Päätös Nro 41/2011/4 Dnro ESAVI/481/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2011/4 Dnro ESAVI/481/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Sipoonrannan vesialueen ruoppaaminen ja täyttäminen ja ruoppausmassojen läjittäminen mereen sekä venesataman rakentaminen (rakennusvaihe 2) ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Sipoo Lillören-Marina Ab, Sipoon kunta ja Sipoonranta Oy HAKEMUS Lillören-Marina Ab, Sipoon kunta ja Sipoonranta Oy ovat Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Sipoonrannan rakennusvaiheen 2 toteuttamiseen liittyville vesialueen ruoppaus- ja täyttötöille, venesataman rakentamiselle ja laiturirakenteiden osittaiselle pysyttämiselle Sipoon kunnan Itäsalmen kylässä ja ruoppausmassojen meriläjitykselle hakemukseen liitetyn FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatiman ja päivätyn suunnitelman mukaisesti. Hakijat ovat lisäksi pyytäneet lupaa saada aloittaa työt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Yleistä Hakemussuunnitelman kohteena oleva ranta- ja vesialue on osa parhaillaan rakennettavaa Sipoonrannan merellistä asuinaluetta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Sipoon kunnan Itäsalmen kylässä välittömästi Helsingin uuden itärajan sekä Uuden Porvoontien eteläpuolella. Sipoonrantaan ollaan toteuttamassa noin 200 asunnon laajuista merenrantakylää. Sipoonrantaan suunnitellun asuntoalueen toteuttamiseen liittyvät rakennustyöt toteutetaan vaiheittain. Ensimmäinen rakennusvaihe on asemakaava-alueen eteläosaan sijoittuvan korttelin nro 260 ranta-alueiden ruoppaus- ja täyttötöiden sekä teräsponttiseinän rakennustöiden osalta pääosin valmistunut. Ensimmäisen toteutusvaiheen osalta on voimassa Etelä- Suomen aluehallintoviraston antama lupapäätös nro 2/2010/4. Sipoonrannan toiseen rakennusvaiheeseen kuuluvien asemakaava-alueen kortteleiden 255 (AO-4), 257:1 (AL-2), 258 (P-1), 259 (AL-1) ja 261 (P-2) osalta ranta- ja vesialueelle sijoittuvien rakenteiden sekä niihin liittyvien täyttö- ja ruoppaustöiden toteuttamiselle haetaan nyt vesilain mukaista lupaa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi Käyntiosoite alkaen Ratapihantie 9

2 2 Yleiskuvaus merialueesta Sipoonrannan edustan merialue on tavanomaista saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta 2 8 metrin välillä. Venesataman läheisyydessä ranta-alueiden vesisyvyys on väyläaluetta lukuun ottamatta paikoitellen hyvinkin matalaa vaihdellen välillä 1,0 4,4 m. Sipoonrannan eteläpuolella oleva Bolsfjärdenin lahti on rannoiltaan matala ja tiheän järviruokokasvuston ympäröimä lahti. Alueen rantakalliot ovat paikoitellen hyvinkin jyrkkiä. Lahden rantakasvillisuus on tavanomaista ja rantaniityt ovat kapeita ja ruovikoituneita. Merenpinnan korkeudet ja jääolosuhteet Merentutkimuslaitoksen Helsingin Kaivopuiston rannassa sijaitsevan mareografiaseman asteikolta vuosijaksolla tehtyjen havaintojen perusteella merivedenkorkeuden tunnusluvut ovat: HW (ylivedenkorkeus) + 1,51 m MHW (keskiylivedenkorkeus) + 0,89 m MW (keskivedenkorkeus) ± 0,00 m (N 60-0,058 m v. 2009) MNW (keskialivedenkorkeus) - 0,63 m NW (alivedenkorkeus) - 0,92 m Helsingissä merivedenkorkeus on yleensä alimmillaan keväällä huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeusvaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-maaliskuussa. Merentutkimuslaitoksen Suomenlinnan havaintopaikan vuosien jäätilastojen mukaan merialue jäätyy keskimäärin tammikuun alkupuolella ja pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alkupuolella. Vedenlaatu Suomenlahden vedenlaatu on tyydyttävä rehevöitymisen takia. Paikallisesti vedenlaatuun vaikuttavat Sipoonjoki, aikaisempi kuormitus Söderkullan vedenpuhdistamosta sekä maatalouden hajakuormitus. Pohjaolosuhteet Ruopattavalla alueella pohjan pinta on pääosin savea, jonka kerrospaksuus on 2 6 m. Vesialueella tehtyjen kairausten mukaan savi on liejuista ja hyvin pehmeää. Saven alapuolella on 2 6 m paksu kerros hiekkaa, silttiä ja moreenia. Lähellä kallion pintaa oleva moreenikerros on rakenteeltaan tiivistä. Kallion pinnankorkeus rannan läheisyydessä on yleensä 4 8 m keskimääräisen merenpinnankorkeuden alapuolella. Ranta-alue on suurimmaksi osaksi louheella ja kitkamailla täytettyä. Täytön paksuus on pääosin 1,5 2,0 m. Vesialueella tehdyissä tutkimuksissa louhetäyttöä ei havaittu.

3 3 Kalasto ja linnusto Sipoonrannan edustan merialueen kalasto koostuu Suomenlahden rannikolle tyypillisistä murtovesialueella elävistä kalalajeista: mm. silakka, ahven, hauki, kuha, taimen, made, siika, lahna ja kilohaili. Hankealue ei ole kalastuksen kannalta merkittävää vesialuetta. Storörenin asemakaavan laadintaan liittyneen luontoselvityksen (Sito Oy 2008) mukaan Sipoonrannan alueen linnusto on tavanomaista pihojen ja ranta-alueen lajistoa. Bolsfjärdenin lahti on muutonaikainen vesilintujen levähdysalue. Kasvillisuus ja pohjaeläimet Storörenin vesialueelta tehdyn vesikasvillisuuskartoituksen ja pohjaeläinselvityksen (Alleco Oy 2008) mukaan alueen kasvillisuus edustaa tyypillistä matalan rehevän murtovesilahden lajistoa. Alueen rantoja reunustaa kauttaaltaan järviruoko, jonka seassa kasvaa paikoitellen myös sinikaislaa. Alleco Oy on tehnyt meriuposkuoriaiskartoituksen Sipoonlahdella ja noin 15 hehtaarin alueella. Kartoitus suoritettiin syvillä alueilla (noin 0,8 2 m) laitesukeltamalla ja matalilla alueilla (alle 0,8 m) pintasukeltamalla. Sipoonrannan kartoituksessa ei löytynyt meriuposkuoriaisia. Alueelta havaittiin rantauposkuoriaisia, joiden elinalue rajautui Storörenin pohjukkaan. Kartoituksesta laaditun raportin johtopäätöksenä on todettu, että alueella ei suurella todennäköisyydellä esiinny meriuposkuoriaisia eikä Sipoonrannan aluetta näin ollen voida katsoa meriuposkuoriaisen säilymisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Meriuposkuoriaiskartoituksen yhteydessä tehtiin myös havaintoja alueen kasvilajistosta. Putkilokasveja löytyi 13 lajia, näkinpartaisia 2 lajia, leviä 2 lajia ja vesisammalia 1 laji. Storörenin asemakaava-alueelta tehdyn luontoselvityksen (Sito Oy 2008) mukaan alueen arvokkain kohde on Storörsbottnetin pohjukassa, Uuden Porvoon tien reunaa noudattavalla alueella oleva tervaleppälehto, joka täyttää luonnonsuojelulain 29 :n mukaisen suojeltavan luontotyypin kriteerit. Kaavaselostuksen mukaan asemakaava-alueelta ei ole löydetty uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Lähimmät pohjaeläintutkimukset on tehty Storörenista noin 3 km:n päässä sijaitsevan Granön saaren luoteispuolelta. Tutkitun alueen vesisyvyys on suurempi kuin Storörenin kohdalla. Granön tutkimustulosten perusteella Storörenin lajiston on päätelty koostuvan rehevälle sisälahdelle tyypillisesti pääasiassa harvasukasmadoista, surviaissääsken toukista sekä liejusimpukoista.

