Päätös Nro 220/2010/4 Dnro ESAVI/116/04.09/2010. Etelä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2010/4 Dnro ESAVI/116/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Soukanlahden venesataman laajentamiseen liittyviä ruoppauksia, täyttöjä, laitureiden rakentamista ja ruoppausmassojen läjittämistä koskeva hakemus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Espoo Espoon kaupunki, tekninen keskus MERKINTÄ HAKEMUS AIKAISEMMAT LUVAT Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Espoon kaupungin tekninen keskus on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Soukanlahden venesataman laajentamiseen liittyviin ruoppauksiin, täyttöihin, laitureiden rakentamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin meriläjitysalueelle sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Espoon kaupungissa. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 61/1991/1 myöntänyt Espoo kaupungille luvan venesataman rakentamiseen Soukanlahteen Espoon kaupungissa. Venesatama oli suunniteltu noin 750 venettä varten. Hankkeen toteuttaminen edellytti noin m 3 :n ruoppaamista ja noin 4 ha:n suuruisen alueen täyttämistä. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 95/1983 A, antamallaan päätöksellä nro 34/1989/1, antamallaan päätöksellä nro 71/1991/1 sekä antamallaan päätöksellä nro 68/1999/1 myöntänyt Espoon kaupungille luvan ruoppaus- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 massojen läjittämiseen Rövargrundetin meriläjitysalueelle. Viimeisin lupa oli voimassa vuoden 2009 loppuun saakka. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 78/2008/2 myöntänyt Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin meriläjitysalueelle vuoden 2018 loppuun saakka. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallintooikeudelle. 2 SUUNNITELMA Yleistä Soukanlahden venesatama, toiselta nimeltään Soukan venesatama, sijaitsee Etelä-Espoossa Espoonlahden ja Soukan kaupunginosien alueella. Soukanlahden venesatama sijaitsee Klobbenin niemen luoteisrannalla ja käsittää olemassa olevat venepaikat kelluvine ponttonilaitureineen. Satamassa on 104 Espoon kaupungin ja 278 venekerhojen jakamaa venepaikkaa eli yhteensä 382 venepaikkaa. Lisäksi Ristiniemen Venekerho ry:llä on pienvenelaituri Soukanlahden pohjukassa noin 20 veneelle. Sataman laajentuessa venepaikkojen määrä lähes kaksinkertaistuu noin 770 venepaikaksi. Satama-alue laajentuu suurimmaksi osaksi merelle päin. Laajentumisen yhteydessä parannetaan sataman nykyistä varustetasoa ja umpeenkasvaneen lahden tilaa, nostetaan alueen käyttöarvoa ja kohennetaan kaupunkikuvallista ilmettä sekä siirretään Espoon rantaraitti kulkemaan meren rannassa. Espoon kaupunki omistaa hankealueen maaja vesialueet. Vesialuetiedot Soukanlahti on noin 6 km Espoonlahden pohjukasta Suomenlahdella päin sijaitseva lahti, joka avautuu lounaaseen Klobbenin niemen pohjoispuolelta ja Ristiniemen eteläpuolelta. Lahti on kynnyksetön merenlahti, johon laskee Hannusjärvestä alkunsa saava puro Soukanoja. Lahti on tyypillinen rehevä sisäsaariston lahti, jonka syvyys vaihtelee 1 4,5 m:n välillä. Soukanlahden lounaispuolella kulkee Merenkulkulaitoksen kulkusyvyydeltään 4,3 m:n veneväylä. Hankealueen vedenkorkeudet noudattavat rannikkovesien merivedenpinnan luonnollista vaihtelua. Vedenkorkeuden vaihteluväli on ollut noin -40 cm +70 cm. Hankealueen vedenlaatu on meriveden laatuluokituksen mukaan tyydyttävä. Pilaantuneet sedimentit Soukanlahden satama-alueella on tehty sedimenttitutkimus lokakuussa Tutkimusta täydennettiin nykyiseltä laiturialueelta otetuilla lisänäytteillä alkuvuodesta Analyysitulokset on normalisoitu ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen (ympäristöministeriö 2004) mukaisesti ja pitoisuuksia on verrattu siinä esitettyihin sedimentin laatukriteereihin. Alueen sedimentit ovat riskinarvion perusteella meriläjityskelpoisia.

