Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa"

Vilho Niemelä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto

2 Riekon keskimääräinen tiheys (parimäärä/km²) Kainuun, Lapin, Oulun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireissä vuosina (RKTL 2009:

riistanhoitopiireissä vuosina 1988 2009.

3 Syitä kannan heikkenemiseen: Avosoiden ja rämeiden r pinta-alan alan pienentyminen ojitus Metsärakenteen tihentyminen Metsästyspaine styspaine Lumikauden lyheneminen Huonot kesät t (poikastuotto ja poikasten selviytyminen) Pedot (vaihtoehtoissaalishypoteesi) Loiset (mm. RKTL 2008, Lindén n 1996, Lindén n & Pedersen 1997, Paasivaara & Putaala 2009, Helle & Gilbert 2003, Helle & Helle 1991, Lindén n & Raijas 1986)

(poikastuotto ja poikasten selviytyminen) Pedot (vaihtoehtoissaalishypoteesi) Loiset (mm.

4 Riekon ekologia Pesivät metsän reunoilla ja soiden kuivissa osissa Lumen tulon jälkeen siirtyvä rantapajukoihin ja koivikoihin Kaamosaikaan lepäävät kiepeissä ja ruokailevat aamu- ja iltahämärässä Lyhyet ruokailujaksot ja pitkä lepo suuri kupu Syklit Syklisyys Suomessa hävinnyt 1980-luvulla?

lepäävät kiepeissä ja ruokailevat aamu- ja iltahämärässä Lyhyet

5 Ravinto Talviravinto: vaivaiskoivun, hieskoivun ja pajujen silmut ja oksanpätk tkät Kevää äällä soilta varhaisvihantaa ja poikasille hyönteisi nteisiä Kesäll llä ja syksyllä juolukan, puolukan ja mustikan marjat, myöhemmin mustikan varret, kunnes lumi peittää varvut (mm. Seiskari 1957, Helle 1982, Rajala 1966, Helle et al. 1987)

ja syksyllä juolukan, puolukan ja mustikan marjat, myöhemmin mustikan varret,

7 Vaikuttaako talviravinnon määm äärä, laatu ja saatavuus rajoittavana tekijänä riekkojen esiintymiseen Etelä-Suomessa? Talviravinto: puumainen ravinto, kun riekot eivät enää lumipeitteen takia voi syödä varpuja.

8 Tavoitteet ja hypoteesit Riekkojen talviravinnon valinta ja käyttk yttö Joensuun lähiseudulla paksun lumipeitteen aikaan Pajulajien ja hieskoivun vertaaminen talviravinnossa 4 osa-aluetta aluetta

9 1. Kokonaisravinnonkäytt yttö Mistä kasvilajeista riekkojen ravinto koostuu? 2. Suhteellinen ravinnonkäytt yttö Ravinnonkäyt ytön n suhde tarjolla olevaan ravintoon

10 3. Kasvilajien saatavuus laajemmalla tasolla Kasvillisuuden peittävyydet linjakartoitusten avulla eri maastotyypeiltä 4. Valintakoe Pajulajien ja hieskoivun vertailu, kun kaikkia lajeja on tarjolla saman verran ja ne ovat yhtä helposti hyödynnett dynnettävissä

Valintakoe Pajulajien ja hieskoivun vertailu, kun kaikkia lajeja

11 Aineisto ja menetelmät

12 Tutkimusalueet: 3 aluetta Uimaharjussa (alue 1) ja Ilomantsin Mekrijärvell rvellä (alueet 2 ja 3) Aikataulu: aloitus, kun lunta oli tarpeeksi, että varvut olivat lumen peitossa (n. 25 cm), ja lopetus kun jääj ei enää kantanut (huhtikuun puoliväli) li)

lunta oli tarpeeksi, että varvut olivat lumen peitossa (n.

14 1. kokonaisravinnonkäytt yttö Mittaukset halkaisijaltaan puolen metrin ympyrält ltä: tarjolla olevat ravintokohteet syödyt silmut syödyt vuosikasvujen kärjet, k kaikki vuosikasvut, lumijälkien lkien lukumää äärän, lumen syvyys Yht. 71 mittauspistettä

syödyt silmut syödyt vuosikasvujen kärjet, k kaikki

15 Esim. Alue 3 Mekrijärven Lukansuo, 33 mittauspistettä

16 2. Suhteellinen ravinnonkäytt yttö Samat mittauspisteet, halkaisijaltaan kolmen metrin ympyrä Riekon jalanjäljet ljet eri kasvilajien tuntumasta -> > ravinnonkäytt yttö suhteessa kasvillisuustarjontaan, oletuksena, että riekot liikkuvat enemmän n niiden kasvilajien tuntumassa, jota suosivat ravintona

> ravinnonkäytt yttö suhteessa kasvillisuustarjontaan, oletuksena, että

17 3. Kasvillisuuden linjakartoitukset Systemaattinen otanta eri maastotyypeiltä GPS:n avulla maastossa kasvillisuuden kartoitus halkaisijaltaan kolmen metrin ympyrält ltä 30 metrin väleinv

18 Esim. Alueen 2 (Mekrijärven Meskenlahti ja Salmisuo) kartoituslinjat ja kartoituspisteet (71 pistettä). -> Kasvilajien peittävyys prosentteina alueella 2.

