Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja

Transkriptio

1 Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja Tuomo Tuovinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus alkaen Luonnonvarakeskus LUKE

2 IPM-PALAPELI IPM-direktiivi 2009/128 EY Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Käytä torjuntakynnyksiä Viljelijän oikeudet: tieto välineet koulutus neuvonta Dokumentoi, arvioi onnistuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse eikemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö välttämättömimpään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset (levitysmenetelmät) 2

3 Tuholaisten tarkkailu mansikalla Tarkkailu on olennainen osa torjuntaa Tuholaisten torjunnan tarpeen ja torjunnan ajoituksen arviointi Luontaisten vihollisten merkityksen arviointi Silmävarainen tarkkailu jatkuva käytäntö Lehti- ja kukintovioitukset, kasvien yleiskunto, hyönteiset Perusmenetelmä mansikalla: karistusnäyte (vatinäyte) Vattukärsäkäs, muut kovakuoriaiset, luteet, perhos- ja pistiäistoukat Havaintoja myös kirvoista ja ripsiäisistä Myös luontaiset viholliset: petoluteet, leppäpirkot, harsokorennot Näyte otetaan useita kertoja ennen kukintaa ja kukinnan aikana Soveltuu sekä avomaalle että tunneliin

4 Tuholaisten tarkkailu mansikalla Lehtinäytteet Mansikkapunkki vaatii mikroskooppitarkastuksen Näytepalvelu: massanäytteen analyysi nopeasti Perusnäyte avomaalla sadonkorjuun lopulla (elokuun alussa) Myös tieto vihannespunkin runsaudesta kauden lopulla Vihannespunkki luuppi (10 X) on hyvä apu tarkastuksessa Harvemmin ongelma luomussa Kausihuoneissa Kukinnan alkaessa ja sadonkorjuun alkaessa Liima-ansat: keltainen ja sininen Täydentävät havainnot: ripsiäiset, kirvat ym. lentävät tuholaiset

5 Tuholaisten tarkkailu mansikalla 1a 1b 2 1c 1d Kuvat 1. Karistusnäytteen otto, Kuva 2. Lehtinäyte mansikkapunkin toteamiseksi, Kuva 3. Liima-ansa

6 Tuholaisten tarkkailu mansikalla Tarkkailutulosten tulkinta: vattukärsäkäs ja peltolude MTT Kasvintuotannon tutkimus, IPM-APU Tuomo Tuovinen (uusin versio) IPM VATTUKÄRSÄKKÄÄN JA PELTOLUTEEN VIOITUKSEN SIMULOINTI MANSIKALLA ss Täytä vihreät solut SIMULOINNIN TULOS g/k-varsi g/kasvi kg/ha /ha Kasvuston tiedot: Tyypillisiä arvoja: Potentiaalinen kokonaissato: marjan keskim. paino, g marjat: % Kukintovarsia, keskim. kpl/kasvi marjat: % Taimia, kpl/ha marjat: % Vatinäytetiedot: G/kasvi Kg/ha /ha Vattukärsäkkäitä, kpl Ei torjuntaa, satotappio: % Peltoluteita, kpl Ei torjuntaa, satotappio - vattukärsäkäs: % Näytekasvien lukumäärä Ei torjuntaa, satotappio - peltolude: % Hinta- ja kustannustiedot (alv 0%): G/kasvi Kg/ha /ha Myyntihinta, /kg, alkusato 3.0 Ruiskutus tehty, satotappio: % Myyntihinta, /kg, keskisato 2.5 Ruiskutus tehty, satotappio - vattukärsäkäs: % Myyntihinta, /kg, loppusato 2.0 Ruiskutus tehty, satotappio - peltolude: % Keskim. poiminta- ja myyntikulut, /kg 1.0 Ruiskutuksen sadonsäästö: % Torjuntakustannus, /ha (alv 0%): 200 Täydentävät tiedot (voit muuttaa tarvittaessa): V-kärsäkäs Peltolude Vattukärsäkkään torjunnan oletusteho, % 60 % % % 80 % Peltoluteen torjunnan oletusteho, % 60 % Vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % 1-marjat 50 % max % marjat 30 % 30 % Yleinen riskikerroin (+/-): marjat 20 % 20 %

