1 Sisällysluettelo 1 Toimitusjohtajan katsaus 3 2 Arvot 4 2.1 Lappilaisuus 4 2.2 Kumppanuus 4 2.3 Erinomaisuus 4 3 Missio 4 4 Visio 4 5 Hallinto 5 5.1 Turvallisuus 5 5.2 Kehittäminen 5 6 Toimintastrategia 5 6.1 Markkinajohtajuus Pohjois-Suomen kuntasektorilla 5 6.2 Strateginen kumppanuus 6 6.3 Palvelujohtajuus 6 6.4 Edelläkävijä 6 7 Liiketoimintayksiköt 6 7.1 Asiakkuus- ja projektipalvelut 6 7.2 Palvelutuotanto 7 7.2.1 Sovelluspalvelut 7 7.2.2 Infrapalvelut 7 7.2.3 Palvelupiste 8 7.2.4 Päätelaitteiden hallintapalvelut 8 7.2.5 Lähitukipalvelut 9 8 Talouden keskeiset tunnusluvut 10 9 Henkilöstö 10 10 Toimitilat 10 11 Organisaatio 31.12.2014 11 12 Omistajat 31.12.2014 12 13 Hallitus 12 13.1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 13 13.2 Liikevaihto ja tulos 13
2 13.3 Arvio tulevasta kehityksestä 13 14 Johtoryhmä 14 15 Laajennettu johtoryhmä 14 16 Jäsenyydet 15 16.1 IT Service Management Forum Finland ry 15 16.2 Teknologiateollisuus ry 15 16.3 Suomen Yrittäjät ry 15 16.4 Lapin kauppakamari 15 16.5 Tietotekniikan liitto ry / Lapin tietotekniikkayhdistys ry 15 16.6 Eben Suomi ry 15 16.7 Projektiyhdistys ry 16 16.8 HDI Nordic Oy 16 17 Tase 17 18 Tulos 19 19 Tilastotietoja 20
3 1 Toimitusjohtajan katsaus Suomen ja koko maailmantalouden epävarmuuden kasvu jatkui myös vuonna 2014. Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtuneet muutokset johtivat monelta osin myös varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvien asioiden uudelleenarviointiin. Pilvipalvelujen yleistyminen ja niiden kautta tuotetut globaalit ja edulliset ICT-palvelut asettivat meidät palvelutuottajat uuteen tilanteeseen. Mitkä palvelut edellyttävät vaatimattomampaa palvelutasoa, jotka voi järjestää ns. bulkkina ja mitkä taas ovat toiminnan kannalta niin kriittisiä, että ne tulee tuottaa lähipalveluna tai ainakin Suomesta. Tulevat sote-ratkaisut asettavat sekä kunta- ja terveyssektorin tietohallinnon että ICTpalvelutuottajat aivan uuteen tilanteeseen. Jossakin laajuudessa keskittymiskehitys varmasti jatkuu ja paineet tietojärjestelmien yhteensopivuuden parantamiselle lisääntyvät. Aika muutoksen läpiviennille tulee olemaan suhteellisen pitkä. Tärkeintä on kuitenkin valita oikea suunta tuleville ratkaisuille. Nyt on erinomainen mahdollisuus uudistaa sosiaali- ja terveystoimen palveluprosessit tehokkaimmiksi ja tuottavimmiksi sekä saada tietotekniikka aidosti tukemaan näitä prosesseja. Tässä soten uudistusbuumissa on myös muistettava, että lähes puolet kuntien tehtävistä jää edelleen peruskuntiin ja niidenkään tietohallinto- ja ICT-palvelutarpeita ei tule unohtaa. LapIT on verkottunut entistä tiiviimmin alan muiden toimijoiden kanssa. Istekin ja KuntaPron kanssa toteutetut omistusjärjestelyt antavat hyvän pohjan yhteistyön kehittämiselle ja laajentamiselle. LapIT:n rooli on viime vuosina muuttunut entistä enemmän ICT-palvelujen tuottamisesta palvelujen järjestämiseksi. Palveluintegraattori kuvaa yhdellä sanalla parhaiten suuntaa, joka nyt on otettu. Suuruuden ekonomia toimii IT-sektorilla vahvasti ja osa palveluista on kustannustehokkainta tuottaa globaalisti. Kun tarvitaan syvempää erityis- ja toimialaosaamista, palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin valtakunnallisesti tai alueellisesti. Vain yhtä kuntaa koskevaa IT-palvelutuotantoa on jatkossa hyvin hankala kustannustehokkaasti järjestää. Onnistuminen yhä haastavammassa toimintakentässä edellyttää vahvaa asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta kaikessa toiminnassa sekä osaamista palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Menestys riippuu vahvasti henkilöstön osaamisesta sekä johdon kyvystä sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. LapIT panostaa edelleen voimakkaasti henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen sekä valmentaa systemaattisesti johtoaan. Vuosi 2014 oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti asetettujen tavoitteiden mukainen. Liikevaihto kasvoi noin 13 % ja liiketoiminnan tulos oli positiivinen. LapIT:n asema pohjoissuomalaisena IT-palvelutuottajana on vakaa. Tämän ovat mahdollistaneet osaava henkilöstö sekä hyvät ja yhteistyökykyiset asiakkaat ja kumppanit. Haluankin lausua kiitokset kaikille asiakkaillemme sekä henkilöstöllemme ja yhteistyökumppaneillemme menestyksellisestä toiminnasta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