4 4 Maankäyttö ja kaavoitus Suunnitellut toimenpiteet Itä-Uudenmaan maakunnan maakuntavaltuustossa hyväksytyssä maakuntakaavassa ja Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa Sipoonrannan alue on varattu taajamatoiminnoille (kaavamerkintä A), pienvenesatamalle ja venesatamatoiminnoille. Storörenin asemakaava ja asemakaavan muutos ovat saaneet lainvoiman Hankkeen kohteena olevalle asemakaava-alueelle on tarkoitettu kaavamerkintöjen AO-4, P-1, P-2, VU-8, LP-6 ja EV-1 mukaisia toimintoja. Asemakaavassa esitetystä poiketen Sipoon kunnan kanssa on sovittu, että nykyisen huoltolaiturin ja siihen liittyvän rantalaiturijakson kunnostus toteutetaan niiden nykyisen sijainnin kohdalla. Kaavassa itäpuolen laiturilinja on esitetty suoristettavaksi ranta-alueen puolelle. Kun rantalaiturit sijoittuvat nykyiselle paikalleen, ei nykyistä ranta-aluetta tarvitse muuttaa vesialueeksi. Tällä hetkellä on käynnissä ko. asemakaavan muutostyö, joka koskee kortteleita 257 ja 259 sekä näiden läheistä yleistä pysäköintialuetta (LP-6) ja osaa korttelialueisiin rajautuvista katualueista. Alustavan aikataulun mukaisesti kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä syys-lokakuussa Asemakaavamuutos on menossa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi maaliskuussa Sipoonranta sijaitsee Helsingin ja Sipoon rajalla Sipoon puolella. Alue rajoittuu eteläosassa Karhusaaren ja Majvikin väliseen vesialueeseen ja pohjoisesta Uuteen Porvoontiehen. Alueella on vuosikymmeniä toiminut venesatamakokonaisuus, joka on käsittänyt Sipoon kunnan Storörenin venesataman sekä Lillörenin puolella toimineen Lillören-Marina Ab:n venesataman. Venesatamien alueita on 1970-luvulla useaan otteeseen laajennettu täyttömaalla. Venesatamissa on ollut yhteensä 7 ponttonilaituria, joista on osoitettu noin 300 venepaikkaa. Vuonna 2010 Storörenin puoleisella vesialueella sijainneista ponttonilaitureista on osoitettu noin 250 venepaikkaa. Storörenin venesatamaan johtaa Sipoonselkä Östersundom -väylä, jonka kulkusyvyys on 2,0 m ja sitä vastaava haraustaso MW ,6 m. Nykyisillä Lillörenin ja Storörenin venesatamilla ei ole voimassa olevaa vesilain mukaista lupaa. Venesatama-alueen laajentumisen lisäksi hakijat hakevat tässä yhteydessä lupaa myös Storörenin nykyisen huoltolaiturin ja sen itäpuolella sijaitsevan rantalaiturin rakenteiden osittaiselle pysyttämiselle. Toisessa rakennusvaiheessa on tarkoitus kunnostaa Storörenin puoleisessa venesatamassa sijaitseva nykyinen, vuonna 1986 valmistunut, huoltolaituri ja sen itäpuolella sijaitseva rantalaituri. Huoltolaituri on rakenteeltaan taustan täyttöön ankkuroitu settiseinälaituri. Nykyisen huoltolaiturin pituus on noin 47 metriä ja se rajoittuu länsipuolelta noin 16 m pitkään puukanti-

5 Kiinteät ranta- ja laiturirakenteet seen rantalaituriin ja itäpuolella noin 50 m pitkään rantalaituriin. Itäpuolen rantalaiturin rakenne käsittää kivikorien päälle tukeutuvan teräsbetonikannen. Nykyisten kiinteiden laitureiden kunnostuksen lisäksi vesialueelle sijoitetaan kelluvia ponttonilaitureita, joista esitetty venepaikkamäärä saa vahvistetun asemakaavan mukaisesti olla enintään 590 kpl. Ponttonilaiturit sijoittuvat asemakaavassa kaavamerkinnöillä lv-1, lv-2 ja lv-3 esitetyille alueille. Asemakaavan mukaisesti korttelin 261 korttelialueelle P-2 esitetään toteutettavaksi kelluva, ponttonille sijoittuva, uimala ravintolapalveluineen. Sipoonrannan edustan vesialueella suoritettavat toimenpiteet sijoittuvat noin 6,4 ha:n alueelle. Nykyistä vesialuetta muuttuu maa-alueeksi yhteensä noin m 2. Vesialueen ruoppaus- ja täyttötyöt sekä venesataman rakenteet tehdään Sipoon kunnan Itäsalmen kylässä pääosin hakijoiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin Storörn RN:o 6:613 (Sipoon kunta) ja Vårstrand RN:o 6:449 (Lillören-Marina Ab) kuuluvilla vesialueilla. Lisäksi täyttötyöt tehdään osittain yhteisellä vesialueella RN:o 876:4 sekä ruoppaustyöt osittain samalla yhteisellä vesialueella, kiinteistön Sommarstrand II RN:o 6:624 vesialueella ja kiinteistöön Garholmsskogen RN:o 6:611 kuuluvalla vesialueella. Viimeksi mainitun kiinteistön omistaja on antanut suostumuksensa ruoppaukselle. Sipoonrannan eteläosalle sijoittuva kortteli 255 (AO-4) on entistä Lillörenin venesatama-aluetta, joka on asemakaavassa muutettu omarantaiseksi erillispientalojen alueeksi. Korttelin edustan vesialueella on tarkoitus suorittaa vesialueen ruoppausta ja ranta-alueen täyttöä. Nykyisen rannan edustalla osa vesialueen pohjasta on tarkoitus syvästabiloida ennen ranta-alueen täyttötöiden suorittamista. Stabiloitavan vesialueen laajuus on noin m 2. Ranta-alue toteutetaan louheverhottuna rantaluiskana, josta jokaisen tontin osalta on yhteys kelluvalle ponttonilaiturille. Korttelin 259 eteläpuolella sijaitseva nykyinen huoltolaituri kunnostetaan tarvittavilta osin rantalaituriksi korottamalla nykyistä reunamuuria tasoon N 60 +1,40 m. Lisäksi settiseinän rakenteita uusitaan tarvittavilta osin. Kunnostetun rantalaiturijakson koillispuolella sijaitseva nykyinen kivikorirakenteinen rantalaituri on tarkoitus rakentaa uudelleen nykyiselle paikalleen. Uuden rantalaiturin rakennetyyppi on nykyisen louhetäytön varaan perustettava teräsbetonirakenteinen kulmatukimuuri, jonka yläpinta on tasolla N 60 +1,40 m. Rantalaiturin pohjoisosaan toteutetaan veneluiska veneiden nostoa ja laskua varten. Veneluiska muodostuu toisiinsa kiinnitetyistä teräsbetonielementeistä, jotka perustetaan täyttöpenkereen varaan. Veneluiska toteutetaan niin pitkänä, että luiskan alapää on haraustason MW ,6 m alapuolella. Luiskan yläpinta on tasolla N 60 +1,40 m. Veneluiskan hyötyleveys on noin 4 m ja kaltevuus vedenpinnan yläpuolella on 1:8 ja vedenpinnan 5