7 Tuholaisten tarkkailu mansikalla Vatinäyte: Vattukärsäkäs - Peltolude

8 Biologinen torjunta mansikalla Mansikkapunkin (Phytonemus pallidus) torjunta Ennakoiva torjunta ennen oireiden runsastumista Lehtinäyte edellisenä kesänä (avautumattomat lehdet) >> suunnitelma petopunkkien levityksiin: määrä, ajoitus Petopunkkien levitys saastunnan alkuvaiheessa 1. levitys keväällä ennen kukintaa tai kukinnan alkaessa 2. levitys ennen sadonkorjuun alkua Kärsäkkään ja luteiden torjunta: ei pyretroideja Suomessa käytetyt petopunkkilajit Neoseiulus cucumeris peruslaji torjuntaan avomaalla Neoseiulus barkeri kokemukset vaihtelevia

9 Biologinen torjunta mansikalla Mansikkapunkin (Phytonemus pallidus) torjunta Neoseiulus cucumeris suositusmäärät Yhtä levityskertaa kohti milj. petopunkkia/ha = noin 20 petopunkkia/kasvi 1. levitys kukinnan alkaessa 2. levitys heinäkuun alussa Biologisella torjunnalla hidastetaan mansikkapunkin leviämistä ja lisääntymistä, mutta ei voida kokonaan hävittää Vaikutus myös ripsiäisiin ja vihannespunkkin Luontaisesti esiintyvät petopunkit eivät häiriinny Anthoseius rhenanus, Amblyseius reductus tärkeimmät lajit

10 Biologinen torjunta mansikalla Kotimaiset petopunkkilajit, Anthoseius rhenanus ja Amblyseius reductus ovat mansikkapunkin tärkeimmät luontaiset viholliset Suomessa. Anthoseius rhenanus 10

11 Mansikkapunkin biologinen torjunta 1 3a 4 2 3b Kuva 1. Mansikkapunkin vioitusta, Kuva 2. Mansikkapunkkeja, Kuva 3. Petopunkkeja (a Neoseiulus cucumeris ja b N. barkeri), Kuva 4. Petopunkkien levitys kasvustoon.

12 Petopunkkien levityslaite mansikalle (prototyyppi, Elomestari Oy)

13 Biologinen torjunta mansikalla Vihannespunkin (Tetranychus urticae) torjunta Torjunta muovihuoneissa Torjunta aloitetaan havaintojen mukaan heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa tai punkkihavaintojen jälkeen Lehtinäyte luupilla tarkastellen aikaisin keväällä (avautuneet lehdet) Uudella lohkolla taimien saavuttua Petopunkkien levitys saastunnan alkuvaiheessa 1. levitys vihannespunkkien vioitusten ilmaannuttua Ennakkotorjuntana voi käyttää A. californicus tai N. cucumeris petoja Tarkkailua jatketaan, lisälevityksiä jos vioitusten ja punkkien määrä kasvaa

14 Biologinen torjunta mansikalla Vihannespunkin (Tetranychus urticae) torjunta Torjunta muovihuoneissa Suomessa käytetty petopunkkilaji: Phytoseiulus persimilis ensisijainen laji muovihuoneissa Amblyseius californicus ennakoivana torjuntana Kausihuoneissa ja avomaalla käytetään myös: Neoseiulus cucumeris, Neoseiulus barkeri Suositusmäärät: P. persimilis: 10 petopunkkia/m 2 muovihuoneessa eli petopunkkia/ha; vastaa n. 2 petopunkkia/kasvi Neoseiulus sp.: 100 petopunkkia/m 2 Biologinen torjunta tehokkain torjuntakeino kausihuoneessa