4 2 Arvot 2.1 Lappilaisuus 2.2 Kumppanuus 2.3 Erinomaisuus Rakennamme tulevaisuuttamme ja LapIT-henkeä paikallisuuden ja lappilaisten voimavarojen pohjalta. Lappilaisuus sisältää perinteisesti rehellisyyden vaatimuksen: Lapissa on aina arvostettu aitoa ja rehellistä työtä. Lappilaisuuteen kuuluvat myös oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden toteutuminen arjen asioiden hoidossa. Ulkoisen yhteistyömme perustana ovat pitkäkestoiset asiakas- ja kumppanuussuhteet molemminpuolisen hyödyn periaatteella. Sisäisen kumppanuutemme voimavaroja ovat omatoimisuus, aloitteellisuus, yksilöllisyys ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen asiakkaan hyväksi. Menestymme, kun asiakkaamme, yhteistyökumppanimme ja sidosryhmämme menestyvät. Olemme yhteistyöverkostossa erinomainen ja esimerkillinen osapuoli. Varmistamme oman kyvykkyytemme ja palvelutasomme kilpailukyvyn hyödyntämällä modernia teknologiaa, panostamalla korkeaan osaamisen tasoon sekä arvioimalla ja parantamalla toimintaamme IT-alan parhaiden käytäntöjen avulla. 3 Missio LapIT Oy on Pohjois-Suomen alueella toimiva IT-alan palveluyritys. Asiakkainamme ovat ensisijaisesti kuntasektori sekä julkishallinnon, pk-sektorin ja terveydenhuollon paikalliset organisaatiot ja yritykset. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia IT-palveluja yhdessä kumppanuusverkostomme kanssa. 4 Visio Järjestämme Suomen parasta kunta-alan ICT-palvelua. Olemme asiakkaallemme kultaakin arvokkaampi kumppani
5 5 Hallinto 5.1 Turvallisuus 5.2 Kehittäminen Hallinnon keskeisimpänä kehityskohteena oli henkilöstön kanssa yhteistyössä laadittu henkilöstöpolitiikka, joka perehdytettiin koko henkilöstölle. Tämän avulla luotiin käytännönläheiset toimintamallit henkilöstöhallinnon hoitoon. Yrityksen taloushallintoa uudistettiin ottamalla käyttöön uusi taloushallinnon järjestelmä myynti- ja ostolaskujen osalta. Järjestelmän vaihto tukee yrityksessä laadittua järjestelmäarkkitehtuuria huomioiden myös raportointinäkökulman. Järjestimme useita asiakaskohtaisia varautumisharjoituksia, joilla sparrattiin sekä asiakkaan että LapIT:n toimintaa erilaisissa poikkeustilanteissa. Teimme myös sisäisiä harjoituksia ja tarkistuksia, joilla jatkuvuussuunnitelmia kehitettiin ja henkilöstön tietoisuutta toimintamalleista parannettiin. Tarjosimme asiakkaillemme aiempaa enemmän turvallisuuskonsultointipalveluita ja tuotteistimme PorttiVahti -kulunvalvontapalvelun. Tiedon suojaamiseen ja järjestelmien käytettävyyteen kohdistuvat uhkat nousivat vuoden 2014 aikana entistä selvemmin näkyviin. Yhteistyö asiakkaiden, LapIT:n ja kumppaniverkostomme kanssa oli tärkeässä roolissa ennakoivassa varautumisessa ja reagoivissa korjaavissa toimissa. Yrityksen toimintamallien ja niitä tukevien järjestelmien kehittäminen jatkui intensiivisenä. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on parantaa palveluidemme laatua. Muutoksen- ja ongelmanhallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota mm. tekemällä kohdennettuja roolituksia, joiden avulla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi. IT Service Management Forum myönsi vuosittaisessa päätapahtumassa LapIT:lle vuoden 2014 ITSM-teko -huomionosoituksen. Huomionosoituksen perusteena oli LapIT:n merkittävä kehittyminen IT-palveluhallinnan alueella sekä yrityksen kasvu merkittäväksi IT-alan työllistäjäksi Pohjois-Suomessa. Tämä huomionosoitus osoittaa, että LapIT:n systemaattiseen kehittämistyöhön on kiinnitetty huomioita muissakin alan yrityksissä ja LapIT toimii monella tapaa esimerkkinä julkisen sektorin IT-palveluiden ja toiminnan kehittäjänä. 6 Toimintastrategia 6.1 Markkinajohtajuus Pohjois-Suomen kuntasektorilla LapIT toimii kustannustehokkaasti ja sen hintakilpailukyky on korkea. Hallittu toiminnan kasvu sekä omistaja- ja asiakaspohjan laajentaminen mahdollistavat yksikkökustannusten alenemisen ja yrityksen markkina-aseman vahvistamisen. LapIT on rohkeasti ja vastuullisesti mukana muutoksessa.