6 alapuolella 1:5. Veneluiskalle sekä ponttonilaiturilta osoitettavalle septitankin tyhjennyspisteelle ja polttoainelaiturille pääsy edellyttää ruoppausta venesataman tuloväylän kulkusyvyyttä 2,0 m (Hs = MW ,6 m) vastaavaksi. Korttelista 258 on osoitettu tilat kahvilalle ja kanoottivarastolle, jotka tulevat korvaamaan nykyisin käytössä olevat kanoottivajat. Uuden kahvilarakennuksen yhteydestä osoitetaan myös tilat vierasvenesataman palveluille. Kanoottivarasto sekä kahvilarakennus toteutetaan osittain kiinteänä rakenteena, joka on perustettu paalujen varaan, ja osittain kelluvana rakenteena. Korttelin 257 itäpuolelle sijoittuvan puistoalue on asemakaavassa varattu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jonne tulee sijoittumaan kanoottikerhon toimintaa. Kanoottikerhon toimintaranta sijoittuu maa-alueeksi täytettävälle vesialueelle. Ranta-alueen reuna toteutetaan luonnonmukaisena kasvillisuudella istutettavana rantaluiskana. Korttelin (AL-2) itäpuoliselle ranta-alueelle esitetyt pysäköintipaikat (LP-6) sekä suojaviheralue (EV-1) sijoittuvat osittain nykyiselle vesialueelle. Nykyiselle vesialueelle tehdään syvästabilointi, jota ilman vesialueelle täytettäväksi esitettävää pysäköintialuetta ei voida toteuttaa. Uuden rantaalueen itäreuna toteutetaan loivana nykyiselle osittaiselle vesijättöalueelle viettävänä luonnonmukaisena kasvillisuudella istutettavana rantaluiskana. 6 Kelluvat rakenteet Venesatama käsittää alueen kotisatamana toimivan itäisen laiturialueen (lv-1) ja läntisen laiturialueen (lv-2) sekä niiden väliin sijoittuvan vierasveneiden käyttöön tarkoitetun laiturialueen (lv-3). Venesatamaan sijoitettavat uudet ponttonilaiturit ovat rakenteeltaan jatkuvia teräsbetoniponttoneita, joiden kansitaso on noin 0,5 m vesipinnan yläpuolella. Ponttonilaitureiden käyntisilta kiinnitetään rantalaitureiden muurirakenteeseen niin, että sen yläpinta rannan puolella vastaa rantalaiturijakson yläpinnan tasoa. Venesataman itäosaan (lv-1) esitettyjen kuuden ponttonilaiturin pituus on yhteensä noin 775 metriä ja kansileveys yhdyslaiturin osalta noin 3,3 m ja sen sisäpuolelle sijoittuvien laitureiden osalta noin 2,4 m. Laitureista voidaan osoittaa yhteensä 340 venepaikkaa. Veneet kiinnitetään ponttonilaitureiden venelenkkeihin ja veneaisoihin. Yhdyslaiturin alkuosalla laiturin kylkeen on esitetty sijoitettavaksi kaksi ponttonilaituria, joiden pituus on yhteensä noin 30 m. Em. laiturit tulevat toimimaan septitankin tyhjennyspisteenä sekä polttoainelaiturina. Yhdyslaiturista voidaan tarvittaessa osoittaa myös tilapäiseen kiinnittymiseen tarkoitettuja venepaikkoja. Venesataman länsiosaan (lv-2) esitettyjen neljän ponttonilaiturin pituus on yhteensä noin 452 metriä ja kansileveys ulompien laitureiden osalta noin 3,3 m ja niiden sisäpuolelle sijoittuvien laitureiden osalta noin 2,4 m. Laitu-

7 reista voidaan osoittaa yhteensä 150 venepaikkaa, joista 141 on aisapaikkoja ja 9 kylkikiinnityspaikkoja. Venesataman keskiosaan sijoittuu vierasveneille tarkoitettu laiturialue (lv- 3). Vierasvenelaiturista voidaan osoittaa venepaikkoja myös kalastusaluksille, saariston yhteysaluksille ym. Vierasvenelaiturin pituus on noin 210 m ja kansileveys noin 3,3 m. Laiturista voidaan osoittaa yhteensä noin 100 venepaikkaa. Korttelin 255 (AO-4) omarantaisten tonttien osalta haetaan tässä yhteydessä myös lupaa myös ko. tonttien edustalle sijoittuville ponttonilaitureille (6 kpl). Asemakaavan mukaan laitureiden pituus saa olla enintään 10 m. Ponttonilaitureiden leveys on noin 2,5 m ja kansitaso on noin 0,5 m vesipinnan yläpuolella. Korttelin 261 eteläosaan sijoittuvalle alueelle (P-2) on tarkoitus toteuttaa asemakaavassa esitetyn mukaisesti kelluva ponttonirakenne, josta esitetään tarvittavat tilat uimalalle ja ravintolalle. Lähtökohtana on, että rakenteet toteutetaan esimerkiksi Marinetek -taloponttoneiden avulla. Taloponttonit ovat tyyppihyväksyttyjä, testattuja ja vuosien aikana kestäviksi havaittuja teräsbetonirakenteisia ponttoneja, jotka ovat jäänkestäviä ja erittäin vakaita. Ponttonirakenteen päämitat (pituus x leveys) ovat 75 m x 40 m (3 000 m 2 ). Asemakaavassa ko. toiminnolle esitetyn alueen pinta-ala on noin m 2. Ponttonirakenteen kokonaiskorkeus on noin 1 m ja kansikorkeus noin 0,6 0,7 m vesipinnasta mitattuna. Kortteliin 258 (P-1) sijoittuvan kahvilan (kiinteä rakenne) ja kanoottivajan (kelluva rakenne) kohdalle tulevan uimalaiturin pituus on noin 6 m ja leveys noin 2 m ja sen kansitaso on noin 0,30 m vedenpinnan yläpuolella. Kahvilan laiturin pituus on noin 17,5 m ja leveys noin 4,5 m ja sen kansitaso on noin 0,70 m vedenpinnan yläpuolella. Kanoottiklubin laiturin pituus on noin 18 m ja leveys noin 2,5 m ja sen kansitaso on noin 0,15 m vedenpinnan yläpuolella. 7 Ruoppaus- ja täyttötyöt Korttelin 255 (AO-4) osalta kiinteistökohtaiset kelluvat ponttonilaiturit (yhteensä 6 kpl) edellyttävät ruoppausta haraustasoon Hs = MW ,0 m. Tämä haraustaso vastaa kulkusyvyydeltään 1,5 metrin väylää. Ko. ponttonilaiturit ovat omarantaisten asuntojen omia laitureita. Haraustason saavuttaminen sekä laitureille esitetty kulkuyhteys edellyttää ruoppausta noin m 2 alueelta. Korttelin 260:2 lounaispuolen laitureista osoitetaan venepaikkoja Sipoonrannasta asunnon omistavien asukkaiden käyttöön. Rannasta lähtevän pistolaiturin länsisivulta osoitettavien venepaikkojen osalta haraustaso MW ,0 m edellyttää ruoppausta noin m 2 alueelta. Vastaavasti pistolaiturin itäpuolella edellytetään ruoppausta haraustason MW ,0 m saavuttamiseksi noin m 2 alueelta.