15 Uusi uhka biologiseen torjuntaan: neonikotinoidien sivuvaikutukset Mehiläiset ja neonikotinoidit Vihannespunkki ja neonikotinoidit Neonikotinoidi Imidaklopridi lisää vihannespunkin munintaa Tiaklopridi Calypso kuuluu neonikotinoideihin Mahdollinen ongelma ilmaantunut 2014 Vaikutus perustuu neonikotinoidin aiheuttamaan muninnan lisäykseen Sama lopputulos usein seurauksena pyretroidien käytöstä Vaikutus perustuu luontaisten vihollisten romahtamiseen Kausihuoneissa ratkaisu: Kemiallinen torjunta: Floramite, Nissorun Biologisen torjunnan aikaistaminen: tarvittaessa ansaripetopunkkine hot-spot levitys Avomaalla ongelma on lievempi - säätekijät vaikuttavat

16 Vihannespunkin torjunta 1 1b Kuva 1. Vihannespunkin vioitusta, Kuva 1b. Vihannespunkkeja, Kuva 2. Petopunkki (Phytoseiulus persimilis) (J. Holopainen)

17 IPM-APU Haitallisuusasteikko hyötyeliöille: 1 = haitaton tai vain vähän haitallinen Tuomo Tuovinen / = lievästi haitallinen ainakin joillekin kehitysasteille Kasvinsuojeluaineiden haitallisuus hyötyeliöille 3 = melko haitallinen (50-75% kuolleisuus) Lähteet: Koppert, Biobest, omat havainnot 4 = hyvin haitallinen % kuolleisuus Tuholaisaineet Ripsiäispetopunkki Ripsiäispetopunkki Swirskii-petopunkki Ansaripetopunkki Neoseiulus cucumeris Neoseiulus barkeri Amblyseius swirskii Phytoseiulus persimilis Valmiste Haitta Varoaika Haitta Varoaika Haitta Varoaika Haitta Varoaika Valmisteita, esim. Pyretriinit Bioruiskute Tiaklopridi 1 1 1? 1? ? Calypso, Exemptor Sypermetriini Cooper Cyper, Cyperkill Deltametriini Decis Spirodiklofeeni 2? 14? 2 14? ? ? Envidor Alfa-sypermetriini Fastac, Kestac Bifenatsaatti Floramite Lambda-syhalotriini Karate Tau-fluvalinaatti 4 42? 4 42? 4 42? 4 42 Mavrik Metiokarbi ? Mesurol Heksytiatsoksi Nissorun Bacillus thuringiensis Turex Abamektiini Agrimec, Vertimec Rikkiliuos 2? 2?? 3? 1 1 Micro Plus (ei rek.) Indoksakarbi (koeaine) 3???? 3? 1 1? Steward Pymetrosiini (koeaine) (1) 1 Plenum Spiromesifiini (koeaine) 3? 14? 3? 14? 3? Oberon Atsadiraktiini (koeaine) 1? 1? 1? 1? 1(2)? 1 1 NeemAzal-T/S Spirotetramaatti (koeaine) 2?? 2?? 3? 2?? Movento Lufenuroni (koeaine) ? Match 050 EC Spinosadi (koeaine) ? 7-14? Conserve Pyriproksyfeeni (koeaine) 1 1 1? 1? 1? 1? 1 1 Admiral, Distance Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Biologinen torjunta mansikalla Ripsiäisten (Thysanoptera) torjunta Torjunta kausihuoneissa Torjunta aloitetaan ennen kukinnan alkua jos kasvustossa esiintyy ripsiäisiä Tarkimmat havainnot nuppuja avaamalla Myös havainnot lehtinäytteistä ja liima-ansoista Petopunkkien levitys vähän ennen kukinnan alkua Lisälevityksiä jos ripsiäisten määrä kukinnoissa ylittää 5 kpl/kukka Rikkaluteiden Orius spp. petoluteiden levitys ennen kukinnan alkua Pyretroidien käyttöä vältettävä