6 6.2 Strateginen kumppanuus 6.3 Palvelujohtajuus 6.4 Edelläkävijä LapIT tuntee asiakkaansa ja heidän toimialansa sekä hallinnon tasolla että arjen työssä. Omistajat hankkivat keskeisimmät IT-palvelut LapIT:n järjestäminä. Saadaan uusia, etenkin sosiaali- ja terveystoimen omistaja-asiakkuuksia. Asiakkuutta hoidetaan aktiivisesti sekä tietohallinnon että johdon kanssa. LapIT kykenee uudistumaan ja mukautumaan asiakkaan ja ympäristön muuttuviin tarpeisiin. Asiakastyytyväisyys ja palvelusopimusten kilpailukykyisyys ovat toiminnan ja tulevaisuuden kannalta elintärkeitä. LapIT:n palvelujen lähtökohtana on yhtenäinen palvelumalli kaikille asiakkaille ja suuruuden ekonomia. Niiden ohella laadukkaasti tuotettujen lisäarvopalvelujen merkitys on kasvava. Toimintamallit ja prosessit ovat selkeitä ja ne toimivat turvallisesti ja tehokkaasti - niitä voidaan myös mitata. Integroidutaan vahvasti asiakkaiden ja kumppanien prosesseihin. Sosiaali-terveystoimi on keskeisin palvelualue. LapIT:n rooli muuttuu palvelujen tuottajasta yhä enemmän palveluita järjestäväksi ja integroivaksi. Parhailla käytännöillä rakennetaan parempaa tulevaisuutta sekä LapIT:lle että sen asiakkaille. LapIT:n henkilöstö on motivoitunutta, sitoutunutta ja osaavaa. Organisaatiota ja osaamista kehitetään jatkuvasti ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään suurta huomiota. Kannustetaan ja motivoidaan ihmisiä yksilöinä tavoitelleen yhteistä erinomaisuutta. Toiminnassa korostuu yhteistyökyky sekä yrityksen sisällä että suhteessa asiakkaisiin ja kumppaneihin. LapIT on erinomaisesti johdettu yritys. 7 Liiketoimintayksiköt 7.1 Asiakkuus- ja projektipalvelut Asiakkuus- ja projektipalveluiden perustehtäviä ovat asiakkuuksien kokonaisvaltainen hallinta sekä projektien hallinta, johon kuuluvat mm. projektien toteutus, johtaminen ja ohjaus. Asiakastyytyväisyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin kolmella eri mittarilla: varsinaisella asiakastyytyväisyystutkimuksella, projektien asiakastyytyväisyys- sekä jatkuvalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Marraskuussa 2014 toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa kaikkien kysymysten keskiarvo parani lukemaan 4,23 (asteikolla 1-6, 2013 keskiarvo 4,00). Jatkuva asiakastyytyväisyyden tulos oli 4,64 ja projektien asiakastyytyväisyys 4,85. Projektitoiminnan kehittämisessä jatkettiin projektikäytäntöjen jalkauttamista ja kehittämistä. Yksikön vastuulla oli noin viisikymmentä erilaista järjestelmien käyttöönotto- ja kehitysprojektia. Suurin yksittäinen projekti oli Lapin sairaanhoitopiirin radiologian tietojärjestelmän käyttöönotto. Liikevaihdollisesti yksikkö saavutti kasvutavoitteensa.