8 8 Ruoppausmassojen läjitys Torialueen eteläosasta alkavan pistolaiturin osalta haraustaso on MW ,0 m noin 160 metrin matkalla. Haraustason -2,0 m saavuttaminen edellyttää ruoppausta noin m 2 alueelta. Nykyisen huoltolaiturin itäpuolelle on esitetty pistolaiturina toimiva ponttonilaituri, jonka lounaispuolelle sijoittuvista ponttonilaitureista (5 kpl) voidaan osoittaa venepaikkoja haraustasoon MW ,0 m ja MW ,6 m. Haraustason -2,0 m saavuttaminen edellyttää ruoppausta noin m 2 alueelta ja haraustaso -2,6 m noin m 2 alueelta. Toteutusvaiheen 2 osalta alustava arvio vesialueella suoritettavien ruoppausten massoista on noin m 3 ktr. Ruoppausalueen laajuus on noin m 2. Alustava arvio ruoppaustöiden kestosta on noin 1 2 kk. Vesialueen ruoppaus toteutetaan mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja työtarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Korttelin 255 (AO-4) edustan vesialuetta täytetään nykyisen ranta-alueen ulkopuolelle noin m 2 laajuudelta ja korttelin 257:1 (AL-2) itäpuolella noin m 2 laajuudelta. Ennen näitä vesialueella suoritettavia täyttötöitä on ruopattavan alueen ja rannan välisen vesialueen pohja tarkoitus syvästabiloida noin m 2 alueelta. Lisäksi vesialuetta täytetään korttelien 258 (P-1) ja 259 (AL-1 ja EV-1) kohdalla. Vesialuetta muuttuu maaalueeksi yhteensä noin m 2. Ranta-alueen sekä vesialueesta ranta-alueeksi muuttuvien alueiden osalta tarvittava stabilointi tehdään ns. pilaristabilointina kuivamenetelmällä toteutusvaiheen 1 (v. 2010) mukaista menetelmää ja periaatetta soveltaen. Työ aloitetaan ranta-alueen puolelta tehdyn täytön päältä. Stabiloitua aluetta käytetään stabilointikoneen työalustana seuraavan alueen stabilointiin. Stabilointi tehdään Ø 800 mm pilareilla noin 1,5 metrin ruutuun. Stabilointikone syöttää käytettävän stabilointiaineen koneen stabilointikärjen kautta täytön alapuoliseen savikerrokseen. Stabiloitavan vesialueen laajuus on yhteensä noin m 2. Hakijat toimittavat stabilointisuunnitelman Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ennen vesialueella suoritettavien stabilointitöiden aloittamista. Ruoppausmassat siirretään proomukuljetuksena läjitettäväksi Helsingin kaupungin käytössä olevalle meriläjitysalueelle. Läjitysalueelle kuljetettavien ruoppausmassojen määrä on arviolta noin m 3 ktr. Meriläjitykseen soveltuvat pehmeät ruoppausmassat läjitetään Villingin eteläpuolella sijaitsevalle Helsingin kaupungin Mustakuvun meriläjitysalueelle. Läjitysalueella on voimassa oleva ja lainvoimainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupapäätös nro 98/2009/2. Lupapäätöksen mukaan läjitysalueelle saadaan läjittää luvan haltijan Helsingin Sataman suostumuksella Sipoon kunnan ranta-alueiden läjityskelpoisia peh-

9 meitä ruoppausmassoja. Päätöksen mukaan, mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 pitoisuuksien, massat ovat mereen läjityskelpoisia. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 välissä, massojen mereen läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti ruoppauskohdetta koskevan vesilain mukaisen lupaasian yhteydessä. Hakijat ovat heinäkuussa 2010 sopineet Helsingin Sataman kanssa ruoppausmassojen sijoituksesta Mustakuvun meriläjitysalueelle. Läjityspaikalle ei saa viedä massoja, joissa on kaislan juuria tai muuta mahdollisesti kalastajien verkkoihin tarttuvaa ainesta. 9 Ruoppausmassat FCG Oy on tehnyt Sipoonrannan vesialueen sedimenttitutkimuksen maaliskuussa Sedimenttinäytteet on otettu ruoppauksen kohteeksi tulevalta vesialueelta 20 näytepisteestä. Pääsääntöisesti näytteet on jaettu osanäytteisiin; 0 20 cm, cm, cm ja cm. Sedimenttinäytteistä tutkittiin seuraavien aineiden pitoisuudet: - Metallit (As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) - Orgaaniset tinayhdisteet (TBT, TPT, TeBT, DBT, MBT ja DPT) - PAH -yhdisteet - Öljyhiilivetyjakeet (C 10 C 40 ) - Hehkutushäviö, savipitoisuus ja kuiva-aine Suunnitelman liitteenä olevassa sedimenttitutkimusraportissa ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuutta on arvioitu ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa annettujen haittaainetasojen perusteella. Metallien osalta normalisoitujen pitoisuuksien todettiin tutkimuspistettä FCG104 lukuun ottamatta jäävän tason 1 alapuolelle. Ko. tutkimuspisteessä (0 0,2 m) ainoa raja-arvon ylittänyt metalli oli kupari, joka sai arvon 55 mg/kg laatukriteeritason ollessa 50 mg/kg. Tributyylitinan (TBT) osalta normalisoidut pitoisuudet jäivät jokaisessa tutkimuspisteessä alle tason 1 (haitaton ruoppausmassa). Ruoppauskohteen pohjasedimentistä analysoitiin PAH -yhdisteiden pitoisuudet yhteensä 20 näytteestä ja niiden PAH -yhdisteiden normalisoidut pitoisuudet jäivät alle analyysimenetelmän määritysrajan. Ruoppauskohteen pohjasedimentistä analysoitiin hiilivedyt yhteensä 20 näytteestä, joista 17 näytteessä öljyhiilivetyjen C 10 C 40 normalisoitu kokonaispitoisuus asettui tasojen 1 ja 2 välille. Normalisoidut pitoisuudet vaihtelivat mg/kg (raja-arvo 1 = 50 mg/kg ja raja-arvo 2 = mg/kg). Öljyä löytyi koko tutkimusprofiilista aina 2,0 m syvyyteen saakka. Todetut öljypitoisuudet koostuivat kokonaisuudessaan raskaista öljyhiilivedyistä

10 Vesikasvillisuuden poisto (C 21 C 40 ). Analysoidut pitoisuudet olivat sellaisia, että ne voivat edustaa ruovikkoisessa sedimentissä luontaista orgaanista ainesta. Korttelin 260 rantamuurin edustalta poistetaan matalan vesialueen pohjasta kasvillisuutta tasoon MW ,5 m saakka. Tämän vesialueen kohdalla pohja vaihtelee tasolla noin MW ,0-1,5 m. Lähtökohtana on, että nykyisin osittain pintaan ulottuvan ruovikon kohdalta poistettavan juurimassan paksuus on noin cm. Ruoppauskohteesta maa-alueelle kuljetettavan ruoppausmassan määrä on noin m 3 ktr. Ranta-alueelta sekä kyseisestä ruoppauskohteesta pois kaivettavaa ruovikkoa ja kasvien juurakkoja ei loppusijoiteta Sipoonrantaan, vaan eloperäistä materiaalia sisältävä ruoppausmassa kuljetetaan maa-alueella sijaitsevaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, joka ottaa vastaan kasvillisuusperäistä ruoppausmassaa. 10 Töiden toteutus Storörenin puoleisen venesataman edustan vesialueen osalta nykyiset ponttonilaiturit poistetaan. Nykyisiä ponttonilaitureita voidaan soveltuvin osin hyödyntää hankesuunnitelmassa esitettyjen uusien laitureiden mukaisiin paikkoihin siirrettyinä. Lähtökohtana on, että venesataman vesialueelle sijoittuvat ruoppaus- ja rakennustyöt sijoittuvat pääosin purjehduskauden ulkopuolelle, jolloin venesatamassa ei ole veneitä. Ennen ruoppaustöiden aloittamista selvitetään alueella mahdollisesti sijaitsevat johdot ja kaapelit ja työ suoritetaan näitä vaurioittamatta. Tarvittavilta osin ruopattava vesialue rajataan suojaverholla, jolla estetään ruoppauksesta aiheutuvan samentuman leviäminen ympäristöön. Suojaverho on esimerkiksi vettä läpäisevä geovahvistekangas, joka on kuitenkin tarpeeksi pienisilmäinen estämään hienoaineksen läpipääsyn. Suojaverhosta tehdään kellukkeiden varassa uiva suojarakenne, joka ankkuroidaan mahdollisimman tiiviisti pohjaan kiinni. Suojaverhosta tehdään tarvittaessa avattava proomujen liikkumisen mahdollistamiseksi. Ruoppausmassan siirtoon ruoppauskohteesta läjitysalueelle käytetään kuljetusproomuja. Proomuja käytetään siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen massojen läjitysalueelle tapahtuvan siirron aikana. Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuvan sameuden leviämisen seuranta toteutetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailusuunnitelman avulla. Sipoonrannan ja Mustakuvun meriläjitysalueen väliselle vesiliikenteelle ruoppaus- ja läjitystöistä mahdollisesti aiheutuvat työnaikaiset häiriöt pyritään työsuunnittelulla saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Hankkeen vaikutukset Ruoppaus- ja läjitystyöt aiheuttavat tilapäisesti veden samentumista ja kiintoaineksen sedimentaatiota alueella, jonka on arvioitu ulottuvan muutaman sadan metrin päähän työkohteista. Ruoppausalueen veden samentuminen

