pysäköintipolitiikan pilottina, keulakuvana. Jatkossa on kuitenkin tarpeen nähdä Otaniemi osana seudullista politiikkaa 11/12/14 21
Pysäköintipolitiikan mahdollisuudet Pitäjänmäki Visio: Urbaani kaupunkirakenne johon päästään tiivistämällä ja sekoittamalla Helsingin pysäköintipolitiikka: ekologisesti kestävä ja viihtyisä kaupunkirakenne ja liikkuminen, alueiden erityispiirteet, kohtuuhintaisen asumisen tuki, läpinäkyvä hinnoittelu, kustannukset käyttäjälle, tarpeiden erilaisuuden huomiointi Pitäjänmäen haasteina korkea vajaakäyttöaste, vanhentunut tilakanta ja pysäköinnin ylikysyntä Ajallinen yhteensopimattomuus, tarkoituksenmukaisuus ongelmina 11/12/14 22
Pysäköintipolitiikan mahdollisuudet Pitäjänmäki Pitäjänmäki on funktionaalisesti eriytynyt alue, jota voi pitää varsin perinteisenä teollisuus/toimistoalueena. Toimijoiden näkökulma ei tue pysäköintikonseptien muutosta. Inkrementaaliset parannukset eivät muuta toimijoiden käsityksiä tai käyttäytymistä Kansainväliset kokemukset: vaihtoehtoja tarjoavassa rakenteessa Transit Oriented Development tyyppinen kehitys tuo lisää mahdollisuuksia à hyvät joukkoliikenneyhteydet voivat luoda sekä vaihtoehtoisia liikkumisstrategioita että palvelujen tarjontaa Pitäjämäen sijainti kaupunkirakenteessa tarjoaa paljon mahdollisuuksia kilpailuetua voisi hakea juuri uuden yleiskaavan peräänkuuluttamasta urbaaniudesta Joukkoliikenneperusteisen kehittämisen potentiaalia on valtavasti, mutta vaaditaan rohkeita toimenpiteitä 11/12/14 23
Yhteenveto
Yhteenveto : mitä olemme oppineet Pysäköintipolitiikka toimii liimana joka sitoo tietyssä paikassa liikenne- ja liikkumispolitiikan ja ja maankäytön politiikan toisiinsa Suomen tilanne: valtakunnalliset kertomukset puuttuvat, kunnissa yhä enemmän retoriikkaa ja kasvavassa määrin myös käytäntöjä; pysäköintipolitiikka kuitenkin vasta tulossa à mikä on politiikkojen ja toteuttamisen suhde? Hinnoitteluperiaatteiden muutokset ja miniminormeista luopuminen hyvä alku, mutta kattava skaala politiikkakokonaisuuksia eri tasoilla tarvitaan jotta saataisiin toivottuja tuloksia à strateginen ja muuhun politiikkaan integroitu pysäköintipolitiikka on tehokas, inkrementaalisesti mahdollistava on huonompi kuin ei politiikkaa ollenkaan! Opastus- ja varausjärjestelmät tuottavat rajallisesti hyötyjä käyttäjille - Aikahyöty maltillinen, joskin suhteellinen muutos kävelyajassa ja matkassa saattaa olla huomattava - Pysäköintipaikan etsintäaika pienenee huomattavasti myös ajokäytös muuttuu sujuvammaksi Hyödyt käyttäjille esiin ruuhkatilanteissa, koko systeemi voi olla tehokkaampi kaikki pysäköijät huomioiden à mutta mistä systeemistä tulisi kulloinkin puhua? - Ulkoiset hyödyt saattavat olla huomattavat kulkumuotojakauma, laatutekijät, kustannusten jakautuminen joten hankkeiden vaikutuksia tulee arvioidan laajalti ja pitkällä aikavälillä Käyttäjille informaatiota sopivassa muodossa à selkeämpi käyttäytymismallien vahvistuminen 11/12/14 25
Kiitos! Vesa Kanninen vesa.kanninen@aalto.fi Simo Syrman simo.syrman@aalto.fi 11/12/14 26