Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta?



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Biologinen kasvinsuojelu

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Timperintie SAUVO

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä. Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 10

VATUNÄKÄMÄPUNKIN JA VIHANNESPUNKIN BIO- LOGINEN TORJUNTA RIPSIÄISPETOPUNKIN AVULLA

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

KYT 2010 tutkimusohjelman loppuseminaari

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Mansikan tuhoeläinten torjunta

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Hedelmän- ja marjanviljely

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti

Ruukkukukkien biologinen kasvinsuojelu

Vaihtoehtoisia menetelmiä

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Toimitilahankkeiden esittely

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

Biologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6471/18 Kiwalab,

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

Ajankohtaista laboratoriorintamalla

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

alkuperämaa (maan nimellä) kuljetuspakkaukseen tai kaupallisiin asiakirjoihin.

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

selketiii (0/8) melkein selketid (2/8) puolipilvistii (4/8) melkein pilviski (6/8) pilvistri (8/8)

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar)

VIHANNESPUNKIN BIOLOGISEN TORJUNNAN JA TUHOHYÖNTEISTEN TARKKAILUMENETELMIEN KEHITTÄMINEN VADELMAN TUNNELIVILJELYSSÄ

SPR:n ensiapupäivystyksessä sinulle on annettu ensiapua seuraavaan tapaturmaan:

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

KASVITARHA OHJAAJILLE

Outokumpu Stainless Oy:n logistiikkaratkaisut

UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Vinkkejä lajikevalintoihin Perunakauppa Luonnosta Oy

JÄNNE- JA HANKOSIDEVAMMAN ENSIAPU JA NIIDEN JATKOHOIDOISTA (First aid for tendon and suspensory ligament injuries and their rehabilitations)

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Transkriptio:

Punkkingelmat vadelmalla timiik bilginen trjunta? Tum Tuvinen MTT, Kasvintutannn tutkimus 1.1.2015 alkaen Lunnnvarakeskus LUKE 18.12.2014 1

Vatunäkämäpunkki ja Raspberry Leaf Bltch Virus Oireet (tämän hetken käsitys): Punkin aiheuttamaa: Laajat vaaleat alueet erityisesti lehden yläpinnalla Lehden alapinnan karvaisuus vähenee, vihreä väritys RLBV:n aiheuttamaa: Vaaleita, pyöreitä täpliä lehden yläpinnalla, lpulta lähes peittävänä Yhteisvaikutus: Lehdet täynnä vaaleita läiskiä (bltch), käpertymistä, ruskettumaa ja kuihtumista Ilmenee runsaana vain kun äkämäpunkkeja n runsaasti? Maa- ja elintarviketaluden tutkimuskeskus 18.12.2014 2

EUBerry ke: vatunäkämäpunkin bilginen trjunta Kausihune ja avmaa vertailu, kekasvit ruukuissa, 7 kpl/kerranne Vadelmalajikkeet: Glen Ample ja Maurin makea Trjuntaeliöt (petpunkit): Neseiulus cucumeris 2012, 2013 Neseiulus barkeri 2011, 2013 Amblyseius swirskii 2013 Petpunkkien levitykset: 2012: Levitys 6 kertaa kauden aikana, 40-50 kpl/kasvi/kerta 2013: Levitys 4 kertaa kauden aikana, 220 kpl/kasvi/kerta Lehtitarkastukset sat- ja kasvuversista Maa- ja elintarviketaluden tutkimuskeskus 18.12.2014 3

EUBERRY KOKEET JOKIOISILLA 2012 Vatunäkämäpunkit, kaikkien tarkastusten yhteismäärä Vertailu lajikkeiden ja kealueiden välillä Käsittely: Neseiulus cucumeris,6 levitystä Humii eri asteikk (3 x) Glen Ample Maurin Makea 18.12.2014