19 Biologinen torjunta mansikalla Ripsiäisten (Thysanoptera) torjunta Torjuntakoe kausihuoneissa Käytetyt petopunkkilajit: Neoseiulus barkeri ja Neoseiulus cucumeris Käytetyt määrät 100 petopunkkia/m 2 muovihuoneessa eli 1milj. petopunkkia/ha = n. 20 petopunkkia/kasvi Samat käsittelyt vaikuttavat myös mansikkapunkkin ja vihannespunkkiin Tulokset positiivisia olosuhteet vaikuttavat Petoluteet luontaisesti esiintyvinä hyötyeliöinä toisena viljelyvuotena

20 Hollantilaisia tuloksia: Ripsiäisvioitusten vakavuus, 0-3 asteikko: Esiintyy Suomessa Frankliniella intonsa: 2,3 bc Yleinen, mansikalla F. occidentalis: 2,5 c Vain kasvihuoneissa (?) Thrips fuscipennis: 1,5 bc Yleinen T. major: 1,4 ab Yleinen, mansikalla T. tabaci: 0,4 a Esiintyy 2011 Koejäsen % ei vioit. % lievä vioit. % ei kauppakelp. Käsittelemätön Deltametriini (Decis) N. alpinus petop N. reductus petop Käsittelemätön Deltametriini (Decis) Orius sp. petolude Valkea muovikate Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 Ripsiäisten biologinen torjunta a 2b 3 Kuva 1. Ripsiäisiä, Kuva 2. Ripsiäisvioitus mansikalla, Kuva 3. Ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris).

22 Biologinen torjunta mansikalla Korvakärsäkkäiden (Otiorhynchus spp.) torjunta Torjunta avomaalla ja muovihuoneissa Torjunnan tarve määritellään havainnoimalla vioituksia Kasvien kuivuminen, toukat juuristossa Jos alueella on aikaisemmin havaittu korvakärsäkkäitä Loisankeroisten levitys tihkuletkujen kautta tai suoraan juureen kastelemalla Suositus touko-kesäkuussa ja uudestaan elokuun lopulla Suomessa käytetyt loisankeroiset: Steinernema kraussei, Heterorhabdites megidis ja H. bacteriophora

23 Biologinen torjunta mansikalla Korvakärsäkkäiden (Otiorhynchus spp.) torjunta Torjunta avomaalla ja muovihuoneissa Suositusmäärät ankeroista/kasvi, eli 1mrd ankeroista/ha Korvakärsäkkäiden ensisijainen torjunta perustuu uusien lohkojen sijoitteluun mahdollisimman kauas korvakärsäkkäiden valtaamilta alueilta Korvakärsäkkäät ovat lentokyvyttömiä eivätkä leviä nopeasti pitkiä matkoja Uurrekorvakärsäkäs erityistarkkailuun Leviäminen kauttaaltaan Suomessa mahdollista

24 Korvakärsäkkäiden biologinen torjunta Kuva 1. Korvakärsäkäsaikuinen (Otiorhynchus sulcatus), Kuva 2. Korvakärsäkkäiden vioitus. Kuva 3. Korvakärsäkkäiden toukkia ja koteloita, Kuva 4. Korvakärsäkkäiden munia, Kuva 4. Loisankeroisia, Kuva 6. Loisankeroisten infektoima toukka.

25 Ennakoiva suunnittelu kasvinsuojelussa Avainsana: Biodiversiteetti ja sen lisääminen Viljelykierto luomussa pakollista Typensitojakasvit palkokasvit: apilat, herneet, pavut Maaperän hoito mikrobitoiminta, lierot Rivivälikasvillisuus ja sen hoito Peltolohkojen sisäiset saarekkeet Lohkojen reuna-alueet 5-10 m Lähiympäristö: m Saneeraus: tuholaisten isäntäkasvit Alueellinen näkökulma Kyläympäristö tilojen välinen suunnittelu

26 Ennakoiva suunnittelu kasvinsuojelussa Ekologinen infrastruktuuri > biodiversiteetti > ekosysteemipalvelut Hyödyllinen monimuotoisuus Tuholaisten luontaiset viholliset Esim. petopunkkipankkikasvit Pölyttäjät Ravintolähde Esim. kirvapankit vaihtoehtoravintoa parasitoideille ja pedoille Monimuotoisuuden riskit Tuholaislajien isäntäkasvit Esim. villivadelma mansikka

27 Ennakoiva suunnittelu kasvinsuojelussa Ekologisten rakenteiden lisääminen: luontaisten vihollisten pankkikasvit (spesifisten luontaisten vihollisten lisääminen) Monilajiset suojakaistat kasvilajivalinta? Puu- ja pensasryhmät Raita, pähkinäpensas, tuomi luontaiset viholliset Ei ruusuja vattukärsäkkään isäntäkasvi Tuulensuojapuut ja -pensaat Piennarten lajiston monipuolistaminen Piennarten hoito Pientareiden niittoaika kukintaan nähden HYÖDYLLINEN BIODIVERSITEETTI? MÄÄRITTELYN VAIKEUS!

28 Ennakoiva suunnittelu kasvinsuojelussa Ekologinen infrastruktuuri esimerkkejä rakenteista Monilajiset pientareet ja suojakaistat Ojat, lammikot, lammet Metsäsaarekkeet ja metsän reunavyöhykkeet Puu- ja pensasryhmät, yksittäiset puut Kiviaidat ja kasat Lahopuut (puukasat, rungot, kannot jne.) Piha-alueet, pelto-/tilustiet Rakennukset ja niiden välitön ympäristö Niityt, metsälaitumet, hakamaat HYÖDYLLINEN BIODIVERSITEETTI? MÄÄRITTELYN VAIKEUS!

29 Ennakoiva suunnittelu kasvinsuojelussa Ekologisten rakenteiden lisääminen Linnunpöntöt hyönteissyöjät, petolinnut Siepot, tiaiset, räystäspääsky, tuulihaukka, pöllöt Lintujen talviruokinta Lepakkojen pesintä- ja talvehtimispaikkojen lisääminen Lepakko voi syödä jopa tuhansia ötököitä yhdessä yössä! Lepakkopönttö Kimalaisten ja erakkomehiläisten pesäpaikkojen lisääminen Salaojaputket kimalaisten pesäpaikkoina Ruokoputkipesät ja koivupölkkypesät Polyfagit hyönteissyöjät < > spesifiset pedot ja parasitoidit

30 Salon luonnonsuojeluyhdistyksen pönttövalikoimaa

31 Ennakoiva suunnittelu kasvinsuojelussa Biodiversiteetin hyötyvaikutuksia Pölytysvaikutukset Marjakasveilla huomattava merkitys Kasvinsuojeluvaikutukset Parasitoidit, loispistiäiset Petohyönteiset ja punkit Vaihtoehtoinen ravintolähde hyötyeliöille Ravinnevaikutukset Haittoja? Väärät kasvivalinnat! Rikkakasvien leviäminen Tuholaisten leviäminen

32 Ennaltaehkäisevä kasvinsuojelu Maan parantaminen ennen viljelyn aloittamista Monivuotiset rikkakasvit hävitettävä ennen taimien istutusta! Vuoroviljely ja kesannointi Maanparannus tarpeen mukaan (maa-analyysin tulokset) Ojitus kuntoon Etenkin kasvitautien esiintymisen kannalta tärkeä Lähiympäristön kasvullisuuden saneeraus Lohkojen ympärille 3-4 m hoidettu nurmi Pientareiden kasvullisuus Lähiympäristön kasvullisuus

33 Ennaltaehkäisevä kasvinsuojelu Esimerkkejä hyödyllisten hyönteisten suosikkikasveista - Pieni riski tuholaisten lisääntymiseen mahdolliset tautiriskit? Ravintoa pedoille ja isäntiä loispistiäisille: Siankärsämö, Keltasauramo, Kurkkuyrtti, Ruiskaunokki, Ahdekaunokki, Sikuri, Tattari, Fenkoli, Ruusuruoho, Keltamaite, Malvat, Kamomillasaunio, Sinimailanen, Iltahelokki, Palsternakka, Valkoailakki, Pietaryrtti, Puna-apila, Veriapila, Aitovirna Tuomi, Raita, Omenapuu, Lehmus

34 Ennaltaehkäisevä kasvinsuojelu Mesitarjontaa: parasitoidit, kukkakäpäset, harsokorennot Siankärsämö, Tilli, Kurkkuyrtti, Tattari, Fenkoli, Kamomilla-saunio, Palsternakka, Sinipiikkiputki Hunajakukka (luderiski) Pajut: pölyttäjät! Esimerkkejä petopunkkien suosikkikasveista - Pieni riski tuholaisten lisääntymiseen Ravintopunkkeja ja/tai siitepölyä: Kärhöt (Clematis), Kanukat (Cornus), Pähkinäpensas (Corylus), Saarni (Fraxinus), Karhunvatukka (Rubus) Raita (Salix caprea), Jalava (Ulmus), Hevoskastanja

35 Pähkinäpensas ja raita Hyötyvät: petopunkit, parasitoidit, pölyttäjät

36 Hyödyllistä biodiversiteettia: parasitoidit, pedot, pölyttäjät, petopunkit

37 Hyödyllistä biodiversiteettia: petopunkit, parasitoidit, pedot, pölyttäjät

38 Ennaltaehkäisevä kasvinsuojelu Maanpinnan katteiden käyttö: muovi, paperi, olki-, ruoho- ym. katteet Rikkakasvitorjunnan helpottamiseksi välttämätöntä Maan kosteuden ylläpito onnistuu paremmin Ruohokatteella ravinnelisäys Vaikutukset tuholaisiin ja luontaisiin vihollisiin Terve taimimateriaali Ratkaiseva tuotannon onnistumisen kannalta Taudeista ja tuholaisista vapaat taimet Erikoistuotantomuoto, joka vaatii paljon tietoa Luomutaimien saatavuusongelma

39 Maaperä ja tuholaiset Juurihaava-ankeroiset ym. kasviparasiitit ankeroiset Pilaavat juuriston ja avaavat saastuntareitin juuristotaudeille Esikasveilla vaikutusta ankeroisiin Ristikukkaiset kasvit: glukosinolaattien hajoamistuotteet Kumina, tattari, ruis: Pratylenchus lajit Ankeroisanalyysi maasta ennen maan kunnostusta marjatuotantoon Juuristoa pilaavat monivuotiset hyönteiset Seppäkuoriaiset, turilaat: 2-4 vuotinen toukka-aika Uudismailla ja monivuotisilla heinillä Ennen taimien istutusta yhden vuoden kasviton kesanto

40 1 Seppäkuoriaiset ja turilaat Kuva 1. Seppäkuoriaisen toukkia. Kuva 2. Seppäkuoriaisten toukkia mansikan taimen juuristossa, Kuva 3. Turilaan toukka. Kuva 4. Seppäkuoriainen, Kuva 5. Turilas.

41 Juurihaava-ankeroiset (Pratylenchus) Kuvat 1-3. Juurihaava-ankeroisten pilaama mansikkamaa. Kuva 4. Terve juuristo (oik.) ja ankeroisten vioittama juuristo (vas.), Kuva 5. Ankeroisten aiheuttamia kuoliolaikkuja.

42 Maaperä ja tuholaiset Esikasvit ja viljelykierto Maan väsymisilmiön eliminointi ankeroisten ja sienitautien vaikutuksen vähentäminen Suositus: 3-4 vuotinen mansikka, sama määrä välivuosia Esim. vihannekset, viljat, 1-vuotiset heinät, tattari, kumina Avokesanto ennen mansikan istutusta jos ongelmatuhoojia Lohkojen sijoittelu Uudet lohkot perustetaan etäälle vanhoista, jo saastuneista lohkoista Vaikutus useimpiin mansikan tuholaisiin poikkeus: peltolude Korvakärsäkkäät!