3 Maankäyttö ja kaavoitus Vesialueen ja rantojen käyttö Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Siihen on merkitty Soukanlahden asemakaava-alueelta Espoonlahden kaupunginosaa kohti kulkevaksi viheryhteystarve sekä viheryhteystarve rannikon mukaisesti kulkevaksi. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Espoon eteläosien yleiskaavan Yleiskaavaluonnoksessa Soukanlahti on merkitty satama-alueeksi (LS). Alueella sallitaan venevalkama- ja satamatoiminnan vaatimia tiloja sekä muita veneilyä palvelevia tiloja ja satamateknisiä laitteita. Ennen alueella tehtäviä rakennustöitä on yleiskaavamääräysten mukaan Museoviraston kanssa etukäteen arvioitava vedenalaisinventoinnin tarve. Soukanlahden rannat on yleiskaavaluonnokseen merkitty virkistysalueeksi (V). Soukanlahden pohjoisrannalla sijaitsevan Espoon 34. kaupunginosan Espoonlahden Laurinlahden asemakaava on päivätty Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kortteleita ja sekä katu-, virkistys-, venesatama- ja erityisalueita koskevan asemakaavamuutoksen Soukanlahdesta etelään sijaitseva Espoon 33. kaupunginosan Soukan Soukanranta I B:n asemakaava on päivätty , sitä on muutettu ja se on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu venesatamaksi (LV), venesatama-, pysäköinti- ja puistoalueeksi (LV-1), yleiseksi pysäköintialueeksi (LP), virkistysalueeksi (V), puistoksi (VP) sekä erityisalueeksi (E-wk). Erityisalue on vesialue, joka on osoitettu kaupungin käyttöön. Suunniteltu satamahanke on Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen mukaan nykyisen asemakaavan hengen mukainen. Kaavaan tarvitaan kuitenkin poikkeuslupa, koska suunnitelmien mukaiset toiminnot poikkeavat kaavasta Soukanlahden koillis- ja kaakkoisosassa. Soukanlahdella harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta sen mataluudesta johtuen vain satunnaisesti. Rannat hankealueen molemmin puolin ovat espoolaisten virkistyskäytössä. Soukanlahdella harjoitetaan veneilyä ja surffausta. Espoonlahden Surttitalli ry:n tukikohta välineiden säilytyskontteineen sijaitsee Soukanlahden pohjoispuolella. Hankealueen eteläosassa sijaitsevan Klobbenin niemen eteläpuolella on Espoon kaupungin uimaranta. Luonnonolot Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura alueeseen eikä luonnonsuojelu- tai lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Lähin Natura alue on Kirkkonummen kunnan alueella sijaitseva Medvastö-Stormossen (FI ). Kyseinen alue sijaitsee noin 2,2 km hankealueesta lounaaseen. Soukanlahtea lähimpänä sijaitseva luonnonsuojelualue on noin kilometrin päässä hankealueesta lounaaseen si- 3

4 jaitseva, pinta-alaltaan noin 0,01 km 2 :n suuruinen Björkön luonnonsuojelualue (YSA012006). Vuonna 2006 Espoon kaupunki teetti kartoituksen uhanalaiseksi luokitellun meriuposkuoriaisen esiintymisestä Espoon eteläosissa mm. Soukansalmen ja Soukanniemen alueella. Meriuposkuoriaiskartoituksessa Soukanlahteen ei sijoittunut tutkimuspistettä. Lähin piste sijaitsi Soukansalmessa, joka sijaitsee hankealueelta noin 1,4 km kaakkoon. Pintasukeltamalla tehdyssä kartoituksessa tehtiin havaintoja uposkuoriaisen yleisemmästä lajista, rantauposkuoriaisesta (Macroplea mutica), mutta ei uhanalaisesta meriuposkuoriaisesta. Espoonlahden urheilupuiston ja Soukanlahden alueella on tehty luotoselvitys vuonna Siinä kartoitettiin elinympäristöt ja kasvillisuus, korennot, lepakot sekä linnusto. Luontoarvoiltaan merkittävimmäksi kohteiksi osoittautuivat Soukanlahden pohjoisrannan niemeke ja Soukanlahteen laskeva puro, etenkin Espoonlahdentien koillispuolella. 4 Kalatalous Alueen kalasto koostuu tavanomaisista sisäsaariston rehevien lahtien kalalajeista. Alueen yleisimmät kalalajit ovat särki, lahna, säyne ja muut särkikalat. Kalastuksellisesti tärkeimmät ovat kuha, ahven ja hauki. Alueella kutevat ainakin hauki, lahna ja särki. Alue soveltuu osittain myös säyneelle ja kuhalle. Alueen lähistöllä harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Suunnittelualueen venesataman mataluus asettaa rajoituksia kalastukselle, joten kalastus keskittyykin Soukanlahden lähialueisiin. Suunnitellut toimenpiteet Suunniteltu satama-alue jakautuu toiminnallisesti ja liikenteellisesti kahteen toisiaan tukevaan osaan; sataman pohjois-/itäosaan (Soukanlahden pohjukan ympäröivä alue) ja sataman eteläosaan (nykyisen sataman kattava alue). Sataman pohjois-/itäosaan rakennetaan saaristovenelaituri, vierasvenepaikkoja, ravintola, kioski sekä vapaa-ajanpalveluita (mm. kanoottilaituri, oleskelu- leikki- ja pelialueita sekä porrasyhteydet veteen/jäälle esim. luistelua varten). Sataman eteläosaan on suunniteltu sekä veneilijöitä että autoilijoita palveleva polttoaineenjakelupiste, septitankin tyhjennyspisteet, veneiden laskuja nostoluiska sekä suurin osa sataman venepaikoista (noin 75 %). Suurimman veneet on suunniteltu sijoitettavaksi mereltä päin katsottuna ensimmäisiin laitureihin ja uloimpien laitureiden päihin Soukanlahden syvimmille vesiosuuksille.

5 5 Laitureiden rakenteet ja mitat Suunnitellut laiturit ovat ponttonilaitureita. Niiden rakenteissa käytetään sekä massiiviponttoneita että kevyitä ponttoneita. Massiiviponttoneissa kannen materiaali on betoni ja muissa laiturirakenteissa puu. Raskaita betoniponttoneja käytetään aallonvaimentimina sataman luoteisosassa uloimpana laiturirakenteena. Raskaiden ponttonien tarkoituksena on vähentää lounaasta tulevan aallokon haittavaikutuksia. Raskaiden ponttonilaitureiden Soukanlahden pohjukan puoleinen, suojaisa puoli varustetaan veneaisoilla. Kevytrakenteisia ponttoneja käytetään veneiden kiinnityslaitureissa ja ne varustetaan veneaisoilla. Sataman länsireunaan suunnitellun aallonmurtajalaiturin leveys on 4 5 m ja kokonaispituus noin 300 m ja se ulottuu m:n etäisyydelle Klobbenin pohjoisreunasta. Aallonmurtajan itäpuolella sijaitsevat seitsemän pysäköintiniemekkeen suuntaista laituria ovat leveydeltään 2,5 3 m ja ulottuvat noin 125 m:n etäisyydelle Klobbenin pohjoisreunasta. Suunniteltu pysäköintiniemeke ulottuu noin 90 m:n päähän Klobbenin pohjoisreunasta. Soukanlahden pojukassa sijaitsevat kolme Klobbenin pohjoisrannan suuntaista laituria ovat leveydeltään 2,5 3 m ja ne ulottuvat noin 115 m:n etäisyydelle rannasta. Soukanlahden venesataman nykyiset laiturirakenteet ulottuvat noin m:n etäisyydelle Klobbenin pohjoisrannasta. Nykyiset laiturit siirretään uuden suunnitelman mukaisiin paikkoihin tai puretaan kunnosta riippuen. Maanrakennus- ja ruoppaustyöt sekä läjitys Sataman vesialue on pehmeäpohjaista savea ja liejua. Nykyisen satamaalueen vesisyvyys on 2 2,5 m ja se on matalimmillaan pohjoisimman laiturin alueella. Sataman laajennusosalla Soukanlahden pohjoisosassa vesisyvyys on 0,5 2 m. Nykyisen sataman laajennustyöt käsittävät sekä vesialueelle että maa-alueelle tehtävät täyttöpenkereet ja niiden päälle sijoittuvat rakenteet. Ruoppauksia joudutaan tekemään uudella satama-alueella ja satamakentän laajennusalueilla. Ruoppausmassat kuljetetaan pääosin läjitykseen Espoon kaupungin hallinnoimalle Rövargrundetin meriläjitysalueelle, joka sijaitsee Espoon merialueen länsiosassa. Vesialueen ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin m 3 ktr. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin 7,4 ha. Massanvaihtojen (savi ja lieju) kaivutyön määrä on yhteensä noin m 3 ktr. Tästä pysäköintiniemekkeen sekä ravintola-alueen osuus on noin m 3 ktr. Rantarakenteiden alustatäyttöön tarvitaan louhetta noin m 3 rtr. Muiden tarvittavien täyttömassojen määrä on noin m 3 rtr. Tukimuurirakenteiden ja täytettävien pysäköintiniemekkeen ja ravintolan alueilla kaivu- ja täyttötyöt ulotetaan kantavaan pohjaan, jotta estetään painumisen rakenteille aiheuttavat vauriot. Lahden pohjoisosalla ruop-

6 Toimenpiteiden ajoitus ja kesto paussyvyytenä käytetään ruoppaukseen käytettävän kaluston edellyttämää kulkusyvyyttä. Tällä alueella suunnitelmassa esitetty haraussyvyys -1,7 m on ohjeellinen. Hankkeesta aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi ruoppaukset pyritään toteuttamaan välisenä aikana. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Hankkeen kokonaiskestoksi on arvioitu 3 8 vuotta. Hanke päästään aloittamaan aikaisintaan vuosina Hankkeen vaikutukset Ruoppaus- ja pengerrystöistä aiheutuu väliaikaista vesialueen samentumista. Ruoppauksen johdosta myös pohjaeläimet ja pohjakasvillisuus häviävät väliaikaisesti satama-alueelta. Vesialueen syventäminen aiheuttaa pysyviä muutoksia pohjakasvillisuudessa. Sameuden nousu karkottaa kaloja pois työmaa-alueelta. Vaikutukset jäävät kuitenkin lyhytaikaisiksi ja tilanne palautuu normaaliksi ruoppaustöiden päätyttyä. Pohjan eliöyhteisöjen palautuminen kestää 1 3 vuotta. Sataman laajentaminen muuttaa voimakkaasti Soukanlahden itä- ja pohjoisosien rantoja ja ruovikkoa. Osa alueista jää täyttömaan alle ja rantoihin kohdistetaan maisemointiruoppauksia. Ruoppauksia tehdään lähes koko lahden alueella, jolloin merkittävä osa ruovikoista poistetaan. Lisäksi ruoppauksia tehdään myös Soukanlahteen laskevan Soukanojan Espoonlahdentien länsipuolella. Ruoppaukset muuttavat osittain Soukanojan uomaa, virtaamaa ja vesitilavuutta. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta vuonna 2008 tehdyssä luontokartoituksessa selvitettyihin paikallisesti erittäin arvokkaisiin luontokohteisiin. Ne sijaitsevat pääasiassa suunnittelualueen ulkopuolella, eikä niiden alueelle ole suunniteltu merkittäviä toimenpiteitä. Hankkeen hyödyt Hanke hyödyttää merkittävästi alueen veneily- ja virkistyskäyttöä. Sataman laajentuessa venepaikkojen määrä lähes kaksinkertaistuu. Laajentumisen yhteydessä sataman nykyistä varustetasoa parannetaan, lahden käyttöarvoa nostetaan ja kaupunkikuvallista ilmettä kohennetaan. Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Luonnonympäristön kannalta hankkeeseen liittyvät ruoppaukset parantavat Soukanlahden veden virtaus- ja vaihtumisominaisuuksia sekä estävät osaltaan lahden umpeen kasvua ja rehevöitymistä. Vesisyvyyden kasvu ja suojapaikkoja muodostavat satamarakenteet voiva myös lisätä kalojen kertymistä alueelle ja parantaa kalastusmahdollisuuksia. Pilaantuneet ruoppausmassat poistetaan tarvittaessa tarkkuusruoppauksena sitä varten kehitetyllä kalustolla kuten kuokkakauhakoneella, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän kiintoaineen leviämistä työmaa-alueen ym-

7 päristöön. Leviämistä voidaan tarvittaessa edelleen vähentää käyttämällä työmaa-alueen ympärillä esimerkiksi verho- tai pengerrakenteita. Linnustoon kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi ruoppaukset tulisi merkittävillä lintujen pesimäpaikoilla ajoittaa pesinnälle herkimmän ajankohdan ulkopuolelle. Hankkeesta linnustolle sekä veneilylle ja virkistyskäytölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi Soukanlahden sataman edellyttämät ruoppaukset, täytöt ja massanvaihdot toteutetaan vaiheittain syys-talvikaudella välisenä aikana. 7 Töidenaloittamislupa Hakija on pitänyt töiden kiireellistä aloittamista erittäin tärkeänä, jotta sataman rakentamisessa voidaan hyödyntää Länsimetron työmailta saatavaa louhetta ekologisesti ja taloudellisesti. Louheen hyötykäyttö edellyttää ruoppaustöiden suorittamista ennen louheen vastaanottoa. Hakijalle voi aiheutua huomattavaa vahinkoa, mikäli ylijäämälouheen hyötykäyttö satamarakenteissa estyy. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on lisäksi lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että hakemusta tulisi täydentää tiedoilla massavaihtoon liittyvien massojen käsittelystä ja läjittämisalueesta. Täydennyksestä tulee käydä myös selvästi ilmi meriläjitysalueelle läjitettävä massamäärä. Alueelta poistettava ruovikko ja juurakot tulee läjittää maalle. Pisteen L1 ympäristöstä tulisi ottaa ennen töitä näytteitä, joilla varmistetaan, että pitoisuuksiin ja ainemäärään perustuva riskinarvio pitää paikkansa. Alueella on mahdollisesti meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintymispaikka. Meriuposkuoriaisen esiintymistä ei ole tarkemmin selvitetty. Hakemusta on täydennettävä kyseisellä selvityksellä, ja se on toimitettava ympäristökeskukselle kannanottoa varten. Ympäristökeskus on katsonut, että jos hanke toteutetaan hakemukseen liitetyn asiantuntijalausunnon suositusten mukaan eikä alueelta löydy meriuposkuoriaisia, hanke ei heikennä alueen luontoarvoja merkittävästi. Tarkkailuohjelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

8 2) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on muistuttanut, että Soukanlahden ruoppaus venesatamaa varten aiheuttaa merkittävän muutoksen lahden vesiympäristössä. Tämän takia ruoppaustöiden aloittamiseen ei tule myöntää lupaa ennen kuin on selvitetty meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) mahdollinen esiintyminen Soukanlahdessa. Meriuposkuoriainen on erityisesti suojeltava kovakuoriaislaji, jonka ainoa Suomessa tunnettu ja elinvoimainen populaatio elää Espoonlahdessa. 3) Merenkulkulaitos on lausunut, että toisin kuin hakemuksessa on mainittu, venesataman länsipuolella kulkevan Kivenlahden 4,3 m:n väylän ylläpitäjänä toimii Espoon kaupunki, ei Merenkulkulaitos. Merenkulkulaitos ei ole nähnyt estettä luvan myöntämiselle. Hankkeesta vastaavan on kuitenkin toimitettava satama-alueen pohjatopografiatietojen (luotaustiedot) sekä muiden kartoitustietojen (esim. rantaviiva ja laiturit) muutostiedot Merenkulkulaitokselle merikarttojen ylläpitoa varten. 4) AA on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja asian palauttamista hakijalle uudelleen käsittelyä varten. Myös pilaantuneiden ruoppausmassojen läjittäminen mereen Rövargrundetin meriläjitysalueelle tulee kieltää. 5) Asunto Oy Espoon Soukanlahdentie 5 11 on vaatinut ensisijaisesti, että hakemus hylätään, ja toissijaisesti, että hakemusta täydennetään ennen asian ratkaisemista seuraavilta osin: - selvitys asemakaavaa koskevasta poikkeusluvasta - selvitys meriuposkuoriaisen elinympäristöstä hankealueella - selvitys rakentamisessa käytettävistä työmenetelmistä ja hakijan ehdotus käytettävistä suojarakenteista (riittävän yksityiskohtaisella tasolla) Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että lupaa myönnettäessä asetetaan tarvittavat lupamääräykset meriympäristön suojaamiseksi haitallisilta vaikutuksilta sekä rakentamisen ja venesataman toiminnan meriympäristölle ja rannan kiinteistöille aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Hakijalle ei tule myöntää töidenaloittamislupaa. 8 HAKIJAN SELITYS Antamassaan selityksessä muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta hakija on muun muassa todennut, että meriuposkuoriaisen esiintyminen Soukanlahdella kartoitetaan kesällä Hakemusta täydennetään tutkimuksessa saatujen tietojen perusteella. Mereen läjitettävien massojen kokonaismäärä on m 3 rtr. Kaivutyöstä aiheutuvat pehmeät massat läjitetään Espoon kaupungin meriläjitysalueelle Rövargrundetiin ja loput viedään kaatopaikalle. Myös massanvaihdon kaivumassat on tarkoitettu meriläjitykseen. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat nykyisen kaavan mukaisia ja kohdentuvat pääosin venesatamakaavan alueelle. Mahdollinen poikkeusluvan tarve ei koske tässä hakemuksessa esitettyjä toimenpiteitä.

9 9 HAKEMUKSEN PERUUTTAMINEN Hakija on aluehallintovirastoon saapuneessa kirjeessä lausunut, että meriuposkuoriaisten esiintyminen Soukanlahdella kartoitettiin heinäkuussa Alueella havaittiin useita meriuposkuoriaisia (82 kpl) ja mahdollisesti pariskuntia sekä Macroplea -toukkia ja koteloita. Kirjeen liitteessä esitettyjen kartoituksen tulosten perusteella hakija on pyytänyt hakemuksen käsittelyn keskeyttämistä. Hakija on aluehallintovirastoon saapuneessa sähköpostissa kysyttäessä tarkentanut, että hakemus peruutetaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lainkohta Vesilain 16 luvun 22 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto jättää asian käsittelyn sikseen, koska hakija on peruuttanut hakemuksensa. Asian näin päättyessä enemmän lausunnon antaminen muistutuksista ja vaatimuksista ei ole tarpeen. KÄSITTELYMAKSU Perustelut Käsittelymaksu on euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin. Käsittelymaksu määräytyy ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1388/2006) mukaan, jota sovelletaan, koska hakemus on tullut vireille vuonna Kysymyksessä on asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa tarkoitettuna korkeimman maksuluokan asiana ruoppaus tai vesialueen täyttö yli m 3 ktr. Maksu on määrätty mainitun asetuksen 4 :n mukaisesti asian käsittelyn vaatiman työmääräosuuden (90 %) mukaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Espoo kaupunki, tekninen keskus Jäljennös päätöksestä Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueet (sähköisesti) Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

10 10 Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Espoon kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

11 11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Hannu Kokko Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esko Vähäsöyrinki ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/tv

12 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.