7 7.2 Palvelutuotanto LapIT Oy järjesti syksyllä yhdeksännet perinteiset LapIT-päivät, joihin osallistui edustajia useista Lapin kunnista sekä kuntaorganisaatioista. LapIT-päivien teemana oli Tiedolla johtaminen ja kaksipäiväinen tapahtuma herätti paljon mielenkiintoa. LapIT:n palvelutuotannon perustehtävänä on tuottaa, kehittää ja järjestää nykyaikaisia palveluita asiakkaan tarpeisiin. Palvelumme ovat korkealaatuisia sekä kokonaistaloudellisesti ja järkevästi tuotettuja. Tunnemme asiakkaamme. Kumppaniyhteistyössä edustamme asiakasta. Herätämme toiminnallamme sekä osaamisellamme uskoa ja luottamusta. Vuoden 2014 aikana organisoimme uudelleen toimintaamme päätelaitteiden tukipalveluiden osalta. Nyt toimimme tällä sektorilla kahden yksikön voimin, palveluita tarjotaan Lähitukipalvelut ja Päätelaitteiden hallintapalvelut -yksiköistä. Tällä haimme kehitystä elinkaarenhallinnan ja erilaisten uusien päätelaitteiden käytön tukeen sekä joustavuutta resurssien käyttöön. Asiakastyytyväisyyden saralla olemme vakauttaneet tilanteen vuoden 2014 alussa ja kehitys on ollut eri lähteisiin perustuen positiivista. Tästä on hyvä jatkaa vuonna 2015. 7.2.1 Sovelluspalvelut 7.2.2 Infrapalvelut Sovellus- ja infrapalvelut -yksiköt luovat yhdessä tekniset toimintaedellytykset asiakkaiden toimintaa tukevien järjestelmien käyttöön. Infrapalvelut on parantanut olemassa olevan infrastruktuurin kapasiteettia ja hyötysuhdetta, minkä ansiosta olemme pystyneet alentamaan mm. asiakkaiden sovellusten käyttö- ja tietokantapalvelujen sekä Citrix-palvelun hintoja. Valvonnan osalta on rakennettu sovelluskohtaisesti perusvalvontaa sekä luotu valvontaan näkymiä kriittisimmistä sovelluksista. Kaikki uudet Citrix-palvelut tuotetaan uudesta Citrix-farmista ja lähes kaikki (n. 90 %) vanhemmassa Citrix-farmissa olleet sovellukset on siirretty uuteen ympäristöön, millä on saatu lisättyä toimintavarmuutta Citrix-palveluihin. LapIT:n muutoksenhallintaprosessi on käyty esittelemässä asiakkaille. Sovelluspalvelut on panostanut asiakkaiden sovellusten ongelmanratkaisudokumenttien luomiseen, mikä helpottaa palvelupistettä ratkaisemaan asiakkaiden vika- ja häiriötilanteita helpommin ja nopeammin. Sovellus- ja infrapalvelut -yksiköt ovat tehneet tiivistä yhteistyötä mm. omissa kehitysprojekteissa, käyttöönotoissa ja erilaisissa asiakasprojekteissa. Infrapalvelut on rakentanut ja tuottanut LapIT Oy:n asiakkaiden palvelin- ja palvelualustat, tietoverkot ja tietoturvapalvelut palvelujen ja palvelukokonaisuuksien käyttöönotoissa ja käyttöönottoprojekteissa. Olemme edelleen parantaneet olemassa olevan infrastruktuurin kapasiteettia, vikasietoisuutta, käyttövarmuutta ja hyötysuhdetta.
8 7.2.3 Palvelupiste LapIT:n sisäisinä hankkeina on suunniteltu sisäverkon segmentoinnin muutos, päivitetty levypalveluita, laajennettu virtuaalipalvelinympäristöä ja nostettu virtualisointiaste yli 70 %:iin sekä laajennettu LapIT:n omaa kuituverkkoa. Lisäksi osallistuimme KY-verkon kilpailutukseen ja suunnitteluun suunnittelu- ja ohjausryhmässä. Jatkamme työtä pilotoimalla KY-verkon toimintaa. Palvelupisteen tehtävänä on toimia LapIT Oy:n asiakasrajapintana asiakasyhteydenottoihin, tuottaa käyttäjätukipalveluja sekä vastata palveluihin liittyvien vika- ja häiriönhallintatilanteiden hallinnasta. Tavoitteena on ensisijaisesti tukea ja turvata asiakkaidemme toiminta LapIT Oy:n tarjoamien palvelujen käytössä. Palvelupiste toimii Kuusamossa ja Rovaniemellä yhtenäisenä, koko asiakaskuntaa palvelevana yhteydenotto- ja palvelupisteenä. Tavoitteena on ratkaista mahdollisimman suuri osa asiakkaiden yhteydenotoista jo palvelupisteen ykköstai kakkostasolla. Palvelupisteen ratkaisuprosentti kaikista LapIT Oy:n ratkaisemista työpyynnöistä kasvoi vuoden 2014 aikana. Palvelupiste on kiinnittänyt erityistä huomiota asiakkaisiin vierailemalla asiakkaiden luona sekä järjestämällä aktiivikäyttäjille yhteistapaamisen. Kumpikin toimintamalli sai asiakkailta positiivista palautetta ja aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin tulee jatkumaan myös vuonna 2015. Koko Palvelupisteen henkilöstö kävi läpi asiakaspalvelukoulutuksen, jonka tarkoituksena oli vahvistaa Palvelupisteen työntekijöiden asiakaspalveluosaamista ja varmistaa palvelun tasainen laatu. Koulutus otettiin hyvin vastaan työntekijöiden keskuudessa ja Palvelupiste sai kouluttajalta hyvät arviot asiakaspalvelutaidoistaan koulutuksen jälkiarvioinnissa. Palvelupisteen työntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti myös muihin koulutuksiin, erityisesti yrityksen sisäisiin, joita on ollut hyvin saatavilla. Viestinnässä Palvelupiste on ottanut aktiivisemman roolin verrattuna aiempiin vuosiin. Tavoitteena on ollut, että viestintämme olisi mahdollisimman proaktiivista eli ennakoivaa. Mahdollisissa poikkeustilanteissa olemme aktiivisella viestinnällä vähentäneet asiakkaan epätietoisuutta häiriötilanteen aikana ja sen jälkeen. 7.2.4 Päätelaitteiden hallintapalvelut Vuoden 2014 alkuun yhdistimme jakelunhallintapalvelut- ja elinkaarenhallintapalvelut -yksiköt yhdeksi ja nimesimme sen Päätelaitteiden hallintapalvelut - yksiköksi. Elinkaarenhallintapalveluna tuotamme ja kehitämme erilaisten hallittavien päätelaitteiden ja oheiskirjoittimien elinkaarenhallintapalveluita. Palvelu sisältää laitteiden keskitetyn hankinnan rahoituksineen, esiasennukset ja toimitukset käyttäjille, laiterekisterin ylläpidon sekä tietoturvallisen laitteen käytöstä poistamisen elinkaaren päättyessä. Uutena päätelaitetyyppinä elinkaarenhallintapalveluun tulivat mukaan mobiilipäätelaitteet, -älypuhelimet ja tablettietokoneet.
9 Elinkaarenhallintapalveluissa vuosi 2014 oli vuokralaiteiden uusimisen suhteen rauhallinen. Yksikkömme resursoitiin asiakkaiden käyttöjärjestelmän uudistamiseen Windows7 -projektiin. Vuoden 2013 aikana käynnistetty kunnianhimoinen ja haastava Voima-projekti päätelaitteiden tilausjärjestelmän ja leasing-vaihtojen kehittämiseksi yhteistyössä toimittajakumppaneidemme kanssa eteni hyvin. Toimittajat ottivat suuren roolin uuden palvelun rakentamisessa yhteistyössä LapIT:n kanssa. Keskitettyyn jakelunhallintapalvelua tehostimme lisäämällä asiantuntijoita keskitetyn jakelujärjestelmän käyttäjiksi. Yksikköjemme yhdistäminen mahdollisti organisaatiomuutoksen yksikön sisällä. Sisäisenä kehitysprojektina voidaan mainita keskitetyn jakelujärjestelmän päivittäminen uudempaan ja monipuolisempaan versioon, joka saadaan automatisoidumpana käyttöön 2015 alussa. Sovelluspalveluiden kanssa yhteistyössä aloitimme projektin, joka tuottaa tuotantosovelluksien paketoinnit jakelujärjestelmään liitettäväksi. Tarkoituksena on saada mahdollisimman kattava ja automatisoitu työaseman asennus kaikille asiakkaille. 7.2.5 Lähitukipalvelut Vuoden 2014 aikana Lähitukipalvelut -yksikkö jatkoi v. 2013 aloitettua työtä osaamisen levittämisessä ja näin osaltaan tuki edelleen asiakkaidemme palvelupyyntöjen ratkaisukyvyn kehittymistä, erityisesti Palvelupiste huomioiden. Toimintaprosesseja sekä ohjeita tarkistettiin ja mahdollisia epäselvyyksiä poistettiin. Suurimpana yksittäisenä ponnistuksena on yksiköllä ollut osallistua Windows 7 käyttöönottoprojektin läpiviemiseen asiakkaillemme. Hyvään tulokseen on päästy ammattitaitoisen ja laadukkaaseen työhön sitoutuneen henkilöstön sekä laajan palvelutuotantoyksiköiden välisen yhteistyön kautta. Työ ei ole ollut helppoa, mutta nimenomaan yhteistyöllä siitä on selvitty kunnialla. Päivittäisessä työssä tilastolliseksi tavoitteeksi asetettu 10 % tasoparannus palvelupyyntöjen ratkaisujen tavoiteajoissa pysymiseen voidaan katsoa saavutetuksi ja tästä on kehitystyötä hyvä jatkaa. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa syvennettiin aktiivisemmalla yhteydenpidolla sekä luomalla yhtenäinen harjoittelukäytäntö Lapin ammattioppilaitoksen sekä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Käytännön harjoittelu päästiin aloittamaan loppuvuodesta 2014.
10 8 Talouden keskeiset tunnusluvut 2014 (1000 euroa) 2013 (1000 euroa) Liikevaihto 8 917 7 897 Tulos rahoituserien jälkeen 133,6 9,3 Oma pääoma 623 488 Taseen loppusumma 2 118 1 496 Liikevaihto/henkilö 124 118 Omavaraisuus % 37 33 Sijoitetun pääoman tuotto % 15,5 1,5 Investoinnit 937 993 Palvelukehitysinvestoinnit 82 33 9 Henkilöstö 2014 2013 Henkilöstön keski-ikä 42,4 42,4 Henkilöstö keskimäärin 72 67 naisia % miehiä % 26,7 73,3 26,8 73,2 Koulutuksen osallistumismaksut 78 537 95 640 Koulutuksen osuus liikevaihdosta % 0,9 1,2 Koulutukseen käytetty aika keskimäärin työpäivinä/hlö 6,4 4,7 Vakituisessa työsuhteessa 31.12 % 93 93 Työntekijöiden palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 2 879 731,42 e 517 014,15 e 145 706,66 e 3 542 452,23 e (39,7 % liikevaihdosta) 10 Toimitilat Toimipiste Osoite m2 Rovaniemi Rantavitikantie 33 1278,0 Kemijärvi Kuumaniemenkatu 2 A 2 110,1 Kuusamo Keskuskuja 6 206,2 Taivalkoski Opintie 3 46,0 Ivalo Sairaalantie 3B 43,0 Ylitornio Alkkulanraitti 55 27,0 Yhteensä 1 710,3 Lisäksi käytössämme on laite-, varasto- ja konesalitiloja.
11 11 Organisaatio 31.12.2014
12 12 Omistajat 31.12.2014 Lukumäärä Rovaniemi 54 Kuusamo 16 Kemijärvi 13 Lapin sairaanhoitopiirin ky 10 Inari 5 Kittilä 5 Lapin ammattikorkeakoulu Oy 5 Ranua 5 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 Salla 5 Kolari 3 Pello 3 Posio 3 Savukoski 3 Taivalkoski 3 Ylitornio 3 Enontekiö 2 Muonio 2 Pelkosenniemi 2 Istekki Oy 1 KuntaPro Oy 1 Utsjoen kunta 1 omat osakkeet 10 160 Varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.5.2014. 13 Hallitus Hallituksessa tilikauden aikana ovat toimineet: Edustaja Organisaatio Tehtävä Maarit Simoska Rovaniemen kaupunki Puheenjohtaja Tuomo Hänninen Kuusamon kaupunki Varapuheenjohtaja Jukka Alatalo Muonion kunta Jäsen 1.1.-6.5.2014 Sami Baas Pellon kunta Jäsen Mikko Häikiö Lapin sairaanhoitopiirin ky Jäsen Juhani Juuruspolvi Rovaniemen kaupunki Jäsen Taina Latvalehto Taivalkoski Jäsen 7.5.2014-31.12.2014 Veikko Niemelä Kemijärven kaupunki Jäsen Jouko Niskavaara Ranuan kunta Jäsen 1.1.-6.5.2014 Mervi Pääkkö Savukoski Jäsen 7.5.2014-31.12.2014 Hallitus kokoontui tilikaudella kuusi kertaa.
13 13.1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus LapIT Oy:n perusajatukset lappilaisuudesta, kumppanuudesta ja erinomaisuudesta kulkevat vahvoina arvioina yhtiön toiminnassa. Vuosi 2014 on kertoo siitä, että yhtiö uskaltaa rohkeasti ottaa uusia haasteita ja reagoida tarvittaessa nopeastikin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoiminnan painopiste siirtyy yhä vahvemmin sosiaali- ja terveystoimeen, missä lähivuosina on odotettavissa merkittävää liikevaihdon kasvua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksiin on pyritty vastaamaan työstämällä omaa liiketoimintamallia erityisesti Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Myös Mobiilikotihoidon kehittäminen Rovaniemen kaupungin kotihoidon tarpeisiin voi avata laajojakin markkinoita kotihoidon tehostamisessa eri puolilla Lappia ja koko valtakunnassa. Yhtiö on markkinoinut palvelujaan omistajilleen. Joitakin uusia avauksia on saatu aikaiseksi, mutta liian monet omistajat eivät käytä yhtiön palveluja omistussuhteensa mukaisesti. Uusia asiakkuuksia on kuitenkin saatu solmittua. Käyttäjien kannalta 24/7-palveluperiaate on ollut oikea ratkaisu. Yhtiön liikevaihto on kasvanut suotuisasti. Visiot, arvot ja strategiat ovat tarkkaan harkittuja, ja niiden pohjalta hallituksessa on helppo työskennellä. Työntekijöiden ja hallituksen ensimmäinen yhteistapaaminen oli myönteinen kokemus. Välitön vuorovaikutus lisää luottamusta henkilöstön ja hallituksen välillä. Erityisesti kysymys siitä, pitäisikö yhtiön tuottaa voittoa, jolla rahoitettaisiin esimerkiksi paljon työtunteja vaativat kehittämishankkeet, on syytä viedä omistajien linjattavaksi. Henkilöstön työhyvinvointi on myös hallitukselle tärkeä asia. Henkilökunta on sitoutunut työhönsä, mikä näkyy muun muassa palvelun laatuna ja henkilökunnan poikkeuksellisen pienenä vaihtuvuutena. Kun työntekijät voivat hyvin, se heijastuu koko yhtiöön. Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutostilassa. Omistajien kannalta on merkittävää, että LapIT Oy pysyy lappilaisena, vahvana toimijana, joka tuntee paikalliset erityisolosuhteet, ja jonka toimintaan asiakkaat voivat luottaa. 13.2 Liikevaihto ja tulos LapIT Oy:n liikevaihto vuonna 2014 oli 8,9 milj. euroa (2013: 7,9 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 108 067,75 euroa (3 110,61 euroa vuonna 2013). 13.3 Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan olevan 9,5 milj. euroa ja tuloksen arvioidaan olevan 11 000 euroa
14 14 Johtoryhmä Toimitusjohtajan apuna toimii johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 28 kertaa. Sen tehtäviin kuuluvat mm. hankkeiden koordinointi ja ohjaus toiminnan kehittäminen ja seuranta strategian laadinta resurssien hallinta ympäristön seuranta (kilpailijat, toimittajat, asiakkaat) toimitusjohtajan tukeminen vuosisuunnittelu Edustaja Tehtävä johtoryhmässä Nimike Juhani Jutila puheenjohtaja toimitusjohtaja Petri Jaatinen varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja 1.1.-31.8.2014 Johanna Niva varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja 17.11.2014 alkaen Janne Perälä jäsen palvelutuotantojohtaja Mikko Vaarala jäsen kehityspäällikkö Päivi Honkala-Hyvärinen jäsen, sihteeri hallintopäällikkö 15 Laajennettu johtoryhmä Laajennetun johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. asiakkuuksien ja toimintaympäristön seuranta turvallisuuspäällikön tilannekatsaus talouden ml. investointien seuranta muut ajankohtaiset asiat Edustaja Tehtävä johtoryhmässä Nimike Juhani Jutila puheenjohtaja toimitusjohtaja Petri Jaatinen varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja 1.1.-31.8.2014 Johanna Niva varapuheenjohtaja 17.11.2014 alkaen Tuomo Hietajärvi jäsen palvelupäällikkö Juha-Matti Häkkinen jäsen palvelupäällikkö Timo Kaukiainen jäsen palvelupäällikkö 1.1.-12.3.2014 Paula Kuivalainen jäsen palvelupäällikkö Markus Lisko jäsen palvelupäällikkö Janne Perälä jäsen palvelutuotantojohtaja Harri Suopajärvi jäsen palvelupäällikkö Tero Törmänen jäsen turvallisuuspäällikkö Mikko Vaarala jäsen kehityspäällikkö Päivi Honkala-Hyvärinen jäsen, sihteeri hallintopäällikkö Laajennettu johtoryhmä kokoontui tilikaudella yksitoista kertaa.
15 16 Jäsenyydet Yrityksemme oli vuoden 2014 aikana jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: 16.1 IT Service Management Forum Finland ry Yhdistyksen tarkoituksena on: kehittää ja edistää tietotekniikkapalveluiden hallinnan alalla (IT Service Management) parhaiden toimintatapojen (best practices) käyttömahdollisuuksia edistää ammatillisen kehityksen ilmapiiriä tietotekniikkapalveluiden hallinta henkilöstön piirissä edistää osaltaan kansainvälisten laatustandardien kehitystä ja johtamista, jonka pohjana on parhaista toimintatavoista julkaistu materiaali rohkaista näiden muodollisten vaatimusten käyttöönottoa 16.2 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia siitä, että teknologiateollisuudella on menestymisen edellytykset maailmanlaajuisessa avoimessa taloudessa. 16.3 Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät haluaa parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaalinen asema paranee. Järjestön oman toiminnan lähtökohtana ovat yrittäjyyden perusarvot; vapaus, vastuu ja luovuus. 16.4 Lapin kauppakamari Lapin kauppakamarin tehtävä on edistää alueensa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Kauppakamarin missiona on parantaa Lapin rakenteellista toimivuutta ja vahvistaa sen edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiseksi, uusien yritysten ja asukkaiden vastaanottamiseksi sekä korostaa Lapin keskeistä asemaa Barentsin Euroarktisen alueen (Pohjoiskalotti) taloudellisessa yhteistyössä. Kauppakamari parantaa maakunnan sisäistä yhteistyötä ja nostaa esiin elinkeinoelämän kannalta tärkeitä asioita. 16.5 Tietotekniikan liitto ry / Lapin tietotekniikkayhdistys ry 16.6 Eben Suomi ry Tietotekniikan liitto on valtakunnallinen ja puolueeton tietotekniikka-alalla toimivien yhdistysten yhteistyöjärjestö. Yhdistyksen tavoitteena on jäsenistön ammatillisen osaamisen ja arvostuksen kehittäminen. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää tietotekniikan parissa työskentelevien ja alasta kiinnostuneiden jäsentensä keskinäistä yhteydenpitoa ja ammatillista osaamista EBEN Suomi ry on yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää liiketoiminnan, yritysten ja muiden organisaatioiden sekä niissä toimivien ihmisten etiikan tuntemusta ja arvostusta sekä tasokasta keskustelua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Lisäksi yhdistys edesauttaa etiikkaa koskevaa yhteiskunnallista vuoropuhelua ja etiikan tutkimusta.
16 EBEN Suomi ry on poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, Suomeen rekisteröity yhdistys. Yhdistys on perustettu vuonna 2008. Se on osa johtavaa eurooppalaista yritysetiikan verkostoa EBEN European Business Ethics Network. Useimmissa Euroopan maissa toimii EBENin kansallinen yhdistys. 16.7 Projektiyhdistys ry 16.8 HDI Nordic Oy Projektiyhdistys ry on perustettu vuonna 1978. Yhdistys parantaa jäsentensä edellytyksiä suunnitella, johtaa ja toteuttaa tuloksellisia projekteja verkostoituneessa ja kansainvälisessä ympäristössä. Tavoitteena on tehdä tehokkaan ja ketterän projektityön osaamisesta kilpailuetu, joka edistää suomalaisen työn kansainvälistä kysyntää ja hyödyttää koko kansantaloutta. Yhdistys valmentaa asiantuntijoita ja organisaatioita projektimaisemmiksi muuttuviin työn ja johtamisen malleihin osaamisen todentavilla sertifikaateilla, eri aiheisiin pureutuvilla ryhmillä, vuosittain järjestettävillä Projektipäivillä sekä ajankohtaisia asioita käsittelevillä lehdillä ja julkaisuilla. Projektiyhdistys ry (PRY) on alan kansainvälisen järjestön IPMAn aktiivinen jäsen. HDI Nordic Oy on erikoistunut asiakaspalvelun kehittämiseen, kouluttamiseen ja konsultointiin. Kohderyhmänä ovat help desk-, service desk- sekä call- ja contact center -yksiköt, joille tarjotaan kursseja, seminaareja, konferensseja ja yritysvierailuja. Tavoitteena on kehittää asiakaspalveluprosesseja ja toiminnan laatua sekä keskuksissa työskentelevien osaajien valmiuksia ja toimintatapoja.
17 17 Tase
18
19 18 Tulos
20 19 Tilastotietoja 10 000 8 000 6 000 5 225 5 734 6 246 7 170 7 888 8 917 2001 2009 2010 4 000 2 000 1 551 2011 2012 2013 0 Liikevaihto 1000 2014 Liikevaihdon kehitys 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15 46 63 57 52 Henkilöstö keskimäärin 67 72 2001 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstöä keskimäärin 130 110 90 70 50 30 10-10 18 80 86 104 108 108 110 Asiakkaat 2001 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Asiakkuuksien määrä