43 Rivikatteet ja tuholaiset Musta muovi/muovikangas rivikatteena Nostaa maanpinnan ja kasvuston lämpötilaa Valkoinen ja muut värit: vaikutukset kasvuun Korvakärsäkkäät (Otiorhynchus spp.) hyötyvät muovikatteesta Hyvin haitallisia mansikan juuriston vioittajia Uurrekorvakärsäkäs (O. sulcatus) leviämässä Mansikkapunkki esiintyy runsaampana muovikatteesta Lämpötila kasvin tyviosissa korkeampi kuin ilman muovikatetta Kasvukaudella voi kehittyä yksi sukupolvi enemmän Etanat kasvusto kuivempi

44 Rivikatteet ja tuholaiset Kuva 1. Erilaisia katemateriaaleja mansikalla. Kuva 2. Korvakärsäkäsaikuinen (Otiorhynchus sulcatus), Kuva 3. Korvakärsäkään toukkia ja koteloita.

45 Rivikatteet ja tuholaiset Biohajoavat muovit ja paperikatteet Vaikutus tuholaisiin? Lämpötila? Värillä vaikutusta valkoinen/musta Katteiden kestävyys monivuotisessa viljelyssä? Olkikate, kuorikate, hakekate Vaikutus tuholaisiin vähäinen, lämpötila alempi kuin muovissa Luontaiset viholliset: maakiitäjäiset Vihermassa (niitetty tuore ruoho) Vaikuttaa edullisesti mansikkapunkin biologiseen torjuntaan Voi aiheuttaa liian rehevää kasvua punkit! Etanat, myyrät viihtyvät

46 Taimimateriaali - taimien merkitystä ei voi korostaa liikaa! Taimien terveys: silmävarainen tarkastus ei riitä! Mansikka: mansikkapunkki ja mansikka-ankeroinen voidaan varmasti todeta vain mikroskoopilla Emotaimimateriaalin puhtaus on taimituotannon A ja O Emotaimien uusinta vuosittain Taimituotannon hygieniavaatimus korkea Ei sallita muuta marjatuotantoa samalla tilalla eikä samoilla koneilla Myyntitaimien tarkastus pistokokein

47 Taimimateriaali - taimien merkitystä ei voi korostaa liikaa! Oma jatkolisäys viljelmällä? Ensimmäisen vuoden aikana voidaan tehdä melko turvallisesti Mansikka, vadelma, herukat Taimialue erillään muista lohkoista Luonnonmukainen taimituotanto Mahdollista lähinnä eristetyissä kasvihuoneissa Ennakoiva biologinen mansikkapunkin torjunta mahdollista Käytännössä luomussa hyväksytään myös tavanomaisesti viljellyt taimet

48 Uusia uhkia Ansarijauhiainen Trialeyrodes vaporariorum Mahdollinen virusvektori: Strawberry pallidosis associated virus (SPaV), Beet pseudo yellows virus (BPYV Ei talvehdi avomaalla Riski: esiintymiä kasvihuoneviljelysten lähiympäristössä? Riski: taimien mukana kulkeutuminen? Mansikkajauhiainen Aleyrodes lonicerae Ei virusvektori Esiintyy avomaalla, luonnonvarainen Isäntäkasvejja: mansikka, vuohenputki, käenkaali, niittykellukka, mesiangervo, mustikka, orvokit, lehtopalsami

49 Mansikkajauhiainen Aleurodes fragariae Ansarijauhiainen S.Dara, Univ. California

50 Mansikkajauhiainen Aleurodes fragariae Mansikkajauhiainen

51 Uusia uhkia: virusvektorikirvat Uusia kirvalajeja Vaalea ruusukirva, Rhodobium porosum Mahdollinen virusvektori: Strawberry Mottle Virus Keltainen muoto mansikalla, vihreä ruusulla Viihtyy supussa olevissa lehdissä Mansikkakirva, Chaetosiphon fragaefolii Virusvektori: useita mansikan viruksia Taimien mukana mahdollisesti kulkeutuva Tavattu myös tuoreissa tuontimarjoissa (Espanja) Torjuntaan kausihuoneissa saatavissa loispistiäisiä