Vatunäkämäpunkin kumulatiivinen kehitys kealilla 2013 2013 Glen Ample: kausihune Maurin Makea: kausihune 1500 400 Vatunäkämäpunkki / lehti 1200 900 600 300 Vatunäkämäpunkki / lehti 300 200 100 0 24.5. 7.6. 21.6. 5.7. 19.7. 2.8. 16.8. 30.8. 0 24.5. 7.6. 21.6. 5.7. 19.7. 2.8. 16.8. 30.8. Abar+Acuc Acuc Aswi Cntrl Abar+Acuc Acuc Aswi Cntrl Petpunkkien esiintyminen kealilla 2013 Glen Ample: kausihune 2013 Maurin Makea: kausihune 4 4 Petpunkkeja / lehti 3 2 1 Petpunkkeja / lehti 3 2 1 0 24.5. 7.6. 21.6. 5.7. 19.7. 2.8. 16.8. 30.8. 0 24.5. 7.6. 21.6. 5.7. 19.7. 2.8. 16.8. 30.8. Abar+Acuc Acuc Aswi Cntrl Nbar+Ncuc Ncuc Aswi Cntrl 5

Vihannespunkin kumulatiivinen kehitys kealilla 2013 Tw-sptted spider mite Glen Ample, tunnel 2013 Tw-sptted spider mite Maurin Makea, tunnel 2013 100 100 Cumulative mites / leaf 80 60 40 20 Cumulative mites / leaf 80 60 40 20 0 24.5. 7.6. 21.6. 5.7. 19.7. 2.8. 16.8. 30.8. 0 24.5. 7.6. 21.6. 5.7. 19.7. 2.8. 16.8. 30.8. Abar+Acuc Acuc Aswi Cntrl Abar+Acuc Acuc Aswi Cntrl Petpunkkien esiintyminen kealilla 2013 Glen Ample: kausihune 2013 Maurin Makea: kausihune 4 4 Petpunkkeja / lehti 3 2 1 Petpunkkeja / lehti 3 2 1 0 24.5. 7.6. 21.6. 5.7. 19.7. 2.8. 16.8. 30.8. 0 24.5. 7.6. 21.6. 5.7. 19.7. 2.8. 16.8. 30.8. Abar+Acuc Acuc Aswi Cntrl Nbar+Ncuc Ncuc Aswi Cntrl 6

Petpunkkilajien esiintyminen kealilla 2013 Glen Ample, tunnel 2013 (n=178) Maurin Makea, tunnel 2013 (n=186) Ncucu Ncucu Nbark Nbark Aswir Aswir Pmacr Pmacr Phytseius macrpilis A. swirskii Efinl Arhen Aredu Efinl Arhen Aredu Psle Psle nn nn Petpunkkien esiintyminen kealilla Glen Ample, pen field 2013 (n=123) Ncucu Nbark Aswir Maurin Makea, pen field 2013 (n=19) Ncucu Nbark Aswir Pmacr Pmacr Efinl Efinl Phytseius macrpilis Arhen Aredu Arhen Aredu Psle Psle nn 7 nn

Vatunäkämäpunkin trjuntake syksyllä 2012: Ruiskutus 3.11.2012, avmaa, runsas nestemäärä (1 l/rivim.) Kejäsenet: Kumulus (rikki 80%), 0.5 % lius Rypsiöljy 4% + Mäntynestesaippua 4% 100 % Vatunäkämäpunkin kulleisuus Tarkastus huhtikuussa 2013 100 % 80 % 60 % 77 % 61 % 40 % 20 % 6 % 0 % Kntrlli Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rikki (80%), 0,5 % lius

Punkkien bilginen trjunta, ke Jkiisilla - Neseiulus barkeri: vatunäkämäpunkki 2011 - Neseiulus cucumeris: vatunäkämäpunkki 2012 - Phytseiulus persimilis: vihannespunkki 2011 Luntaisesti vadelmalla esiintyviä punkkipetja: - Phytseius macrpilis - Arthrcndax spp. - Feltiella spp.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ EUBERRY KOKEISTA 2011-2013 Bilginen trjunta: Vatunäkämäpunkki lisääntyy kausihuneessa mnin verrin avmaahan verrattuna Maurin Makealla er avmaan ja kausihuneen välillä n suurempi kuin Glen Amplella A. swirskii petpunkilla li äkämäpunkkien lisääntymistä eniten hillitsevä vaikutus kausihuneessa ja avmaalla N. cucumeris ja N. barkeri petpunkkien vaikutus äkämäpukkeihin jäi heikksi Amblyseius swirskii li tehkkain myös vihannespunkin trjunnassa Vihannespunkki ei lisääntynyt haitallisesti kealueilla missään käsittelyssä Trjuntaeliöiden levitysmäärää tulisi vida vähentää käytännössä ja petpunkkien levitystekniikkaa kausihuneessa tulisi kehittää Luntaisesti esiintyvistä petpunkeista Phytseius macrpilis li yleisin Muut käsittelyt: Öljy-saippualiuksella ei riittävää teha Glen Amplella kausihuneessa Rikkiruiskutus tehkkain äkämäpunkkien trjuntakein