19 4. Valintakoe Testiasetelmissa lajit: pohjanpaju (Salix( lapponum), tuhkapaju (S.( cinerea), kiiltopaju (S.( phylicifolia), mustuvapaju (S.( myrsinifolia), hieskoivu (Betula( pubescens) ) + virpapaju (S. aurita) ) ja halava (S. pentandra) Yhteensä 50 asetelmaa Mekrijärven rven alueille 2 ja 3. Noin viikon välein asetelmien pois keräys, jolloin uusia tilalle ja myös s uusille paikoille Asetelmat maastossa päivp ivää riippuen siitä,, milloin riekot olivat ne löytl ytäneet

pentandra) Yhteensä 50 asetelmaa Mekrijärven rven alueille 2 ja 3.

23 Tulokset

24 Esim. Mekrijärven Lukanlahdella (alue 3) erot syönnöksien välillä ovat erittäin merkitseviä sekä silmusyönnissä (Friedmanin testi: Х 2 =14,600, df=2, p=0,001, N=10) että oksasyönnissä (Friedmanin testi: Х 2 =16,800, df=2, p=0,001, N=10).

25 Lumijälkien suhteellinen osuus eri kasvilajien tuntumassa Friedmanin testi: Х 2 =15,636, df=4, p=0,004, N=5

26 Ravintokasvien saatavuus ja käyttk yttö

27 Kasvilajien peittävyysprosentin ja suhteellisen ravinnonkäytön korrelaatio

28 Ravinnonvalintakoe Silmusyönniss nnissä p=0,001, oksasyönniss nnissä p=0,001

29 Tulosten tarkastelu Ravinnon käyttk yttö Suomen eteläisiss isissä populaatioissa pajut ovat riekoille mieluisampaa talviravintoa kuin hieskoivu Kiiltopajun silmut suosituimpia, sitten mustuvapaju, pohjanpaju, tuhkapaju ja hieskoivu Mustuvapaju (ja halava) ) tarjoavat puumaisen kasvutapansa takia ravintoa vain harvoin Oksankärkien suhteen kiiltopaju, tuhkapaju ja pohjanpaju olivat yhtä suosittuja Jälkien tiheyden ja suhteellisen osuuden mukaan vaikuttaisi, ettei hieskoivun tuntumasta etsitä aktiivisesti ravintoa toisin kuin pajulajien tuntumasta Hieskoivua kuitenkin tarjolla tasaisesti ja runsaasti, tärket rkeä ravintokasvi

30 Uimaharjussa erikoistumista: tarjolla pohjanpajua, tuhkapajua ja kiiltopajua, mutta pohjanpajua ei käytetty k ravintona ollenkaan. Tuhkapajua ja kiiltopajua saattaa olla vaivattomampi hyödynt dyntää kuin pohjanpajua.

31 Kiiltopaju, pohjanpaju ja tuhkapaju saattavat hyöty tyä riekkojen ravinnonkäyt ytöstä Versokasvu (haarominen) lisää ääntyy Den Herder (2003) : nuoret lehtipuut saattavat hyöty tyä kohtuullisesta laidunnuksesta ja niiden kasvu voi olla runsaampaa kuin laiduntamattomilla yksilöill illä Koevoluutio/muinainen kilpailu puumaisten ja pensasmaisten pajulajien ja laiduntajien välillv lillä?

32 Ravinnon valinta Hieskoivua käytettiin k ravinnoksi vain niukasti, kun tarjolla oli pajulajeja Kiiltopajun silmut suosituimpia, muuten pajulajeja (virpapajua lukuunottamatta) ) ei ole mielekäst stä laittaa paremmuusjärjestykseen rjestykseen Riekot generalisteja pajulajien suhteen Eteläss ssä saalistajat generalisteja ->laaja ruokavalio Tasapainotettu ruokavalio (myös s virpapajua oli syöty jonkin verran, kannattaa mieluummin syödä kun olla syömätt ttä)

33 Eivät t hylkineet koeasetelmia, vaan oppivat niiden paikat ja palasivat syömää ään n testilajit tai pysyivät t koko ajan alueella Riekkoja voisi ruokkia läpi l talven, mutta vaikutti siltä,, että talviravinnosta ei ollut pulaa Mahdollisesti voisi saada riekkoja pysymää ään n talven etelän keidassoilla, jossa ei muuten ole ravintoa tarjolla Tulokset kiinnostavia erityisesti tuhkapajun ja halavan osalta Eteläisi isiä pajulajeja, joita ei ennen ole tutkittu osana riekkojen ravinnonvalintaa Kasvipuolustus Koivun resiinipitoisia silmuja oli syljeskelty maahan

34 Talviravinnon vaikutus riekkojen esiintymiseen Talviravinnon määrä, laatu ja saatavuus eivät luultavasti rajoita riekkojen esiintymistä Suomen eteläisissä populaatioissa Riekkojen talvielinalueet laajemmat kuin sulan maan aikaiset elinalueet (sulan maan aikaan avosuot, talvella rantavyöhykkeet, saaret, metsänreunat, suonreunat) Sääolot kesällä ja talvella, lumitilanne sekä sulan maan aikaisten elinalueiden kato voivat olla suurempi uhka riekkokannalle

35 a. b. c. d. e. f.

36 KIITOS kuuntelijat ja Joensuun yliopisto, Biotieteiden tdk, ohjaaja prof. Heikki Roininen Kuvat: Jenni Miettunen

Samankaltaiset tiedostot

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2010 Suo 61(2): 35 48 Suo 61(2) Research 2010 articles 35 Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa