Sipoonranta Oy, Lillören-Marina Ab ja Sipoon kunta

Etelä-Suomi Lupapäätös Nro 2/2010/4 Dnro ESAVI/75/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2010 ASIA LUVAN HAKIJAT Vesialueen täyttäminen, vesialueen ruoppaus ja rantamuurin rakentaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Sipoon kunnan Itäsalmen kylässä Sipoonranta Oy, Lillören-Marina Ab ja Sipoon kunta MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Sipoonranta Oy, Lillören-Marina Ab ja Sipoon kunta ovat ympäristölupavirastoon 9.10.2009 toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa vesialueen täyttämiseen ja ruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen merialueelle ja rantamuurin rakentamiseen hakijoiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin Storörn RN:o 6:613 (Sipoon kunta) ja Vårstrand RN:o 6:449 (Lillören Marina Ab) kuuluvilla vesialueilla Sipoon kunnan Itäsalmen kylässä hakemukseen liitetyn FCG Planeko Oy:n laatiman ja 9.10.2009 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Hakijat ovat lisäksi pyytäneet lupaa saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Sipoonranta Oy on ostanut Lillören-Marina Ab:n osakekannan. SUUNNITELMA Yleistä Sipoon merenrantaan Lillörenin ja Storörenin alueelle ollaan toteuttamassa noin 200 asunnon laajuista merenrantakylää lainvoimaisen asemakaavan mukaisesti. Kohteesta käytetään nimitystä Sipoonranta. Sipoonrantaan suunniteltu asuntoalue on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ensimmäinen rakennusvaihe käynnistetään asemakaava-alueen eteläosaan sijoittuvan korttelin nro 260 edustalla olevan vesialueen ruoppaus- ja täyttötöillä sekä rantamuurin rakentamisella, joihin nyt haetaan vesilain mukaista lupaa. Sipoonrannan alueella on vuosikymmeniä toiminut Sipoon kunnan pienvenesatama, jolla ei ole vesilain mukaista lupaa. Venesatamassa on nykyisin 7 ponttonilaituria, joista on osoitettu noin 300 venepaikkaa. Lisäksi venesatamassa on rantalaituri, joka toimii lastaus- ja käyntilaiturina. Laitureita ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki

käyttävät huviveneilijät, saaristolaiset, kalastajat, proomut, taksiveneet ja sightseeing-veneet. Alueella sijaitsevat myös kanootti- ja veneilytarvikkeiden myyntiliike, kahvila, veneiden septitankin tyhjennyspiste ja vesipiste. Lillören-Marina Ab:n omistama Sipoon kunnan venesataman länsipuolella sijaitseva kiinteistö RN:o 6:449 on toiminut mm. veneiden talvisäilytysalueena. Storörenin venesatamaan johtaa Sipoonselkä Östersundom -väylä, jonka kulkusyvyys on 2,0 m ja sitä vastaava haraustaso on MW 2000-2,6 m. 2 Yleiskuvaus alueesta Sipoonrannan edustan merialue on tavanomaista saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta 2 8 metrin välillä. Venesataman läheisyydessä ranta-alueiden vesisyvyys on väyläaluetta lukuun ottamatta paikoitellen hyvinkin matalaa vaihdellen välillä 1,0 4,4 m. Sipoonrannan eteläpuolella oleva Bolsfjärdenin lahti on rannoiltaan matala ja tiheän järviruokokasvuston peittämä. Alueen rantakalliot ovat paikoitellen hyvinkin jyrkkiä. Lahden rantakasvillisuus on tavanomaista. Sipoonrannan alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Merenpinnan korkeudet ja jääolosuhteet Merentutkimuslaitoksen Helsingin Kaivopuiston rannassa sijaitsevan mareografiaseman asteikolta vuosijaksolla 1904 2006 tehtyjen havaintojen perusteella merivedenkorkeuden tunnusluvut ovat: HW (ylivedenkorkeus) MW 2006 +1,51 m MHW (keskiylivedenkorkeus) +0,89 m MW (keskivedenkorkeus) ± 0,00 (N 60-0,058 m/ v. 2009) MNW (keskialivedenkorkeus) -0,63 m NW (alivedenkorkeus) -0,92 m Helsingissä merivedenkorkeus on yleensä alimmillaan keväällä huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeusvaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-maaliskuussa. Merentutkimuslaitoksen Suomenlinnan havaintopaikan vuosien 1961 1990 jäätilastojen mukaan merialue jäätyy keskimäärin tammikuun alkupuolella ja pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alkupuolella. Vedenlaatu Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan Suomenlahden vedenlaatu on tyydyttävä rehevöitymisen takia. Paikallisesti vedenlaatuun vaikuttavat Sipoonjoki, aikaisempi kuormitus Söderkullan vedenpuhdistamosta sekä maatalouden hajakuormitus. Pohjaolosuhteet Ruopattavalla alueella pohjan pinta on pääosin savea, jonka kerrospaksuus on 2 6 m. Vesialueella tehtyjen kairausten mukaan savi on liejuista ja hyvin pehmeää. Saven alapuolella on 2 6 m paksu kerros hiekkaa, silttiä ja moreenia. Lähellä kallion pintaa oleva moreenikerros on rakenteeltaan tiivistä. Kallion pinnan korkeus rannan läheisyydessä on yleensä 4 8 m keskimääräisen merenpinnankorkeuden alapuolella. Ranta-alue on suurimmaksi osaksi louheella ja kitkamailla täytettyä. Täytön paksuus on pää-

osin 1,5 2,0 m. Vesialueella tehdyissä tutkimuksissa louhetäyttöä ei havaittu. Kalasto ja linnusto Sipoonrannan edustan merialueen kalasto koostuu Suomenlahden rannikolle tyypillisistä murtovesialueella elävistä kalalajeista: mm. silakka, ahven, hauki, kuha, taimen, made, siika, lahna ja kilohaili. Storörenin asemakaavan laadintaan liittyneen luontoselvityksen (Sito Oy 2008) mukaan Sipoonrannan alueen linnusto on tavanomaista pihojen ja ranta-alueen lajistoa. Bolsfjärdenin lahti on muutonaikainen vesilintujen levähdysalue. Vesikasvit ja pohjaeläimet Storörenin vesialueelta tehdyn vesikasvillisuuskartoituksen ja pohjaeläinselvityksen (Alleco Oy 2008) mukaan alueen kasvillisuus edustaa tyypillistä matalan rehevän murtovesilahden lajistoa. Alueen rantoja reunustaa kauttaaltaan järviruoko, jonka seassa kasvaa paikoitellen myös sinikaislaa. Lähimmät pohjaeläintutkimukset on tehty Storörenista noin 3 km:n päässä sijaitsevan Granön saaren luoteispuolelta. Tutkitun alueen vesisyvyys on suurempi kuin Storörenin kohdalla. Granön tutkimustulosten perusteella Storörenin lajiston on päätelty koostuvan rehevälle sisälahdelle tyypillisesti pääasiassa harvasukasmadoista, surviaissääsken toukista sekä liejusimpukoista. Storörenin ranta-alueilla kasvaa runsaasti hapsivitaa sekä tähkä- ja kalvasärviää. Hapsividan on havaittu olevan EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluvan uhanalaisen meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) pääasiallinen ravintokasvi. Meriuposkuoriaisen potentiaalisimmat elinympäristöt sijaitsevat pääosin tutkimusalueen itäisessä pohjukassa (runsaus yli 50 % osa-alueesta). Läntisen pohjukan osalla on kaksi erillistä aluetta, joissa hapsividan runsaus vastaa itäisen pohjukan tasoa. Storörenin alueen ympäristötekijöiden ja kasvilajien perusteella voidaan päätellä, että ko. alueet saattavat olla meriuposkuoriaiselle potentiaalinen elinympäristö. Hakemussuunnitelman kohteena oleva hankealue sijoittuu nykyisen venesataman alueelle, jossa hapsividan esiintymisen runsaus on alle 50 % osaalueesta. Storörenin asemakaava-alueelta tehdyn luontoselvityksen (Sito Oy 2008) mukaan alueen arvokkain kohde on Storörsbottnetin pohjukassa, Uuden Porvoon tien reunaa noudattavalla alueella oleva tervaleppälehto, joka täyttää luonnonsuojelulain 29 :n mukaisen suojeltavan luontotyypin kriteerit. Kaavaselostuksen mukaan asemakaava-alueelta ei ole löydetty uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. 3 Maankäyttö ja kaavoitus Itä-Uudenmaan maakunnan maakuntavaltuustossa 12.11.2007 hyväksytyssä maakuntakaavassa ja Sipoon kunnanvaltuuston 15.12.2008 hyväksymässä yleiskaavassa Sipoonrannan alue on varattu taajamatoiminnoille (kaavamerkintä A), pienvenesatamalle ja venesatamatoiminnoille. Storörenin asemakaava ja asemakaavan muutos ovat saaneet lainvoiman 2.7.2009. Hankkeen kohteena olevalle asemakaava-alueelle on tarkoitettu

Suunnitellut toimenpiteet kaavamerkintöjen VU, LP-2, AR-2, AL-1, AL-2, ET-6 ja ET-7 mukaisia toimintoja. Suunnitellut työt käsittävät nykyisen ranta-alueen kaivua ja rannan edustan vesialueen ruoppaamista suunnitelmaan liitetyissä piirustuksissa esitetyssä laajuudessa. Ruoppauksessa poistetaan pehmeät maat kovaan pohjaan saakka. Ruoppaukset sisältävät myös proomukaluston kulkualueen syventämisen. Ruopattu alue täytetään louheella. Täyttötöiden yhteydessä rakennetaan louhe- ja mursketäytön varaan teräsbetoninen kulmatukimuuri, joka rajaa uuden rantaviivan. Rantamuurin edustan ruoppaukset suoritetaan venesatamaan tulevan väylän kulkusyvyyttä 2,0 m vastaavaan haraustasoon MW-2,6 m (N 60-2,658 m) niiltä kohdilta, joissa rantamuurin yhteyteen on tarkoitus esittää venepaikkoja. Hankkeessa vesialueella suoritettavat toimenpiteet sijoittuvat noin 0,9 ha:n alueelle. Ruoppaus ulottuu syvimmillään tasoon noin N 60-8,0 m. Ruoppausmassojen määrä on arviolta noin 21 000 m 3 ktr. Ruoppausmassojen todellinen määrä tarkentuu syvästabiloinnin valmistuttua. Mikäli syvästabilointia ei voida suorittaa suunnitellussa laajuudessa, tulee vesialueelta ruopattavien massojen määrä kasvamaan enimmillään noin 16 000 m 3 ktr. Ruoppausalueen laajuus on noin 6 200 m 2 sisältäen tarvittavan proomukaluston kulkualueen syventämisen noin 15 metrin leveydeltä vähintään tasoon noin N 60-2,0 m. Proomukaluston kulkualueelta ruopattavien massojen määrä on noin 1 300 m 3 ktr. Puhtaat ruoppausmassat on tarkoitus kuljettaa proomulla ja läjittää Helsingin Sataman käytössä olevalle Villingin eteläpuolella sijaitsevalle Mustakuvun meriläjitysalueelle. Hakijat ja Helsingin Satama ovat sopineet keskenään ruoppausmassojen sijoituksesta Mustakuvun meriläjitysalueelle. Läjitysalueelle kuljetettavien ruoppausmassojen määrä on arviolta noin 23 000 m 3 ktr. Pilaantuneet massat on tarkoitus sijoittaa maa-alueelle asianmukaiseen paikkaan. Suunnitelman mukaan vesialuetta täytetään noin 4 700 m 2 :n laajuudelta. Ennen vesialueella suoritettavia täyttötöitä on ruopattavan alueen ja rannan välisen vesialueen pohjaa tarkoitus syvästabiloida noin 3 100 m 2 :n alueelta. Stabiloinnin yhteydessä asennettava teräspontti toimii osaltaan myös tausta-alueen tulvasuojaukseen liittyvänä rakenteena. Vesialueen täyttöön tarvitaan louhetta arviolta noin 30 000 m 3 rtr. Rakennettavan rantamuurin pituus on yhteensä noin 250 m. Rantamuuri on rakenteeltaan teräsbetonielementeistä toteutettu kulmatukimuuri. Elementtien yläpäähän valetaan paikalla yhtenäinen reunapalkki, jonka yläpinta on täyttöalueen etelä- ja kaakkoispuolella tasolla noin N 60 +2,00 m ja nykyisen maapenkereen itäpuolella tasolla noin N 60 +1,30 m. Ruoppaus- ja täyttötyöt on suunniteltu aloitettavaksi vuodenvaihteen 2009 2010 tienoilla. Alustava arvio ruoppaustöiden kestosta on noin 1,5 2 kuukautta. 4

5 Ruoppausmassat Ruopattavista massoista on syyskuussa 2009 otettu yhteensä 17 sedimenttinäytettä 5:stä eri pisteestä 0 90 cm:n syvyydestä. Näytteistä on tutkittu metallit (As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn), orgaaniset tinayhdisteet (TBT ja TPT), PAH-yhdisteet, öljyhiilivetyjakeet (C5 C40), hehkutushäviö, savipitoisuus ja kuiva-aine. Suunnitelman liitteenä olevassa sedimenttitutkimusraportissa ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuutta on arvioitu ympäristöministeriön julkaisussa Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, 19.5.2004 annettujen haittaainetasojen perusteella. Metallien osalta normalisoitujen pitoisuuksien todettiin jäävän tason 1 (haitaton ruoppausmassa) alapuolelle. Tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPT) osalta normalisoidut pitoisuudet jäivät pääosin tasojen 1 ja 2 (mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa) väliin. Korkeimmat pitoisuudet analysoitiin ruoppausalueen lounaiskulmassa sijaitsevasta näytepisteestä FCG10, jossa TBT:n ja TPT:n normalisoitu summapitoisuus sedimentin pinnassa oli 0,570 mg/kg, mikä ylittää tason 2 (pilaantunut ruoppausmassa). Neljän muun näytepisteen osalta normalisoidut pitoisuudet vaihtelivat välillä 0,008 0,183 mg/kg. Todetut tinayhdisteet ovat peräisin alueella kunnostettujen veneiden pohjamaaleista. Havaittujen pitoisuuksien osalta tutkimusalueella esiintyvien orgaanisten tinayhdisteiden kokonaismääräksi on arvioitu noin 0,27 kg, josta tason 2 ylittävän osuuden määrä on noin 0,1 kg. Meriläjitykseen sopimattoman sedimentin arvioitu määrä kohteessa on noin 350 m 3 ktr, kun pilaantuneen kerroksen paksuudeksi on arvioitu keskimäärin 1 m ja pintaalaksi noin 350 m 2. PAH-yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle analyysimenetelmän määritysrajan. Öljyhiilivetyjen C 10 C 40 normalisoidun kokonaispitoisuuden todettiin asettuvan tasojen 1 ja 2 välille pitoisuuksien vaihteluvälin oltua 67 191 mg/kg. Öljyä on löytynyt koko tutkimusprofiilista 0,9 m syvyyteen saakka. Todetut öljypitoisuudet koostuvat kokonaisuudessaan raskaista öljyhiilivedyistä (C 21 C 40 ). Pitoisuudet ovat sellaisia, että ne voivat edustaa ruovikkoisessa sedimentissä luontaista orgaanista ainesta. Töiden toteutus Suunnitelman mukaan töiden alkuvaiheessa ranta-alueelle asennetaan teräsponttiseinä, joka ulotetaan kovaan pohjaan tai kallioon saakka. Tämän jälkeen toteutetaan ranta-alueen savimaiden syvästabilointi riittävässä laajuudessa. Ruoppausalueella ja sen edustalla olevat ponttonilaiturit poistetaan. Rannan täyttö ja rantamuurin rakentaminen ajoittuvat pääosin purjehduskauden ulkopuolelle, jolloin venesatamassa ei ole veneitä. Ennen ruoppaustöiden aloittamista pilaantuneiden sedimenttien rajausta tarkennetaan lisänäytteillä. Ruopattavan alueen ympärille asennetaan suojaverho, jolla estetään ruoppauksesta aiheutuvan samentumisen leviäminen ympäristöön. Suojaverho on esimerkiksi vettä läpäisevä geovahvistekangas, joka on kuitenkin tarpeeksi pienisilmäinen estämään hienoaineksen läpipääsyn. Suojaverhosta tehdään kelluva rakenne, joka ankkuroidaan mahdollisimman tiiviisti pohjaan kiinni. Suojaverhosta tehdään avattava proomujen liikkumisen mahdollistamiseksi. Meriläjitykseen kelpaamattomat tinayhdisteiden pilaamat sedimentit kaavitaan ensin pois ja siirretään autokuljetuksella maa-alueelle käsiteltäväksi asianmukaiseen paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa pilaantunutta maa-ainesta. Pilaantuneen sedimentin ruoppauksen jälkeen toteutetaan muu ruoppaus ja massat kuljetetaan proomukalustolla Helsingin kaupungin Mustakuvun meriläjitysalueelle.

Ruopattu alue täytetään louheella suunnitelman mukaiseen korkeuteen. Uuden rantaviivan muodostava teräsbetonirakenteinen kulmatukimuuri rakennetaan louhe- ja mursketäytön varaan. Ruoppaus-, täyttö- ja rakentamistöistä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia merialueeseen tarkkaillaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti, josta hakijat ovat tehneet esityksen hyväksyttäväksi lupapäätöksen yhteydessä. 6 Hankkeen vaikutukset Suunnitelmassa esitetyn arvion mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan vahinkoa kenellekään eikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan rantaja vesialueiden tilaan. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle eikä muutoksia vedenkorkeuksiin tai virtauksiin. Vaikutukset kalastukseen ja kalakantoihin ovat väliaikaisia ja kohdistuvat ruoppaustöihin liittyvään veden tilapäiseen samentumiseen sekä erilaisten työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaan lievään meluhaittaan. Veden lievä samentuminen ja melu saattavat karkottaa kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Hakijoiden käsityksen mukaan hankkeen kohteena oleva ranta-alue ei ole erityisen merkittävä kalojen esiintymisalue, eikä aluetta käytetä kalastukseen. Storörenin venesataman vesialue ei ole kalataloudellisesti merkittävä. Hanke ei huononna vesialueen kalastuksentuottoa eikä kalastusoloja nykytilaan verrattuna. Vedenalaista luontoa koskevan selvityksen mukaan arvokkaimpia ovat alueet, joilla saattaa esiintyä meriuposkuoriaisia (Macroplea pubipennis). Näille alueille ei ole suunniteltu rakentamista tai muutoksia. Hankkeen seurauksena ranta-alue siistiytyy ja alueen palvelut paranevat nykytilanteeseen verrattuna. Vesialueen virkistyskäyttömahdollisuudet eivät heikkene nykytilanteeseen verrattuna. Vesialueen ruoppaus- ja täyttötyöt sekä rantamuurin rakentaminen sijoittuvat kokonaisuudessaan hakijoiden (Lillören-Marina Ab ja Sipoon kunta) omistamille vesialueille. Tarkkailusuunnitelma Suunnitelman liitteessä esitetyssä ja 15.10.2009 päivätyssä tarkkailusuunnitelmassa on ehdotettu, että hankkeen vaikutuksia tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä kolmesta tutkimuspisteestä. Vesinäytteet otetaan ennen ruoppaustöiden aloittamista sekä ruoppaus- ja täyttötyön aikana noin 2 3 viikon välein ja kerran työn päättymisen jälkeen. Vesinäytteistä määritetään lämpötila ( C), happipitoisuus (O 2 ), sameus, kiintoaine (GFC-suotimella tehtävä kiintoainemääritys), ph, sähkönjohtavuus ( 25 ), orgaaniset tinayhdisteet (TBT ja TPT), kokonaistyppi ja -fosfori sekä liukoinen fosfaattifosfori (määritys NPC-suotimella, 0,4 m). Samentumisen laajuutta arvioidaan silmämääräisesti. Näytteitä on ehdotettu otettavaksi ennen ruoppaustöiden aloittamista, töiden aikana 2 3 viikon välein ja noin 1 3 viikkoa ruoppaustöiden päättymisen jälkeen. Vesinäytteet otetaan ruoppausalueen suojaksi tehtävän suojaverhon ulkopuolelta. Vesinäytteiden ottopaikka selvitetään tarkemmin hankkeeseen liittyvien rakennustöiden käynnistymisen sekä ruopattavan alueen suojaksi asennettavan suojaverhon sijainnin selvittyä.

Mikäli vesisyvyys tutkimuspisteen kohdalla on alle 3,0 m, otetaan vesinäyte vesisyvyyden puolivälistä (yksi näyte/tutkimuspiste). Vesisyvyyden ollessa yli 3,0 m otetaan kaksi näytettä, toinen metrin syvyydeltä ja toinen metrin etäisyydeltä pohjasta. Orgaaniset tinayhdisteet tutkitaan vain sen tutkimuspisteen vesinäytteen osalta, jossa vesi on silmämääräisesti arvioituna sameinta. Mikäli vesi on silmämääräisesti arvioituna kirkasta kaikissa vesinäytteissä, tutkitaan orgaaniset tinayhdisteet tutkimuspisteen 2 osalta. Kaikista vesinäytteistä tehdään näytteitä otettaessa aistinvaraiset arviot sameuden ja värin osalta. Lisäksi kaikissa tutkimuspisteissä mitataan näkösyvyys. Tarkkailuraportti on esitetty toimitettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi tulokset toimitetaan myös ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin (PIVET). 7 Töidenaloittamislupa Hakijat ovat pyytämänsä töidenaloittamisluvan perusteluiksi todenneet pitävänsä töiden kiireellistä aloittamista erittäin tärkeänä, koska ruoppausja täyttötöiden tekeminen on välttämätöntä Sipoonrannan asuinalueen pitkäaikaiseen rakennussuunnitelmaan sisältyvien töiden käynnistämiseksi. Koko hanke on erityisen tärkeä Sipoon kunnalle, sillä hanke parantaa kunnan työllisyyttä ja tuo kuntaan uusia asukkaita sekä lisää alueen palveluita. Rakennustöiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijoille huomattavaa taloudellista vahinkoa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Sipoon kunnassa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 27.10. 26.11.2009 välisenä aikana. Kuulutus on lisäksi lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on muistutuksessaan edellyttänyt, että ruoppausalue tulee esittää tarkemmalla kartalla, josta tulisi lisäksi käydä ilmi ruoppaussyvyydet, arvio kuorittavasta alueesta ja sedimenttitutkimuksessa mainitut alueet, joilta ruovikko on tarkoitus poistaa ennen ruoppausta. Ruoppaussuunnitelma tulee esittää myös tilanteessa, jossa stabilointia ei pystytä tekemään. Samoin suojaverhon sijainti tulee esittää. Ympäristökeskus on todennut, että sedimenttitutkimukset ovat puutteellisia ja niitä tulisi täydentää. Ympäristökeskus on katsonut, että lisänäytteillä tulisi selvittää ainakin pisteen FCG10 ympäristön ja alemman kerroksen tilanne ja lisäksi tarkentaa pisteiden FCG11 FCG13 välistä tilannetta ja tuloksista riippuen myös pilaantuneen kerroksen syvyyttä niiden edustamalla alueella.

Ympäristökeskuksen mielestä massojen läjityskelpoisuus pystytään arvioimaan vasta, kun on rajattu tason 2 ylittävät massat ja saatu tieto tasojen 1 ja 2 väliin jäävistä pitoisuuksista ja massamääristä. Mikäli meriläjitysalueelle halutaan läjittää selvästi yli tason 1 olevia massoja, tulee riskinarviota täydentää lisänäytteenotosta saatavien tulosten perusteella. Luontoselvityksen osalta ympäristökeskus on todennut olevan mahdotonta tunnistaa osa-alueiden rajoja, koska selvityksen liitteenä ei ole karttaa. Suunnitelman mukaan Storörsbottnetin pohjukassa 500 metrin päässä hankealueesta on luonnonsuojelulain 29 :n mukainen luontotyyppi. Ympäristökeskus ei ole tehnyt alueella kartoitusta, eikä siten ole voinut ottaa kantaa luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten kriteerien täyttymiseen. Alue on kuitenkin kuvauksen perusteella arvokas ja se tulee ottaa huomioon hankkeen toteutuksessa. Vaikutuksia vesilintujen muutonaikaiseen levähdysalueeseen Bolsfjärdenin lahdella ei ole arvioitu. Storörenin alueella esiintyy useita lepakkolajeja. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että hankkeen toteutuksessa tulee ottaa huomioon lepakoiden elinympäristövaatimukset. Ympäristökeskus on katsonut, että meriuposkuoriaista koskeva selvitys potentiaalisten elinympäristöjen alueella tulee tehdä ennen ruoppaustöiden aloittamista. Ympäristökeskuksen mukaan lajin elinympäristön läheisyydessäkin tehtävät ruoppaukset ovat haitallisia lajille, jos töistä aiheutuu vedenlaadun huonontumista ja ravintokasvien peittymistä sedimenteillä. Selvityksessä on arvioitava mahdolliset haittavaikutukset sekä lieventämistoimet, ja suunnittelussa on otettava huomioon meriuposkuoriaisen elinympäristövaatimukset. Ympäristökeskuksen mielestä tarkkailusuunnitelma voidaan hyväksyä pääosin hakemuksessa esitetyn mukaisena. Ympäristökeskus on kuitenkin katsonut, että myös suojaverhon sisäpuolelta on tarpeen määrittää orgaaniset tinayhdisteet. Pintanäytteiden syvyytenä on tarkoituksenmukaisempaa pitää arvoa 1 m. Lupapäätöksen mukainen täsmennetty tarkkailusuunnitelma tulisi toimittaa tiedoksi ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristökeskus on esittänyt, että näytteenottopisteiden sijoittamisesta tulisi sopia ympäristökeskuksen kanssa ja että tarkkailusuunnitelmaa tulisi voida tarvittaessa muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että töitä ei saa aloittaa, ennen kuin Mustakuvun läjitysalueelle on myönnetty vesilain mukainen lupa. Ennen töiden aloittamista hakijan tulee myös esittää suunnitelma suojaverhon käytöstä ja toimittaa töistä vastaavan yhteystiedot ympäristökeskukselle. 2) Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto on muistutuksessaan todennut, että hakemussuunnitelma on tehty kattavasti ja alueen kokonaistila huomioon ottaen, mutta joitakin puutteita esiintyy. Sedimenttitutkimusraportin mukaan ranta-alueen ruovikko tulee maalle läjitettäväksi. Ympäristönsuojelujaosto on todennut, että ruovikkokasvuston juuriin on sitoutunut suurin osa pintasedimentissä olevista haitta-ainepitoisuuksista. Hakemussuunnitelmasta ei selviä, minne ruovikko on tarkoitus läjittää. Mikäli ruovikkoa läjitetään maa-alueelle, tulisi suunnitelmassa esittää, miten estetään ruovikon juurien mukana tulevassa sedimentissä olevien haitallisten aineiden vapautuminen rakennettavaan asuinympäristöön. 8

Ympäristönsuojelujaosto on todennut, että hakemussuunnitelmasta ei ilmene, onko suunnitelmaan liitetyssä vesikasvikartoituksessa tarpeelliseksi todettu meriuposkuoriaiskartoitus tehty. Suunnitellut ruoppaukset eivät kohdistu määriteltyjen potentiaalisimpien elinympäristöjen alueelle, mutta ruoppauksen aiheuttama veden samentuminen ja aineksen kulkeutuminen kuoriaisen käyttämien ravintokasvien päälle voi oleellisesti heikentää kuoriaisen elinolosuhteita. Ympäristönsuojelujaoston mielestä suunnitelmassa esitetyn suojaverhon käytön tulisi olla kokoaikaista ja verhon hyvin ankkuroitu, jotta kiintoaineen kulkeutuminen ruopattavalta alueelta jää mahdollisimman vähäiseksi. 3) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on muistutuksessaan todennut, että sedimenttiselvityksen tutkimustuloksissa ei ole esitetty tutkimuspisteiden orgaanisten tinayhdisteiden normalisoituja pitoisuuksia. Eri näytepisteiden tuloksia on myös yhdistetty, joten aineistosta ei saa riittävää kuvaa sedimentin pilaantuneisuuden laajuudesta. Ympäristölautakunta on edelleen todennut, että koska ns. puhtaat ruoppausmassat on tarkoitus läjittää Helsingin kaupungin alueella sijaitsevalle Mustakuvun meriläjitysalueelle, tulee sedimentin pilaantumisen laajuus selvittää tarkemmin. Ympäristölautakunta on katsonut, että meriläjitys tulisi sallia vain, jos sedimentin haitallisten aineiden pitoisuus on ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa annetun tason 1 alapuolella tai korkeintaan vähäisessä määrin kyseisen tason yläpuolella. 4) Merenkulkulaitos ei ole muistutuksessaan nähnyt estettä luvan myöntämiselle. Hankkeesta vastaavan on kuitenkin toimitettava satama-alueen pohjatopografiatietojen (luotaustiedot) sekä muiden kartoitustietojen (esim. rantaviiva) muutostiedot Merenkulkulaitokselle merikarttojen ylläpitoa varten. Mikäli rakennustyö aiheuttaa ongelmia Sipoonselkä Östersundom -väylän normaalille käytölle, hakijoiden on oltava etukäteen yhteydessä Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikköön. 5) Sipoon kalastusalue on vaatinut muistutuksessaan, että pohjasedimenttien sisältämistä ympäristömyrkyistä on tehtävä selvitys. Jos ruoppaus toteutetaan, tulisi työt toteuttaa myöhäissyksyllä tai talvella ja massat läjittää maalle. Mikäli läjitystä maalle ei voida toteuttaa, pitäisi massat kalastusalueen mielestä kuljettaa merelle syvään veteen siten, että läjitys ei tapahdu kalojen kutualueilla. Kalastusalue on vaatinut selvityksen tekemistä hankkeessa tuhoutuvien kalojen kutu- ja poikasalueiden määrittämiseksi. Kalastusalue on myös vaatinut, että töitä ei saa aloittaa ennen kuin edellä mainitut selvitykset on tehty ja lupa on saanut lainvoiman. Lisäksi kalastusalue on vaatinut, että hakijoille määrätään kalatalousmaksu. 6) Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat r.f. on mielipiteessään todennut, että tehdyssä sedimenttitutkimuksessa käytetty näytteenoton määrä ei ole riittävä takaamaan totuudenmukaista tulosta. Yhdistyksen mielestä haitta-ainetutkimuksia tulee täydentää ennen ruoppaukseen ryhtymistä organotinayhdisteillä pilaantuneiden massojen määrän tarkemmaksi arvioimiseksi ja mahdollisten mineraalipohjaisilla öljyhiilivedyillä pilaantuneiden massojen selvittämiseksi. Yhdistys on katsonut, että myös ruoppaustöiden aikana tulee ympäristöteknisen valvojan olla paikalla tutkimassa massojen haitta-ainepitoisuuksia ja olla ohjaamassa ne pilaantuneisuuden perusteella oikeaan vastaanottopaikkaan. 9

Yhdistys on todennut, että meriuposkuoriaisen esiintyvyyttä ei ilmeisesti ole vesikasvillisuuskartoituksessa annetusta suosituksesta huolimatta tutkittu kesällä 2009. Yhdistyksen mielestä alueella ei tule aloittaa mitään vettä samentavia toimenpiteitä, ennen kuin meriuposkuoriaiskartoitus on tehty. Mikäli kartoitusta ei ole tehty, voidaan ruoppaus aloittaa aikaisintaan loppusyksystä 2010 kesäkartoituksen jälkeen. Ruoppaus- ja täyttötöiden mahdollisuus on arvioitava uudelleen, mikäli alueelta löytyy kuoriaista. 10 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijoille on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Hakijat ovat 11.12.2009 toimittaneet selityksensä ympäristölupavirastoon. Selityksen yhteydessä hakijat ovat toimittaneet tarkistetun suunnitelman, jossa on otettu huomioon muistutukset ja vaatimukset. Tarkistetussa suunnitelmassa ruoppausten massamäärä on noin 2 000 m 3 ktr, teräsbetoninen rantamuuri on korvattu teräsponttiseinällä ja ruoppausmassat kuljetetaan kokonaisuudessaan maalle luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta hakijat ovat muun muassa lausuneet, että tarkistettuun suunnitelmaan on liitetty ruoppausaluetta, ruovikon poistoa ja suojaverhon sijaintia osoittava kartta. Ranta- ja vesialue voidaan stabiloida kokonaisuudessaan. Stabiloitavan vesialueen laajuus on noin 4 700 m 2. Stabilointisuunnitelma toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen stabilointitöiden aloittamista. Hakijat ovat todenneet, että kaikki ruoppausmassat kuljetetaan maalle luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Hankealueen sedimenttitutkimuksia on täydennetty. Pilaantuneimmat sedimentit jäävät teräsponttiseinän sisäpuolelle täyttömaiden alle. Teräsponttiseinä estää kiintoaineksen kulkeutumisen vesialueelle. Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytetään vertailuarvoina valtioneuvoston asetuksen VNa 214/2007 mukaisia arvoja. Sedimentissä olevat pitoisuudet ovat ainoastaan kynnysarvot ylittäviä. Uudenmaan ympäristökeskuksen Sipoonrannan pilaantuneen maaperän puhdistamiselle 20.10.2009 antaman päätöksen YS 1288 mukaan kohteeseen voi jättää kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia maita. Hakijat ovat todenneet, että Storörenin asemakaavoitukseen liittyvän luontoselvityksen mukaan Storörsbottnetin pohjukassa on tervaleppälehto, joka täyttää luonnonsuojelulain 29 :n mukaisen suojeltavan luontotyypin kriteerit. Kohde sijaitsee noin 500 metrin päässä hankealueelta. Hakijoiden käsityksen mukaan hankkeella ei ole vaikutusta kyseiseen alueeseen. Bolsfjärdenin vesilintujen muutonaikaisen levähdysalueen osalta hakijat ovat lausuneet, että hankealue sijaitsee nykyisen venesataman laitureiden välisellä vesialueella, jota ei voida pitää lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Hankealue sijaitsee vähintäänkin useiden satojen metrien päässä lahden niistä osista, joita linnut käyttävät levähdysalueina. Rakennustyöt ajoittuvat pääasiassa lintujen muuttoajan ulkopuolelle. Hakijat ovat todenneet, että hanke ei sisällä rakennusten remontointia eivätkä vesialueelle sijoittuvat työt heikennä lepakoiden elinympäristövaatimuksia.

Hakijoiden käsityksen mukaan hanke ei hävitä tai heikennä meriuposkuoriaisen potentiaalisiksi esiintymispaikoiksi esitettyjä alueita. Teräsponttiseinän asennustyöt tehdään talviaikana, jolloin meriuposkuoriainen talvehtii kotelokopassaan. Pontin asennus tehdään kelluvan työlautan päältä, mikä hakijoiden käsityksen mukaan ei voi aiheuttaa samentumista 200 300 metrin päässä sijaitsevilla meriuposkuoriaisen potentiaalisilla alueilla. Hakijat katsovat, että mikäli talvityönä tehtävästä teräspontin asennuksesta kuitenkin kulkeutuisi vähäisessä määrin kiintoainesta meriuposkuoriaisen ravintokasvien pinnalle, sillä ei ole merkitystä kasveille eikä myöskään kuoriaiselle. Hakijat ovat todenneet, että ruoppaustyöt on tarkoitus tehdä vasta syksyllä 2010 suojaverhon suojassa. Hakijoiden tarkoituksena on teettää muistutuksessa edellytetty meriuposkuoriaisselvitys kesällä 2010. Hakijat ovat korostaneet, että rakennustöiden kiireellinen aloittaminen on tärkeää. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi hakijoille huomattavaa taloudellista vahinkoa. Hakijat ovat toimittaneet muistutuksessa esitetyn mukaisesti tarkistetun tarkkailusuunnitelman. Hakijat ovat vielä todenneet, että ruoppausmassojen meriläjityksestä on luovuttu. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaoston muistutuksessa esitetystä hakijat ovat lausuneet, että tarkistetussa suunnitelmassa on esitetty poistettavan ruovikon sijainti. Ruovikkomassa kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Muilta osin hakijat ovat viitanneet Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta lausuttuun. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että sedimenttinäytteiden tulokset on normalisoitu. Pilaantuneen sedimentin määrästä hakijat ovat lausuneet vastaavalla tavalla, kuin Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta on jo esitetty. Hakijat ovat todenneet, että ruoppausmassojen meriläjityksestä on luovuttu ja kaikki ruoppausmassat sijoitetaan maalle luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Merenkulkulaitoksen muistutuksesta hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa. Sipoon kalastusalueen muistutuksessa esitetystä hakijat ovat lausuneet, että ruoppaus sijoittuu nykyisen venesataman alueelle ja sitä ei hakijoiden käsityksen mukaan voida pitää kalojen kutu- tai esiintymisalueena. Hakijoiden mielestä Sipoon kalastusalueen esittämä vaatimus kalatalousmaksusta on perusteeton, koska hankkeesta ei aiheudu mitään korvattavaa haittaa tai vahinkoa kalastolle tai kalastukselle. Hakijat ovat edelleen todenneet, että töiden aloittaminen kiireellisenä on erittäin tärkeää koko Sipoonrannan asuinalueen rakennussuunnitelmaan sisältyvien töiden käynnistämiseksi. Hakijat ovat muistutuksen muilta osin viitanneet Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta jo lausumaansa. Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat r.f.:n mielipiteen osalta hakijat ovat todenneet, että ruoppausmassat läjitetään maalle, joten ympäristöteknisen valvojan läsnäolo töiden aikana ei ole tarpeen. Muistutuksen muilta osin hakijat ovat viitanneet Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta lausuttuun. 11

12 TARKISTETTU SUUNNITELMA Hakijat ovat toimittaneet ympäristölupavirastoon muistutuksista ja vaatimuksista antamansa selityksen liitteenä 9.12.2009 päivätyn FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatiman tarkistetun suunnitelman, johon on liitetty mm. 9.12.2009 päivätty tarkistettu tarkkailusuunnitelmaesitys. Rantamuurin sijainti säilyy alkuperäisen suunnitelman mukaisena. Suunnitelmaa on tarkistettu, jotta vesialueelle kaavailtuja ruoppauksia on voitu oleellisesti vähentää ja samalla vähentää ruoppauksesta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia mm. meriuposkuoriaisen potentiaalisille elinympäristöille sekä luopua kokonaan ruoppausmassojen läjittämisestä merialueelle. Jäljempänä on esitetty tarkistettu suunnitelma alkuperäisestä suunnitelmasta eroavin osin. Yleistä Tarkistetussa suunnitelmassa teräsbetoninen rantamuuri korvataan teräsponttiseinällä. Nykyisen vesirajan ja rakennettavan teräsponttiseinäisen rantamuurin välinen ranta- ja vesialueen perusmaa (savi) syvästabiloidaan kokonaan. Ennen stabiloinnin aloittamista poistetaan kasvillisuus ja juurakot mahdollisimman hyvin ja tausta-alue täytetään kitkamailla. Rantamuurin sisäpuolella ei tehdä ruoppauksia. Vesialueen ruoppauksia tehdään hankealueen koillisosassa nykyisellä satama-alueella suojaverhon suojassa. Kaikki ruoppausmassat kuljetetaan maalle luvanvaraiseen paikkaan. Teräsponttiseinäisen rantamuurin rakentaminen Täyttötyöt ja maapohjan stabilointi Rantamuurina toimiva teräsponttiseinä asennetaan työlautan päältä kaivinkoneen kauhaan asennetun pontiniskijän avulla ja ponttiseinän pituus on yhteensä noin 250 m. Pontit lyödään kovaan pohjaan saakka. Työlautta on jalallinen ja sen kulkusyvyys on vain noin 0,5 0,6 m. Työlautan työskentelyalue rajautuu ponttilinjan ja nykyisen huoltolaiturin väliselle vesialueelle. Työlautan liikkuminen ei edellytä ruoppauksia. Teräspontit tuetaan työnaikaisesti ranta-alueelle lyötävien tukipaalujen avulla. Lopullinen teräsponttiseinämän ankkurointi tehdään kallioankkureilla. Teräsponttiseinän yläpäähän valetaan paikalla yhtenäinen betoninen reunapalkki. Teräsponttiseinän maanpuoleiselta alueelta poistetaan kasvustoa ja juurakkoa noin 300 m 3 ktr noin 1 050 m 2 :n laajuiselta alueelta. Kasvimassa kuljetetaan maalla olevaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Vesi- ja ranta-alue täytetään kitkamailla rannalta päin vaiheittain stabilointityön edetessä. Vesialueen täyttömassat ovat arviolta noin 9 500 m 3 rtr soraa. Täytettävä ja samalla syvästabiloitava vesialue on laajuudeltaan noin 4 700 m 2. Stabilointi tehdään ns. pilaristabilointina kuivamenetelmällä. Pilarien halkaisija on 800 mm ja ne tehdään 1,5 metrin ruutuun. Ruoppaustyöt Töiden toteutus Vesialuetta ruopataan noin 2 000 m 2 :n laajuiselta suunnitelmakartassa esitetyltä alueelta rantamuurin itäsivun edustalta haraustasoon MW -2,6 m. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin 2 000 m 3 ktr. Kaikki massat kuljetetaan maa-alueella sijaitsevaan asiamukaiseen pilaantuneita massoja vastaanottavaan paikkaan. Ruoppaustyöt tehdään kokonaisuudessaan suojaverhon takana. Teräsponttiseinän asennus sekä ranta- ja vesialueen stabilointi- ja täyttötyöt on tarkoitus käynnistää tammikuussa 2010. Meriuposkuoriaisselvitys on tarkoitus teettää kesän 2010 aikana. Ruoppaustyöt on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2010. Ruoppaustöiden arvioitu kesto on 1 2 viikkoa. Hank-

keeseen liittyvien rakennustöiden on arvioitu valmistuvan kokonaisuudessaan vuoden 2010 aikana. 13 Hankkeen vaikutukset Teräsponttiseinän asennustyöt tehdään talvella, jolloin meriuposkuoriainen talvehtii kotelokopassaan. Kuoriaisen potentiaaliset esiintymisalueet ovat suunnitelman mukaan vähintään 200 300 metrin päässä työalueesta. Suunnitelmassa on arvioitu, että ponttiseinän asennustöistä ei aiheudu haittaa meriuposkuoriaisen potentiaalisille elinympäristöille. Vesialueen ruoppauksesta aiheutuu lievää, lyhytaikaista ja paikallista samentumista. Ruopattavan alueen ympärille asennettavalla suojaverholla estetään samennuksen leviäminen ympäröivälle vesialueelle. Vesialueen täyttötyöt tehdään kokonaisuudessaan teräsponttiseinän sisäpuolella, joten töistä ei suunnitelman mukaan tule aiheutumaan ulkopuolisen vesialueen samentumista. Ruoppausmassojen kuljettaminen maa-alueelle ei edellytä liikkumista suojaverhon ulkopuolisella alueella. Mahdolliset muut vaikutukset hakijat ovat tuoneet esille muistutuksista ja vaatimuksista antamassaan selityksessä. LAUSUNTOPYYNNÖT TARKISTETUSTA SUUNNITELMASTA VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT Ympäristölupavirasto on 15.12.2009 vesilain 16 luvun 9 :n nojalla varannut Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden antaa lausuntonsa hakijoiden antamasta selityksestä ja tarkistetusta suunnitelmasta 15.1.2010 mennessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (entinen Uudenmaan ympäristökeskus) on lausunnossaan todennut, että suunnitelman tarkistuksessa ei ole esitetty, mitä tapahtuu teräsponttiseinän ja nykyisen rantaviivan väliselle alueelle jäävälle vedelle täyttö- ja stabilointitöiden yhteydessä. Stabilointisuunnitelmassa on esitettävä, miten näiden vesien kanssa on tarkoitus menetellä ja vaikutusten perusteella tarvittaessa otettava se vesistötarkkailussa huomioon. Vastuualueen mielestä hankealuetta ei voida pitää lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Vastuualue on suosittanut rakennustöiden ajoittamista pääosin lintujen muuttoajan ulkopuolelle. Hankealueella ei sijaitse rakennuksia, joissa voisi olla lepakoiden päiväpiilopaikkoja. Vastuualue on katsonut, että meriuposkuoriaisselvitys tulee tehdä ja selvitys tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle kuukautta ennen ruoppaustöihin ryhtymistä. Ruoppaustöiden toteuttamista on harkittava uudelleen, mikäli selvityksen perusteella ilmenee, että suunnitellut työt heikentävät meriuposkuoriaisen elinolosuhteita. Ruoppausmassat ja poistettava kasvillisuus juurakoineen on toimitettava asianmukaisesti maalle luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Esitetty tarkkailuohjelma voidaan vastuualueen mielestä hyväksyä lupapäätöksessä pääosin sellaisenaan. Näytteenottopaikkojen tarkemmasta sijainnista tulee

sopia vastuualueen kanssa ja tarkkailuohjelmaa tulee voida muuttaa vastuualueen hyväksymällä tavalla. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto on lausunnossaan todennut, että hankkeen toteuttamiselle ei nähdä ympäristönsuojelullisia esteitä. Koska ruoppaus kohdistuu kokonaisuudessaan nykyisen venesataman alueelle ja työ tullaan tekemään suojaverhon sisällä muutaman viikon aikana, jäävät ruoppauksen ympäristövaikutukset pieniksi. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa uudesta suunnitelmasta. 14 MERKINTÄ Valtioneuvosto on 10.12.2009 yleisistunnossaan on hyväksynyt vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) edellyttämät alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Sipoonranta kuuluu Kymijoen Suomenlahden -vesienhoitoalueeseen ja Sipoon saaristo -nimiseen vesimuodostumaan. Kyseisen vesienhoitosuunnitelman mukaan hankealue on rannikkotyypiltään Suomenlahden sisäsaaristoa. Vedenlaatu alueella on tyydyttävä. Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Sipoonranta Oy:lle, Lillören-Marina Ab:lle ja Sipoon kunnalle luvan vesialueen täyttämiseen, vesialueen ruoppaukseen ja teräsponttiseinäisen rantamuurin rakentamiseen Sipoon kunnan Itäsalmen kylässä sijaitseviin hakijoiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin Storörn RN:o 6:613 ja Vårstrand RN:o 6:449 kuuluvilla vesialueilla hakemukseen liitetyn, 9.10.2009 päivätyn ja 9.12.2009 tarkistetun suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaus- ja täyttötyöt sekä teräsponttiseinäisen rantamuurin rakentaminen on tehtävä hakemukseen liitetyn 9.12.2009 päivätyn tarkistetun suunnitelman piirustuksissa nrot 220 A, 221 A ja 222 A (mittakaavat 1:500 ja 1:100) esitetyllä tavalla. 2) Teräsponttiseinän asennustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 3) Teräsponttiseinän rannanpuoleisten alueiden stabilointia koskeva suunnitelma on toimitettava ennen töiden aloittamista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Stabilointisuunnitelmassa on esitettävä täyttötöiden yhteydessä syrjäytyvien vesien käsittely. Mikäli syrjäytyvistä vesistä aiheutuu samentumista vesialueella, se tulee ottaa huomioon vesialueen tarkkailussa. 4) Ennen vesialueen ruoppaustöiden aloittamista on kesällä tehtävä meriuposkuoriaisselvitys. Sen tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vähintään 30 päivää ennen töiden aloittamista.

5) Ruopattava vesialue on ruoppauksen ajaksi eristettävä muusta merialueesta suojaverholla. Suojaverho on asennettava siten, että se ulottuu merenpinnasta pohjaan ja ankkuroitava pohjaan niin, että se estää samennuksen leviämisen. 6) Vesialueen ruoppaustyö on tehtävä mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavalla tavalla ja tekniikalla. Ruoppaus on tehtävä yhtäjaksoisesti. Ruoppaus on tehtävä siten, ettei alueella mahdollisesti olevia johtoja ja kaapeleita vaurioiteta. Ruoppausmassat on sijoitettava maalle paikkaan, johon on asianmukainen ympäristönsuojelulain mukainen lupa tai muu päätös pilaantuneiden massojen vastaanottamiseen. 7) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen kuntoon. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on viivytyksettä korvattava asianomaiselle vahingonkärsijälle. 8) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueeseen tarkistettuun suunnitelmaan liitetyn ja 9.12.2009 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteenottopaikkojen tarkemmasta sijainnista on sovittava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. 9) Työt on aloitettava viimeistään kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistuttua on toimitettava satama-alueen pohjatopografiatietojen ja muiden kartoitustietojen muutostiedot Liikenneviraston Meriosastolle merikarttojen ylläpitoa varten. Mikäli rakennustyöt aiheuttavat ongelmia Sipoonselkä Östersundom -väylän normaalille käytölle, luvan saajien on oltava etukäteen yhteydessä Meriosaston Suomenlahden väyläyksikköön. 15

16 Perustelut Vesialueen ruoppaus, vesialueen täyttö ja teräsponttiseinäisen rantamuurin rakentaminen on luvan saajille tärkeää Sipoonrannan asuntoalueen asemakaavanmukaisten töiden aloittamiseksi ja suorittamiseksi. Hankkeesta aiheutuu työnaikaista häiriötä sekä vähäistä ja tilapäistä veden samentumista, joka kohdistuu lähinnä luvan saajien omistuksessa olevalle vesialueelle. Ruoppaustöiden toteuttaminen on sidottu ennen töiden aloittamista tehtävään meriuposkuoriaisselvitykseen ja siitä saataviin tuloksiin. Ruoppaustyöt tehdään suojaverhon suojassa, jolloin haitta-aineet ja samennus eivät pääse leviämään ympäröivälle vesialueelle. Kaikki ruoppausmassat sijoitetaan maalle. Vedenlaadun tarkkaileminen työn aikana on tarpeen hankkeen vaikutusten seuraamiseksi. Lupaa harkitessaan aluehallintovirasto on ottanut huomioon vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisessa Kymijoen Suomenlahden -vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt vesien tilaan liittyvät tavoitteet. Lupamääräyksiä noudattaen hankkeen haitalliset vaikutukset vesialueen tilaan estetään. Hankkeella ei vaikeuteta vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hanke on aluetta koskevan Storörenin asemakaavan mukainen. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 4, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a TÖIDENALOITTAMISLUPA Aluehallintovirasto myöntää Sipoonranta Oy:lle, Lillören-Marina Ab:lle ja Sipoon kunnalle luvan aloittaa tämän päätöksen mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ruoppaustyöt voidaan kuitenkin aloittaa vasta sen jälkeen, kun lupamääräyksen 4) mukainen meriuposkuoriaisselvitys on toimitettu valvontaviranomaiselle. Perustelut Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi. Töiden aloittamisen lykkääminen aiheuttaisi hakijoille huomattavaa taloudellista vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Ruoppaustöiden aloittaminen edellyttää meriuposkuoriaisselvityksen toimittamista valvontaviranomaiselle. Olosuhteet voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26

17 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaostolla sekä Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalla ei ollut huomautettavaa tarkistetun suunnitelman mukaisesta hankkeesta. Merenkulkulaitoksen (nykyään Liikenneviraston Meriosasto) muistutus on otettu huomioon lupamääräyksestä 11) ilmenevällä tavalla. Sipoon kalastusalueen muistutuksen vaatimuksista aluehallintovirasto toteaa, että hakija on tehnyt täydentäviä sedimenttitutkimuksia. Tarkistetussa suunnitelmassa ruoppausmassojen määrä on pienentynyt huomattavasti alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna ja kaikki massat sijoitetaan asianmukaiseen paikkaan maalle. Hankkeen työt tehdään nykyisellä satama-alueella, jota ei voida pitää kalojen kutu- ja poikasalueena. Töiden aloittamista ennen luvan lainvoimaiseksi tulemista koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto viittaa töidenaloittamisluvan perusteluihin. Aluehallintovirasto hylkää kalastusalueen vaatimuksen kalatalousmaksun määräämiseksi, koska hankkeesta ei aiheudu kalakannoille ja kalastukselle vahinkoa. Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat r.f.:n mielipiteessä esitetyistä seikoista aluehallintovirasto toteaa, että hakijat ovat tehneet täydentäviä sedimenttitutkimuksia. Tarkistetussa suunnitelmassa ruoppausmassojen määrä on pienentynyt huomattavasti alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna ja kaikki massat sijoitetaan asianmukaiseen paikkaan maalle, jolloin muistutuksessa esitetylle valvojan läsnäololle ei ole tarvetta. Ruoppaustyöt voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun lupamääräyksen 4) mukainen meriuposkuoriaisselvitys on toimitettu valvontaviranomaiselle. KÄSITTELYMAKSU Perustelut Käsittelymaksu on 2 362,50 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin. Käsittelymaksu määräytyy ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1388/2006) mukaan, jota sovelletaan, koska hakemus on tullut vireille vuonna 2009. Kysymyksessä on asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa tarkoitettu ruoppaus tai vesialueen täyttö 4 000 20 000 m 3 ktr. Maksua on korotettu 35 % taulukon mukaisesta maksusta, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Sipoonranta Oy, Lillören-Marina Ab ja Sipoon kunta Jäljennös päätöksestä Sipoon kunta Helsingin kaupunki Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Ilmoitus päätöksestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueet Liikenneviraston Meriosasto Suomen ympäristökeskus Listan dpoesavi-75-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. 18

19 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Esko Vähäsöyrinki Kari Rantakokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko, Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen) ja Kari Rantakokko. Asian on esitellyt Kari Rantakokko.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.3.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.