52 Uusia uhkia Drosophila suzukii Spotted Wing Drosophila, SWD Torjuntakokeita Englannissa (laboratorio), koemarja pensasmustikka; tehoarvio suuntaa-antava - Testit upottamalla ja ruiskuttamalla Insektisidit: - Coragen (chlorantraniliprole) ++ - Movento (spirotetramat) - - Calypso (thiacloprid) (+) - Conserve (spinosad)* Pyrethrum 5EC (pyrethins) (+) - Decia Protech (deltamethrin) + - Koeaine: TA * vain muurahaisten torjuntaan hyväksytty FI Luomu/Biologinen torjunta: - Neem-öljy - - Tri-Tek (öljypohjainen valmiste) - - Sieni: Beauveria bassiana - - Sieni: Lecanicillium muscarium - - Sukkulamato: Steinernema feltiae - - Sukkuklamato: S. carpocapsae - - Sukkulamato: S. kraussei -

53 Uusia uhkia Drosophila suzukii Spotted Wing Drosophila, SWD

54 Uusia uhkia: Juuriäkämäankeroinen Juuriäkämäankeroinen (Meloidogyne hapla) - Esiintyy ajoittain tuontikoristekasveissa - Mansikalla havaittu tuontitaimissa Taimet kitukasvuisia, hävitettiin - Lisääntyminen avomaalla? ei välitön uhka (lämpötilavaatimus)

55 Uusia uhkia: Saksankäärökärsäkäs Saksankäärökärsäkäs Neocoenorrhinus germanicus Keski-Euroopassa, Englannissa mansikan tuholainen 3 mm pituinen musta, kiiltävä, pitkäkärsäinen Muistuttaa vattukärsäkästä, mutta suorat tuntosarvet Isäntäkasveja mm. ruusut, vadelmat, niittykellukka, tammi (?), pajut (?) Talvehtii aikuisena maassa Munii mansikalla kukintovarsiin, lehtiruotiin, rönsyihin, vadelmalla lähinnä nuorten versojen latvoihin Muninta voi jatkua toukokuusta heinäkuulle Toukka kehittyy kuivuvassa varressa tai lehtiruodissa, koteloituu maahan Aikuistuu loppukesällä, jää talvehtimaan kotelokehtoon Ensimmäiset havainnot mansikalla 2013 Tammelassa

56 Uusia uhkia: Saksankäärökärsäkäs

57 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)

58 Vatinäytteen kärsäkkäitä: - Rapsikärsäkäs (1) - Nirppu (2) - Vattukärsäkäs (3) Saksankäärökärsäkäs (vas.) - Tuntosarvet suorat (kuten nirpuilla)

59 Luonnonmukaisen kasvinsuojelun tulevaisuus? Luontaisten vihollisten ylläpitomenetelmät Viljelysten lisäkasvillisuus luontaisia vihollisia houkuttelevaksi Kukkivat kasvustot, mesikasvit, petopunkkipankkikasvit Paikalliset torjuntaeliölajit ja kannat Mahdollisuuksia on mutta vaatii tutkimusta Kaupallistaminen vaikeaa jos kysyntä vain kotimaista Mikrobiologisten torjuntavalmisteiden käytön yleistyminen Ehkä nopeimmin hyödynnettävissä Tarvitaan soveltavaa tutkimusta paikallisiin olosuhteisiin Tauteja ja tuholaisia kestävät lajikkeet Ideaalinen kasvinsuojelukeino, mutta tuholaiskannatkin kehittyvät

60 Hallittu kasvinsuojelu marjoilla - mitä se vaatii? Tietoa ennaltaehkäisevän kasvinsuojelun menetelmistä Jo viljelmää perustettaessa vaadittava tietotaito Terveiden taimien saatavuus on varmistettava Ehdoton edellytys kannattavaan tuotantoon Tuholaisten ja tautien tuntemus: tarkkailun perusta Tunnistaminen, myös ensimmäiset oireet Merkityksen arviointi: torjuntapäätökset Torjuntamenetelmien ja tarvikkeiden saatavuutta Biologisen torjunnan tuotteet Tutkitusti käyttökelpoiset, hyväksyttävät kasvinsuojeluaineet Sadonkorjuun jälkeen hallittu toimitusketju markkinoille