Tutkimushanke 2014 Tmmi Oraluma HAMK Neseiulus cucumeris ja Amblyseius swirskii- petpunkkien käyttö vihannespunkin trjunnassa tunnelivadelmalla Kealueita neljällä eri tilalla Kaksi kealaa per tila, á 250 m 2 Kealat tarkastettiin viikittain 50 lehteä per keala. Lehtien alapintjen tarkastelu ja vihannespunkkien tteaminen n/ei periaatteella Petlevitykset (100 peta/m 2 ) kahden viikn välein, yhteensä 4 levitystä kauden aikana Lehtipesut kkeen alussa, hieman pulenvälin jälkeen ja lpussa Lisäksi seurattiin kirvjen, ripsiäisten ja vatunäkämäpunkin esiintymistä tunneleissa Maa- ja elintarviketaluden tutkimuskeskus 18.12.2014 11

Kkeiden alustava tarkastelu 2014 (Tmmi Oraluma) Vihannespunkkeja esiintyi mlemmilla kealilla melk runsaasti Vaikka saastuneita lehtiä li paljn lik vihannespunkkien määrä suuri lehtipesutulsten analysinti tueksi Tulksiin vaikuttaa eri tiljen vaihtelevat lsuhteet ja kealjen sijainti tunnelissa (keskellä/päädyssä) Pitkä ja kuiva hellekausi aiheutti vihannespunkkippulaatin räjähdysmäisen kasvun Lehtipesujen perusteella vihannespunkkikanta jpa 95-kertaistui eräällä tilalla aikavälillä 7.7. 4.8. Petpunkit eivät lppukaudella pysyneet vihannespunkkien kannan kasvun perässä Kynnysarv vihannespunkin esiintymiseen: 10-20 %:lla lehdistä Ohjaajan (Tum) kmmentti: Vain yhdellä kealalla punkkien määrä nusi lpulta haitallisen suureksi Petpunkkien levitystekniikka vaatii kehittämistä Maa- ja elintarviketaluden tutkimuskeskus 18.12.2014 12

Vatunäkämäpunkki Phyllcptes gracilis - Talvehtii silmujen sujassa - Lisääntyminen alkaa silmujen puhjettua - Aiheuttaa ireita etenkin Glen Ample lajikkeella - Levittää vadelman lehtiläiskävirusta RLBV (Raspberry Leaf Bltch Virus) - Kemiallisia trjuntavalmisteita ei meillä le

3.0 2.5 2.0 Asteikk: 0 = 0 kpl/silmu 1 = 1-10 kpl/silmu 2 = 11-50 kpl/silmu 3 = >50 kpl/silmu Lajikkeet ja vatunäkämäpunkki MTT Mikkeli 2011 MIKKELI, Karilan lajikekenttä s. 2011 1.5 1.0 0.5 0.0

Uusi uhka vadelmalla: Drsphila suzukii Drsphila suzukii Sptted Wing Drsphila, SWD Esiintyy j Rutsissa (2014), Hllannissa hälyttävä tilanne (2014) Trjuntakkeita Englannissa (labratri), kemarja pensasmustikka; teharvi suuntaa-antava - Testit upttamalla ja ruiskuttamalla Insektisidit: - Cragen (chlrantraniliprle) ++ - Mvent (spirtetramat) - - Calyps (thiaclprid) (+) - Cnserve (spinsad)* +++ - Pyrethrum 5EC (pyrethins) (+) - Decia Prtech (deltamethrin) + - Keaine: TA2674 ++ * vain muurahaisten trjuntaan hyväksytty FI Lumu/Bilginen trjunta: - Neem-öljy - - Tri-Tek (öljyphjainen valmiste) - - Sieni: Beauveria bassiana - - Sieni: Lecanicillium muscarium - - Sukkulamat: Steinernema feltiae - - Sukkulamat: S. carpcapsae - - Sukkulamat: S. kraussei -

Drsphila suzukii Sptted Wing Drsphila, SWD https://www.yutube.cm/watch?v=lamuadugsaq https://www.yutube.cm/watch?v=vr_bm5bvciu