11 rajautuu pienelle alueelle. Täyttötyöt toteutetaan kokonaisuudessaan vesialueelle asennettavan teräsbetonisen kulmatukimuurin sisäpuolisella alueella, joten täyttötöistä ei tule aiheutumaan tukimuurin ulkopuolisen vesialueen samentumista. Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Hankkeesta ei aiheudu Sipoonrannan (nykyisin Storörenin) edustan vesialueella eikä sen ulkopuolella harjoitettavalle vesiliikenteelle mitään haittaa tai vahinkoa. Hanke ei huononna lievää työnaikaista samentumista ja lievää meluhaittaa lukuun ottamatta vesialueen kalantuottoa ja kalastusoloja nykytilaan verrattuna. Sipoonrannan alueella tehtyjen luontoselvitysten mukaan alueen luontoarvot ovat tavanomaisia, eikä alueella ole tavattu harvinaisuuksia tai uhanalaisia kasveja. Yleiskaavan lepakkoselvityksen mukaan alueella esiintyy pohjanlepakkoa, vesisiippaa, viiksisiippaa ja korvayökköä. Vesialueelle sijoittuvat täyttö- ja ruoppaustyöt eivät heikennä lepakoiden elinympäristövaatimuksia nykytilanteeseen verrattuna. Vedenalaista luontoa koskevan selvityksen mukaan arvokkaimpia ovat alueet, joilla saattaa esiintyä meriuposkuoriaisia (Macroplea pubipennis). Heinäkuussa 2010 tehdyn kartoituksen mukaan alueella ei esiinny meriuposkuoriaisia. Lopputuloksena koko nykyinen alue ranta-alueineen siistiytyy ja alueen palvelut paranevat nykytilanteeseen verrattuna. Osana tulevaa muutosta alueelle on asemakaavassa esitetty myös yleiseen käyttöön osoitettu laaja rantatorialue ja vierasvenesatama palvelutiloineen sekä kotisatama-alue veneiden vesillelaskumahdollisuuksineen. Vesialueella suoritettavat ruoppaukset parantavat osittain riittämättömän vesisyvyyden vaivaaman venesatama-alueen käytettävyyttä. Lähin Natura alue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä hankkeen kohteena olevasta alueesta lounaaseen. Kyseessä on Helsingin puolella sijaitseva Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -alue (FI ). Hankkeella ei ole vaikutusta tähän alueeseen. Sipoonrannan asemakaava-alueelle sijoittuva osa Storörsbottnetin pohjukassa olevasta tervaleppäalueesta on kaavassa esitetty suojaviheralueeksi (EV-1), joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Hakemussuunnitelman kohteena olevan hankealueen pohjoisosa rajoittuu EV-1 alueeseen. Asemakaavassa EV-1 alueen eteläosan rantakaistale on esitetty nykyiselle vesialueelle (vesijättöalue). Ranta-alueelle on tulossa yleissuunnitelmakartassa esitetyn mukaisesti istutettavia puita. Hankkeella ei ole vaikutusta nykyiseen Storörsbottnetin pohjukassa sijaitsevaan tervaleppälehtoon. 11 Vesienhoitosuunnitelma Sipoonrannan hankealue kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja Sipoon saaristo -nimiseen vesimuodostumaan. Hankealue on

12 rannikkotyypiltään Suomenlahden sisäsaaristoa. Vesialueen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Hakijat ovat arvioineet, että hankkeella ei vaikeuteta vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi. 12 Tarkkailusuunnitelma Töidenaloittamislupa Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuvan veden sameuden leviämisen seuranta toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksessa hyväksytettävän tarkkailusuunnitelman avulla. Mikäli työaikana todetaan ennalta arvaamattomia vaikutuksia vesistön tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovitun ohjelman mukaisesti. Hakemukseen on liitetty päivätty esitys tarkkailusuunnitelmaksi. Työt on tarkoitus aloittaa ensivaiheessa satama-alueen ruoppaustöillä, jotka sijoittuvat kevääseen Hankkeen toteuttamisen kiireellinen aikataulu edellyttää, että ruoppaukset voidaan suorittaa ennen purjehduskauden 2011 alkamista. Mikäli venesataman itäiseltä laiturialueelta (lv- 1) ei voida osoittaa venepaikkoja asemakaavassa esitetyn mukaisesti, aiheutuu tästä venesatamatoimintaa harjoittavalle taholle merkittävää taloudellista vahinkoa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakijat pitävät esitettyjen rakennustöiden aloittamista kiireellisenä ja erittäin tärkeänä koko Sipoonrannan asuinalueen pitkäaikaiseen rakennussuunnitelmaan sisältyvien töiden jatkamiseksi. Toteutusvaiheessa 2 tehtävät työt liittyvät saumattomasti lupahakemusvaiheessa 1 esitettyjen rantarakenteiden toteuttamiseen. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa, Sipoon kunnassa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on lisäksi lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että tehdyt luontoselvitykset, erityisesti meriuposkuoriaisselvitys, ovat riittävät. Hakemukseen liitettyjen tutkimustulosten perusteella ruopattavat massat ovat meriläjityskelpoisia Mustakuvun läjitysalueelle. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon, että kaikilla aineilla määritysrajat eivät ole riittävän alhai-

13 set tason 1 ylitysten selvittämiseen ja näistä aineista trifenyylitinaa ei ole tarkasteltu lainkaan. Koska sedimenttien orgaanisen aineen ja saveksen pitoisuudet ovat melko korkeita, normalisointi ei juurikaan nosta pitoisuuksia ja tason 1 ylitykset ovat näilläkin aineilla korkeintaan vähäisiä. Näytteenotossa käytetyllä suokairalla on kuitenkin voitu saada pintakerrosta huonosti edustavia näytteitä, mikä aiheuttaa epävarmuutta läjityskelpoisuuden arviointiin. Muun muassa orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet ovat olleet myös aivan laiturialueilta otetuissa pintasedimenttinäytteissä alle määritysrajojen, vaikka ruopattavaksi suunnitellun alueen läheisyydestä samalta laiturialueelta aiemmin otetuissa pintasedimenttinäytteissä niiden pitoisuudet ovat olleet kohonneita ja jopa yli tason 2 (Sipoonrannan sedimenttien lisätutkimusraportti, lupavaihe 1, FCG ). Tämä viittaa siihen, että likaantunein, mahdollisesti hyvin vesipitoinen ja helposti liikkuva pintakerros on saattanut jäädä pois näytteestä. Jollei näytteenottokuvausten perusteella voida varmistaa, että pintakerros on saatu mukaan näytteeseen, on tutkimuksia tarpeen täydentää pintakerroksen osalta ennen kuin läjityskelpoisuus voidaan arvioida. Näytteet tulee tällöin ottaa koko nykyisten suunnitelmien mukaan ruopattavaa aluetta edustavasti. Hakemuksessa on todettu, että ruopattava vesialue rajataan tarvittavilta osin suojaverholla. Y-vastuualue on todennut, että suunnitelmaa on tältä osin täsmennettävä tai vaihtoehtoisesti rajattava koko ruopattava alue suojaverholla. Suojaverho voi olla avattava. Y-vastuualue on huomauttanut, että tarkkailuohjelman liitteenä oleva ruoppausaluekartta eroaa joiltakin osin suunnitelmassa ja sedimenttitutkimusraportissa esitetystä ruoppausaluekartasta. Hakijoiden esitykseen hankkeen tarkkailusuunnitelmasta y-vastuualue on todennut, että hankealueen itäpuolelle tulisi lisätä yksi tarkkailupiste ja käytettävän suojaverhon sisälle mahdollisesti yksi tarkkailupiste. Näillä muutoksilla voidaan tarkkailuohjelma hyväksyä luvan yhteydessä. Tarkkailuohjelmaa tulee voida tarvittaessa muuttaa y-vastuualueen hyväksymällä tavalla. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että ruoppausalueista tehdyn sedimenttitutkimuksen tulosten mukaan öljyhiilivedyt ja yhden havaintoaseman kuparipitoisuus ylittävät ympäristöministeriön kriteeritason 1 pääsääntöisesti vain niukasti. On kuitenkin huomioitava, että sedimenttinäytteitä ei jostain syystä otettu kuin muutamalla havaintoasemalla sedimentin pintakerroksesta (0 20 cm), jonka esimerkiksi Helsingin satama-alueiden sedimenttitutkimusten perusteella tiedetään sisältävän eniten haitallisia aineita. Mikäli kaikilta tutkimuspisteiltä olisi tutkittu sedimentin pintakerros, olisi mahdollisesti löytynyt korkeampia pitoisuuksia haitallisia aineita, kuin mitä nyt tuloksissa on esitetty. Helsingissä venesatama-alueiden ruoppauksissa on usein jouduttu kuorimaan sedimentin pintakerros ennen merelle läjitettävien puhtaiden massojen ruoppausta. 13

14 Ympäristölautakunta on edellyttänyt, että Helsingin merialueelle läjitettävät ruoppausmassat on todettu riittävillä tutkimuksilla laadultaan merelle läjityskelpoisiksi. 3) Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikkö ei ole nähnyt estettä luvan myöntämiselle. Hankkeen toteutus tulee vaatimaan väyläalueen ja turvalaitteiden muutoksia nykyisellä Sipoonselkä Östersundom -väylällä. Hakijoiden tulee laatia väylän muutoksista väyläesitys Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle, jonka pohjalta Liikennevirasto vahvistaa väylämuutokset väyläpäätöksellä. Hankkeesta vastaavan on lisäksi toimitettava satama-alueen pohjatopografiatietojen (luotaustiedot) sekä muiden kartoitustietojen (esim. rantaviiva ja laiturit) muutostiedot Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle merikarttojen ylläpitoa varten. Mikäli rakennustyö aiheuttaa ongelmia Sipoonselkä Östersundom -väylän normaalille käytölle, hakijoiden on oltava etukäteen yhteydessä Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikköön. 4) AA (Majviken RN:o 6:286, Itäsalmi, Sipoo) on todennut, että hanke on yleisesti ottaen positiivinen ja venesatama on tärkeä saaristolle. AA on katsonut muun muassa, että kuulutuksen liitekartasta ei selviä ruoppaus- ja täyttötöiden rajaus. Hanke ulottuu osittain rauhoitusalueelle, joka sijaitsee yhteisellä vesialueella RN:o 876:4. Syy rauhoitukselle lienee, että aluetta on pidetty merkittävänä kutupaikkana mm. kuhalle. Vaikka asiaa ei ole perusteellisesti tutkittu, AA on arvellut, että ruoppaus merkitsee haittaa kalojen lisääntymiselle eikä ruoppausta tulisi sen vuoksi hyväksyä. Hakemuksen mukaan ruoppaus ulottuu myös hakijoille kuulumattomille alueille, joiden omistajien tulisi antaa suostumus hankkeelle. Aikaisemmin, kun hanketta on esitelty paikkakuntalaisille, on luvattu, ettei mitään ruoppauksia suoriteta vaan ainoastaan humuksen kuorimista, josta ei aiheudu haittaa eläimistölle tai kasveille. Tässä vaiheessa tätä voidaan pitää AA:n mielestä harhaanjohtamisena. Kuulutuksesta ei muistuttajan mielestä käy ilmi, missä laajuudessa ruopattavia sedimenttejä on tutkittu haitallisten aineiden osalta. Hän on edellyttänyt, että kaikki ruoppaus kielletään siihen asti, kunnes on saavutettu riittävä tieto pohjasedimenttien mahdollisista haitallisista aineista. Muistuttajan mielestä kuulutuksesta ei myöskään käy ilmi, miten hakijat ovat ottaneet huomioon virtausten vaikutuksen ruoppauksista aiheutuvan samentumisen leviämiseen ja miten samentumisen leviäminen estetään. Kuulutuksesta ei käy ilmi, miten hakijat aikovat korvata haittoja maa- ja vesialueiden omistajille sekä kalastaville asukkaille. Korvauksiksi voidaan muistuttajan mukaan lukea tilapäiset rahalliset korvaukset sekä esimerkiksi viranomaisten sitoutumiset kalojen istuttamiseksi sen kalakannan tilalle, joka kärsii ruoppausten seurauksista. Erityisesti Sipoon kalastusalueen edustajia tulisi kuulla asiaan liittyen. Muistuttaja on edellyttänyt, että kuulutuksessa ilmoitetuille toimenpiteille ei myönnetä lupaa, ennen kuin samen- 14

15 tumisen leviäminen ja haitoista aiheutuvat kompensaatiot on ratkaistu sekä ehdotetut ratkaisut on esitetty niille tahoille, joille haitat oletettavasti kohdistuvat. Muistuttaja on vielä vastustanut hakijoiden esitystä töiden aloittamisesta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 15 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijoille on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimusten johdosta hakijat ovat muun muassa lausuneet, että tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) laboratorion määritysraja oli 1 µg/kg. Taso 1 TBT:lle on 3 µg/kg, joten määritysrajan katsotaan olleen riittävä. Kaikkien analysoitujen näytteiden TBT- ja TPhT-pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajan 1 µg/kg. Suurin normalisoitu pitoisuus pitoisuudelle 1 µg/kg olisi 1,4 µg/kg, joka alittaa TBT:n tason 1 selvästi. TBT ja TPhT ovat pohjamaalien organotinayhdisteistä toksisimmat. Muiden orgaanisten tinayhdisteiden (tetrabutyylitina, dibutyylitina, monobutyylitina, difenyylitina) osalta laboratorion määritysraja oli 5 µg/kg. Di- ja monobutyylitina ovat tributyylitinan hajoamistuotteita. Koska näytteissä ei ole todettu tributyylitinaa yli 1 µg/kg, eivät sen hajoamistuotteidenkaan pitoisuudet tätä ylitä. Tributyylitinan lähde Sipoonrannassa on todennäköisesti veneiden pohjamaali. Tetrabutyylitinaa ei pohjamaaleissa ole todettu. Tetrabutyylitina sisältyi laboratorion analyysipakettiin, mutta se ei ole olennainen kohteen kannalta. Näin ollen sen pitoisuuden arviointiin riittää määritysrajana käytetty 5 µg/kg. Ruoppausalueiden osalta sedimenttinäytteiden otto suoritettiin talviaikana jään päältä, jolloin näytteenotto-olosuhteet olivat hyvin stabiilit (esim. veneen heiluminen ei vaikuta näytteenottoon). Vesisyvyys määritettiin jokaisella pisteellä ennen näytteenottoa, jolloin sedimenttipinta oli tarkasti tiedossa ennen näytteenottimen laskemista sedimentin pintaan. Näytteenottimeen merkittiin haluttu näytteenottosyvyys ennen näytteenottoa. Tällä varmistettiin, että näyte tulee varmasti halutusta sedimenttisyvyydestä. Tämä myös varmisti, että sedimentin pinnasta saatiin edustava näyte. Suokairassa näytteenotin lasketaan haluttuun näytesyvyyteen, jolloin näyte jää näytteenottimen näytetilaan. Halutussa syvyydessä näytteenotinta käännetään 180 astetta, jolloin näyte jää suojaläpän taakse. Tämä varmistaa, että näyte on halutulta syvyydeltä, eikä kontaminaatiota muista kerroksista pääse tapahtumaan. Kyseinen menetelmä on yleinen ja varmaksi todettu. Välittömästi näytteenottimen ylösnoston jälkeen sedimenttinäytteet valokuvattiin ja havainnot kirjattiin ylös. Valokuvien perusteella voidaan todeta, että löyhä pintasedimentti on mukana pintanäytteissä. Kuvissa 1 4 on esi-

16 tetty esimerkkivalokuvia eri puolilta näytteenottoalueita. Pintanäytteen syvyys 20 cm on merkitty kuviin punaisella pystyviivalla. Valokuvien perusteella voidaan arvioida sedimentin pintakerroksen tulleen riittävällä tarkkuudella mukaan näytteeseen. Näin ollen tutkimuspisteistä otettujen näytteiden voidaan todeta edustavan riittävällä tarkkuudella ruopattavien alueiden pintasedimenttiä. Hakemussuunnitelman kohdassa 4.6 esitetyn mukaisesti ruopattava vesialue rajataan suojaverholla, jolla estetään ruoppauksesta aiheutuvan samentuman leviäminen ympäristöön. Ruoppaustyö voidaan toteuttaa ruoppausalueittain (hakemussuunnitelma piir A; alueet 1 9) tai laajempina aluekokonaisuuksina em. osa-alueita yhdistellen. Suojaverhon käyttö ja suojaverholla rajattavien ruoppausalueiden laajuus tarkentuvat ruoppausurakoitsijan valinnan ja ruoppaustöiden käynnistämisen yhteydessä. Ennen ruoppaustöiden käynnistämistä laaditaan työvaiheiden osalta työsuunnitelma, jossa näytetään suojaverhon sijoitus. Hakemussuunnitelman liitteessä 8 (tarkkailusuunnitelma) on esitetty ruopattavat alueet, jotka on tarkoitus toteuttaa lupavaiheessa 2. Tarkkailusuunnitelman liitekartassa on esitetty myös lupavaiheeseen 1 liittyvä ruoppausalue (kartassa alue 1), joka on tarkoitus ruopata voimassa olevan lupapäätöksen nro 2/2010/4 mukaisesti. Lupavaiheen 1 ruoppausalue oli esitetty kartassa selvyyden vuoksi, jos ruoppaus suoritetaan esimerkiksi lupavaiheen 2 ruoppausten yhteydessä, jolloin tutkimuspisteitä on tarkoituksen mukaista yhdistellä. Muilta osin tarkkailusuunnitelman liitekartassa esitetyt ruoppausalueet vastaavat hakemussuunnitelman piir. nro -230 A esitettyjä ruoppausalueita. Hakemussuunnitelmassa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa on päivitetty lisäämällä hankealueen itäpuolelle uusi tutkimuspiste (tutkimuspiste E). Jatkossa tarkkailusuunnitelmaa tarkennetaan tutkimuspisteiden osalta, kun ruoppaustöiden suorittaminen on ajankohtainen ja on selvinnyt, minkälaisina aluekokonaisuuksina ruoppaukset on tarkoitus toteuttaa ja missä laajuudessa suojaverhoa tullaan käyttämään. Tässä yhteydessä määritellään tarkemmin myös ruoppausalueen/-eiden sisäpuolelle jäävien tutkimuspisteiden sijainti. Tarkkailusuunnitelmaan jatkossa mahdollisesti tehtävät tarkennukset toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen y-vastuualueen hyväksymällä tavalla. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan vaatimusten osalta hakijat ovat todenneet, että venesataman vesialueen ruoppaus tulee ulottumaan noin 2 m syvyyteen sedimentin pinnasta. Näytteenotto sekä näytteiden analysointi tehtiin siten, että tämä kahden metrin kerros saatiin selvitettyä mahdollisimman hyvin. Tästä johtuen analysointia ei ole tehty pelkästään sedimentin pintakerroksesta vaan myös syvemmistä kerroksista niin, että tulokset kuvaavat eri ruoppausalueiden koko ruoppausmassaa mahdollisimman kattavasti. 16

17 Noin kolmasosa analyyseista on sedimentin pintanäytteistä. Näistä vain yhdessä on todettu normalisoinnin jälkeen tason 1 lievä kuparin ylitys (kuparia 55 mg/kg, taso 1 kuparilla 50 mg/kg). Öljypitoisuudet ovat vaihdelleet pintakerroksissa välillä mg/kg. Myös syvemmissä kerroksissa öljypitoisuudet ovat olleet samaa suuruusluokkaa ( mg/kg). Tämä indikoi sitä, että sedimentin pinta ei ole kyseisellä alueella erityisen pilaantunutta verrattuna syvempiin kerroksiin. Näin ollen voidaan katsoa tutkimusten antavan riittävän kattavan kuvan ruoppausmassasta koko tarkasteltavan ruoppaussyvyyden osalta. Hakijoiden mielestä ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuus on edellä esitettyyn sekä hakemussuunnitelmaan viitaten selvitetty riittävällä tarkkuudella. Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikön vaatimusten johdosta hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa. Hakijat toimittavat ruoppaustöiden päätyttyä Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle väyläesityksen hankkeesta väyläalueeseen ja turvalaitteisiin aiheutuneiden muutosten osalta. Hakijat tulevat toimittamaan rakennustöiden päätyttyä Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikköön tarvittavat luotaus- ja kartoitustiedot. Mikäli hankkeeseen liittyvistä rakennustöistä mahdollisesti aiheutuisi ongelmia Sipoonselkä Östersundom -väylän normaalille käytölle, ovat hakijat yhteydessä Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikköön. AA:n muistutuksen osalta hakijat ovat muun muassa todenneet, että Sipoonrannan hankealueella on voimassa vahvistettu Storörenin asemakaava ja asemakaavan muutos. Hakemussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat alueen lainvoimaisen asemakaavan mukaisia. Näin ollen rakentamisen edellytykset ovat voimassa vesilain 2 luvun 4 :ssä esitetyn mukaisesti. Muistuttajan viittaukset ilmeisesti Sipoon kunnan kaavoitusprosessien aikana laadittuun huomautukseen eivät liity tässä hakemussuunnitelmassa käsiteltävään asiakokonaisuuteen. Hankealueen pohjoisosaan sijoittuvalle ja osittain nykyiselle vesialueelle ulottuvalle täyttöalueelle on vahvistetussa asemakaavassa esitetty pysäköintialue (LP-6) sekä suojaviheralue (EV-1). Uuden ranta-alueen itäreuna toteutetaan loivana nykyiselle osittaiselle vesijättöalueelle viettävänä luonnonmukaisena kasvillisuudella istutettavana rantaluiskana. Täyttöalue ei ole nykyisellään avointa vesialuetta vaan vesijättöä, jota ei voida pitää kalojen merkittävänä esiintymisalueena, eikä sitä mataluuden ym. syiden vuoksi käytetä kalastukseen. Vesialueelle suunnitellut vähäiset täytöt sijoittuvat lunastuskäsittelyssä olevaa aluetta (RN:o 876:4) lukuun ottamatta hakijoiden omistuksessa olevalle vesialueelle. Hankkeeseen liittyvät ruoppausalueet on esitetty hakemussuunnitelman piirustuksessa nro -230 A. Tilojen RN:o 6:611 ja 6:624 vesialueiden osalta hakijat ovat pyytäneet suostumusta ruoppaustöiden suorittamiseen ja tilan RN:o 6:661 omistajan suostumus on toimitettu aluehallintovirastoon. Yhteisen vesialueen RN:o 876:4 osalta lunastuskäsittely 17

18 on edelleen käynnissä. Lunastusmenettelyyn liittyneessä aloituskokouksessa on päätetty vesialueen lunastusoikeudesta. Seuraava kokous vesialueen lunastukseen liittyen on , jolloin käsitellään alueen lunastus ja siihen liittyvät korvaukset. Vesialueen omistusoikeus siirtyy kunnalle, kun korvaukset on maksettu vesialueen nykyisille omistajille. Mikäli lunastuskäsittely ei ehdi valmistua ennen hankkeen lupapäätöksen käsittelyä, pyytävät hakijat aluehallintovirastolta pysyvää käyttöoikeutta täyttöalueen alle jäävän vesialueen osalta. Muistuttajan viittaukset hanketta paikkakuntalaisille esitelleistä konsulteista tarkoittanevat Sipoon kunnan kaavoitusprosessien aikaisia tapahtumia ennen Sipoonrannan ruoppaus- ja täyttöihin liittyvien toteutusvaiheiden 1 ja 2 mukaisten hakemussuunnitelmien laadintaa. Sipoonrannan asunto- ja ranta-alueiden suunnittelu on alkanut alueen asemakaavan vahvistamisen jälkeen syksyllä Hakijoiden käsityksen mukaan kuulutusaineistossa ei ole tarkoituskaan esittää sedimenttien tutkimustuloksia ym. hankkeeseen liittyviä asioita. Kuulutuskirjeessä on ilmoitettu, missä hakemussuunnitelmaan liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä, jotta asianomaisella taholla on mahdollisuus tutustua aineistoon. Hakemussuunnitelman kohdassa 2.6 on esitetty hankealueella tehdyt sedimenttitutkimukset, joiden perusteella on analysoitu ruoppausmassan haitta-ainepitoisuuksia, joiden pohjalta on esitetty arvio sedimenttien meriläjityskelpoisuudesta. Hakemussuunnitelman kohdassa 11.2 on todettu myös, että Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan ruoppaus- ja läjitystöistä ei aiheudu pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia vesistön tilassa eikä vedenlaadussa. Hakijoiden näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu mitään korvattavaa haittaa tai vahinkoa hankkeen vaikutusalueen tai vaikutusalueen ulkopuoliselle kalastolle ja kalastukselle. Edellä esitettyyn viitaten ovat muistuttajan esittämät rahalliset korvaukset hakijoiden mielestä perusteettomia. Sipoonrannan toteutusvaiheeseen 2 kuuluva ranta- ja vesialue sijoittuu pääosin nykyisten laiturirakenteiden ja ponttonilaitureiden vesialueelle, joten niitä ei voida pitää merkittävänä kalojen esiintymisalueena. Hankkeeseen kuuluvan korttelin 255 AO-4 osalta vesialueen täyttö- ja ruoppausalue tulevat asemakaava-alueen länsiosaan sijoittuvalle alueelle. Ko. vesialue on nykyisellään matalaa ja kaisloittunutta aluetta, jota ei voida pitää kalastuksen kannalta merkittävänä vesialueena. Hakijoiden käsityksen mukaan nykyisen venesatama-alueen välittömässä läheisyydessä ei harjoiteta kotitarve- ja virkistys- eikä ammattikalastusta. Muilta osin alueen virkistyskäyttöön liittyvät arvot kohdistuvat veneilyyn. Hankkeen johdosta veneilymahdollisuudet nykytilanteeseen verrattuna paranevat lisääntyvien venepaikkojen ja veneilyyn liittyvien palveluiden parantumisen seurauksena. 18

19 Muistuttajan omistaman tilan vesialue (RN:o 6:286) sijaitsee noin 350 metrin päässä hankkeeseen liittyvistä ruoppausalueista etelään. Vesialueen samentumisen osalta hakijat ovat viitanneet edellä Uudenmaan ELYkeskuksen vaatimusten johdosta lausumaansa. Hankkeen kiireellinen aikataulu edellyttää, että ruoppaukset voidaan suorittaa ennen purjehduskauden 2011 alkamista. Mikäli venesataman itäiseltä laiturialueelta (lv-1) ei voida osoittaa venepaikkoja asemakaavassa esitetyn mukaisesti, aiheutuu tästä venesatamatoimintaa harjoittavalle taholle merkittävää taloudellista vahinkoa. Ko. venesatama-alueella on vuoden 2010 aikana ollut noin 250 venepaikkaa, joille tulisi osoittaa venepaikka alueelta myös vuoden 2011 ajaksi. Vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin kohtien 1 ja 2 mukaisesti hakijat pitävät vahvistetussa asemakaavassa esitettyjen rakennustöiden aloittamista kiireellisenä ja erittäin tärkeänä koko Sipoonrannan asuinalueen pitkäaikaiseen rakennussuunnitelmaan sisältyvien töiden jatkamiseksi. Hakemussuunnitelmassa esitetyt työt liittyvät saumattomasti lupahakemusvaiheessa 1 esitettyjen rantarakenteiden toteuttamiseen. Näin ollen hakijat ovat katsoneet pyyntönsä töiden aloittamisesta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista perustelluksi. 19 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Lillören-Marina Ab:lle, Sipoon kunnalle ja Sipoonranta Oy:lle luvan vesialueen ruoppaukseen ja täyttämiseen sekä venesataman rakentamiseen ja laiturirakenteiden osittaiseen pysyttämiseen (rakennusvaihe 2) Sipoon kunnan Itäsalmen kylässä sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Mustakuvun alueelle Helsingin kaupungissa hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman ja päivätyn suunnitelman täydennyksen mukaisesti. Venesatamassa saa olla yhteensä enintään 590 venepaikkaa. Aluehallintovirasto myöntää Lillören-Marina Ab:lle, Sipoon kunnalle ja Sipoonranta Oy:lle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan noin m 2 :n suuruiseen osaan Sipoon kunnan Itäsalmen kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:4. Käyttöoikeusalue ilmenee päivätystä ja tarkistetusta suunnitelmakartasta nro 230 A (mittakaava 1:2 000) merkinnällä LP-6. Pysyvästä käyttöoikeudesta määrätään maksettavaksi korvaus lupamääräyksessä 8). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

20 20 Lupamääräykset 1) Vesialueen ruoppaus- ja täyttötyöt sekä venesataman rakentaminen ja laiturirakenteiden osittainen pysyttäminen tehdään päivätyssä ja tarkistetussa suunnitelmakartassa nro 230 A (mittakaava 1:2 000), päivätyissä piirustuksissa nrot (mittakaava 1:100), päivätyssä otteessa yleissuunnitelmasta (mittakaava 1:500) ja päivätyssä pohjapiirustuksessa (mittakaava 1:200) esitetyllä tavalla. 2) Vesialueen täyttötyöt ja niihin liittyvät rakenteet on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 3) Teräsbetonisen kulmatukimuurin rannanpuoleisten alueiden stabilointia koskeva suunnitelma on toimitettava ennen töiden aloittamista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle. Stabilointisuunnitelmassa on esitettävä täyttötöiden yhteydessä syrjäytyvien vesien käsittely. Mikäli syrjäytyvistä vesistä aiheutuu samentumista vesialueella, se tulee ottaa huomioon vesialueen tarkkailussa. 4) Ruopattavat vesialueet on ruoppauksen ajaksi ruoppausalueittain eristettävä kokonaan muusta merialueesta suojaverholla. Suojaverho on asennettava siten, että se ulottuu merenpinnasta pohjaan, ja ankkuroitava pohjaan niin, että se estää samennuksen leviämisen. Suojaverho voi olla avattava. Vesialueen ruoppaustyöt on tehtävä mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavalla tavalla ja tekniikalla. Ruoppaukset on tehtävä ruoppausalueittain mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Ruoppaukset on tehtävä siten, ettei alueella mahdollisesti olevia johtoja ja kaapeleita vaurioiteta. 5) Läjityskelpoiset pehmeät ruoppausmassat saadaan läjittää Mustakuvun meriläjitysalueelle Helsingin Sataman kanssa heinäkuussa 2010 sovitun mukaisesti. Meriläjitysalueelle ei saa viedä massoja, joissa on kasvien juuria tai muuta kalastusta haittaavaa ainesta. Nämä massat on sijoitettava maalle paikkaan, johon on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen lupa tai muu päätös tällaisten massojen vastaanottamiseen. 6) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Venesatama-aluetta on hoidettava asianmukaisesti ympäristön roskaantumisen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. Venesatama-alueen jätehuolto on järjestettävä siten, kuin ympäristönsuojelulain 65 :ssä ja merenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään. Luvan saajien on laadittava venesataman käyttöä koskevat säännöt ja nimettävä henkilö, joka vastaa näiden sääntöjen noudattamista koskevasta